Ps. Juttua on päivitetty 11.8..2020. Tätä nuorisosäätiötä koskevia juttuja on tämän kirjoituksen jälkeen vielä osat 2-4. Jutut löytyvät heti tämän julkaisun jälkeen.
Arvoautoja takavarikkoon, syyttäjä epäilee miljoonatulojen pimittämistä verottajalta — Nuorisosäätiön ex-johtajiin liittyvä laaja talousrikostutkinta levisi myös Viroon
Talousrikoksista Virossa epäilty liikemies Arto Autio on keskeisessä roolissa myös Suomen poliisin suorittamassa rikostutkinnassa, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön entiset johtajat.
Kotimaa 22.01.2020
Nuorisosäätiö vaatii entisiltä hallituksen jäseniltä jopa miljoonien korvauksia – tuhansien nuorten tulevaisuus säätiön asunnoissa on edelleen vaakalaudalla
Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön
entisiä hallituksen jäseniä. Perusteena on hallituksen hyväksymä
kahdeksan miljoonan euron kiinteistökauppa, joka kanteen mukaan tehtiin
säätiön tappioksi ja myyjäpuolena olleen rakennusliikkeen eduksi.
Kanne liittyy samaan talousrikosepäilyjen kokonaisuuteen, jossa Nuorisosäätiö aikoo vaatia entiseltä johtokaksikoltaan Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien euron korvauksia. Ensimmäiset vahingonkorvauskanteet löytyvät jo käräjiltä, vaikka entistä johtoa koskeva rikostutkinta on edelleen kesken.
Viimeistään vaalirahakohun myötä julkisuuteen noussut Nuorisosäätiö on ollut keskellä paisuvaa väärinkäytösepäilyjen vyyhtiä vuodesta 2016 lähtien. Keskiössä ovat Haaron ja Nousiaisen tekemät liiketoimet.
Miehiä epäillään ainakin törkeästä petoksesta vuosina 2016–2017 ja törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa vuonna 2015. Poliisi tutkii myös epäiltyä avustuspetosta julkisrahoitteisen säätiön toiminnassa.
Tähän mennessä suurimman hallituksen jäseniä koskevan korvausvaatimuksen käräjille on toimittanut säätiön entisen tytäryhtiön Pääskynpesien perillinen Vaparatalot. Korvausvaatimuksen taustalla on kiinteistökauppa, jonka Nuorisosäätiön tytäryhtiön silloinen hallitus teki yhdessä entisen Salpausselän rakentajat (SSR) -konsernin kanssa. SSR toimii nykyään nimellä Pallas Rakennus.
Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen taloyhtiön kaikki osakkeet vuonna 2014.
Säätiön tytäryhtiö Pääskynpesät otti lainaa ja osti osakkeet reilun 8 miljoonan euron kauppahintaan. Kun uusi johto teetti kiinteistön markkina-arvosta arvion neljä vuotta myöhemmin, arvioitiin tontti ja rakennus 1,6–2,7 miljoonan arvoiseksi ja kiinteistön purkukustannuksiksi 400 000–633 500 euroa. Lopulta osakkeet myytiin noin miljoonan euron kauppahintaan, eli yleishyödyllinen säätiö teki kaupoilla neljässä vuodessa varainsiirtoveroineen yli 7 miljoonan euron tappion.
– Hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, että vastaajat olisivat selvittäneet lainkaan, minkä arvoinen hankittava kohde on. Ostopäätöksen pohjaksi ei hankittu selvitystä kiinteistön ja osakkeiden arvosta, kanteessa sanotaan.
Huomattavan arvokkaissa kaupoissa tällaisten selvitysten hankkiminen on vakiintunut tapa toimia.
SSR oli kanteen mukaan hankkinut yhtiön koko osakekannan vuoden 2014 aikana ja maksanut osakkeista olennaisesti vähemmän kuin Pääskynpesät maksoi SSR:lle. Säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö maksoi osakkeista miljoonia enemmän kuin SSR vain kuukausia aiemmin.
Poliisi selvittää muun muassa sitä, hyötyikö entinen johtokaksikko liiketoimista rakennusliikkeen kanssa rahallisesti. Kyseessä on nykyjohdon mukaan vain esimerkki useista säätiön entisen johdon säätiölle junailemista epäedullisista liiketoimista.
Ex-toimitusjohtaja: Aioimme laajentaa radanvarsikaupunkeihin
Haaron ja Nousiaisen epäillään käyttäneen epäselvyyksistä seuraaviin seilannutta keskustataustaista Nuorisosäätiötä lypsylehmänä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun sen jälkeen, kun se jäi puolueelta tuuliajolle. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo noin kaksi vuotta sitten, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.
Kun tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavalle Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto, säätiön kassa oli tyhjä. Noin 60-vuotias säätiö oli hyvin lähellä konkurssia. Rahaa oli nykyjohdon mukaan hävinnyt yli 40 miljoonaa euroa entisen johdon aikana erilaisten liiketoimien, rakennusprojektien, kiinteistökauppojen ja maanvuokrasopimusten seurauksena Suomessa ja Virossa.
Haaro ja Nousiainen kiistävät epäasiallisuudet. Nousiainen kiistää STT:lle rikosepäilyt ja sen, että olisi käyttänyt Nuorisosäätiötä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin julkisuudessa.
Haaro taas sanoo STT:lle, että kaikkien epäselviksi, epäasiallisiksi ja jopa rikollisiksi tulkittujen liiketoimien taustalla oli silloisen johdon tarve saada nuorille lisää vuokrattavia asuntoja ja sitä kautta vuokratuottoja säätiölle, jotta se voisi kattaa takapainotteisia valtionlainojaan ja kiinteistöjen kasvavia korjauskuluja.
– Lähtökohta oli se, että laajennamme Etelä-Suomen radanvarsikaupunkeihin ja päärataa pitkin maakuntiin. Tämä oli ihan normaalia toimintaa. Tietenkin kiistän rikosepäilyt. Mitään epäasiallisuuksia ei näissä liiketoimissa tehty, Haaro sanoo.
Lahden kiinteistökaupassa tarkoitus oli Haaron mukaan peruskorjata purkukuntoinen keskustakiinteistö ja tehdä siitä säätiölle pitkällä aikavälillä tuottoisa kohde. Hänen mukaansa nykyjohto on se, joka hölmöili, kun myi osakkeet halvalla pois.
Kattavaa selitystä sille, miksi säätiö ajautui konkurssikypsään tilaan tai mihin rahat hävisivät, ei miehiltä irtoa. Haaron mukaan rahaa ei ole edes hävinnyt mihinkään, vaan rikosepäilyt julkisuuteen tuonut Yle ja säätiön nykyjohto antavat asiasta väärän kuvan.
Pitkät vuokrasopimukset on irtisanottu
Laineen mukaan Haaron puheet ovat Haaron itsensä keksintöjä, jotka eivät kestä minkäänlaista läpivalaisua. Laineen mukaan entisen johdon riskihankkeet rikkovat sekä säätiön sääntöjä että lain yleishyödyllisyysvaatimuksia.
– Säätiön tehtävänä on asuntojen vuokraaminen nuorille sosiaalisin perustein. Se, mitä Haaro on aiheuttanut toiminnallaan on, että uudisrakentamisesta kirjasimme juuri 30 miljoonan euron tappiot ja rahaa on hävitetty erilaisiin Viron-liiketoimintoihin ynnä muihin hämäräbisneksiin, Laine jyrähtää.
Nuorisosäätiön taskuilla käytiin Laineen mukaan esimerkiksi vuokravivutustempulla. Säätiön nimissä tehtiin muun muassa pitkiä maanvuokrasopimuksia, joissa rakennusliike osti tontin ja säätiö lupautui vuokralaiseksi tonteille.
Pitkä ja tuottoisa vuokrasopimussitoumus nosti tontin hintaa siten, että rakennusliike saattoi myydä tontin pois voitolla. Tämä jätti säätiölle Laineen mukaan järjettömät vastuut.
– Näistä on nyt saatu karsittua puoli miljardia pois, tällaisia pitkäaikaisia vuokravastuita. Ei tässä ollut säätiön kannalta mitään tolkkua eikä järkeä. Nämä epäedulliset vuokrasopimukset on nyt saatu peruttua.
Nuorisosäätiö perää takaisin myös jo maksettuja vuokrarahoja sillä perusteella, että entinen johto teki säätiölain vastaisia oikeustoimia, joita nykyjohto pitää pätemättöminä.
Poliisi tutkii kokonaisuudessa myös rakennusliikkeiden edustajien toimintaa.
Hallituksen jäsenet vaitonaisia
Nousiainen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2018. Haaro on toiminut Nuorisosäätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja säätiön toimitusjohtajana marraskuusta 2016 toukokuun 2018 alkuun saakka.
Nykyjohdon suurimmat korvausvaateet on osoitettu Haaron ja Nousiaisen lisäksi heidän aikanaan säätiön hallituksessa istuneista Klaukkalassa asuvalle Rauno Koitermaalle, 55, helsinkiläiselle Pasi Pöngälle, 71, ja Karjaalla asuvalle Kiril Häyriselle, 42. Lisäksi säätiö on esittänyt vaatimuksia tytäryhtiöiden hallituksessa istuneille.
Koitermaa sanoo, ettei allekirjoita kannetta omalta osaltaan. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa enempää ennen kuin asioihin saadaan selvyyttä. Pönkä ei halunnut kommentoida koko asiaa STT:lle. Häyrinen sanoo, ettei ole toiminut lain vastaisesti eikä huolimattomasti.
– Asia on laaja ja monitahoinen, mutta sellaistakin on tullut ilmi, että hallitus on saanut Nousiaiselta ja Haarolta väärää tietoa, Häyrinen sanoo.
Säätiön jatko on liipaisimella
Säätiön olemassaoloa uhkaa vielä tälläkin hetkellä se, että yhteiskunnan tukea säätiölle kanavoinut Ara on perunut sen yleishyödyllisyysaseman. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus teki niin toissa kesäkuussa, ja marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että sillä on oikeus perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysasema. Perusteena oli, että säätiön toiminta ei täyttänyt Aran mukaan lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle.
– Jos tämä saa lainvoiman, niin kuntarahoitus on velvoitettu sanomaan antamansa lainat irti. Puhutaan noin sadan miljoonan lainapotista. Sillä hetkellä säätiön tytäryhtiöiden tilanne on sellainen, että ollaan konkurssin kyykyssä. Silloin 3 000–4 000 nuorta olisi täydessä epävarmuudessa, hallituksen puheenjohtaja Laine sanoo.
Nyt säätiö on anonut varsinaisen säätiön sijaan tytäryhtiöilleen yleishyödyllisyysasemaa Aralta, jotta voisi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätöskään ei ole vielä lainvoimainen, sillä säätiö hakee siihen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Kanne liittyy samaan talousrikosepäilyjen kokonaisuuteen, jossa Nuorisosäätiö aikoo vaatia entiseltä johtokaksikoltaan Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien euron korvauksia. Ensimmäiset vahingonkorvauskanteet löytyvät jo käräjiltä, vaikka entistä johtoa koskeva rikostutkinta on edelleen kesken.
Viimeistään vaalirahakohun myötä julkisuuteen noussut Nuorisosäätiö on ollut keskellä paisuvaa väärinkäytösepäilyjen vyyhtiä vuodesta 2016 lähtien. Keskiössä ovat Haaron ja Nousiaisen tekemät liiketoimet.
Miehiä epäillään ainakin törkeästä petoksesta vuosina 2016–2017 ja törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa vuonna 2015. Poliisi tutkii myös epäiltyä avustuspetosta julkisrahoitteisen säätiön toiminnassa.
Tähän mennessä suurimman hallituksen jäseniä koskevan korvausvaatimuksen käräjille on toimittanut säätiön entisen tytäryhtiön Pääskynpesien perillinen Vaparatalot. Korvausvaatimuksen taustalla on kiinteistökauppa, jonka Nuorisosäätiön tytäryhtiön silloinen hallitus teki yhdessä entisen Salpausselän rakentajat (SSR) -konsernin kanssa. SSR toimii nykyään nimellä Pallas Rakennus.
Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen taloyhtiön kaikki osakkeet vuonna 2014.
Säätiön tytäryhtiö Pääskynpesät otti lainaa ja osti osakkeet reilun 8 miljoonan euron kauppahintaan. Kun uusi johto teetti kiinteistön markkina-arvosta arvion neljä vuotta myöhemmin, arvioitiin tontti ja rakennus 1,6–2,7 miljoonan arvoiseksi ja kiinteistön purkukustannuksiksi 400 000–633 500 euroa. Lopulta osakkeet myytiin noin miljoonan euron kauppahintaan, eli yleishyödyllinen säätiö teki kaupoilla neljässä vuodessa varainsiirtoveroineen yli 7 miljoonan euron tappion.
– Hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, että vastaajat olisivat selvittäneet lainkaan, minkä arvoinen hankittava kohde on. Ostopäätöksen pohjaksi ei hankittu selvitystä kiinteistön ja osakkeiden arvosta, kanteessa sanotaan.
Huomattavan arvokkaissa kaupoissa tällaisten selvitysten hankkiminen on vakiintunut tapa toimia.
SSR oli kanteen mukaan hankkinut yhtiön koko osakekannan vuoden 2014 aikana ja maksanut osakkeista olennaisesti vähemmän kuin Pääskynpesät maksoi SSR:lle. Säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö maksoi osakkeista miljoonia enemmän kuin SSR vain kuukausia aiemmin.
Poliisi selvittää muun muassa sitä, hyötyikö entinen johtokaksikko liiketoimista rakennusliikkeen kanssa rahallisesti. Kyseessä on nykyjohdon mukaan vain esimerkki useista säätiön entisen johdon säätiölle junailemista epäedullisista liiketoimista.
Ex-toimitusjohtaja: Aioimme laajentaa radanvarsikaupunkeihin
Haaron ja Nousiaisen epäillään käyttäneen epäselvyyksistä seuraaviin seilannutta keskustataustaista Nuorisosäätiötä lypsylehmänä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun sen jälkeen, kun se jäi puolueelta tuuliajolle. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo noin kaksi vuotta sitten, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.
Kun tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavalle Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto, säätiön kassa oli tyhjä. Noin 60-vuotias säätiö oli hyvin lähellä konkurssia. Rahaa oli nykyjohdon mukaan hävinnyt yli 40 miljoonaa euroa entisen johdon aikana erilaisten liiketoimien, rakennusprojektien, kiinteistökauppojen ja maanvuokrasopimusten seurauksena Suomessa ja Virossa.
Haaro ja Nousiainen kiistävät epäasiallisuudet. Nousiainen kiistää STT:lle rikosepäilyt ja sen, että olisi käyttänyt Nuorisosäätiötä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin julkisuudessa.
Haaro taas sanoo STT:lle, että kaikkien epäselviksi, epäasiallisiksi ja jopa rikollisiksi tulkittujen liiketoimien taustalla oli silloisen johdon tarve saada nuorille lisää vuokrattavia asuntoja ja sitä kautta vuokratuottoja säätiölle, jotta se voisi kattaa takapainotteisia valtionlainojaan ja kiinteistöjen kasvavia korjauskuluja.
– Lähtökohta oli se, että laajennamme Etelä-Suomen radanvarsikaupunkeihin ja päärataa pitkin maakuntiin. Tämä oli ihan normaalia toimintaa. Tietenkin kiistän rikosepäilyt. Mitään epäasiallisuuksia ei näissä liiketoimissa tehty, Haaro sanoo.
Lahden kiinteistökaupassa tarkoitus oli Haaron mukaan peruskorjata purkukuntoinen keskustakiinteistö ja tehdä siitä säätiölle pitkällä aikavälillä tuottoisa kohde. Hänen mukaansa nykyjohto on se, joka hölmöili, kun myi osakkeet halvalla pois.
Kattavaa selitystä sille, miksi säätiö ajautui konkurssikypsään tilaan tai mihin rahat hävisivät, ei miehiltä irtoa. Haaron mukaan rahaa ei ole edes hävinnyt mihinkään, vaan rikosepäilyt julkisuuteen tuonut Yle ja säätiön nykyjohto antavat asiasta väärän kuvan.
Pitkät vuokrasopimukset on irtisanottu
Laineen mukaan Haaron puheet ovat Haaron itsensä keksintöjä, jotka eivät kestä minkäänlaista läpivalaisua. Laineen mukaan entisen johdon riskihankkeet rikkovat sekä säätiön sääntöjä että lain yleishyödyllisyysvaatimuksia.
– Säätiön tehtävänä on asuntojen vuokraaminen nuorille sosiaalisin perustein. Se, mitä Haaro on aiheuttanut toiminnallaan on, että uudisrakentamisesta kirjasimme juuri 30 miljoonan euron tappiot ja rahaa on hävitetty erilaisiin Viron-liiketoimintoihin ynnä muihin hämäräbisneksiin, Laine jyrähtää.
Nuorisosäätiön taskuilla käytiin Laineen mukaan esimerkiksi vuokravivutustempulla. Säätiön nimissä tehtiin muun muassa pitkiä maanvuokrasopimuksia, joissa rakennusliike osti tontin ja säätiö lupautui vuokralaiseksi tonteille.
Pitkä ja tuottoisa vuokrasopimussitoumus nosti tontin hintaa siten, että rakennusliike saattoi myydä tontin pois voitolla. Tämä jätti säätiölle Laineen mukaan järjettömät vastuut.
– Näistä on nyt saatu karsittua puoli miljardia pois, tällaisia pitkäaikaisia vuokravastuita. Ei tässä ollut säätiön kannalta mitään tolkkua eikä järkeä. Nämä epäedulliset vuokrasopimukset on nyt saatu peruttua.
Nuorisosäätiö perää takaisin myös jo maksettuja vuokrarahoja sillä perusteella, että entinen johto teki säätiölain vastaisia oikeustoimia, joita nykyjohto pitää pätemättöminä.
Poliisi tutkii kokonaisuudessa myös rakennusliikkeiden edustajien toimintaa.
Hallituksen jäsenet vaitonaisia
Nousiainen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2018. Haaro on toiminut Nuorisosäätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja säätiön toimitusjohtajana marraskuusta 2016 toukokuun 2018 alkuun saakka.
Nykyjohdon suurimmat korvausvaateet on osoitettu Haaron ja Nousiaisen lisäksi heidän aikanaan säätiön hallituksessa istuneista Klaukkalassa asuvalle Rauno Koitermaalle, 55, helsinkiläiselle Pasi Pöngälle, 71, ja Karjaalla asuvalle Kiril Häyriselle, 42. Lisäksi säätiö on esittänyt vaatimuksia tytäryhtiöiden hallituksessa istuneille.
Koitermaa sanoo, ettei allekirjoita kannetta omalta osaltaan. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa enempää ennen kuin asioihin saadaan selvyyttä. Pönkä ei halunnut kommentoida koko asiaa STT:lle. Häyrinen sanoo, ettei ole toiminut lain vastaisesti eikä huolimattomasti.
– Asia on laaja ja monitahoinen, mutta sellaistakin on tullut ilmi, että hallitus on saanut Nousiaiselta ja Haarolta väärää tietoa, Häyrinen sanoo.
Säätiön jatko on liipaisimella
Säätiön olemassaoloa uhkaa vielä tälläkin hetkellä se, että yhteiskunnan tukea säätiölle kanavoinut Ara on perunut sen yleishyödyllisyysaseman. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus teki niin toissa kesäkuussa, ja marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että sillä on oikeus perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysasema. Perusteena oli, että säätiön toiminta ei täyttänyt Aran mukaan lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle.
– Jos tämä saa lainvoiman, niin kuntarahoitus on velvoitettu sanomaan antamansa lainat irti. Puhutaan noin sadan miljoonan lainapotista. Sillä hetkellä säätiön tytäryhtiöiden tilanne on sellainen, että ollaan konkurssin kyykyssä. Silloin 3 000–4 000 nuorta olisi täydessä epävarmuudessa, hallituksen puheenjohtaja Laine sanoo.
Nyt säätiö on anonut varsinaisen säätiön sijaan tytäryhtiöilleen yleishyödyllisyysasemaa Aralta, jotta voisi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätöskään ei ole vielä lainvoimainen, sillä säätiö hakee siihen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Nuorisosäätiön entinen johto kiinnitti miljoonalainan vakuudeksi kerrostalon Helsingistä – "Allekirjoituksesta näkee, ettei se ole minun", sanoo säätiön hallituksen ex-jäsen
Puolalainen sijoitusrahasto antoi Nuorisosäätiölle 20 miljoonan euron
lainan vuonna 2017. Lainalla muun muassa hankittiin Helsingin
keskustasta arvokiinteistö, joka ei säätiön nykyjohdon mukaan sovi
tuettua asumista nuorille tarjoavan säätiön toimintaan. Nyt
helsinkiläisessä kiinteistöyhtiössä, jossa säätiö on pääomistajana,
uskotaan, että laina hankittiin viekkaudella ja vääryydellä.
Lainan vakuudeksi pantattiin muun muassa Helsingin Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitsevan Hiihtomäentie 14 -nimisen kiinteistöyhtiön osakkeita. Paikalla toimii esimerkiksi hampurilaisistaan tunnettu ravintola Treffipub.
Taloyhtiön osakkeiden lisäksi Nuorisosäätiö panttasi kiinteistöyhtiön vuokraoikeuden tontille, jossa sijaitsee kerrostalo liiketiloineen. Tontti on vuokrattu Helsingin kaupungilta vuoteen 2035 asti, ja vuokraoikeus antaa omistusoikeuden tontilla sijaitsevalle rakennukselle. Kiinnityksen arvoksi määritettiin 30 miljoonaa euroa.
STT:n korkeimmasta oikeudesta hankkiman purkuhakemuksen mukaan yhtiö uskoo, että Nuorisosäätiön entinen johtokaksikko Perttu Nousiainen ja Aki Haaro käyttivät väärennettyjä asiakirjoja kiinnitysten tekemiseen.
Kiinteistöyhtiö on sittemmin kesäkuisen pöytäkirjansa mukaan tehnyt keskusrikospoliisille (KRP) tutkintapyynnön. Yhtiön tekemän purkuhakemuksen mukaan KRP tutkii asiaa.
Nousiainen ja Haaro eivät perjantaina vastanneet STT:n yhteydenottopyyntöihin tai heille lähetettyihin kysymyksiin. He ovat aiemmin kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin Nuorisosäätiön toiminnassa.
"En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla"
Väärennysepäily koskee nimien väärentämistä kiinteistöyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjaan. Kiinnitysten purkuhakemuksen liitteenä olevissa sähköpostikeskusteluissa kaksi Nuorisosäätiönkin hallituksessa istunutta miestä kiistävät asiakirjan aitouden.
– Näitä asiakirjoja en ole ennen nähnyt. En ole allekirjoittanut pöytäkirjaa, jossa on englannin kieltä. Allekirjoituksesta näkee, ettei se ole minun. En ole ollut kokouksessa läsnä, kirjoitti säätiön ja kiinteistöyhtiön hallituksessa istunut Pasi Pönkä toukokuisessa sähköpostissaan.
Keksityksi väitetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja on päivätty syyskuulle 2017. Pöytäkirjan mukaan kiinteistöyhtiön hallituksen puhelinkokouksessa ei ollut paikalla muita kiinteistöyhtiön osakkeenomistajia, vaan paikalla oleviksi oli merkitty ainoastaan Nousiainen, Haaro ja kaksi Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä.
Myös toinen hallituksen entisistä jäsenistä kiistää nimikirjoituksensa aitouden.
– En muista kyseistä kokousta tai pöytäkirjaa. Hiihtomäentie 14:ssä ei kyllä ole ollut sellaisia kokouksia, jossa kukaan noista säätiön ulkopuolisista (kiinteistöyhtiön osakkeenomistajista) ei olisi ollut paikalla. He olivat hyvin aktiivisia. Pöytäkirjassa oleva nimikirjoitus ei ole minun. Ei edes niin, että se olisi jostakin toisesta pöytäkirjasta copy-pastetettu (kopioitu). En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla, Kiril Häyrinen kirjoitti viime toukokuussa.
Pöytäkirjan mukaan Häyrinen oli puhelinkokouksena pidetyn kokouksen sihteeri. Samaisessa paperissa todetaan myöhemmin, että kokouksessa päätettiin tarkastaa ja allekirjoittaa pöytäkirja heti, vaikka kyse oli puhelinkokouksesta. Puhelinkokous ei ollut paperillakaan päätösvaltainen, ja Nuorisosäätiön nykyjohto epäilee Haaron ja Nousiaisen väärentäneen myös toisen pöytäkirjan, jossa mukamas annetaan hallitukselle 30 miljoonan kiinnitys tiedoksi.
Pönkä ja Häyrinen eivät halunneet kommentoida asiaa STT:lle, sillä Nuorisosäätiön entisen johdon epäselvyydet ovat poliisitutkinnassa. Ainakin Häyristä on hänen itsensä mukaan epäilty avustusrikoksesta, jonka hän kiistää. STT:llä ei ole tietoa, että Pönkää epäiltäisiin jostakin Nuorisosäätiön rikostutkinnassa.
Muut osakkeenomistajat lirissä
Nuorisosäätiö on tällä hetkellä velkasaneerauksessa muun muassa Haaron ja Nousiaisen rikollisiksi epäiltyjen useiden liiketoimien takia. Ainakin paperilla tilanne on tällä hetkellä se, että panttikirjat ovat puolalaisen säätiölle lainat järjestelleen BSWW Trust -nimisen yrityksen hallussa. Jos lainoja ei makseta takaisin, se voisi periaatteessa vaatia tontin vuokraoikeutta ja myös kerrostaloa itselleen.
Tämä voisi tarkoittaa muiden taloyhtiön osakkeenomistajien omistuksen nollautumista. Muita omistajia ovat muun muassa HOK-Elanto, kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ja SOS-lapsikylä.
Nyt Hiihtomäentie 14 vaatii korkeinta oikeutta purkamaan kiinnitykset.
Puolalainen BSWW Trust taas vastustaa kiinnitysten purkamista. Sen vastauksen mukaan Nuorisosäätiö on kerännyt rahoitusta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainan ja velkakirjat hankki kaksi sijoitusrahastoa, jotka lainasivat rahaa säätiölle. Vastauksen mukaan BSWW on myös merkitty lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, eikä mahdollinen kiinteistöyhtiön asiakirjojen väärentäminen voi sen mukaan olla syynä esimerkiksi 30 miljoonan euron kiinnityksen purkamiselle.
– Kiinnityshakemuksen on allekirjoittanut asiamies. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen valtakirja, jonka on allekirjoittanut kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen. Haarolla ja Nousiaisella on kummallakin ollut oikeus edustaa kiinteistöyhtiötä yksin, puolalaisyhtiö perustelee.
- - - - -
Viimeisessä kappaleessa 1. väliotsikon jälkeen avunantorikos-sana muutettu avustusrikokseksi.
Lainan vakuudeksi pantattiin muun muassa Helsingin Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitsevan Hiihtomäentie 14 -nimisen kiinteistöyhtiön osakkeita. Paikalla toimii esimerkiksi hampurilaisistaan tunnettu ravintola Treffipub.
Taloyhtiön osakkeiden lisäksi Nuorisosäätiö panttasi kiinteistöyhtiön vuokraoikeuden tontille, jossa sijaitsee kerrostalo liiketiloineen. Tontti on vuokrattu Helsingin kaupungilta vuoteen 2035 asti, ja vuokraoikeus antaa omistusoikeuden tontilla sijaitsevalle rakennukselle. Kiinnityksen arvoksi määritettiin 30 miljoonaa euroa.
STT:n korkeimmasta oikeudesta hankkiman purkuhakemuksen mukaan yhtiö uskoo, että Nuorisosäätiön entinen johtokaksikko Perttu Nousiainen ja Aki Haaro käyttivät väärennettyjä asiakirjoja kiinnitysten tekemiseen.
Kiinteistöyhtiö on sittemmin kesäkuisen pöytäkirjansa mukaan tehnyt keskusrikospoliisille (KRP) tutkintapyynnön. Yhtiön tekemän purkuhakemuksen mukaan KRP tutkii asiaa.
Nousiainen ja Haaro eivät perjantaina vastanneet STT:n yhteydenottopyyntöihin tai heille lähetettyihin kysymyksiin. He ovat aiemmin kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin Nuorisosäätiön toiminnassa.
"En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla"
Väärennysepäily koskee nimien väärentämistä kiinteistöyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjaan. Kiinnitysten purkuhakemuksen liitteenä olevissa sähköpostikeskusteluissa kaksi Nuorisosäätiönkin hallituksessa istunutta miestä kiistävät asiakirjan aitouden.
– Näitä asiakirjoja en ole ennen nähnyt. En ole allekirjoittanut pöytäkirjaa, jossa on englannin kieltä. Allekirjoituksesta näkee, ettei se ole minun. En ole ollut kokouksessa läsnä, kirjoitti säätiön ja kiinteistöyhtiön hallituksessa istunut Pasi Pönkä toukokuisessa sähköpostissaan.
Keksityksi väitetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja on päivätty syyskuulle 2017. Pöytäkirjan mukaan kiinteistöyhtiön hallituksen puhelinkokouksessa ei ollut paikalla muita kiinteistöyhtiön osakkeenomistajia, vaan paikalla oleviksi oli merkitty ainoastaan Nousiainen, Haaro ja kaksi Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä.
Myös toinen hallituksen entisistä jäsenistä kiistää nimikirjoituksensa aitouden.
– En muista kyseistä kokousta tai pöytäkirjaa. Hiihtomäentie 14:ssä ei kyllä ole ollut sellaisia kokouksia, jossa kukaan noista säätiön ulkopuolisista (kiinteistöyhtiön osakkeenomistajista) ei olisi ollut paikalla. He olivat hyvin aktiivisia. Pöytäkirjassa oleva nimikirjoitus ei ole minun. Ei edes niin, että se olisi jostakin toisesta pöytäkirjasta copy-pastetettu (kopioitu). En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla, Kiril Häyrinen kirjoitti viime toukokuussa.
Pöytäkirjan mukaan Häyrinen oli puhelinkokouksena pidetyn kokouksen sihteeri. Samaisessa paperissa todetaan myöhemmin, että kokouksessa päätettiin tarkastaa ja allekirjoittaa pöytäkirja heti, vaikka kyse oli puhelinkokouksesta. Puhelinkokous ei ollut paperillakaan päätösvaltainen, ja Nuorisosäätiön nykyjohto epäilee Haaron ja Nousiaisen väärentäneen myös toisen pöytäkirjan, jossa mukamas annetaan hallitukselle 30 miljoonan kiinnitys tiedoksi.
Pönkä ja Häyrinen eivät halunneet kommentoida asiaa STT:lle, sillä Nuorisosäätiön entisen johdon epäselvyydet ovat poliisitutkinnassa. Ainakin Häyristä on hänen itsensä mukaan epäilty avustusrikoksesta, jonka hän kiistää. STT:llä ei ole tietoa, että Pönkää epäiltäisiin jostakin Nuorisosäätiön rikostutkinnassa.
Muut osakkeenomistajat lirissä
Nuorisosäätiö on tällä hetkellä velkasaneerauksessa muun muassa Haaron ja Nousiaisen rikollisiksi epäiltyjen useiden liiketoimien takia. Ainakin paperilla tilanne on tällä hetkellä se, että panttikirjat ovat puolalaisen säätiölle lainat järjestelleen BSWW Trust -nimisen yrityksen hallussa. Jos lainoja ei makseta takaisin, se voisi periaatteessa vaatia tontin vuokraoikeutta ja myös kerrostaloa itselleen.
Tämä voisi tarkoittaa muiden taloyhtiön osakkeenomistajien omistuksen nollautumista. Muita omistajia ovat muun muassa HOK-Elanto, kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ja SOS-lapsikylä.
Nyt Hiihtomäentie 14 vaatii korkeinta oikeutta purkamaan kiinnitykset.
Puolalainen BSWW Trust taas vastustaa kiinnitysten purkamista. Sen vastauksen mukaan Nuorisosäätiö on kerännyt rahoitusta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainan ja velkakirjat hankki kaksi sijoitusrahastoa, jotka lainasivat rahaa säätiölle. Vastauksen mukaan BSWW on myös merkitty lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, eikä mahdollinen kiinteistöyhtiön asiakirjojen väärentäminen voi sen mukaan olla syynä esimerkiksi 30 miljoonan euron kiinnityksen purkamiselle.
– Kiinnityshakemuksen on allekirjoittanut asiamies. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen valtakirja, jonka on allekirjoittanut kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen. Haarolla ja Nousiaisella on kummallakin ollut oikeus edustaa kiinteistöyhtiötä yksin, puolalaisyhtiö perustelee.
- - - - -
Viimeisessä kappaleessa 1. väliotsikon jälkeen avunantorikos-sana muutettu avustusrikokseksi.
Diilien tekijät
Liikemiehet Timo
Nieminen ja Arto Autio pyörittävät yhtiöitä poliitikkojen ja julkkisten
kanssa, mutta he itse ovat pysytelleet poissa parrasvaloista.
Kotimaa
05.12.2018 07:30
teksti Jarno Liski ja Salla Vuorikoski kuvitus vesa lehtimäki
© Vesa Lehtimäki
Kiinteistönvälittäjän ja tv-juontajan Jethro Rostedtin 40-vuotissyntymäpäiviin kului paljon rahaa. Ehkä yli 100 000 euroa, Ilta-Sanomissa arveltiin.
Vieraina oli lehdistä tunnettuja kasvoja kuten ravintola-alan vaikuttaja Seppo ”Sedu” Koskinen ja liikemies Stefan Therman, joka esitellään yleensä reality-ohjelmista tutun Martina Aitolehden puolisona.
Kansanedustaja Harry Harkimo (kok) saapui juhliin viinipullo kainalossaan. Juhlaa vietettiin myös Hooligan-jahdilla, joka on suosittu jatkopaikka julkisuuden henkilöiden juhlissa. Sitä on käyttänyt myös Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmo tempauksissaan.
Sankarin rinnalla juhli veneen isäntä Timo Nieminen. Hänestä suuri yleisö ei ole kuullut.
”Timolle on tosi tärkeää kalliit kellot ja autot. Ja se, että hänen veneensä on isoin. Julkisuutta hän karttaa”, kertoo Niemisen pitkäaikainen tuttava.
Lehdissä kirjoitetaan ”Sedun ravintoloista”. Harva tietää, että niitä rahoittaa Nieminen. Puhutaan ”Jethron kiinteistönvälitysyhtiöstä”, josta yli kolmanneksen omistaa Nieminen. ”Martinan Stefan-rakkaan” luksuskellokaupastakin puolet omistaa Nieminen.
Laajasti verkottuneen miljonäärin muut liiketoimet kiinnostavat nyt Helsingin poliisia, joka tutkii laajaa Nuorisosäätiö-rikosvyyhtiä.
Säätiön uusi johto arvioi, että julkisella tuella suomalaisnuorten hyödyksi hankittua omaisuutta on hävitetty kymmeniä miljoonia euroja.
Säätiön haaskalla on ollut monta nokkijaa. Kaikki säätiölle vahingollisista kaupoista hyötyneet eivät välttämättä ole syyllistyneet rikoksiin, eikä ketään ole tuomittu rikoksista.
Säätiö teki marraskuussa 2018 poliisille tutkintapyynnön Timo Niemisen tonttikaupoista Hollolassa.
Nuorisosäätiö pyytää poliisia selvittämään, onko joku kauppoihin liittyvistä yhdestätoista henkilöstä tai kymmenestä yrityksestä syyllistynyt rikoksiin.
Säätiön nykyjohto käy läpi myös muita Niemisen yhtiöiden kanssa tehtyjä sopimuksia.
Säätiön sotkuun kytkeytyy myös toinen yleisölle tuntematon liikemies, Arto Autio. Hän on Timo Niemisen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Poliisi epäilee Autiota rahanpesurikoksista Nuorisosäätiö-jutussa.
Suomen Kuvalehti selvitti, miten Niemisen ja Aution yritysimperiumit ovat syntyneet – ja mitä heidän lehtien palstoilta tutut liikekumppaninsa ajattelevat kaksikon toimista.
Autio ja Nieminen olivat 1990-luvun lopulla parikymppisiä.
Autio asui kerrostalossa Helsingin Pohjois-Haagassa ja työskenteli vartijana Maunulan ostoskeskuksessa. Vuonna 1999 hän siirtyi myyntipäälliköksi toimitiloja välittäneeseen Kanrakiin. Kanrak oli ollut julkisuudessa, sillä yhtiötä pyörittäneellä Arto Merisalolla oli takanaan vankilatuomio talousrikoksista.
Pian Autio itse perusti Comreal-nimisen toimitilavälitysyhtiön toisen Kanrakin nuoren työntekijän Ilari Hassisen kanssa.
Työssään Autio tutustui vaikutusvaltaisiin suomalaisiin. Häneltä kiinteistöjä osti muun muassa keravalainen miljonääri Eero Lehti, joka myöhemmin nousi kokoomuksen kansanedustajaksi.
Kun Autio rakensi uraa kiinteistöalalla, Timo Nieminen luotsasi siivousalan yhtiötä. 1990-luvun lopussa perustetun Hansalaiset Oy:n liikevaihto kasvoi rivakasti.
Välillä asiakassuhteita hoidettiin kovin ottein. Esimerkistä käy vuonna 2004 tehty myöhäinen vierailu sairaalaan, joka oli Hansalaisten asiakas.
Sairaalayhtiö oli saanut kilpailevan tarjouksen toiselta siivousyritykseltä. Nieminen halusi tietää, mitä tarjous piti sisällään. Paikalla ollut siivooja ei ollut suostunut urkkimaan paperia, mutta päästi pomonsa tiloihin.
Nieminen kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa tapaus liittyi entisen työntekijän kanssa syntyneeseen riitaan.
Oikeuden pöytäkirjan mukaan yritysvakoilusyyte peruttiin, koska sitä ei saatu toimitettua Niemiselle määräajassa. Oikeuteen Nieminen päätyi myös urkittuaan työntekijän sähköposteja, siitä hän sai sakkotuomion salassapitorikoksesta.
Timo Nieminen ja Arto Autio tunsivat toisensa kiinteistöbisneksen kautta: Niemisen siivousyhtiö oli Aution toimitilayhtiön asiakas.
Miehet pystyttivät yhdessä Lease Deal Oy:n. Vuonna 2006 perustetusta yhtiöstä tuli Niemisen laajan yritystoiminnan pohja. Juuri Lease Deal tuli myöhemmin Rostedtin kiinteistövälitysliikkeen ja Thermanin luksuskellokaupan omistajaksi sekä Koskisen ravintoloiden rahoittajaksi.
Kaupparekisteritietojen mukaan Lease Deal osti kiinteistöjä eri puolilta maata.
Keskellä kansainvälistä pankkikriisiä Niemisen yhtiö kasvoi vauhdilla. Raskaalla velkavivulla aloittanut Lease Deal teki pian miljoonatulosta ja tase paisui voitoista.
Kaksikon toinen liikemies Arto Autio toimi lukuisissa yrityksissä. Yksi niistä omisti Lease Dealia.
Tämä sijoitusyhtiö teki yhteensä satojen miljoonien eurojen liikevaihdon vuosina 2006–2008. Viivan alle ei jäänyt juuri mitään.
Mistä rahat tulivat ja minne ne menivät? Tilinpäätöksessä häkellyttäviä lukuja selitetään arvopaperikaupalla. Myös Aution toinen yhtiö pyöritti kymmeniä miljoonia euroja.
Kolmas Aution yhtiö joutui verottajan hampaisiin. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan verotarkastuksessa havaittiin yli puolentoista miljoonan euron edestä tekaistuiksi katsottuja konsulttimaksuja vuosina 2006–2008. Verottaja ei tehnyt asiasta tutkintapyyntöä poliisille.
Vuonna 2008 Aution toimitilayhtiö Comreal ajautui vaikeuksiin. Toinen perustajaosakas Ilari Hassinen oli jo jättänyt yrityksen, kun Autio myi Comrealin veljelleen ja muutti Viroon. Autio jätti myös Lease Dealin, joka jäi Timo Niemisen omistukseen.
Vuonna 2011 Nieminen tienasi miljoonia euroja vanhan siivousyhtiönsä myynnistä.
Hänen yhtiönsä Lease Deal jatkoi kasvamistaan. Konserniin oli hankittu myös Vaunula-autokauppaketju.
Niemisen Lease Deal tarjosi työpaikan myös Arto Merisalolle, Arto Aution entiselle työnantajalle ja kiinteistöalan oppi-isälle.
Merisalosta oli tullut vaalirahakohun myötä etusivun uutinen. Merisalon Nova Group oli kaatunut konkurssiin tuhlattuaan rahaa johtajiensa leveään elämään ja poliitikkojen vaalikampanjoihin.
Kun Merisalo aloitti Niemisen Lease Deal -konsernissa toimialajohtajana, poliisi epäili häntä raskaista talousrikoksista Nova-jutussa.
Suomenlahden toiselle puolelle siirtynyt Arto Autio löysi kumppanikseen Virossa konkurssisotkuista tunnetuksi tulleen kiinteistösijoittajan nimeltä Veljo Kuusk. Yhdessä he perustivat Brave Capitalin.
”Kapital, mis ei tunne hirmu”, kuului mainos. ”Pääomaa, joka ei tunne pelkoa.”
Kuusk uhosi mediassa tuovansa Viroon sadan miljoonan euron edestä kiinteistösijoituspääomaa pääasiassa Skandinaviasta.
Arto Aution työ ostoskeskusvartijana oli jäänyt kauas taakse. Piirit olivat nyt suuremmat. Pian Autiolle aukeaisivat myös Viron pääministerin ovet.
Kun vaalirahoittaja Merisalo oli vuonna 2013 istunut vankeustuomionsa Nova Groupin konkurssirikoksista, käynnistyi Nuorisosäätiö-kuvio, josta kehkeytyi yksi Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista.
Kuviossa oli roolit myös Timo Niemiselle ja Arto Autiolle.
Kaikki alkoi Nuorisosäätiön johtajien kylpyläkaupoista.
Kesällä 2013 hallituksen jäsen Perttu Nousiainen ja toimitusjohtaja Aki Haaro ostivat iisalmelaisen Runnin kylpylän.
Kaksikon visiot eivät kantaneet, ja kylpylä upotti heidät raskaisiin velkoihin. Niistä piti päästä eroon. Ratkaisu löytyi vankilasta juuri vapautuneen Merisalon lähipiiristä.
Merisalo työskenteli jälleen kiinteistökonsulttina. Tällä kertaa hän teki tiivistä yhteistyötä lahtelaisen Mika Wileniuksen Salpausselän Rakentajien kanssa.
Wileniuksen yritys aloitti kylpylässä mittavan remontin.
Elokuussa 2014 Nuorisosäätiö solmi Salpausselän Rakentajien kanssa sopimuksen: säätiö sitoutui vähintään kymmenien miljoonien eurojen hankkeisiin yhtiön kanssa.
Yksi kalleimmista oli Lahden paraatipaikan kerrostalo, jonka kattokerroksen luksusasunnoista Timo Nieminen varasi kaksi. Kaupat peruttiin myöhemmin.
Seuraavana keväänä säätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen myivät kylpylänsä Ilari Hassiselle. Velat huomioiden hinta oli reilun miljoonan.
Kylpyläremonttia ohjasi Arto Merisalo. Lasku paisui miljooniin.
Nuorisosäätiön Haaro ja Nousiainen pääsivät eroon murheenkryynistään, mutta kaksikon omille yrityksille jäi miljoonavelat.
Poliisi epäilee, että näitä velkoja hoidettiin myöhemmin Nuorisosäätiön rahoilla.
Rahaa virtasi rakennusliikkeelle tonttikaupoista ja urakoista. Niitä taas maksettiin edelleen Arto Aution yhtiöille konsulttipalkkioina.
Virosta konsulttipalkkioiksi ja lainoiksi merkittyjä rahoja kulki poliisin selvitysten mukaan monimutkaisia reittejä takaisin Suomeen, muun muassa Wileniukselle sekä Haaron ja Nousiaisen yhtiölle.
Uusitun Runnin kylpylän avajaisia juhlittiin lokakuussa 2015. Liikemiesten yhteiskuntasuhteet olivat kunnossa.
Kunniavieraana oli Aution ja Merisalon vanha tuttu, kansanedustaja Eero Lehti.
Lehti toi juhliin jopa tasavallan presidentin tervehdyksen. Sen Merisalo oli pyytänyt Sauli Niinistöltä.
Mukana oli liikemieskaksikko Arto Autio ja Timo Nieminen.
Pääministerin puheille saapuivat myös kansanedustaja Eero Lehti vaimoineen sekä Nuorisosäätiön Perttu Nousiainen, Salpausselän Rakentajien Mika Wilenius, tämän virolainen luottomies Gaido Kentem ja Wileniuksen käyttämät verokonsultit Marko ja Sanna Nokka.
Viron television Pealtnägijä-ohjelmassa marraskuussa 2018 entinen pääministeri kuvasi tilaisuutta tavanomaiseksi: suomalaiset olivat kiinnostuneita Virosta liiketoimintaympäristönä.
Mielenkiintoisen seurueen jäseniä yhdistivät moninaiset ja mutkikkaat liiketoimet.
Aution Brave Capital hoiti niin Lehden, Wileniuksen, Niemisen kuin Nuorisosäätiönkin yhtiöitä Virossa. Lehti myös hieroi Keravalla tonttikauppaa Wileniuksen rakennusliikkeen kanssa.
Pääministeritapaamista seuraavana vuonna Eero Lehti, Timo Nieminen ja Mika Wilenius hankkivat yhteisen yrityksen Suomessa.
Niemisen mukaan tarkoituksena oli ostaa liikekiinteistö, mutta hanke jäi kesken.
Niemisen yhtiöt myivät Wileniuksen rakennusliikkeelle autoja, vuokrasivat sille tiloja ja tarjosivat rahoitusta.
Nuorisosäätiön tuoreen tutkintapyynnön kohteena olevissa tonttikaupoissa Wilenius puolestaan lainasi Niemiselle rahaa, jolla Niemisen yritys osti tontin Hollolasta. Sen hän myi Ylen MOT-ohjelman mukaan eteenpäin satojentuhansien eurojen voitolla vain viikkoja myöhemmin.
Säätiön nykyjohdon mukaan Niemisen pikavoiton mahdollisti se, että Haaron ja Nousiaisen johtama säätiö vuokrasi tontin 80 vuodeksi jopa neljä kertaa markkinatasoa korkeammalla hinnalla.
Haaro, Nousiainen ja Wilenius ovat poliisin tutkiman Nuorisosäätiö-jutun pääepäiltyjä.
Haaron ja Nousiaisen viimeisenä vuonna Nuorisosäätiön johdossa Niemisen kanssa tehtiin vielä kaksi suurta sopimusta.
Kesällä 2017 suurin osa Nuorisosäätiön asukaspysäköinnistä ulkoistettiin Timo Niemisen yhtiölle.
Se nosti välittömästi pysäköintihintoja kymmeniä prosentteja, mikä aiheutti valitusten tulvan Nuorisosäätiön asiakaspalveluun.
Niemisen Lease Deal ja hänen kellokauppakumppaninsa Stefan Thermanin sijoitusyhtiö ostivat helmikuussa 2017 Nuorisosäätiöltä kaksi kerrostaloa Helsingistä.
Säätiön johto tutkii nämäkin kaupat kaiken varalta vielä kerran.
Virossa Arto Autiosta tuli julkkis. Hän osti pääministeripuolue keskustan toimitilat Tallinnasta loppuvuonna 2017.
Pealtnägijä-ohjelma paljasti marraskuussa 2018, että samana kaupantekopäivänä Tallinnan keskustalainen pormestari teki Arto Autiolle edullisen kaavapäätöksen.
Korruptioepäily on myrkkyä Viron keskustalle, joka on yrittänyt pestä kasvojaan aiempien sotkujen jäljiltä.
Kesällä Viron verottaja vaati Aution yhtiön omaisuutta takavarikkoon veronkiertoepäilyjen vuoksi.
Nieminen taas on tehnyt miljoonakaupat Suomen hallituksen kanssa.
Keväällä 2018 hänen yhtiönsä osti valtiolta raskaiden ajoneuvojen korjaamiseen erikoistuneen Raskone Oy:n 7,7 miljoonalla eurolla.
Aution ja Niemisen imperiumien palaset näyttävät olevan jälleen liikkeessä.
Aution Brave Capitalissa omistuksia on siirretty yhtiöltä toiselle. Myös Nieminen on irtautunut reilun vuoden aikana kymmenistä vastuuasemista eri yhtiöissä.
Mitä Timo Niemisen ja Arto Aution julkisuudesta tunnetut tuttavat ajattelevat siitä, että heidän liikekumppaninsa ovat kytköksissä Nuorisosäätiön sotkuihin?
Jethro Rostedt ja Nieminen ovat olleet liikekumppaneita vuodesta 2013.
Silloin Aninkaisten Kiinteistövälitys osti Lease Dealilta toimitilavälitystä tehneen yhtiön, jossa Merisalo oli työskennellyt.
Samalla Lease Deal osti 35 prosenttia Aninkaisten Kiinteistövälityksestä.
Sittemmin Rostedt on lähtenyt mukaan myös politiikkaa uudistamaan pyrkivän Liike Nytin toimintaan.
Liikkeen perustaja, kansanedustaja Harry Harkimo kertoo, että Jethro Rostedt ei ole ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa.
Myös Harkimo on Rostedtin liikekumppani. Hän osti keväällä 2017 osuuden Rostedtin Ruutukasi Oy -nimisestä asuntosijoitusyhtiöstä.
Virosta löytyy samanniminen yritys, jo tammikuussa 2016 perustettu Ruutukasi Oü. Sen omistajaksi on merkitty – Arto Autio.
Harkimo kertoo, ettei tiedä Viron-yrityksestä. Arto Autio ja Timo Nieminenkään eivät ole tuttuja.
”En ole koskaan tavannut”, Harkimo sanoo.
Rostedt kertoo puhelimessa, että kyse on yrityksestä, jonka hänelle tuntematon taho on perustanut Viroon hänen toimeksiannostaan.
”En tiedä yhtään, siellä on Virossa joku firma, joka näitä perustelee. Se tuli sieltä [Timo] Niemisen kautta.”
Arto Aution nimi on Rostedtin mukaan hänelle vieras.
”Semmoisella ei kyllä oo meidän kanssa mitään tekemistä. En kyllä tiedä.”
Viron yhtiön tarkoitus ei puhelussa selviä.
”Nyt sul tulee niin vitusti kysymyksii, laita ne sähköpostilla, niin rauhoitut hieman”, Rostedt pyytää.
Sähköpostitse hän tarkentaa, että tietää Aution julkisuudesta, mutta ei ole ollut koskaan tekemisissä hänen kanssaan. Rostedt myös korostaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä Nuorisosäätiön kanssa.
Viron yrityksen tarkoitus oli hänen mukaansa ”ei mikään” eikä se ole tehnyt mitään.
”Siihen aikaan puhuttiin paljon yrityksen perustamisesta Viroon ja niinpä minäkin iloisena poikana sellaisen halusin perustaa.”
Rostedtin lisäksi Liike Nytin toinen tunnettu kasvo on ravintoloitsija Seppo ”Sedu” Koskinen.
Myös hänen ravintolabisneksissään Timo Nieminen on mukana. Koskinen ei vastannut Suomen Kuvalehden soittoihin tai viesteihin.
Kansanedustaja Eero Lehti korostaa, ettei ole ollut ”missään tekemisissä Nuorisosäätiöön liittyvissä asioissa”.
Hänestä tuli kuitenkin Runnin kylpylän toinen pääomistaja kesällä 2016. Lisäksi Lehden huviloita Virossa omistava yhtiö oli pitkään merkitty Arto Aution nimiin.
”Autio hoitaa omistamani yrityksen asioita. Hän valvoo, että tilitoimisto tekee kirjanpidon ja veroilmoitukset ajallaan”, Lehti kertoo.
Autio ei reagoinut Suomen Kuvalehden yhteydenottopyyntöihin. Kiireisiinsä vedonnut Timo Nieminen vastasi sähköpostilla ja kertoi, ettei poliisi ole kuullut häntä rikoksista epäiltynä.
”Olen ollut Nuorisosäätiön kanssa tekemisissä kuten monet muutkin kiinteistöalalla, mutta en ole tehnyt mitään väärää tai rikollista.”
”Olen todella hämmästynyt, jos näistä jutussa mainitusta liiketoimista nostetaan minua vastaan syytteitä.”
Nieminen kertoo väistyneensä yritysten vastuuasemista ajanpuutteen ja ulkomailla asumisen takia.
Vieraina oli lehdistä tunnettuja kasvoja kuten ravintola-alan vaikuttaja Seppo ”Sedu” Koskinen ja liikemies Stefan Therman, joka esitellään yleensä reality-ohjelmista tutun Martina Aitolehden puolisona.
Kansanedustaja Harry Harkimo (kok) saapui juhliin viinipullo kainalossaan. Juhlaa vietettiin myös Hooligan-jahdilla, joka on suosittu jatkopaikka julkisuuden henkilöiden juhlissa. Sitä on käyttänyt myös Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmo tempauksissaan.
Sankarin rinnalla juhli veneen isäntä Timo Nieminen. Hänestä suuri yleisö ei ole kuullut.
”Timolle on tosi tärkeää kalliit kellot ja autot. Ja se, että hänen veneensä on isoin. Julkisuutta hän karttaa”, kertoo Niemisen pitkäaikainen tuttava.
Lehdissä kirjoitetaan ”Sedun ravintoloista”. Harva tietää, että niitä rahoittaa Nieminen. Puhutaan ”Jethron kiinteistönvälitysyhtiöstä”, josta yli kolmanneksen omistaa Nieminen. ”Martinan Stefan-rakkaan” luksuskellokaupastakin puolet omistaa Nieminen.
Laajasti verkottuneen miljonäärin muut liiketoimet kiinnostavat nyt Helsingin poliisia, joka tutkii laajaa Nuorisosäätiö-rikosvyyhtiä.
Säätiön uusi johto arvioi, että julkisella tuella suomalaisnuorten hyödyksi hankittua omaisuutta on hävitetty kymmeniä miljoonia euroja.
Säätiön haaskalla on ollut monta nokkijaa. Kaikki säätiölle vahingollisista kaupoista hyötyneet eivät välttämättä ole syyllistyneet rikoksiin, eikä ketään ole tuomittu rikoksista.
Säätiö teki marraskuussa 2018 poliisille tutkintapyynnön Timo Niemisen tonttikaupoista Hollolassa.
Nuorisosäätiö pyytää poliisia selvittämään, onko joku kauppoihin liittyvistä yhdestätoista henkilöstä tai kymmenestä yrityksestä syyllistynyt rikoksiin.
Säätiön nykyjohto käy läpi myös muita Niemisen yhtiöiden kanssa tehtyjä sopimuksia.
Säätiön sotkuun kytkeytyy myös toinen yleisölle tuntematon liikemies, Arto Autio. Hän on Timo Niemisen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Poliisi epäilee Autiota rahanpesurikoksista Nuorisosäätiö-jutussa.
Suomen Kuvalehti selvitti, miten Niemisen ja Aution yritysimperiumit ovat syntyneet – ja mitä heidän lehtien palstoilta tutut liikekumppaninsa ajattelevat kaksikon toimista.
Nuorisosäätiön uusi johto teki marraskuussa 2018 Arto Autiosta (vas.) ja Timo Niemisestä tutkintapyynnön poliisille.
Autio asui kerrostalossa Helsingin Pohjois-Haagassa ja työskenteli vartijana Maunulan ostoskeskuksessa. Vuonna 1999 hän siirtyi myyntipäälliköksi toimitiloja välittäneeseen Kanrakiin. Kanrak oli ollut julkisuudessa, sillä yhtiötä pyörittäneellä Arto Merisalolla oli takanaan vankilatuomio talousrikoksista.
Pian Autio itse perusti Comreal-nimisen toimitilavälitysyhtiön toisen Kanrakin nuoren työntekijän Ilari Hassisen kanssa.
Työssään Autio tutustui vaikutusvaltaisiin suomalaisiin. Häneltä kiinteistöjä osti muun muassa keravalainen miljonääri Eero Lehti, joka myöhemmin nousi kokoomuksen kansanedustajaksi.
Kun Autio rakensi uraa kiinteistöalalla, Timo Nieminen luotsasi siivousalan yhtiötä. 1990-luvun lopussa perustetun Hansalaiset Oy:n liikevaihto kasvoi rivakasti.
Välillä asiakassuhteita hoidettiin kovin ottein. Esimerkistä käy vuonna 2004 tehty myöhäinen vierailu sairaalaan, joka oli Hansalaisten asiakas.
Sairaalayhtiö oli saanut kilpailevan tarjouksen toiselta siivousyritykseltä. Nieminen halusi tietää, mitä tarjous piti sisällään. Paikalla ollut siivooja ei ollut suostunut urkkimaan paperia, mutta päästi pomonsa tiloihin.
Nieminen kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa tapaus liittyi entisen työntekijän kanssa syntyneeseen riitaan.
Oikeuden pöytäkirjan mukaan yritysvakoilusyyte peruttiin, koska sitä ei saatu toimitettua Niemiselle määräajassa. Oikeuteen Nieminen päätyi myös urkittuaan työntekijän sähköposteja, siitä hän sai sakkotuomion salassapitorikoksesta.
Timo Nieminen ja Arto Autio tunsivat toisensa kiinteistöbisneksen kautta: Niemisen siivousyhtiö oli Aution toimitilayhtiön asiakas.
Miehet pystyttivät yhdessä Lease Deal Oy:n. Vuonna 2006 perustetusta yhtiöstä tuli Niemisen laajan yritystoiminnan pohja. Juuri Lease Deal tuli myöhemmin Rostedtin kiinteistövälitysliikkeen ja Thermanin luksuskellokaupan omistajaksi sekä Koskisen ravintoloiden rahoittajaksi.
Kaupparekisteritietojen mukaan Lease Deal osti kiinteistöjä eri puolilta maata.
Keskellä kansainvälistä pankkikriisiä Niemisen yhtiö kasvoi vauhdilla. Raskaalla velkavivulla aloittanut Lease Deal teki pian miljoonatulosta ja tase paisui voitoista.
Kaksikon toinen liikemies Arto Autio toimi lukuisissa yrityksissä. Yksi niistä omisti Lease Dealia.
Tämä sijoitusyhtiö teki yhteensä satojen miljoonien eurojen liikevaihdon vuosina 2006–2008. Viivan alle ei jäänyt juuri mitään.
Mistä rahat tulivat ja minne ne menivät? Tilinpäätöksessä häkellyttäviä lukuja selitetään arvopaperikaupalla. Myös Aution toinen yhtiö pyöritti kymmeniä miljoonia euroja.
Kolmas Aution yhtiö joutui verottajan hampaisiin. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan verotarkastuksessa havaittiin yli puolentoista miljoonan euron edestä tekaistuiksi katsottuja konsulttimaksuja vuosina 2006–2008. Verottaja ei tehnyt asiasta tutkintapyyntöä poliisille.
Vuonna 2008 Aution toimitilayhtiö Comreal ajautui vaikeuksiin. Toinen perustajaosakas Ilari Hassinen oli jo jättänyt yrityksen, kun Autio myi Comrealin veljelleen ja muutti Viroon. Autio jätti myös Lease Dealin, joka jäi Timo Niemisen omistukseen.
Vuonna 2011 Nieminen tienasi miljoonia euroja vanhan siivousyhtiönsä myynnistä.
Hänen yhtiönsä Lease Deal jatkoi kasvamistaan. Konserniin oli hankittu myös Vaunula-autokauppaketju.
Niemisen Lease Deal tarjosi työpaikan myös Arto Merisalolle, Arto Aution entiselle työnantajalle ja kiinteistöalan oppi-isälle.
Merisalosta oli tullut vaalirahakohun myötä etusivun uutinen. Merisalon Nova Group oli kaatunut konkurssiin tuhlattuaan rahaa johtajiensa leveään elämään ja poliitikkojen vaalikampanjoihin.
Kun Merisalo aloitti Niemisen Lease Deal -konsernissa toimialajohtajana, poliisi epäili häntä raskaista talousrikoksista Nova-jutussa.
Suomenlahden toiselle puolelle siirtynyt Arto Autio löysi kumppanikseen Virossa konkurssisotkuista tunnetuksi tulleen kiinteistösijoittajan nimeltä Veljo Kuusk. Yhdessä he perustivat Brave Capitalin.
”Kapital, mis ei tunne hirmu”, kuului mainos. ”Pääomaa, joka ei tunne pelkoa.”
Kuusk uhosi mediassa tuovansa Viroon sadan miljoonan euron edestä kiinteistösijoituspääomaa pääasiassa Skandinaviasta.
Arto Aution työ ostoskeskusvartijana oli jäänyt kauas taakse. Piirit olivat nyt suuremmat. Pian Autiolle aukeaisivat myös Viron pääministerin ovet.
Kun vaalirahoittaja Merisalo oli vuonna 2013 istunut vankeustuomionsa Nova Groupin konkurssirikoksista, käynnistyi Nuorisosäätiö-kuvio, josta kehkeytyi yksi Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista.
Kuviossa oli roolit myös Timo Niemiselle ja Arto Autiolle.
Kaikki alkoi Nuorisosäätiön johtajien kylpyläkaupoista.
Kesällä 2013 hallituksen jäsen Perttu Nousiainen ja toimitusjohtaja Aki Haaro ostivat iisalmelaisen Runnin kylpylän.
Kaksikon visiot eivät kantaneet, ja kylpylä upotti heidät raskaisiin velkoihin. Niistä piti päästä eroon. Ratkaisu löytyi vankilasta juuri vapautuneen Merisalon lähipiiristä.
Merisalo työskenteli jälleen kiinteistökonsulttina. Tällä kertaa hän teki tiivistä yhteistyötä lahtelaisen Mika Wileniuksen Salpausselän Rakentajien kanssa.
Wileniuksen yritys aloitti kylpylässä mittavan remontin.
Elokuussa 2014 Nuorisosäätiö solmi Salpausselän Rakentajien kanssa sopimuksen: säätiö sitoutui vähintään kymmenien miljoonien eurojen hankkeisiin yhtiön kanssa.
Yksi kalleimmista oli Lahden paraatipaikan kerrostalo, jonka kattokerroksen luksusasunnoista Timo Nieminen varasi kaksi. Kaupat peruttiin myöhemmin.
Seuraavana keväänä säätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen myivät kylpylänsä Ilari Hassiselle. Velat huomioiden hinta oli reilun miljoonan.
Kylpyläremonttia ohjasi Arto Merisalo. Lasku paisui miljooniin.
Nuorisosäätiön Haaro ja Nousiainen pääsivät eroon murheenkryynistään, mutta kaksikon omille yrityksille jäi miljoonavelat.
Poliisi epäilee, että näitä velkoja hoidettiin myöhemmin Nuorisosäätiön rahoilla.
Rahaa virtasi rakennusliikkeelle tonttikaupoista ja urakoista. Niitä taas maksettiin edelleen Arto Aution yhtiöille konsulttipalkkioina.
Virosta konsulttipalkkioiksi ja lainoiksi merkittyjä rahoja kulki poliisin selvitysten mukaan monimutkaisia reittejä takaisin Suomeen, muun muassa Wileniukselle sekä Haaron ja Nousiaisen yhtiölle.
Uusitun Runnin kylpylän avajaisia juhlittiin lokakuussa 2015. Liikemiesten yhteiskuntasuhteet olivat kunnossa.
Kunniavieraana oli Aution ja Merisalon vanha tuttu, kansanedustaja Eero Lehti.
Lehti toi juhliin jopa tasavallan presidentin tervehdyksen. Sen Merisalo oli pyytänyt Sauli Niinistöltä.
© Vesa Lehtimäki
Korkean tason suhteita vaalittiin myös Tallinnassa joulukuussa 2015, kun suomalainen delegaatio tapasi Viron silloista pääministeriä, reformipuolueen Taavi Rõivasia.
Liikemieskaksikko Autio ja Nieminen pääsi tapaamaan Viron pääministeriä.
Mukana oli liikemieskaksikko Arto Autio ja Timo Nieminen.
Pääministerin puheille saapuivat myös kansanedustaja Eero Lehti vaimoineen sekä Nuorisosäätiön Perttu Nousiainen, Salpausselän Rakentajien Mika Wilenius, tämän virolainen luottomies Gaido Kentem ja Wileniuksen käyttämät verokonsultit Marko ja Sanna Nokka.
Viron television Pealtnägijä-ohjelmassa marraskuussa 2018 entinen pääministeri kuvasi tilaisuutta tavanomaiseksi: suomalaiset olivat kiinnostuneita Virosta liiketoimintaympäristönä.
Mielenkiintoisen seurueen jäseniä yhdistivät moninaiset ja mutkikkaat liiketoimet.
Aution Brave Capital hoiti niin Lehden, Wileniuksen, Niemisen kuin Nuorisosäätiönkin yhtiöitä Virossa. Lehti myös hieroi Keravalla tonttikauppaa Wileniuksen rakennusliikkeen kanssa.
Pääministeritapaamista seuraavana vuonna Eero Lehti, Timo Nieminen ja Mika Wilenius hankkivat yhteisen yrityksen Suomessa.
Niemisen mukaan tarkoituksena oli ostaa liikekiinteistö, mutta hanke jäi kesken.
Niemisen yhtiöt myivät Wileniuksen rakennusliikkeelle autoja, vuokrasivat sille tiloja ja tarjosivat rahoitusta.
Nuorisosäätiön tuoreen tutkintapyynnön kohteena olevissa tonttikaupoissa Wilenius puolestaan lainasi Niemiselle rahaa, jolla Niemisen yritys osti tontin Hollolasta. Sen hän myi Ylen MOT-ohjelman mukaan eteenpäin satojentuhansien eurojen voitolla vain viikkoja myöhemmin.
Säätiön nykyjohdon mukaan Niemisen pikavoiton mahdollisti se, että Haaron ja Nousiaisen johtama säätiö vuokrasi tontin 80 vuodeksi jopa neljä kertaa markkinatasoa korkeammalla hinnalla.
Haaro, Nousiainen ja Wilenius ovat poliisin tutkiman Nuorisosäätiö-jutun pääepäiltyjä.
Haaron ja Nousiaisen viimeisenä vuonna Nuorisosäätiön johdossa Niemisen kanssa tehtiin vielä kaksi suurta sopimusta.
Kesällä 2017 suurin osa Nuorisosäätiön asukaspysäköinnistä ulkoistettiin Timo Niemisen yhtiölle.
Se nosti välittömästi pysäköintihintoja kymmeniä prosentteja, mikä aiheutti valitusten tulvan Nuorisosäätiön asiakaspalveluun.
Niemisen Lease Deal ja hänen kellokauppakumppaninsa Stefan Thermanin sijoitusyhtiö ostivat helmikuussa 2017 Nuorisosäätiöltä kaksi kerrostaloa Helsingistä.
Säätiön johto tutkii nämäkin kaupat kaiken varalta vielä kerran.
Virossa Arto Autiosta tuli julkkis. Hän osti pääministeripuolue keskustan toimitilat Tallinnasta loppuvuonna 2017.
Pealtnägijä-ohjelma paljasti marraskuussa 2018, että samana kaupantekopäivänä Tallinnan keskustalainen pormestari teki Arto Autiolle edullisen kaavapäätöksen.
Korruptioepäily on myrkkyä Viron keskustalle, joka on yrittänyt pestä kasvojaan aiempien sotkujen jäljiltä.
Kesällä Viron verottaja vaati Aution yhtiön omaisuutta takavarikkoon veronkiertoepäilyjen vuoksi.
Nieminen taas on tehnyt miljoonakaupat Suomen hallituksen kanssa.
Keväällä 2018 hänen yhtiönsä osti valtiolta raskaiden ajoneuvojen korjaamiseen erikoistuneen Raskone Oy:n 7,7 miljoonalla eurolla.
Aution ja Niemisen imperiumien palaset näyttävät olevan jälleen liikkeessä.
Aution Brave Capitalissa omistuksia on siirretty yhtiöltä toiselle. Myös Nieminen on irtautunut reilun vuoden aikana kymmenistä vastuuasemista eri yhtiöissä.
© Vesa Lehtimäki
Timo Niemisen yhtiö on tänä keväänä ostanut valtionyhtiön.
Mitä Timo Niemisen ja Arto Aution julkisuudesta tunnetut tuttavat ajattelevat siitä, että heidän liikekumppaninsa ovat kytköksissä Nuorisosäätiön sotkuihin?
Jethro Rostedt ja Nieminen ovat olleet liikekumppaneita vuodesta 2013.
Silloin Aninkaisten Kiinteistövälitys osti Lease Dealilta toimitilavälitystä tehneen yhtiön, jossa Merisalo oli työskennellyt.
Samalla Lease Deal osti 35 prosenttia Aninkaisten Kiinteistövälityksestä.
Sittemmin Rostedt on lähtenyt mukaan myös politiikkaa uudistamaan pyrkivän Liike Nytin toimintaan.
Liikkeen perustaja, kansanedustaja Harry Harkimo kertoo, että Jethro Rostedt ei ole ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa.
Myös Harkimo on Rostedtin liikekumppani. Hän osti keväällä 2017 osuuden Rostedtin Ruutukasi Oy -nimisestä asuntosijoitusyhtiöstä.
Virosta löytyy samanniminen yritys, jo tammikuussa 2016 perustettu Ruutukasi Oü. Sen omistajaksi on merkitty – Arto Autio.
Harkimo kertoo, ettei tiedä Viron-yrityksestä. Arto Autio ja Timo Nieminenkään eivät ole tuttuja.
”En ole koskaan tavannut”, Harkimo sanoo.
Rostedt kertoo puhelimessa, että kyse on yrityksestä, jonka hänelle tuntematon taho on perustanut Viroon hänen toimeksiannostaan.
”En tiedä yhtään, siellä on Virossa joku firma, joka näitä perustelee. Se tuli sieltä [Timo] Niemisen kautta.”
Arto Aution nimi on Rostedtin mukaan hänelle vieras.
”Semmoisella ei kyllä oo meidän kanssa mitään tekemistä. En kyllä tiedä.”
Viron yhtiön tarkoitus ei puhelussa selviä.
”Nyt sul tulee niin vitusti kysymyksii, laita ne sähköpostilla, niin rauhoitut hieman”, Rostedt pyytää.
Sähköpostitse hän tarkentaa, että tietää Aution julkisuudesta, mutta ei ole ollut koskaan tekemisissä hänen kanssaan. Rostedt myös korostaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä Nuorisosäätiön kanssa.
Viron yrityksen tarkoitus oli hänen mukaansa ”ei mikään” eikä se ole tehnyt mitään.
”Siihen aikaan puhuttiin paljon yrityksen perustamisesta Viroon ja niinpä minäkin iloisena poikana sellaisen halusin perustaa.”
Rostedtin lisäksi Liike Nytin toinen tunnettu kasvo on ravintoloitsija Seppo ”Sedu” Koskinen.
Myös hänen ravintolabisneksissään Timo Nieminen on mukana. Koskinen ei vastannut Suomen Kuvalehden soittoihin tai viesteihin.
Kansanedustaja Eero Lehti korostaa, ettei ole ollut ”missään tekemisissä Nuorisosäätiöön liittyvissä asioissa”.
Hänestä tuli kuitenkin Runnin kylpylän toinen pääomistaja kesällä 2016. Lisäksi Lehden huviloita Virossa omistava yhtiö oli pitkään merkitty Arto Aution nimiin.
”Autio hoitaa omistamani yrityksen asioita. Hän valvoo, että tilitoimisto tekee kirjanpidon ja veroilmoitukset ajallaan”, Lehti kertoo.
Autio ei reagoinut Suomen Kuvalehden yhteydenottopyyntöihin. Kiireisiinsä vedonnut Timo Nieminen vastasi sähköpostilla ja kertoi, ettei poliisi ole kuullut häntä rikoksista epäiltynä.
”Olen ollut Nuorisosäätiön kanssa tekemisissä kuten monet muutkin kiinteistöalalla, mutta en ole tehnyt mitään väärää tai rikollista.”
”Olen todella hämmästynyt, jos näistä jutussa mainitusta liiketoimista nostetaan minua vastaan syytteitä.”
Nieminen kertoo väistyneensä yritysten vastuuasemista ajanpuutteen ja ulkomailla asumisen takia.
Lease
Dealin päämaja on teollisuusalueella Helsingin Metsälässä. Osoitteeseen
on rekisteröity runsaasti yrityksiä, joukossa myös Rostedtin
kiinteistönvälitysyhtiö ja Thermanin kellokauppa.
Timo Nieminen on kertonut olevansa tuona päivänä Suomessa. Kysymme, olisiko häntä mahdollista jututtaa.
Aulatyöntekijän mukaan hän ei ole paikalla.
”Hän ei ole lainkaan Suomessa tällä hetkellä”, hän arvelee.
Myöhemmin selviää, että Nieminen aloitti toimistolla neuvottelun Nuorisosäätiön nykyjohtajien kanssa vain viisitoista minuuttia käyntimme jälkeen.
Timo Nieminen on kertonut olevansa tuona päivänä Suomessa. Kysymme, olisiko häntä mahdollista jututtaa.
Aulatyöntekijän mukaan hän ei ole paikalla.
”Hän ei ole lainkaan Suomessa tällä hetkellä”, hän arvelee.
Myöhemmin selviää, että Nieminen aloitti toimistolla neuvottelun Nuorisosäätiön nykyjohtajien kanssa vain viisitoista minuuttia käyntimme jälkeen.
Mielenkiintoista asiaa. Nämä säätiöt ja muut ovat sellaisia, että kun rahaa on pelissä, kannattaa hyvin pitää huolta että kaiken tekee oikein. Tuttava etsii parhaillaan asianajajaa säätiö- ja yhdistysoikeuteen. Toivon, että kaikki menisi kuitenkin hänen edukseen, käsittääkseni hän ei ole tehnyt mitään väärää. https://www.larpes.fi/asianajopalvelut/saatio--ja-yhdistysoikeus
VastaaPoista