Verkkoyhtiö rahapulassa!
Multia, Petäjävesi ja Kyyjärvi eivät ole huolineen yksin. Todennäköisesti muissakin seitsemässä K-S Valokuituverkot Oy:n omistajakunnissa on sama pelko että kunnat joutuvat maksumiehiksi. Tämä näyttää jopa todennäköiseltä.
Jos lainojen takaisinmaksut lankeavat, niin kriisikuntakriteerit kunnissa paukkuvat aivan varmasti. Hanke oli todellakin uhkarohkea ja virkamiehiltä todella huonosti valmisteltu. Sopassa oli vielä lisäksi mukana iso joukko erinäisiä asiantuntijoita ja lakimiehiä. Syyttömiksi ei kuitenkaan voi myöskään kuntien päättäjiä päästää, koska ovat päätöksillään pistäneet kunnat tähän liemeen.
Varoituksia asian riskeistä on annettu matkanvarrella useammaltakin taholta, mutta niitä ei ole mitenkään noteerattu. Myös eri Hallinto-oikeuksilta on tullut toistakymmentä kuntien kumoavaa päätöstä.
Valokuitusopassa karvas maku
Multia ei kaadu mutta horjuu, jos valokuitulainat rysähtävät niskaan
– tilanne on vakava, sanoo kunnanjohtaja Noora Pajari
28.10.2019/ Suurkeuruu
Multian tuore kunnanjohtaja Noora Pajari sai virkaan astuessaan lahjaksi selviytymispaketin. Sisua
on tarvittu ja tarvitaan yhä. Jos valokuituyhtiöiden velat kaatuvat kuntien maksettaviksi, Multian
talous on todella tiukalla.
Eija Ruoho
Kymmenen keskisuomalaisen kunnan yllä häälyy 30 miljoonan euron takausvastuu kuin
Damokleen miekka. Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoja, joista yhtiö
ei nyt selviydy.
Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on
rakentanut valokuituverkkoja kuntiin, muun muassa Multialle. Nyt yhtiöllä ei ole varaa investoida
ja rakentaa uusia liittymiä.
Multian kunta yhtenä viidestä kunnasta on jo maksanut ensimmäistä lainaerää tänä vuonna. Koko
vuonna 2019 Multia maksaa 46 000 euroa.
- Ei se Multiaa kaada, mutta horjuttaa vakavasti. Silloin emme voi ottaa lisälainaa meidän
omiin investointeihin. Novasairaala ja sotekustannukset lisäävät pienen kunnan taakkaa.
Ilman valokuituyhtiön lainojakin tilanne on vakava, sanoo Pajari.
Multialla on tällä hetkellä velkaa vain 600 euroa asukasta kohti. Jos valokuitulainat lankeavat, velka
nousee 1800 euroon asukasta kohti. Se on Multian mittakaavassa paljon.
Verkkoholding Oy:n osakaskokous käsitteli tilannetta torstaina Konnevedellä. Mukana oli
viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä yhteensä viitisenkymmentä kymmenestä kunnasta.
Kokouksessa todettiin tilanne ja vaihtoehdot. Nykyisessä tilanteessa ollaan, koska yhtiöltä on evätty
4,6 miljoonaa valtion tukia laajakaistahankkeeseen. Tukien saaminen ei ole näköpiirissä.
- Yhtiössä on pyritty korjaamaan virheet jotta tukia voitaisiin saada, mutta se tie on nyt käyty
loppuun. Tänä vuonna olemme myös rampanneet eduskunnassa ja pyrkineet vaikuttamaan
poliitikkoihin, mutta siitäkään ei ole ollut apua, sanoo Noora Pajari.
Pääministeri Antti Rinne totesi Keuruun vierailullaan, että asia on valtiovarainministeriön listalla.
- Tarkoittaisikohan se, että kuntien olisi mahdollista saada harkinnanvaraista valtionapua tälle
vuodelle? Se ei kuitenkaan auta yhtiön tilannetta, sanoo Pajari.
Tilanteesta selviämiseen ei ole kovin ruusuisia vaihtoehtoja. Jos yhtiö ei suoriudu velvoitteistaan,
täytyy hallituksen osakeyhtiölain mukaan ilmoittaa yhtiö velkasaneeraukseen. Silloin lainat tulevat
kuntien maksettavaksi.
Toinen vaihtoehto on vapaaehtoiseen velkasaneeraukseen hakeutuminen, jolloin kunnat voisivat
vapaaehtoisesti hoitaa velkajärjestelyjä.
- Onnistuisiko tämä vaihtoehto kuitenkaan, sillä asia on varsin valitusherkkä, eikä yhtiö
kestäisi ratkaisujen pitkittymistä, sanoo Pajari.
Kolmas vaihtoehto olisi sijoittajan löytyminen tai omistan vaihdos. Yhtiö pitäisi tervehdyttää
myyntikuntoon ja sille pitäisi tehdä arvonmääritys.
- Pahin vaihtoehto on, että yhtiö kaatuu ja lainat tulevat kuntien maksettavaksi. Paras
vaihtoehto on se, mistä on vähiten haittaa, muotoilee Pajari.
Multialla valokuituverkko ehdittiin rakentaa ja se toimii.
- Varsinkin yrityksiltä on tullut palautetta, että toimintavarmat yhteydet ovat elintärkeitä.
Minustakin verkkoyhteydet ovat osa yhteiskunnan perusinfraa, sanoo Pajari.
Multialle liittymiä on noin 200. Kymmenen kunnan alueella mahdollisia liittyjiä olisi ollut viime
vuodenvaihteessa jopa 2000, mutta yhtiö ei pysty investoimaan uusiin liittymiin.
- Toistaiseksi tilanne ei ole näkynyt asiakkaiden suuntaan. Jos uusi omistaja löytyisi, sillä
lienee velvoite jatkaa toimintaa. Mitä sitten tapahtuu jos yhtiö menee velkasaneeraukseen,
sitä en tiedä, sanoo Pajari.
Vaihtoehdot jäivät osakaskokouksen jälkeen punnittavaksi. Yhtiökokous järjestettäneen
joulukuussa.
- Ratkaisu pitäisi saada aikaan pian, asia jäytää kuntien päätöksenteossakin. Sehän tässä on
katkeraa kalkkia, että valtion lupaamat tuet jäivät saamatta. Asian toinen puoli on tietenkin
se, että liian innokkaasti lähdettiin liikkeelle ennen tukipäätösten saamista, sanoo Pajari.
Valokuitu- yhtiöiden loppusuora häämöttää
Mielipidekirjoitus 30.10.2019 KSML
”Valokuitusopassa karvas maku” totesi tositilanteen edessä Multian kunnanjohtaja Noora Pajari
(Suur-Keuruu 28.10.).
Kymmenen Keski-Suomen kunnan valokuituyhtiöiden, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-
Suomen Valokuituverkot Oy, tulevaisuuden vaihtoehdot ovat karuja: velkasaneeraus tai konkurssi
ja kaikissa vaihtoehdoissa yhtiöiden velkojen maksu lankeaisi takaajille, kymmenelle
omistajakunnalle. Muut vaihtoehdot ovat toiveajattelua. Juttu nimeää yhdeksi syyksi 4,6 miljoonan
euron evätty valtion tuen.
Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden peräti 18
päätöstä eri kunnille vahvistavat, että kunnat ja yhtiöt eivät voi lain mukaan enää saadakaan noita
tukia. Syykin on kuntien itse aiheuttama niiden jakaessa julkista rahaa yhtiöille
kaksoisyhtiökikkailullaan selvästi yli laajakaistalain määrän.
Laajakaistatukien pitää olla Suomen ja EU:n lakien mukaisia. Näin ei nyt ole.
Takausvastuiden realisoituessa Multian asukaskohtainen velkamäärä kasvaisi 600:sta 1 800 euroon,
siis 200 prosenttia! Muiden yhdeksän kunnan tulevaisuus näyttää yhtä karulta. Paljonko kunkin
kunnan pitää nostaa veroäyriään, jotta selviävät takausvastuistaan?
Kunnat eivät voi vetäytyä vastuistaan eivätkä vedota tietämättömyyteen, sillä lukuisia kertoja ja
perustellusti niitä on asiasta vuosien ajan monin tavoin varoitettu.
Eriävät mielipiteet takauspäätöksiin ohitettiin eikä välitetty niissä esitetyistä asiaperusteisista
varoituksista ja selvityspyynnöistä. Päättäjien lasku jää nyt kuntalaisille.
Valokuituyhtiöiden vuoden 2018 tilinpäätöksiä ei ole jostain syystä toimitettu patentti- ja
rekisterihallitukselle, kuten laki edellyttää, joten tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuskertomuksia ei
näe. Salailuyrityksiä aiheutetusta katastrofista pyritään selvästi jatkamaan. Kuntien päättäjien
vastuu asiassa pitää saattaa viimeinkin oikeus arviointiin kunnille ja asukkaille aiheutetun suuren ja
pitkäaikaisen vahingon vuoksi.
Kalevi Kuorelahti
Selvityksen antaminen vuoden 2018 arviointikertomuksen havainnoista.
Mitä suunnitelmia voidaan tehdä valokuituverkon arvon säilyttämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi mahdollisissa verkkoyhtiöiden uudelleen järjestelyissä?
Keski-Suomen Verkkoholding
Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ovat molemmat hankalassa taloudellisessa
tilanteessa, jonka syyt juontuvat pääasiassa yhtiöiden perustamisen aikoina
tehdyistä epärealistista liiketoimintasuunnitelmista, epäoikeudenmukaisesta
valtiontukipolitiikasta, omistajakunnissa tehdyistä valituksista sekä
monikuntaomistajuuden aiheuttamasta yleisestä omistajaohjausvaikeudesta.
Petäjäveden kunta omistaa KSVH:n osakkeita 594.375 euron arvosta ja kunnan taseessa on verkon rakentamiseen käytetyistä kustannuksista (31.12.2018) 679.536 euroa. Lisäksi kunta on taannut KSVH:n laajakaistaverkon rakentamiseksi ottamia lainoja 1.944.735 euron edestä. Takauksen vastineena on omistusosuus verkosta. KSVH ei tällä hetkellä pysty itse hoitamaan verkonrakentamislainojen lyhennyksiä, josta syystä lainat myöntänyt Kuntarahoitus lähettää lainalyhennykset omistajakunnille eli takaajille maksettaviksi. Kunnalle syntyy yhtiön lainojen lyhentämisestä oikeus lyhennysten suuruiseen takaussaatavaan yhtiöltä.
Paras tapa turvata yhtiön arvon säilyminen ja kunnalle koituvien vahinkojen minimoiminen olisi saada yhtiö sellaiseen taloudelliseen kuntoon, jossa se selviäisi itse verkon rakentamiseen otettujen lainojen maksamisesta. Tämä vaatisi huomattavaa liittymämäärän kasvattamista, jonka edellytyksenä puolestaan on, että omistajakunnat lisärahoittavat KSVH:ta. Lisärahoitukseen ei ole kuitenkaan omistajakunnissa ollut tahtoa. Näin ollen yhtiön tulevaisuuden turvaa parhaiten ja kuntien vahingot minimoi vaihtoehto, jossa yhtiö myydään joko kokonaan tai osittain ulkopuoliselle taholle. Tämän vaihtoehdon kannattavuus riippuu kuitenkin kauppahinnasta ja siitä siirtyisivätkö lainat kaupan mukana, jolloin omistajakuntien takausvastuut poistuisivat. Yhtiön myymiseen suhteen on myös mahdollista, että teoreettinen yrityskauppa kaatuu omistajakuntien poliittisessa päätöksenteossa.
Mikäli valokuituyhtiötä ei saada myytyä tai siihen ei saada mukaan ulkopuolista sijoittajaa, joka mahdollistaisi asiakasmäärän kasvattamisen, on kunnan syytä varautua vaihtoehtoon, jossa lainatakaukset tulevat kerralla kunnan maksettavaksi ja osakkeiden arvostuksia ja mahdollisesti myös verkon arvoa joudutaan alaskirjaamaan. Kyseessä on kunnan suurin ja todennäköisin taloudellinen riski.
Petäjäveden kunta
TILINPÄÄTÖS 2018
Tilinpäätös ja toimintakertomus
Laajakaista kaikille
– hankkeenvaikeudet rahoituksen
riittävyydestä ja viestintäviraston avustusten saamisesta jatkuivat. Kunta
osallistui Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin merkitsemällä
osakkeita vuosien 2017–2018 aikana yhteensä 539.213,00 euron merkintähintaan.
Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa, ettei Petäjäveden kunta
osallistu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin, jolla kunta
olisi hankkinut yhtiön uusia osakkeita yhteensä noin 130.000 eurolla.
s. 25
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Talouteen liittyvät riskit
Talouteen liittyvät riskit
Petäjäveden
kunnan taloudelliset riskit muodostuvat markkinariskeistä lainojen, takausten
ja sijoitusten osalta, talousarvion tasapainon saavuttamiseen liittyvistä
riskeistä ja sopimusriskeistä.
Kunnan
takaukset ovat kohdistuneet kunnan tytäryhtiöiden asuntorakentamisen lainoihin
ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoihin, jotka liittyvät valokuituverkon
rakentamiseen.
Kunnanvaltuusto
on hyväksynyt joulukuussa 2016 takaussopimuksen muutoksen, jolla myös
holdingyhtiön lainojen korkosuojaus voidaan hoitaa. Korkosuojauksen avulla
voidaan vähentää markkinariskiä rahoituksessa korkojen mahdollisesti lähtiessä
nousuun.
Sekä kunnan välillisesti osittain omistaman Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n että Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n taloudellinen tilanne on kunnan merkittävin ulkoinen talouden riski. KSVH Oy ei ole edelleenkään saanut valtiontukia Viestintävirastolta ja se kärsii muun muassa valituksista.
Petäjäveden
valtuuston päätös olla tukematta yhtiötä osakeostoin kesäkuussa 2018 merkitsi
toistaiseksi loppua omistajakuntien rahoitukselle ja toi samalla lähemmäksi
tilanteen, jossa kunnan yhtiölle antamat lainatakaukset realisoituvat.
Kunnalla
on valokuituverkon rakentamiseen liittyen takauksia yhteensä noin 1,9 miljoonaa
euroa, osakkeita yhtiöstä on hankittu noin 600.000 eurolla ja lisäksi aikanaan
rakentamista on tuettu lähes 700.000 eurolla.
s.
28
Petäjäveden
kunta Tilinpäätös 2018
Petäjäveden kunta osallistuu
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan
osakeantiin merkitsemällä 20.620 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä
539.213,00 euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake). Osakemerkintä maksetaan
kahdessa erässä, jotka erääntyvät 31.8.2017 ja 31.3.2018. Vuoden 2017 talousarvion
investointiosaan osakkeet myönnetään 269.575 euron lisämääräraha ensimmäistä
erää varten. Toisen erän osuus 269.575 euroa rahoitettiin vuoden 2018
talousarviolla.
15.10.2019
Kriisikunnaksi luokiteltu Kyyjärvi järjestää videoitavan valtuuston kokouksen- "Suurena mörkönä on Keski-Suomen Valokuituverkko"
– Suurena mörkönä on kuitenkin Keski-Suomen Valokuituverkko. Olemme laittaneet siihen rahaa melkein miljoona euroa, ja lisäksi meillä on 2,3 miljoonan euron takausvastuut, joita olemme jo joutuneet lyhentelemää
Kriisikunnaksi luokiteltu Kyyjärvi järjestää videoitavan valtuuston kokouksen- "Suurena mörkönä on Keski-Suomen Valokuituverkko"
– Suurena mörkönä on kuitenkin Keski-Suomen Valokuituverkko. Olemme laittaneet siihen rahaa melkein miljoona euroa, ja lisäksi meillä on 2,3 miljoonan euron takausvastuut, joita olemme jo joutuneet lyhentelemää
Valtiovarainministeriön
edustajat tulevat kertomaan kunnan talouden arvioinnin vaiheet.
Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen
Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen
Konneveden kunta
Kunnanahallitus
Kokouspäivämäärä 17.9.2019
sivu 148
2. KESKI-SUOMEN
VERKKOHOLDING OY:N TAKAUSSAATAVIEN PERINTÄ
Kh. § 91
Liite 3
Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p. 0400
643384
Kuntarahoitus Oyj on lähettänyt kunnan antaman
omavelkaisen takauksen perusteella Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n erääntyeen
laina- ja korkosaatavan kunnana suoritettavaksi takaajana. Yhtiö on lainalla
rakentanut kuntaan laajakaistaverkon.
Kuntarahoituksen laskut ovat liitteessä 3.
Kunnalle takaajana syntyy suoraan lain nojalla oikeus
velkoa suorituksensa päävelalliselta takautumissaatavana.
KSVH Oy on tekemässä selvityksiä järjestelyistä, jotka
mahdollistaisivat tulevaisuudessa yhtiön kyvyn vastata lainastaan.
KUNNANJOHTAJAN
EHDOTUS
Kunnanhallitus päättää toistaiseksi periä
takaussaataviaan KSVH Oy:ltä niin, että yhtiölle lähetetään kunnan
takautumisoikeuden perusteella lasku takaussaatavista.
PÄÄTÖS
Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen
yksimielisesti.
