keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Julkisessa päätöksenteossa liikkuu korruptio!



Kyselytutkimus: Hyvä veli -verkostoihin kuuluvia suositaan julkisessa päätöksenteossa, uskovat suomalaiset

STT
Kansalaiset arvioivat, että liike-elämä ja valtakunnallisen tason poliitikot ovat altteimpia korruptiolle, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Tuomioistuimet, veroviranomaiset ja poliisi ovat puolestaan vastaajien mukaan vähiten alttiita korruptiolle.
Suomalaisista lähes neljä viidestä ilmoittaa uskovansa, että hyvä veli -verkostoihin kuuluvien suosiminen julkisessa päätöksenteossa on erittäin tai ainakin melko yleistä. Selvä enemmistö vastaajista arvioi kuitenkin, että korruptiota esiintyy Suomessa yleensä vain harvoin.
Korruptioon liike-elämässä uskoo 59 prosenttia vastaajista. 55 prosenttia epäilee, että valtakunnan tason poliittisten päättäjien keskuudessa korruptio, eli vallan väärinkäyttö omaksi eduksi, on erittäin tai melko yleistä.
Kaksi kolmesta uskoo, että päätöksenteossa suositaan yleisesti sukulaisia tai lähiystäviä. Enemmistö katsoo myös, että liialliset sidonnaisuudet julkisten päättäjien ja elinkeinoelämän väillä ovat varsin tavanomainen ilmiö Suomessa.
Lähes joka toinen otaksuu, että poliittiset päättäjät omassa kotikunnassa ovat alttiitta korruptiolle. Kaksi viidestä osoittaa syyttävällä sormella mediaa ja ammattiyhdistysliikettä.

Suoranaiset lahjukset harvinaisia

Kaksi kolmesta uskoo korruption olevan erittäin tai melko yleistä, kun tuetaan puolueita ja ehdokkaita vaaleissa. Enemmistö arvioi korruption olevan ainakin melko tavallista, kun tehdään julkisia hankintoja ja virkanimityksiä tai valmistellaan maan ja alueiden käyttöä.
Tuomioistuimien, veroviranomaisten ja poliisien nuhteettomuuteen uskoo kolme neljästä suomalaisesta. Enemmistö arvioi myös rahoituslaitosten ja virkamiesten toimivan puhtoisesti.
Suoranaisten lahjusten ottamisen tai antamisen uskotaan kuitenkin olevan erittäin tai melko harvinaista.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1  098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.


Tutkijat kääntyvät kansalaisten puoleen – piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa

Vaasan yliopisto kerää kertomuksia kansalaisten havaitsemasta epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.


Vaasan yliopisto kerää kansalaisten kertomuksia ja kokemuksia piilokorruptiosta Suomessa. Professori Ari Salmisen johtaman tutkimusryhmän tarkoituksena on kertomusten avulla kartoittaa Suomessa tapahtuvaa korruptiota, joka poikkeaa ilmikorruptiosta ja on siksi vaikeammin havaittavissa.
Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa korruptio, esimerkiksi lahjonta on vähäistä. Korruption ja etiikan tutkijana tunnetun professori Ari Salmisen mukaan Suomessa korruption voidaan useimmiten katsoa olevan enemmän piilossa.
Salminen kertoo saaneensa vuosien varrella kansalaisilta kymmeniä yhteydenottoja, joissa on kerrottu esimerkiksi lahjonnasta tai tilanteista, joissa on havaittu muuten epäeettistä toimintaa.
– Sellainen tunne minulle on tullut, että pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin julkisuuteen tulee, sanoo Salminen.

Pieniä piirejä ja suljettuja verkkoja

Nyt Salminen tutkimusryhmänsä kanssa kääntyy kansalaisten puoleen ja pyytää kertomuksia ja kokemuksia epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.
Vaikka kansalaisten kertomukset ovat subjektiivisia ja niiden todentaminen voi olla mahdotonta, uskoo Salminen, että kansan puoleen kääntyminen kannattaa. Kansalaisten kokemukset voivat tuoda esiin tietoa, jota muuten ei olisi kaivettavissa esiin.
– Piilokorruptiolla tarkoitamme epäeettistä ja korruptiivista toimintaa, joka ei ole näkyvää eikä välttämättä tule ilmi. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen.
Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen.
– Vastauksia käsitellään ehdottomalla luottamuksella, eikä vastaajista kerätä mitään tietoa, josta heidät voitaisiin tunnistaa, Salminen sanoo.
Kertomukset voi lähettää kyselylomakkeella 15.9.­–15.10.2016 välisenä aikana.





Rikosprofessori: Pieni kunta alistuu helposti yhden yrityksen tahtoon – koston pelossa kukaan ei valita

Korruptio pesiytyy kuntien kaavoitukseen ja hyvä veli -verkostoihin, sanoo Pekka Viljanen.


SK 34/2016|26.8.2016, Suomen Kuvalehti
Parhaillaan valmistellaan lakia, jonka mukaan virkavastuu ja julkisuuslaki koskisivat sote-tuottajayhtiöitä, myös yksityisiä yhtiöitä, julkisen tuotannon osalta. Tavoitteena on korruption estäminen.
Kuinka suuri parannus on luvassa, rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta?
”Suunta on oikea, mutta laki ei ratkaise kaikkia ongelmia.”
”Liikesalaisuudet ovat salassapidon piirissä. Nykyinen julkisuuslaki on väljä ja riittämätön. Jos myös sitä ei uudisteta, merkittävä osa asioista jää salassapidon piiriin.”
Mikä olisi tästä esimerkki?
”Länsimetro, jossa isojen taloudellisten epäonnistumisten syyt pystytään salaamaan veronmaksajilta. Hanketta toteuttaa kuntien omistama yhtiö, jota julkisuuslaki ei koske. Mutta vaikka koskisi, asiakirjat voitaisiin jättää antamatta liikesalaisuuteen vedoten. Niitä olisi sitten perättävä hallintotuomioistuimen kautta.”
Maakuntavaalit edellyttävät vaalirahaa ja valtuutetut päättävät sote-miljoonista. Millaisia riskejä tähän liittyy?
”Luottamuspaikoille pyrkii myös henkilöitä, jotka ovat olleet vain kotikuntiensa valtuustoissa, jos niissäkään. Vaalirahaa saadaan yrityksiltä. Rahoituksen ilmoittamisvelvollisuutta voi kiertää niin, että sama intressitaho lahjoittaa useista yhtiöistään summia, joita ei tarvitse ilmoittaa. Niistä voi kertyä merkittävä rahoitus. Vaalirahan pitäisi olla julkista ilman alarajaa.”
”Maakuntauudistuksessa pidän hyvänä lainsäädäntöön suunniteltua tiukkaa valtionohjausta. Vaikutus korruption suitsimisessa voi olla merkittävä, koska liikkumavara maakuntien päätöksenteossa on pienempi kuin nykykunnissa.”
Olette muistuttanut piilevästä rakenteellisesta korruptiosta. Mitä se on?
”Se on poliittisten päättäjien ja yritysten intressien epäasiallista kietoutumista toisiinsa.”
Olette sanonut, että suomalainen korruptio on pesiytynyt kuntien kaavoitukseen ja hyvä veli -verkostoihin.
”En näe syytä muuttaa näkemystäni. Juuri on alkamassa oikeudenkäynti Vantaan kaavoitussotkuista kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen kaudelta.”
”Korruptiota ei ole vain lahjusten antaminen ja ottaminen, vaan kaikenlainen epäasiallinen suosiminen vanhan ystävyyden tai muun sellaisen perusteella. Siis palvelus palveluksesta -periaatteella hyvien veljien tai sisarien kesken.”
Mikä näistä on eniten alttiina korruptiolle: pieni kunta, suuri kunta vai maakunta?
”Ilman muuta pieni kunta. Siellä yksi yritys voi saavuttaa määräävän aseman helpommin. On erittäin epätoivottavaa, jos kunta alistuu yrityksen tahtoon tai oletettuun tahtoon kaiken kontrollin ulkopuolella. Vastaavaa on nähty valtakunnallisella tasolla, muun muassa Lex Nokia eli urkintalaki.”
”Pienissä kunnissa epäkohtiin on hankalaa puuttua. Kytkökset voivat olla niin syviä, että työpaikan menettämisen tai muun koston pelossa kukaan ei uskalla valittaa päätöksistä tai edes puhua ongelmista.”

Valtakunnansyyttäjä törmäsi poliittiseen korruptioon


Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen törmäsi poliittiseen korruptioon, hyvä veli -verkostoon.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiseltä kysyttiin jäsenkirjaa yllättävässä yhteydessä. PSA / JUSSI LEINONEN
Hiljattain poliisiylijohtajan paikkaa hakenut valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo tuoreessa blogissaan, miten eräs nykyisen hallituspuolueen entinen kansanedustaja tarjoutui edistämään hänen hakemustaan.
”Kai sulla on jäsenkirja? Mä tunnen ihmisiä”, Nissisen hausta tiennyt henkilö kysyi.
– Ensin tuli hämmennys. Pikakelasin hakukuulutuksen mielessäni edes takaisin. Ei siinä mainittu mistään jäsenyyksistä, Nissinen kirjoittaa.
Voimassaolevista jäsenkirjoista Nissiselle nousi mieleen liuta soutuseurasta osuuskaupan bonusasiakkuuteen. Hän ei kuitenkaan uskonut kysyjän tarkoittavan niitä.
– Oma tunteeni vaihtui ärtymyksen sekaiseksi epäilyksi... Miksi ja millä mandaatilla tällaisia kysytään. Olenko nykyisillä jäsenyyksilläni jotenkin epäkelpo? Olinko joutunut tekemisiin hyvä veli -verkoston kanssa? Tätäkö se korruptio on?
Nissinen huomauttaa, ettei hän suinkaan kyseenalaista viran täytön lopputulosta. Jäsenkirjan kysely sai hänet kuitenkin pohtimaan korruption eri muotoja.
– Yhdelle korruptio on sama kuin lahjonta, toiselle se tarkoittaa epäeettistä toimintaa ja vallan käyttöä ylipäätään, kolmas viittaa sillä institutionaalisiin hyvä veli -verkostoihin.
Matti Nissisen blogi on luettavissa osoitteessa vksv.fi
RISTO KUNNAS
risto.kunnas@ilmedia.fi






Korruptio Suomessa – "Ei silkkaa rahaa, vaan vaikkapa virkanimitys ja vaikutusvaltaa"

Korruption riskikohteita ovat julkiset hankinnat, rakentaminen ja politiikka. Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tutkimus kertoo, että korruptio näkyy mm. tarjouskartelleina ja kaavoituksessa. Osana ovat myös poliittiset virkanimitykset ja vaikutusvallan käyttö kauppatavarana.


 
Sallitun ja kielletyn raja on hämärä, kun mietitään, mitä on korruptio vaikkapa kunnissa.  Korruptio kietoutuu useimmiten liike-elämän ja viranomaisten suhteisiin.
Riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta, ja sovitut etuudet ovat jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta.
– Ei lahjojienkaan puolella niin tyhmiä olla, että suoraan rahaa vaihdetaan. On kyse muuntyyppisistä etuuksista. Esimerkiksi vaikutusvallasta, suosinnasta, virkanimityksistä ja urakoista sopimisesta. Julkisissa hankinnoissa sopimuksia tai ehtoja räätälöidään tietylle taholle sopivaksi. luettelee tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.

Sallitun ja kielletyn raja epäselvä

Suurimmat riskit ja korruption vaara vaanivat julkisissa hankinnoissa, politiikan kentillä, rakennusalalla sekä yhdyskuntasuunnittelussa.
Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tutkimus kertoo, että nyky-Suomessa korruptio näkyy mittavina tarjouskartelleina, rakennus- ja kaavoitustoiminnassa sekä politiikassa omia etuja ajavien korkean tason verkostoina.
– Korruption riski liittyy useimmiten liike-elämän ja viranomaisten suhteisiin. Sallitun ja kielletyn rajaa ole ei aina havaita.
Muttilaisen mukaan keskeisimmissä riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta.
– Sovitut etuudet ovat jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Polamkista.
Rakennusalalla kyse on aina suurista summista. Osa alan korruptiosta liittyy rakennusurakoiden jakamiseen ja urakkakustannusten määrittelyyn. Korruptiota edistää se, että yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus on vaikeaselkoista.

Poliittiset virkanimitykset merkki korruptiosta?

Poliittiset virkanimitykset ovat asiantuntijoiden mukaan keskeisin korruptioon viittaava riskitekijä. Riskit liittyvät myös tilanteisiin, joissa vaikutusvaltaa kaupataan hyötymistarkoituksessa tai siirrytään julkisen sektorin korkeasta virasta yksityiselle sektorille.
– Tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat peräänkuuluttuvat sitä, ettei enää pelattaisi vanhan maailman säännöillä, sanoo tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna vain 22 lahjusrikosta. Mutta lahjusrikokset ovat vain osanen kaikista korruptioon viittaavista rikoksista. Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen sanoo, että korruptio on isompi ilmiö.
– Poliisin rekisteristäkin näkyy moninkertainen määrä esimerkiksi luottamusaseman väärinkäyttöön, yrityssalaisuuksiin ja virkarikoksiin liittyviä asioita, joissa korruptiivisia piirteitä.
Korruptiota torjuttaisiin parhaiten tutkimuksen mukaan sidonnnaisuuksien rekisteröinnillä, korruptiotapausten ilmiantojärjestelmällä ja tekemällä vaikutusvallan väärinkäytöstä laitonta. Lisäksi voitasiin rajoittaa siirtymistä julkisen sektorin viroista yksityispuolelle.





klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti