Kuituverkon myynti nousee tapetille?

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) talouskriisin ratkaisu pitkittyy ja mutkistuu. Osuuskunta esitti syyskuun lopussa, että Rautavaaran ja Valtimon kunnat ottaisivat yhteensä liki yhdeksän miljoonan euron takausvastuut lainasta, jonka Kuntarahoitus on valmis myöntämään roskapankiksi perustettavalle väliyhtiölle.
RTVO:n omistuksesta 89 prosenttia on tarkoitus siirtää perustettavalle Kuntakaista Oy:lle, jonka nimissä kunnat ottavat miljoonalainan Kuntarahoitukselta. Osuuskunnan nykyisten osakkaiden omistus osuuskunnassa kutistuu 11 prosenttiin.

Miljoonatakausten vaihtoehto RTVO:lle on liiketoiminnan ja valokuituverkon myynti eteenpäin. Äärimmäinen vaihtoehto on, että omaisuus realisoidaan konkurssin kautta.
Kaupalliset laajakaistaoperaattorit Sonera, DNA ja Elisa rakentavat parhaillaan entistä nopeampia 4G-yhteyksiä mobiililaitteille. Tietoliikennealan ammattilainen näkeekin, etteivät RTVO:n 1 100 asiakasta tarjoa kannattavuuspohjaa jatkossa itsenäiselle toiminnalle.
– RTVO:n verkko kannattaisi pistää myyntiin. Sille löytyy todennäköisesti joku taho, joka ostaa verkon sen hetkiseen reaaliseen hintaan.Niitä viittä miljoonaa euroa, jolla maksetaan velat pois, ei ikinä saada siitä verkosta, arvioi rautavaaralainen Kari Vanhala, joka on työskennellyt viimeksi sähkö- ja tietotekniikan kouluttajana.

Omistusjärjestely vaatii osuuskunnan jäsenten ylimääräistä kokousta, joka on tarkoitus pitää 2. joulukuuta Rautavaaran monitoimihallilla. RTVO:n oma osuuspääoma oli elokuun lopussa 131 600 euroa.
– Muutama kuukausi tässä kitkutellaan, RTVO:n toimitusjohtaja Pirjo Manninen arvioi kassavarojen riittävyyttä. Säästöjä osuuskunnan kulurakenteeseen haetaan nyt muun muassa lopettamalla RTVO:n toimisto kunnantalolla.

Rautavaaran osuudeksi Kuntakaista Oy:stä on kaavailtu 55 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,95 miljoonan euron takausvastuita RTVO:sta. Ennestään Rautavaaralla on 1,4 miljoonan euron suora laina RTVO:lle ja 1,8 miljoonan euron takausvastuut pankkilainalle.
Uudella velkarahalla on tarkoitus maksaa pois Rautavaaran vanhat vastuut RTVO:lle, minkä jälkeen kunnan vastuut painuvat nettona noin 3,9 miljoonaan euroon. Valtimon kontolle yhtiön takauksista on jyvitetty 4,05 miljoonaa euroa, joista jää nykyisistä vastuista vapautumisen jälkeen nettona noin 2,4 miljoonaa euroa.

Käytännössä kuntien myöntämät pääomalainat on tarkoitus muuntaa Kuntakaista Oy:n osakepääomaksi.
Kunnat ennakoivat, että ne saavat vuodesta 2018 alkaen yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastosta niin sanottua SVOP-palautusta noin 100 000 euroa vuodessa. Liiketoiminnan näkymistä on laadittu selvitys 20 vuodeksi eteenpäin.

Väliyhtiön perustamisen juridiset perusteet ovat parhaillaan selvittelyn alla. Uusi kuntalaki asettaa kyseenalaiseksi voiko kunta lähteä takaajaksi RTVO:n väliyhtiön 20 vuoden lainalle.
– Alustava näkemyksemme on, että väliyhtiön perustaminen lausuntopyyntömateriaalista ilmenevässä käyttötarkoituksessa ei voida katsoa kuuluvan kunnan toimialaan, Suomen Kuntaliiton lakiyksikön johtava lakimies Pirkka-Pekka Lebedeff toteaa.

Päivitetty: 10.11.2015

Väliyhtiö tulossa osuuskunnan avuksi Valtimolla

Karjalainen

Valtimon ja Rautavaaran kunnat suunnittelevat väliyhtiön perustamista pelastamaan niihin tietoverkon rakentaneen osuuskunnan. Kuntien ja Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan edustajat matkustavat tänään Helsinkiin Kuntaliittoon.
Valtimon kunnan taloussihteerin Helena Korhosen mukaan Helsingin-käynnin tarkoituksena on varmistaa, että ratkaisu on kaikin puolin lakien ja kilpailusäädösten mukainen.
Osuuskunnan lainoitustarve on 9 miljoonaa euroa. Kunnat takaisivat 90-prosenttisesti omistamansa yhtiön lainan, jolla se rahoittaisi osuuskuntaa.
Kunnanhallitus valitsi eilen kunnan edustajat Kuntaliitossa käytäviin neuvotteluihin

Rautavaaran tietoverkon velat kaatuvat kunnille?

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) hallitus kokoontuu maanantaina kriisikokoukseen, jossa on tarkoitus päättää miljoonaluokan velkajärjestelystä yhdessä kolmen osakaskunnan eli Rautavaaran, Lapinlahden ja Valtimon kanssa.
Tietoverkon taseessa oli viime vuoden lopussa 10,3 miljoonaa euroa vierasta pääomaa ja uutta tappiota tuli yli 500 000 euroa. Oma pääoma oli miinuksella jo 716 000 euroa. Käytännössä osuuskunta on konkurssikypsä.
– Kunnat joutuvat omalta osaltaan vastaamaan. Talousasiat eivät ole olleet ihan piikissä, kun on lähdetty tällä rahoitusmallilla liikkeelle, arvioi Rautavaaran valtuuston 1. varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd.), joka valittiin keväällä kunnan edustajaksi osuuskunnan hallitukseen.

Osuuskunnan talous on kiristynyt edelleen tänä vuonna, kun valokuituverkon rakennuskustannusten valtionosuuksien maksatus on jumiutunut. Rautavaaralaisille on tullut yllätyksenä, että valtiontukikelpoinen maksuosuus on paljon matalampi kuin ennakkoon kuviteltiin.
– Aika monella on ollut virheellisiä käsityksiä. Tukiosuutta ei lasketa kaikista kuluista, vaan tukikelpoisiksi hyväksytystä osasta. Yksi esimerkiksi on alle kahden kilometrin liittymämatka runkoverkosta asiakkaille, mikä ei ole tukikelpoinen, Viestintäviraston lakimies Sirpa Sillstén kertoo.
Viestintävirastosta kerrotaan, että RTVO on vetänyt kesällä takaisin 404 000 euron tukihakemuksen, joka koskee Varpaisjärven eteläisen alueen laajakaistahanketta. Valokuituverkon rakennustyöt ovat seisoneet rahapulan takia koko kuluneen kesän.
– Päätimme keväällä ensimmäiseksi, että mitään ei rakenneta ennen kuin rahoituspuoli selviää, Oinonen sanoo.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutuu yrityssaneeraukseen. Osuuskunnan hallitus päätti yrityssaneerauksen hakemisesta Pohjois-Savon käräjäoikeudelta torstaina.
Jos RTVO hyväksytään saneerauksen piiriin ja sille aletaan laatia saneerausohjelmaa, osuuskunnan yli yhdeksän miljoonan euron velat jäädytetään toistaiseksi perintätoimien ulkopuolelle.
RTVO:n jäsenille tarkoitettu ylimääräinen kokous 2. joulukuuta on myös peruttu. Kello 18 alkavan tilaisuuden luonne on muuttunut infoksi, mutta sen julkisuusaste on toistaiseksi päättämättä, kertoo RTVO:n hallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.), joka toimii myös Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtajana.
– Olen jäävi sanomaan kunnan puolesta asiasta mitään ja olen jäävännyt kunnanhallituksessa itseni kaikista kuituverkkoa koskevista päätöksistä. Muuten olen aina kunnan puolella ja kuituverkon asioissa sen puolella, Ahonen täsmentää.

RTVO:n toimitusjohtaja Pirjo Mannisen mukaan yrityssaneerauksen käsittelemiseksi kutsutaan ylimääräinen osuuskunnan kokous koolle myöhemmin, kun asia on valmisteltu. Yrityssaneerauksen hakemisesta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen verkkosivullaan.
Jos muita mahdollisuuksia toiminnan jatkamiselle löydetään, niistä Mannisen mukaan tiedotetaan erikseen.
– Joka tapauksessa jäsenistölle ja kuituverkon käyttäjille turvataan olemassa olevat palvelut. Jäsenistö ei ole vastuussa mistään osuuskunnan veloista tai vastuista, Manninen korostaa.
RTVO:n toimintojen saneeraus on jo käynnistynyt irtisanomalla henkilöstö joulukuun lopusta alkaen. Rautavaaran kunnantalolla toiminut RTVO:n toimisto lakkautetaan.
– Asiakaspalvelu ja muu jäsenistölle tuottama palvelu hoidetaan ostopalveluna, toteaa Manninen.

Uutisen takana:

Laajakaistakuplan puhkeaminen tulehduttaa välejä Rautavaaran johdossa

Kunnanjohtaja Unto Murrolle esitetyssä lausuntopyynnössä oli kohtia, jotka on hyvä selvittää. Jo ihan luottamuksen takia.
Mutta Rautavaaran johtamiskriisissä ei lopulta ole kyse siitä, mitä kunnanjohtaja sanoi yhdelle yrittäjälle tilaisuudessa tai miten joku asia on käsitelty lautakunnan sijaan kunnanhallituksessa.

Rautavaaralla puidaan torstaina kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahosen (kesk.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan Matti Matikaisen (vas.) väitteitä Murron johtamisongelmista ja kunnanjohtajan antamaa 17 sivun vastausta.
Myöhemmin samana päivänä kunnanhallituksessa pureksitaan todellista kipukohtaa, kohti konkurssia lipuvaa Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaa (RTVO).
Virkamiesjohdon ja luottamusjohdon nokittelu on asemien hakemista loppunäytökseen, jossa kunniaa ei jaeta ja vastuita vältellään. Lopullisen ja suurimman laskun kouraansa saanee tavallinen rautavaaralainen veronmaksaja.

Osuuskunta. Yhteisöllisesti, talkoilla, kevyesti ja halvalla. Laajakaista kaikille -hankkeen paikallisen toteuttajan perustaminen vuonna 2010 tuntui varmaan luonnolliselta valinnalta pienessä harvaan asutussa kunnassa.
En ole nähnyt liiketoimintasuunnitelmaa, mutta jo lähtökohta ihmetytti alaa seuranneita ihmisiä. Valokuituliittymän keskihinta Suomessa oli noin 2 000 euroa, mutta osuuskunta tarjosi sitä 100 eurolla.

Nyt jälkikäteen on helppo sanoa, että osuuskunnalla oli paljon lapsellista innokkuutta, mutta liian vähän talousosaamista ja kykyä toimia raskaan ja byrokraattisen rahoitusjärjestelmän rattaissa.
Osuuskunta oppi hitaasti, että valokuiturakentaminen on asiantuntemusta vaativaa erikoisrakentamista. Myös hallinnollinen puoli, tukien hakeminen ja kaiken dokumentointi vaati tekijöitä.
Väkeä palkattiin hallintoon ja verkkosuunnitteluun. Välimatka alkuperäiseen satasen malliin kasvoi, kustannukset nousivat ja rahavirta ei pysynyt mukana.

Osuuskunnan keulahahmot ratsastivat kaikesta huolimatta edelleen mallinsa erinomaisuudella. Pollea meno näkyi muun muassa niin, että urakoita aloitettiin ennen tukipäätöksiä. Liittymiä haalittiin ja kaapelia upotettiin tukikelpoisuuden jäädessä toissijaiseksi.
Satasen malli ja julkisen tuen jälkijättöisyys syvensivät rahoitusongelmaa. Kun kukaan muu ei enää antanut rahaa, piti kääntyä entistä enemmän kuntien puoleen, Rautavaaran ja Valtimon.

Kalevi Kosken eron jälkeen osuuskunnan puheenjohtajaksi nousi vuonna 2011 kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen.
– Olen jäävi sanomaan kunnan puolesta asiasta mitään ja olen jäävännyt kunnanhallituksessa itseni kaikista kuituverkkoa koskevista päätöksistä. Muuten olen aina kunnan puolella ja kuituverkon asioissa sen puolella, Ahonen totesi muutama päivä sitten.
Jäävi tai ei, vastuut painavat ankarana molemmilla puolilla.
Kunnanjohtaja Murto ei ole jarrutellut Rautavaaran valokuituinnostusta. Hän oli mukana vahvasti viimeisessä kiihdytyksessä, joka johti kunnan vastuiden kasvamiseen vaikka edessä oli jyrkkä pudotus.
– Pitkällä tähtäyksellä osuustoiminnan liiketoiminta on kannattavaa, kun oman pääoman tilanne saadaan korjattua, Murto perusteli kahden miljoonan lainoja ja 350 000 euron takausvastuuta kesällä 2014. Nyt vastuut ja saatavat ovat yhteensä jo 4,8 miljoonaa.
Yhden asiantuntijan mukaan vastuussa olevat tiesivät tilanteen hyvin. Lopputulos ei ole kenellekään yllätys.
– Varoituskellot kuultiin, mutta ne vain haluttiin ohittaa. Ehkä toinen vaihtoehto tuntui liian raa’alta.

Yhdeksän miljoonan velat. Ne yritettiin kaataa väliyhtiöön, mutta se kariutui kuntalakiin.
Osuuskunta on tiensä päässä, mutta lisää synkkyyttä saattaa olla vielä tiedossa. Jos ja kun osuuskunta ei pysty hoitamaan sopimusten edellyttämää ylläpitovastuuta, kyseeseen voi tulla julkisen tuen takaisinperintä.
Palvelut RTVO:n verkossa tuottanut Kaisanet voisi olla luontevin uusi omistaja verkolle. Markkinahinta ei varmasti tyydytä Rautavaaraa ja muita velkojia. Välisumma maksatetaan kuntalaisella oli valokuitua tai ei.
Laajakaistan käyttäjien tilanne on turvattu. Kaisanetin omistuksessa kuukausimaksut voisivat jopa laskea.

Jälkipeli kovenee kunnassa, joka halusi niin voimakkaasti profiloitua laajakaistakuntana. Unelmasta ei osattu luopua tarpeeksi ajoissa.

Ps. Unto Murto oli Multian kunnanjohtajan sijaisena samaan aikaan, kun kuituverkko päätettiin rakentaa Multialle?

Kunnanjohtaja Unto Murto.

Rautavaaran kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtaja Unto Murron luottamusta kokouksessaan näillä näkymin 7. joulukuuta.
Kunnan keskeiset luottamushenkilöt keskustelivat torstaina Murron asemasta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.) ja valtuuston puheenjohtaja Matti Matikainen (vas.) esittivät muutama viikko sitten Murrolle selvityspyynnön väitetyistä johtamisen puutteista.
Kaksikon mukaan kunnanjohtajan perusongelmina ovat olleet omavaltainen johtaminen ja ajoittainen epäasiallinen käytös.

Matti Matikainen ei osannut vielä torstaina ennustaa, millaisen esityksen kunnanhallitus joulukuussa asiassa saa. Irtisanominen ei kuitenkaan Matikaisen mukaan ole esillä.
– Puhutaan ehkä varoituksesta tai huomautuksesta.
Matikaisen mukaan torstain tapaamisen henki oli huolestunut.
– Pääviesti oli, että johtamiseen olisi saatava parannus.
Kunnanjohtaja Murto kiistää laajassa ja monipolvisessa vastauksessaan kaikki häneen kohdistetut syytökset.
Hän ei hyväksy väitteitä siitä, että ongelmien ratkaiseminen olisi ollut hidasta, vaikka tarkastuslautakunta kiinnitti kuntajohtamisen ongelmiin huomiota jo kaksi vuotta sitten.
– Tuloksia ei vaan synny heti, koska esiintyy ns. "yhden totuuden" ongelmanratkaisua, jossa omista vanhoista toimintamalleista poikkeavat työtavat torjutaan heti, Murto kirjoittaa vastauksessaan.
Murto kiistää myös, että olisi aliarvioinut kunnan viranhaltijoiden tai työntekijöiden osaamista.
Hän arvostelee luottamushenkilöitä asioidensa repostelemisesta mediassa.
Matikaisen mukaan Murron vastaukset eivät tyydytä.
– Hän ei ole valmis myöntämään virheitään. Minun tulkintani on, että hän näkee turhana koko asian käsittelyn.

Rautavaaran luottamusjohto kummastelee Unto Murron johtamistapaa: "Lausunnon jälkeen pohditaan, johtaako tämä mihinkään"

Kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet kunnanjohtajalle osoitetun lausuntopyynnön, jossa tuodaan esille puutteita Unto Murron johtamistavoissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vahvistaa asian Yle Savolle.

Rautavaaran luottamushenkilöjohto pyytää selvitystä kunnanjohtaja Unto Murron johtamistoiminnan puutteista. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.) vahvistaa Pitäjäläisen tiedot oikeiksi.

– Keskustelua näistä asioista on käyty jonkin aikaa kunnanhallituksessa ja keskusteluissa on ollut mukana myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Matikainen (vas.), Ahonen sanoo Yle Savolle.
Pitäjäläisen mukaan selvityspyyntöön on listattu yhdeksän puutetta, jotka liittyvät luottamushenkilöiden mukaan Murron johtamistapaan. Listalla ovat muun muassa piittaamattomuus hallintosäännön määräyksistä, hitaus kuntajohtamisen ongelmien ratkaisemisessa sekä hyvän hallintotavan vastainen toiminta.
Selvityspyynnöstä nostetaan esille myös kunnan suhteiden vaarantaminen yhteistyökumppaneihin. Sen mukaan kunnanjohtajan esiintyminen kunnan järjestämässä yrittäjien ja yhdistysten illassa 6. lokakuuta aiheutti vierailijoissa hämmennystä ja tyrmistystä.

Listalla ovat muun muassa myös kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden taitojen ja kykyjen aliarviointi sekä yksisuuntainen viestintä kuntajohtamisessa.
Murrolle osoitetun lausuntopyynnön ja pyynnön liitteessä osoitetut epäkohdat ovat allekirjoittaneet kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat. Unto Murrolta odotetaan vastausta asiaan viimeistään ensi viikolla 11. marraskuuta mennessä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen sanoo, että poliittiset päättäjät pitävät lausunnon saapumisen jälkeen palaverin.
– Sen jälkeen pohditaan, johtaako tämä mihinkään, Ahonen toteaa.

Markku Malinen

Savo 15.12.2015

Unto Murto sai varoituksen kunnanhallitukselta – kiistää itse syytökset

Taustalla on kunnan luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kokemat puutteet kunnanjohtajan johtamistavoissa. Unto Murto itse kiistää epäasialliset toimintatavat.

Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto on saanut varoituksen. Kunnanhallitus päätti asiasta eilen kunnanjohtajaa kuultuaan. Taustalla on kunnan luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kokemat puutteet kunnanjohtajan johtamistavoissa. Seuraamusvaihtoehtoina olivat joko huomautus tai varoitus, joista kunnanhallitus kallistui painavampaan. Unto Murto itse kiistää epäasialliset toimintatavat, ja on antanut oman selvityksensä asioiden kulusta. Murron mukaan monet nyt käsillä olevat ristiriitatekijät kunnassa ovat perua hänen edeltäjiensä ajoilta.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016