Rautavaara.Viestintävirasto hylkäsi Laajakaistatuen?

 

Jo v. 2012 alla julkaistussa uutisjutussa totesi Viestintävirasto, ettei valtion tukea myönnetä jos kunta takaa sataprosenttisesti kyseisen hankkeen lainoja. Miten mahtaa olla täällä Keski-Suomessa laajakaistahankkeisiin anottujen tukien laita, koska takaukset olivat täälläkin sataprosenttisia?  Todennäköisesti tukia ei saada ollenkaan ja Keski-Suomen verkkoyhtiön kunnat rahoittavat kaiken omasta pussistaan

 

Rautavaaran laajakaistahanke etsii uusia keinoja valtion tuen saamiseksi

 

Tietoverkko-osuuskunta pyytää kunnalta lainaa, että valtion tuen ehdot täyttyisivät. Viestintävirasto jätti aiemmin tuen myöntämättä, koska se piti kunnan aiempaa takausta sataprosenttisena julkisena tukena.

Mistä on kyse?

• Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pyytää kunnalta runsaan kahden miljoonan euron lainaa
• Viestintävirasto jätti aiemmin valtion tuen maksamatta, koska se piti Rautavaaran kunnan aiempaa lainatakausta sataprosenttisena julkisena tukena
• Kunnanjohtajan mukaan uusi laina saattaa olla ainoa keino päästä nykyisestä pattitilanteesta

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pyytää Rautavaaran kunnalta runsaan kahden miljoonan euron lainaa, jotta osuuskunta täyttäisi valtion tuen ehdot.

Rautavaaran kunta on aiemmin taannut osuuskunnan lainoja yhteensä 2,3 miljoonalla  eurolla. Viestintävirasto kuitenkin pitää kunnan takausta sataprosenttisena julkisena tukena, minkä takia hankkeen valtion tuki jätettiin myöntämättä.

Nyt osuuskunta ehdottaa, että nämä takaukset korvattaisiin uudella lainalla.
Laina-asia on esillä Rautavaaran kunnanhallituksessa ensi maanantaina. Kunnanjohtaja Unto Murron mukaan antolaina saattaa olla ainoa tapa päästä pattitilanteesta.
- Lähden tässä esittyksessä siitä, että mennään eteenpäin viestintäviraston ohjeistuksella. Kunnassa on katsottu, että rahoitus on voitu myöntää kunnantakauksena sataprosenttisesti. Viestintäviraston päätös oli siinä mielessä yllätys, kun mekin olemme jo mainostaneet tätä yhtä tärkeänä kuin vesi, viemäri ja sähköjohto,  Murto sanoo.

Yle Uutiset Savo v. 2012

Näyttää, että Rautavaaralla tiedettiin jo aikoja sitten tukiasioiden vaikeudet. Alla pari linkkiä kuinka alkuvaiheessa edettiin? Ilpo

http://yle.fi/uutiset/ensimmaiset_valokuituliittymat_kayttoon_rautavaaralla/5384645

http://docplayer.fi/1064738-Rautavaaran-kunta-kokouspoytakirja-20-2012-sivu-559-kunnanhallitus.html

04.06.2014Savon Sanomat

Kuituverkon veto käy kalliiksi Ylä-Savossa

Rautavaara, Varpaisjärvi ja Valtimo ovat haja-asutusalueen kuituverkon pioneereja. Ohituskaista tiedon valtaväylälle on nyt käymässä kalliiksi osuuskunnan toimialueen kunnille, jotka ovat ajautuneet hankkeen miljoonavelkojen rahoittajiksi.
– Pitkällä tähtäyksellä osuustoiminnan liiketoiminta on kannattavaa, kun oman pääoman tilanne saadaan korjattua, Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto perustelee pelastusohjelman kahden miljoonan lainoja ja 350 000 euron takausvastuuta.
Uudesta velasta miljoona euroa otetaan Rautavaaralla keskeneräisten kuituverkkohankkeiden toteutukseen. Toinen miljoona euroa taas tarvitaan pääomalainaan, jolla osuuskunta hoitaa velkarästinsä verkkourakoitsijalle.
Valtimo on ottamassa harteilleen miljoonan euron lainat ja 350 000 euron takausvastuun osuuskunnan hankkeista Varpaisjärvellä.

Lapinlahti päätti jo viime syksynä 700 000 euron omavelkaisesta takauksesta Varpaisjärven hankkeille, mutta ehtona oli Finnveran takaus lopulle lainalle. Takaus jäi saamatta ja nyt takausvastuut ovat siirtymässä Valtimolle ja Rautavaaralle.
Rautavaaran Tietoverkko -osuuskunnan talousahdingosta on helppo syyttää Finnveraa, joka kieltäytyi takausvastuusta osuuskunnan riittämättömän oman pääoman takia. Hylkäyspäätös ei ollut kuitenkaan mikään ihme, sillä osuuskunta oli hukannut viime vuoden lopussa alkuperäisen 100 000 euron peruspääomansa ja kertoi runsaan 500 000 euron negatiivisesta omasta pääomasta.
– Tärkeintä on nyt saada osuuskunnan tase kuntoon ja avustukset liikkeelle.
Rautavaaran kunnan lainataakka kasvaa rahoituspäätösten seurauksena 60 prosentilla. Viime vuoden tilinpäätöksen perusteella lainaa oli jokaista kuntalaista kohti 3 069 euroa, kun se nyt kohoaa noin 4 900 euroon.

Rahoitusalan ammattilaisten silmissä osuuskunnan tase on pahemman kerran kuralla. Omat rahat on syöty ja velkaa on rattailla yli kuusi miljoonaa euroa. Vaikka hanketta ruokitaan mittavalla valtion tuella, loppupeleissä vastuu velkojen maksusta kaatuu kolmen kunnan harteille.
Yksi osuuskuntapohjalta toteutetun kuituverkon valttikortteja on ollut matala liittymähinta. Kuituliittymän tilaajan 100-500 euron oma panos ei ole kuitenkaan riittänyt kattamaan liittymän tosiasiallisia kuluja, vaikka siitä olisi vähennetty yhteiskunnan tuet.
Realistista liittymähintaa määritettäessä osviittaa antaa toisen paikallisen verkkorakentajan Savon Kuituverkko Oy:n hinnoittelu, jonka valokuituliittymä alle 300 metrin etäisyydellä runkoverkosta maksaa 1 800 euroa.

Maakunnallista valokaapeliverkkoa rakentava Savon Kuituverkko pääsi töihin käytännössä vasta viime vuonna. Runkoverkkoa kaapeloitiin noin 650 kilometriä ja suoria kuituverkkoliittymiä on nyt runsaat 500.
Parhaillaan maakunnassa kiertää kymmenen paikkakunnan Kaistakaravaani-kiertue, jonka tavoitteena on jakaa tietoa kuituverkosta kaikkien kolmen verkko-operaattorin toimialueilla.
Kaikkiaan Pohjois-Savossa on kuituverkkoa noin 1 800 kilometriä. Maakunnan ahkerin kuituverkon rakentaja on ollut Kaisanet Oy, joka on vetänyt kuitua Ylä-Savoon 900 kilometriä.

Talouden tunnuslukujen vertailussa Savon Kuituverkko ja Rautavaaran Tietoverkko päätyivät liikevaihdon osalta tasalukemiin.
Osuuskunnan tappio ylitti liikevaihdon, mutta myös Savon Kuituverkon tulos jäi 100 000 euroa pakkaselle.
– Onhan se raskasta alkuun, mutta rahaa tulee lisää sitä mukaa kuin uusia liittymiä tulee, Savon Kuituverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen kertoo.
Lötjönen arvioi, että laajakaistarakentaja ei tarvitse näillä näkymin omistajakunnilta uutta rahoituskierrosta.
Savon Kuituverkko on saanut Finnveran takaukset ja valtiolta avustukset asetusten mukaisesti, mutta niiden varmistaminen viivästytti rakennustöiden aloitusta vuodella.
– Viime vuonna rakennettiin paljon runkoverkkoja, jotka ovat tärkeitä julkisyhteisöjen näkökulmasta. Tänä vuonna kuituverkon rakennustahti hidastuu, Lötjönen ennakoi.
Teknisenä ratkaisuna valokuitukaapelia pidetään ylivoimaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Lötjönen muistuttaa, että kuituverkko tukee myös mobiiliverkon toimintaa haja-asutusalueella, jos tukiasemat saadaan kytkettyä suoraan kuituverkkoon.

Kuituverkot: Kolmen operaattorin maakunta

Pohjois-Savossa on kolme maakuntaliiton kilpailuttamaa Laajakaista kaikille -verkko-operaattoria eli Savon Kuituverkko, Kaisanet ja Rautavaaran tietoverkko -osuuskunta.
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta rakentaa verkkoa Rautavaaralla ja Lapinlahdella entisen Varpaisjärven kunnan alueella.
Savon Kuituverkon hankealueita on Kiuruveden, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin, Kuopion, Leppävirran, Tuusniemen, Varkauden, Juankosken, Siilinjärven ja Maaningan alueilla.
Kaisanet Oy:n hankealueita sijaitsee Sonkajärvellä, Vieremällä, Iisalmessa ja Lapinlahdella.
Kaisanet on Kajaanin Puhelinosuuskunta KPO:n tytäryhtiö, joka toimii Kainuun, Ylä-Savon, Koillismaan ja Pohjois-Karjalan alueilla tietoliikenneosaajana.

Julkaistu: 17.06.2014

Valtimo pelastamaan tietoverkko-osuuskuntaa

Karjalainen

Valtimon kunnanvaltuusto päätti pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen osallistua rahoituskriisissä olevan Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan pelastusoperaatioon.

Valtimo myöntää osuuskunnalle 500  000 euron lainan sekä 500  000 euron pääomalainan.
Osuuskunnan talouden tervehdyttäminen otettiin valtuuston käsittelyyn kiireellisenä asiana. Kunnanhallitus ehti valmistella asian juuri ennen valtuustonkokousta. Asian ottamista käsittelyyn vastusti neljä valtuutettua. Jos vastustajia olisi ollut viisi eli neljäsosa valtuuston jäsenistä, asia olisi pitänyt jättää seuraavaan kokoukseen.
Asiantuntijana paikalla ollut tilintarkastaja Pentti Malinen korosti pelastusoperaation kiireellisyyttä. Hänen mielestään osuuskunnan rahoitussuunnitelma on realistinen ja toteutuskelpoinen.
-  Yritys ajautuu ilman rahoitusta konkurssiin, jolloin kuntien verkkoon tekemät investoinnit menevät hukkaan ja palvelu jää toteutumatta. Lisäksi kuntien nykyiset verkkoon liittyvät vastuut realisoituvat, hän muistutti.
Rautavaaran ja Lapinlahden valtuustot ovat jo tehneet myönteiset rahoituspäätökset. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalla on nykyisin noin tuhat jäsentä Rautavaaralla ja Valtimolla. Verkko on laajenemassa Lapinlahden Varpaisjärvelle.
Pentti Pääkkönen (kesk.) esitti, että lainaa ei myönnetä. Myös Reijo Hiltunen (ps.) vastusti lainan myöntämistä. Hänen mielestään kunnan ei pidä olla mukana riskirahoituksessa.
Äänestyksessä lainan myöntämistä kannatti 16 ja vastusti kolme valtuutettua.
Yksi äänesti tyhjää ja puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk.) ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.