Näin Viitasaarella kuntavaalien alla v. 2016, kaupungintalon rappusilla oli tuulivoiman vastustajia pitkä rivistö. Saa nähdä onko samat mielenosoittajat kyltteineen nyt 20.11.2023 vastustamassa tuulivoiman rakentamisesta Löytänän Karhukorpeen. Epäilen, koska nyt ei ole myllyjä tulossa omille nurkille. Alla juttu josta osan julkaisin jo viime vuosikymmenellä.
Suomen suurimmalla yritystukien saajalla ei ole ketään töissä
(Lehdessä Maaseudun Tulevaisuus 17.10.) julkaistussa vihreiden ilmasto- ja energiatyöryhmän kannanotossa kaivataan perusteluja tuulivoimakritiikkiin. Tässä joitakin:
Suomi on jo saavuttanut etuajassa uusiutuvan energian kulutuksen tavoitteet ja meillä on maailman puhtain ilmasto.
Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei ole kansantalouden, energiahuollon eikä ilmaston muutoksen kannalta Suomessa juuri merkitystä. Sen osuus sähkön tuotannosta on marginaalinen kaksi prosenttia.
Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä riippuvaisemmaksi tulemme varavoimasta ja sitä kautta tuontienergiasta, kun varavoimaksi sopivimmasta puhtaasta vesivoimasta tulee pulaa.
Mikään muu energiantuotanto ei vaadi sellaisia maapinta-aloja ja ilmatilaa kuin ailahteleva tuulivoima. Jo nyt rakennetut tuulivoimalat ovat muuttaneet maamme maisemia ja voimaloiden ympäristöt ennen kokemattomalla tavalla.
Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan maailman korkeimpia ja suurimpia maatuulivoimaloita. Niitä ei sallita missään muussa maassa. Saksan ja Tanskan tuulivoimaloiden keskimääräinen teho on vain neljäsosa näistä.
Yksi esimerkki tuulialan erikoisuuksista on helsinkiläinen Tuuliwatti Oy -niminen tuulivoimayritys. Yhtiö sai viime vuonna eniten yritystukea Suomessa, 57 miljoonaa. Yrityksen yksi pääomistaja on S-ryhmä.
Tilinpäätöstietojen mukaan Tuuliwatti on liikevaihdoltaan 70 miljoonan euron yhtiö, jolla ei ole lainkaan henkilöstöä ja osakepääoma on 3 000 euroa. Yhtiö ei myöskään maksanut vuonna 2015 lainkaan veroja.
Tämä on varoittava kritiikki siitä, millaiseen yrittäjyyteen ammattitaidottomien poliitikkojen toimet voivat johtaa ilmastonmuutoksen nimissä. Tuulisähköyrityksille on jo sovittu Suomessa noin neljän miljardin yritystuet syöttötariffimaksuina. Tämän lisäksi ne vaativat vielä lisää tukia verovaroistamme, mihin ei pidä suostua.
Ei juuri tullut pysyviä työpaikkoja, ei luvattuja verotuloja eikä vientiteollisuutta. Tuli epävarmaa sähkön tuotantoa, ympäristötuhoja, miljardilasku veronmaksajille sekä meluhaitat terveysriskeineen.
Suomi on jo saavuttanut etuajassa uusiutuvan energian kulutuksen tavoitteet ja meillä on maailman puhtain ilmasto.
Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei ole kansantalouden, energiahuollon eikä ilmaston muutoksen kannalta Suomessa juuri merkitystä. Sen osuus sähkön tuotannosta on marginaalinen kaksi prosenttia.
Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä riippuvaisemmaksi tulemme varavoimasta ja sitä kautta tuontienergiasta, kun varavoimaksi sopivimmasta puhtaasta vesivoimasta tulee pulaa.
Mikään muu energiantuotanto ei vaadi sellaisia maapinta-aloja ja ilmatilaa kuin ailahteleva tuulivoima. Jo nyt rakennetut tuulivoimalat ovat muuttaneet maamme maisemia ja voimaloiden ympäristöt ennen kokemattomalla tavalla.
Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan maailman korkeimpia ja suurimpia maatuulivoimaloita. Niitä ei sallita missään muussa maassa. Saksan ja Tanskan tuulivoimaloiden keskimääräinen teho on vain neljäsosa näistä.
Yksi esimerkki tuulialan erikoisuuksista on helsinkiläinen Tuuliwatti Oy -niminen tuulivoimayritys. Yhtiö sai viime vuonna eniten yritystukea Suomessa, 57 miljoonaa. Yrityksen yksi pääomistaja on S-ryhmä.
Tilinpäätöstietojen mukaan Tuuliwatti on liikevaihdoltaan 70 miljoonan euron yhtiö, jolla ei ole lainkaan henkilöstöä ja osakepääoma on 3 000 euroa. Yhtiö ei myöskään maksanut vuonna 2015 lainkaan veroja.
Tämä on varoittava kritiikki siitä, millaiseen yrittäjyyteen ammattitaidottomien poliitikkojen toimet voivat johtaa ilmastonmuutoksen nimissä. Tuulisähköyrityksille on jo sovittu Suomessa noin neljän miljardin yritystuet syöttötariffimaksuina. Tämän lisäksi ne vaativat vielä lisää tukia verovaroistamme, mihin ei pidä suostua.
Ei juuri tullut pysyviä työpaikkoja, ei luvattuja verotuloja eikä vientiteollisuutta. Tuli epävarmaa sähkön tuotantoa, ympäristötuhoja, miljardilasku veronmaksajille sekä meluhaitat terveysriskeineen.
Hannu Heinonen
metsänhoitaja
Korpilahden tuulivoimalahankkeelle tuli takaisku korkeimmasta hallinto-oikeudesta
Suunnittelutarveratkaisu ei riitä, vaan voimaloiden rakentaminen
edellyttää kaavan laatimista. Tuuliwatti Oy harkitsee luopumista koko
hankkeesta
Korpilahden Maatianvuorelle suunnitellut tuulivoimalat ovat vankassa
vastatuulessa. Tuuliwatti Oy:n suunnittelema tuulivoimalapuisto
Maatianvuoreen on vaarassa jäädä toteutumatta, koska yhtiö ei saanut
lupaa rakentaa alueelle pelkällä suunnittelutarveratkaisulla.
Asiaan haettiin ratkaisu korkeimmasta oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti pitää voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisun.
Oikeuden päätös tarkoittaa, että Tuuliwatti Oy ei voi rakentaa neljän turbiinin tuulivoimalapuistoa Korpilahden Maatianvuoreen pelkällä suunnittelutarveratkaisulla, vaan voimalarakentaminen edellyttää kaavan laatimista.
KHO toteaa päätöksessään, että TuuliWatti Oy:n hakemukseen suostuminen aiheuttaisi haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Tuuliwatti Oy:n on nyt ratkaistava ryhtyykö se hakemaan kaavoitusta kaupungilta vai ei.
– Joko teemme kaavoitusaloitteen Jyväskylän kaupungille tai sitten luovumme koko hankkeesta. Saimme tiedon KHO:n ratkaisusta vasta tänään (keskiviikkona), ja teemme päätöksen jatkosta lähipäivinä, kertoi tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen.
– Kaavoitusprosessi vaatii tietyt selvitykset ja vie aikaa vähintään vuoden, Kettunen pohtii.
Neljän napakorkeudeltaan 140-metrisen ja enintään viiden megawatin ”tuulimyllyn” rakentaminen piti alunperin käynnistyä viime vuonna.
– Jos päätämme luopua hankkeesta, on se takaisku ja pettymys, mutta meillä on menossa paljon muitakin hankkeita, sanoi Kettunen.
Hanke tuulivoimaloiden rakentamiseksi Maatianvuoreen on kestänyt pari vuotta. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hylkäsi elokuussa 2014 Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen päällikön päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kiinteistönmuodostuksen päällikkö oli hyväksynyt TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen tuulivoimapuiston rakentamiseksi.
Asiasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toukokuussa 2015 tekemästä päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Asiaan haettiin ratkaisu korkeimmasta oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti pitää voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisun.
Oikeuden päätös tarkoittaa, että Tuuliwatti Oy ei voi rakentaa neljän turbiinin tuulivoimalapuistoa Korpilahden Maatianvuoreen pelkällä suunnittelutarveratkaisulla, vaan voimalarakentaminen edellyttää kaavan laatimista.
KHO toteaa päätöksessään, että TuuliWatti Oy:n hakemukseen suostuminen aiheuttaisi haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Tuuliwatti Oy:n on nyt ratkaistava ryhtyykö se hakemaan kaavoitusta kaupungilta vai ei.
– Joko teemme kaavoitusaloitteen Jyväskylän kaupungille tai sitten luovumme koko hankkeesta. Saimme tiedon KHO:n ratkaisusta vasta tänään (keskiviikkona), ja teemme päätöksen jatkosta lähipäivinä, kertoi tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen.
– Kaavoitusprosessi vaatii tietyt selvitykset ja vie aikaa vähintään vuoden, Kettunen pohtii.
Neljän napakorkeudeltaan 140-metrisen ja enintään viiden megawatin ”tuulimyllyn” rakentaminen piti alunperin käynnistyä viime vuonna.
– Jos päätämme luopua hankkeesta, on se takaisku ja pettymys, mutta meillä on menossa paljon muitakin hankkeita, sanoi Kettunen.
Hanke tuulivoimaloiden rakentamiseksi Maatianvuoreen on kestänyt pari vuotta. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hylkäsi elokuussa 2014 Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen päällikön päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kiinteistönmuodostuksen päällikkö oli hyväksynyt TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen tuulivoimapuiston rakentamiseksi.
Asiasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi TuuliWatti Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toukokuussa 2015 tekemästä päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Suomessa rehottaa laajamittainen korruptio
Me suomalaiset olemme herkkiä osoittelemaan muualle sormella kunkin maan
rakenteellisiin epäkohtiin erityisesti ihmisoikeuksiin ja
demokraattiseen päätöksentekoon liittyen. Olemme häkellyttävän sokeita,
kun vastaavanalainen epäkohta asuu ja voi paksusti omassa
keskuudessamme.
Olen seurannut tuulivoima-alaa noin 15 vuotta vaihtelevalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana olen kerännyt sosiaalisen median avulla suuren aineiston liittyen Suomen syöttötariffin aiheuttamaan kilpajuoksuun ja sen lieveilmiöihin. Olen seurannut osaa hankkeita lähempää, osaa kauempaa, ja verkostoitunut some-yhteisön kautta ympäri Suomea. Kiitän kaikkia kiinnostuneita ja aiheen parissa vaivaa nähneitä kiinnostavista näkökulmista.
Kasasin lomaillessani aineistoa yhteen ja mietin eri paloja. Luin yleisiä määritelmiä sanoille korruptio ja lahjonta sekä minkälaisia piirteitä on korruptoituneessa toiminnassa. Mielestäni tuulivoimaprojekteissa kaikki palat loksahtavat kohdalleen. Kyse on suomalaisesta variantista lahjonnalle ja korruptiolle.
Tuulivoimaprojekteja on valmisteilla nyt noin 300 kappaletta. Aluksi ajattelin, että hämäräpeli koskettaa vain pienimpiä hankkeita. Mitä enemmän aineistoa kertyy, sitä laajamittaisemmalta toiminta vaikuttaa. Kyseessä saattaa olla Suomen taloushistorian laajimpia lahjontaan ja korruptioon liittyviä kokonaisuuksia.
Ikävintä asiassa on se, että kyseessä ei ole pelkkä taloudellisen edun tavoittelu, vaan samalla jaetaan haittavaikutuksia satunnaisille ihmisille. Suomessa ei ole ammattimaista riippumatonta tahoa, joka arvioisi tuulivoimahankkeen kokonaisuutena. Haitat uusilla teollisen mittaluokan tuulivoimaloilla on tutkittu huonosti ja niitä vähätellään hankkeita ajavien toimesta systemaattisesti. On syntymässä kokonainen terveys- ja haittavähättelyn toimiala, jossa konsultti saa kaupaksi sen laskelman, joka vähättelee aihetta eniten. Kokonaisuus sisältää hyvinvointiyhteiskunnalle vieraita piirteitä.
Yksittäisen tuulivoimahankkeen vaikutuspiiri on helposti useita tuhansia hehtaareja. Tästä syystä hanke koskettaa helposti satoja ja joskus tuhansia ihmisiä. Yhteensä hankkeiden vaikutuspiirissä on kymmeniä tuhansia tai yli sata tuhatta suomalaista.
Osa kunnista ja kaupungeista jää hieman pohtimaan ja aidosti kuulee lähiasukkaiden mielipiteitä. Tällöin tulevat peliin erilaiset kytkyt, joilla päätös ostetaan. Kytkyjä tarjotaan niin yksittäisille ihmisille, kyläyhteisöille kuin satunnaisiin rahaa tarvitsemiin hankkeisiin kunnissa. Mitään yhtä toimintamallia ei ole, vaan kytkyjen tarjoaminen liittyy aina paikallisiin olosuhteisiin. Tuulivoimahankkeeseen ei nähdäkseni liity mitenkään pyörätien rahoitus, hirvitornien rakentaminen, uimarannan tekeminen, satunnaisen tien kunnostaminen, kyläseuran rahoittaminen yli 100 000 eurolla, järven hapetus, jne. Suurin ongelma näissä kytkyissä on salailu - kukaan ei tiedä kenelle luvattiin mitäkin. Sopimuksissa on sailailupykäliä ja pahimmillaan uhkasakkoja.
Tämän rahankäytön syy on nähdäkseni ostaa päätökselle tuki kunnasta tai kaupungista. Toisinaan maksuihin liittyy suoria ehtoja: "Jos saamme rakennusluvan - saatte asian X." Ostaminen ei välttämättä tapahdu suoraan päätöksentekijöiltä, mutta salama osuu välillä häkellyttävän lähelle ydintä. Päättäjillä ja heidän lähipiirillään on yrityksiä ja maita joiden kautta hyötyjä voi näppärästi kanavoida. Toisinaan luottamushenkilöt ja päättäjät ovat suoraan edunsaajina tuulipäätöksissä.
Kun päätös on alustavasti ostettu, ympäröiviä maanomistajia, lähellä asuvia tai muitakaan hankkeesta mahdollisesti haittaa kokevia ei ole laajemmin kuultu. Tästä huolimatta kunta tai kaupunki saattaa kirjoittaa sopimuksen, jossa se tukee ja edistää tuulivoimaa tai jopa sitoutuu olemaan tekemättä mitään, mikä voisi vaarantaa tuulivoimaloiden rakentamiseen. Riippumatonta tietoa ei ole saatu eikä pyydetty. Sellainen ei ketään oikeastaan kiinnosta, koska tarina on kytkyineen niin hieno ja edut kiinnostavia.
Jos vertaa korruption tunnusmerkkeihin tai lukee aiheesta luonteenpiirteitä niin monessa tuulivoimahankkeessa lähes kaikki osat täsmäävät. Ummistetaanko yhä porukalla silmät? Ei sitä meillä tapahdu.
Olemme synnyttäneet pääosin epädemokraattisen prosessin seurauksena järjestelmän, jossa yksittäinen kansalainen joutuu ottamaan kaikesta mahdollisesta selvää itse. Monet ihmiset ovat kertoneet ahdistuksesta ja stressistä jonka tuulivoimahankkeiden päätöksenteko on heissä aiheuttanut. Valehtelua, salaisia sopimuksia, uhkailua, vähättelyä, tiedon pimittämistä, pykälien taakse piiloutumista, jne. Maksuja saaneet kyläyhteisöt ovat myös kääntyneet yksilöitä vastaan.
Korruptoituneen päätöksentekojärjestelmän aiheuttamista stressireaktioista ja ahdistuksesta ei tietääkseni ole Suomessa yhtäkään julkaisua. Terveysviranomaisemme ovat keskittyneet mahdollisten rakennettujen tuulivoimaloiden haittavaikutuksiin. Kallis julkinen järjestelmämme on liian hidas suojelemaan omia kansalaisiaan tältä ilmiöltä. Jokainen julkinen taho katselee aihetta vain omasta sektoristaan. Tuulivoimateollisuus lobbaa samalla kaikkia raja-aitoja alemmas ja valittelee "turhaa" byrokratiaa.
Alustava myönteinen tuulivoimapäätös ja siihen liittyvät sitoumukset on tehty yksipuolisen ja monelta osin väärän tai puutteellisen tiedon pohjalta kytkykaupalla. Toisinaan nämä sitoumukset on myös kirjoitettu sopimukseksi vaikka haitoista ei ole kuultu myyntimiehiltä. Tästä alkaa tapahtumaketju, jonka lieveilmiöitä Yleisradion Kirsi Skön kuvasi ohjelmassaan 24.11.2014. Itse käytän tästä prosessista termiä rakenteellinen väkivalta.
Erityisesti vapaa-ajan ja lomakiinteistöjen osalta maisemavaikutuksen ja muiden haittojen aiheuttama arvonaleneminen on nyt julkinen salaisuus Suomessa. Kunnat ja kaupungit hylkivät rakennuslupien antamista mahdollisesti tuleville tuulivoima-alueille. Tuulivoimayhtiöt ostavat törkeimmin kärsineitä kiinteistöjä ja sopivat salaa korvauksista. Lukija voi vastata ihan rehellisesti seuraavaan kyselyyn. Kuten on suoraan johdettavissa aiemmista tutkimuksista, suuri osa ostajista katoaa kokonaan ja lähes kaikki arvioivat maisemahaitalle taloudellisia seuraamuksia.
Ikävin asia on, että näitä haittoja ei jaeta tasan, vaan ne jaetaan lähes satunnaisesti. Ei siis täysin satunnaisesti. Tuulivoimaprojektien paikkoja kannattaa tutkia tarkasti. Kuka valitusta paikasta hyötyi missäkin tapauksessa.
En ota siihen kantaa. Terveyshaittojen ja muun vahingon satunnainen jako yksittäisille ihmisille yhdistettynä korruptioon ei ole kuitenkaan sitä Suomea, josta me muulle maailmalle tarinaa kerromme. Meillä on ihan toinen tarina siitä, mitkä ovat yhteiskuntamme arvot.
Tuulivoiman yritystukien aiheuttama kilpajuoksu polkee niiden arvojen päälle.
Tuulivoimahankkeita ajavien yritysten tulisi itsesäädellä toimintaansa nykyistä voimakkaammin ja priorisoida hankkeita. Ei ole uskottavaa nykytilanteessa vaatia lisää tukea alalle, jonka toimintamalleissa on tämänkaltaisia piirteitä. Vaalien jälkeen on syytä leikata syöttötariffi järkevälle tasolle. Suunniteltu 2500 MW nimellisteho tulee rakentaa harkiten ilman villin lännen toimintatapoja.
Tämäkin asia on nyt Suomessa johtamisesta kiinni. Johtajiien on aika sanoa, että keisarilla ei nyt ole vaatteita. Ei anneta hyveellisten ilmastoon ja ympäristöön liittyvien käsitteiden sotkeutua kilpajuoksun liejuun. Palautetaan yhteys puheiden ja tekojen välille.
Tapio Pitkäranta
tapio.pitkaranta@iki.fi
DI, TkL
15 vuotta kokemusta kansainvälisistä hankkeista tutkimus- ja yrityspuolella johtotehtävistä
Olen seurannut tuulivoima-alaa noin 15 vuotta vaihtelevalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana olen kerännyt sosiaalisen median avulla suuren aineiston liittyen Suomen syöttötariffin aiheuttamaan kilpajuoksuun ja sen lieveilmiöihin. Olen seurannut osaa hankkeita lähempää, osaa kauempaa, ja verkostoitunut some-yhteisön kautta ympäri Suomea. Kiitän kaikkia kiinnostuneita ja aiheen parissa vaivaa nähneitä kiinnostavista näkökulmista.
Kasasin lomaillessani aineistoa yhteen ja mietin eri paloja. Luin yleisiä määritelmiä sanoille korruptio ja lahjonta sekä minkälaisia piirteitä on korruptoituneessa toiminnassa. Mielestäni tuulivoimaprojekteissa kaikki palat loksahtavat kohdalleen. Kyse on suomalaisesta variantista lahjonnalle ja korruptiolle.
Tuulivoimaprojekteja on valmisteilla nyt noin 300 kappaletta. Aluksi ajattelin, että hämäräpeli koskettaa vain pienimpiä hankkeita. Mitä enemmän aineistoa kertyy, sitä laajamittaisemmalta toiminta vaikuttaa. Kyseessä saattaa olla Suomen taloushistorian laajimpia lahjontaan ja korruptioon liittyviä kokonaisuuksia.
Ikävintä asiassa on se, että kyseessä ei ole pelkkä taloudellisen edun tavoittelu, vaan samalla jaetaan haittavaikutuksia satunnaisille ihmisille. Suomessa ei ole ammattimaista riippumatonta tahoa, joka arvioisi tuulivoimahankkeen kokonaisuutena. Haitat uusilla teollisen mittaluokan tuulivoimaloilla on tutkittu huonosti ja niitä vähätellään hankkeita ajavien toimesta systemaattisesti. On syntymässä kokonainen terveys- ja haittavähättelyn toimiala, jossa konsultti saa kaupaksi sen laskelman, joka vähättelee aihetta eniten. Kokonaisuus sisältää hyvinvointiyhteiskunnalle vieraita piirteitä.
Yksittäisen tuulivoimahankkeen vaikutuspiiri on helposti useita tuhansia hehtaareja. Tästä syystä hanke koskettaa helposti satoja ja joskus tuhansia ihmisiä. Yhteensä hankkeiden vaikutuspiirissä on kymmeniä tuhansia tai yli sata tuhatta suomalaista.
Miksi kyseessä on korruptio ja lahjonta
Olemme kasanneet listan julkaisuista joissa käsitellään rahan ja hyödykkeiden jakamista kuntien alueelle tuulivoimahankkeiden yhteydessä. Nähdäkseni tuulivoimapäätös ostetaan sarjalla kytköksiä. Tarina alkaa täysin tahallisella hankkeen hyötyjen liioittelusta kunnan tai kaupungin kannalta. Samalla systemaattisesti vähätellään haittoja. Yhteisvaikutuksiltaan edut liioitellaan joissain projekteissa kymmenkertaisina. Jotkut kunnat ja kaupungit sokeutuvat myyntimiehen puheista ja runnovat päätöksen lävitse.Osa kunnista ja kaupungeista jää hieman pohtimaan ja aidosti kuulee lähiasukkaiden mielipiteitä. Tällöin tulevat peliin erilaiset kytkyt, joilla päätös ostetaan. Kytkyjä tarjotaan niin yksittäisille ihmisille, kyläyhteisöille kuin satunnaisiin rahaa tarvitsemiin hankkeisiin kunnissa. Mitään yhtä toimintamallia ei ole, vaan kytkyjen tarjoaminen liittyy aina paikallisiin olosuhteisiin. Tuulivoimahankkeeseen ei nähdäkseni liity mitenkään pyörätien rahoitus, hirvitornien rakentaminen, uimarannan tekeminen, satunnaisen tien kunnostaminen, kyläseuran rahoittaminen yli 100 000 eurolla, järven hapetus, jne. Suurin ongelma näissä kytkyissä on salailu - kukaan ei tiedä kenelle luvattiin mitäkin. Sopimuksissa on sailailupykäliä ja pahimmillaan uhkasakkoja.
Tämän rahankäytön syy on nähdäkseni ostaa päätökselle tuki kunnasta tai kaupungista. Toisinaan maksuihin liittyy suoria ehtoja: "Jos saamme rakennusluvan - saatte asian X." Ostaminen ei välttämättä tapahdu suoraan päätöksentekijöiltä, mutta salama osuu välillä häkellyttävän lähelle ydintä. Päättäjillä ja heidän lähipiirillään on yrityksiä ja maita joiden kautta hyötyjä voi näppärästi kanavoida. Toisinaan luottamushenkilöt ja päättäjät ovat suoraan edunsaajina tuulipäätöksissä.
Kun päätös on alustavasti ostettu, ympäröiviä maanomistajia, lähellä asuvia tai muitakaan hankkeesta mahdollisesti haittaa kokevia ei ole laajemmin kuultu. Tästä huolimatta kunta tai kaupunki saattaa kirjoittaa sopimuksen, jossa se tukee ja edistää tuulivoimaa tai jopa sitoutuu olemaan tekemättä mitään, mikä voisi vaarantaa tuulivoimaloiden rakentamiseen. Riippumatonta tietoa ei ole saatu eikä pyydetty. Sellainen ei ketään oikeastaan kiinnosta, koska tarina on kytkyineen niin hieno ja edut kiinnostavia.
Jos vertaa korruption tunnusmerkkeihin tai lukee aiheesta luonteenpiirteitä niin monessa tuulivoimahankkeessa lähes kaikki osat täsmäävät. Ummistetaanko yhä porukalla silmät? Ei sitä meillä tapahdu.
Rakenteellinen väkivalta
Mitä pidemmälle mitään hanketta viedään, sitä vaikeampi hankkeesta on kääntyä takaisin. Jos kunta tai kaupunki järjestää virallisia kuulemistilaisuuksia, hankkeeseen on jo sitouduttu edellä mainitulla tavalla. Lähialueen asukkaat ja intressiryhmät on jätetty yksin tuulivoimayhtiötä vastaan. Myös näennäisen demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on pääosin heitä vastaan. Kunnat ja kaupungit suorastaan hylkivät riippumatonta tietoa. Systemaattisen yksipuolisen ilmiselvän väärän tiedon preferointi riippumattoman tiedon yli selittyy helpoiten kytkyillä, joista ei avoimesti kerrota.Olemme synnyttäneet pääosin epädemokraattisen prosessin seurauksena järjestelmän, jossa yksittäinen kansalainen joutuu ottamaan kaikesta mahdollisesta selvää itse. Monet ihmiset ovat kertoneet ahdistuksesta ja stressistä jonka tuulivoimahankkeiden päätöksenteko on heissä aiheuttanut. Valehtelua, salaisia sopimuksia, uhkailua, vähättelyä, tiedon pimittämistä, pykälien taakse piiloutumista, jne. Maksuja saaneet kyläyhteisöt ovat myös kääntyneet yksilöitä vastaan.
Korruptoituneen päätöksentekojärjestelmän aiheuttamista stressireaktioista ja ahdistuksesta ei tietääkseni ole Suomessa yhtäkään julkaisua. Terveysviranomaisemme ovat keskittyneet mahdollisten rakennettujen tuulivoimaloiden haittavaikutuksiin. Kallis julkinen järjestelmämme on liian hidas suojelemaan omia kansalaisiaan tältä ilmiöltä. Jokainen julkinen taho katselee aihetta vain omasta sektoristaan. Tuulivoimateollisuus lobbaa samalla kaikkia raja-aitoja alemmas ja valittelee "turhaa" byrokratiaa.
Alustava myönteinen tuulivoimapäätös ja siihen liittyvät sitoumukset on tehty yksipuolisen ja monelta osin väärän tai puutteellisen tiedon pohjalta kytkykaupalla. Toisinaan nämä sitoumukset on myös kirjoitettu sopimukseksi vaikka haitoista ei ole kuultu myyntimiehiltä. Tästä alkaa tapahtumaketju, jonka lieveilmiöitä Yleisradion Kirsi Skön kuvasi ohjelmassaan 24.11.2014. Itse käytän tästä prosessista termiä rakenteellinen väkivalta.
Tuulivoiman haittavaikutukset
Teollisen mittaluokan tuulivoimassa on haittavaikutuksia. Maisema muuttuu, alue muuttuu teolliseksi voimatuotannoksi, meluhaitat ovat yllättäneet Suomen kunnat laajalti, talvisin voimaloista voi paiskautua jäätä, yhdestä kotkasta tuleekin kaksi puolikasta kotkaa, jne. Haittoja uusista jättivoimaloista on tutkittu vähän. Myöhemmin puhutaan "yllätyksistä", mutta ne eivät ole yllätyksiä riippumattomille tietolähteille. Yllätyksiä tulee lähinnä henkilöille, jotka ovat kuunnelleet systemaattisesti kaupallisen intressin sävyttämää yksipuolista tietoa. Sellaiseen ei luottamushenkilön tai virkamiehen pitäisi koskaan syyllistyä. Puolueettomuus on heidän tärkein tehtävänsä.Erityisesti vapaa-ajan ja lomakiinteistöjen osalta maisemavaikutuksen ja muiden haittojen aiheuttama arvonaleneminen on nyt julkinen salaisuus Suomessa. Kunnat ja kaupungit hylkivät rakennuslupien antamista mahdollisesti tuleville tuulivoima-alueille. Tuulivoimayhtiöt ostavat törkeimmin kärsineitä kiinteistöjä ja sopivat salaa korvauksista. Lukija voi vastata ihan rehellisesti seuraavaan kyselyyn. Kuten on suoraan johdettavissa aiemmista tutkimuksista, suuri osa ostajista katoaa kokonaan ja lähes kaikki arvioivat maisemahaitalle taloudellisia seuraamuksia.
Ikävin asia on, että näitä haittoja ei jaeta tasan, vaan ne jaetaan lähes satunnaisesti. Ei siis täysin satunnaisesti. Tuulivoimaprojektien paikkoja kannattaa tutkia tarkasti. Kuka valitusta paikasta hyötyi missäkin tapauksessa.
Kun tuulivoima-alue on rakennettu
Kun tuulivoima-alue on rakennettu, alkaa yllätysten sarja. Kiinteistövero olikin kolme kertaa pienempi,
yhteisöveroa tullutkaan yhtään, tuulivoima-alue ei työllistänytkään
ketään, budjetti olikin paljon pienempi, paikallisia hanke työllistikin
todella vähän, jne. Tarkoitukseni ei ole sanoa, että hanke oli täysin
olematon, mutta lupauksia ei lunastettu likimainkaan. Yritysmaailmassa
vastaavan mittaluokan virhearviosta olisi todennäköisesti seurauksena
potkut asiasta päättäneelle johtajalle. Kerroit tarinan kultakaivoksesta
ja annoit rakentaa talvivaaran!
Sitten alkaa valjeta ongelmat. Herranjestas nuo ovat isoja laitoksia.
Eihän havainnekuvista käynyt ilmi lainkaan se todellisuus, joka
kunnassamme nyt rehottaa. Kas kun asukkaat valittavat melusta.
Kiinteistöt lähellä eivät käy enää kaupaksi.
Virkistyskäyttömahdollisuudet on pilattu. Uskaltaako tuonne enää
viileällä ilmalla mennä jos jää voi irrota siivestä 300 km/h nopeudella
ja lentää kohti. Mitä tapahtuu linnuille. Kaikkoavatko hirvet ja riista?
Entä lähialueen maatilat ja ihmiset? Ongelmat eivät koske jokaista
hanketta, mutta esimerkkejä on liikaa.
Mitäs nyt pitäisi tehdä? Piilotetaan kaikki dokumentit syvälle kunnan arkistoihin eikä kerrota mitään. Ei kerrota, että melumallin laatikin viemärisuunnittelija. Ei kerrota, että lintu- ja lepakkoselvityksen teki vihersuunnittelija. Ei kerrota, että maisema-arviota ei allekirjoittanut mikään yritys vaan yksityishenkilö. Ei myöskään kerrota, mikä jättiyllätys taloudellinen puoli oli. Ei kerrota kiinteistöveron määrää, ei kerrota yhteisöveroista mitään ja ollaan hiljaa kaikesta muustakin.
Mitäs nyt pitäisi tehdä? Piilotetaan kaikki dokumentit syvälle kunnan arkistoihin eikä kerrota mitään. Ei kerrota, että melumallin laatikin viemärisuunnittelija. Ei kerrota, että lintu- ja lepakkoselvityksen teki vihersuunnittelija. Ei kerrota, että maisema-arviota ei allekirjoittanut mikään yritys vaan yksityishenkilö. Ei myöskään kerrota, mikä jättiyllätys taloudellinen puoli oli. Ei kerrota kiinteistöveron määrää, ei kerrota yhteisöveroista mitään ja ollaan hiljaa kaikesta muustakin.
Hyssssss! Ollaan nyt vaan ihan hiljaa. Kukaan ei saa tietää kytkyistä
joita me saatiin. Kukaan ei saa tietää mistä tuli rahat pyörätiehen. Tai
metsästysseuran hirvitorneihin. Ollaan hiljaa ja leikitään ihan
yhdessä, että meillä ei ole korruptiota.
Meillä on vain...
Maan tapa?
Onko tämä Suomessa maan tapa? Näinkö kaikki päätökset tehdään?En ota siihen kantaa. Terveyshaittojen ja muun vahingon satunnainen jako yksittäisille ihmisille yhdistettynä korruptioon ei ole kuitenkaan sitä Suomea, josta me muulle maailmalle tarinaa kerromme. Meillä on ihan toinen tarina siitä, mitkä ovat yhteiskuntamme arvot.
Tuulivoiman yritystukien aiheuttama kilpajuoksu polkee niiden arvojen päälle.
Miten palauttaa luottamus?
Luottamus on helppo palauttaa: jokainen tuulivoimayritys julkaisee
avoimena tietona kaikki jakamansa tuet ja lupaamansa sitoumukset
tuulivoima-alueen elinkaaren aikana. Mukaan kuuluvat kaikki yritykset,
jotka hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet.
Aineistojen tulee kattaa kaikki maksut ja sitoumukset tuulivoimakuntien alueille.Tuulivoimahankkeita ajavien yritysten tulisi itsesäädellä toimintaansa nykyistä voimakkaammin ja priorisoida hankkeita. Ei ole uskottavaa nykytilanteessa vaatia lisää tukea alalle, jonka toimintamalleissa on tämänkaltaisia piirteitä. Vaalien jälkeen on syytä leikata syöttötariffi järkevälle tasolle. Suunniteltu 2500 MW nimellisteho tulee rakentaa harkiten ilman villin lännen toimintatapoja.
Tämäkin asia on nyt Suomessa johtamisesta kiinni. Johtajiien on aika sanoa, että keisarilla ei nyt ole vaatteita. Ei anneta hyveellisten ilmastoon ja ympäristöön liittyvien käsitteiden sotkeutua kilpajuoksun liejuun. Palautetaan yhteys puheiden ja tekojen välille.
Tapio Pitkäranta
tapio.pitkaranta@iki.fi
DI, TkL
15 vuotta kokemusta kansainvälisistä hankkeista tutkimus- ja yrityspuolella johtotehtävistä
