Kunnat eivät halua puuttua toimintansa epäkohtiin, näin myös Viitasaarella!

Halusin kirjoittaa tämän konsernikirjoituksen selventääkseni millaisiin asioihin olen törmännyt valtuutettuna vuosien varrella. Moni varmaan kokee kirjoitukseni vanhojen kaiveluna, mutta toivon, ettei Viitasaarella näitä sotkuja ja laiminlyöntejä enää vastaisuudessa tultaisi kokemaan. Tämä kirjoitus ei tarkoita sitä, että olen kaikkia asioita vastaan, vaan jos löytyy kannattavia ja todella järkeviä hankkeita, olen ilman muuta mukana.

Viitasaaren kaupungin ja tytäryhtiöiden epäselvyyksiin törmäsin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Olin näihin aikoihin kaupunginhallituksessa. Ihmettelin miksi Mustaniementie-projekti oli keskeneräinen, vaikka kaupunki oli maksanut ajat sitten koko urakan. Selvittelyn yhteydessä törmäsin sitten osin vahingossa muihinkin epäkohtiin muun muassa Viitaputken rakennushankkeeseen, joka oli pysähtynyt yllättäen kokonaan. Epäselvyyksiä oli parhaillaan viisi suurempaa ja muutama pienempi juttu:

-Mustaniemi-projektin maksusotkut ja urakkakilpailutusten puuttuminen. -Konkurssin tehneelle Kuntoliikunta-nimiselle yritykselle tytäryhtiö Yrityspalvelun kautta annetut kaupungin lainatakaukset. 
-Konkurssin tehneelle Viitaputkelle samalla tavalla annetut lainatakaukset.
-Keskitien kauppakiinteistön hallinto- ja rahasotkut.
-Vanhan Ale-Makasiinin kiinteistö- ja purkusopimukset. 

Myöhemmin tuli vielä mukaan Kuuskaistan laajakaistasotkut ja Lasikulman takausasiat ynnä muut. Lisäksi vielä muutamia pienempiä epäkohtia. Mielestäni epäselvyyksiä oli aivan liian paljon näin pienellä ajalla, joten asiaan oli pakko puuttua.

Alkujaan olisin halunnut kaupungin selvittävän epäkohdat sisäisesti ilman julkisuutta, siksi kutsuin Wiitaunionin talousjohtaja Käsmän palaveriin. Luovutin kaikki hyvin tarkassa selvityksessäni löytyneet päätöksiä koskevat epäselvyydet paperiversioina hänelle. Hän lupasi hoitaa asian, mutta ihmeekseni asialle ei tehty käytännössä yhtään mitään, eikä löytämiäni epäselvyyksiä käsitelty missään virallisissa kokouksissakaan. Myöhemmin annoin saman paperinipun liitteineen silloisen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tuija Tuikkaselle (kesk.), ja toivoin sieltä kautta apua, mutta asioita käsiteltiin vain pintaraapaisuilla. Paperit makasivat lautakunnassa pitkään. Vireillä oli myös Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehty kantelu vanhan Ale-Makasiini -rakennuksen purkusopimuksesta.

Seuraavaksi lähetin paperinipun silloiselle kaupungin tilintarkastaja Jäspille. Tilintarkastaja ei tehnyt asialle yhtään mitään. Vuonna 2012 tein sitten asiasta valtuustoaloitteen, ja asiaa käsiteltiin vasta seuraavan vuoden, uuden valtuuston aloituskeväänä. Asia vietiin myös uudelle tarkastuslautakunnalle ja uudelle tilintarkastajalle. Tarkastuslautakunta ja kaupunginvaltuusto käsittelivät sotkuasioita pintapuolisesti. Tästä huomasin, että tarkastuslautakunta ja myös tilintarkastaja ovat täysin kyvyttömiä ja haluttomia selvittelemään asioita, joissa on kyse virkavastuulla toimivien virkamiesten ja tuttujen päättäjien virheistä.

Valtuustokauden alussa erosin Demareista, ja siirryin Perussuomalaisiin ja sain sieltä selvittelyyn paljon tukea ja apua. Teimme Perussuomalaisten ryhmän kanssa muun muassa yksittäisiä selvityspyyntöjä kyseisistä asioista, mutta lähes aina turhaan.

Viimeinen keino asioiden saamiseksi tutkintaan oli sitten valittaminen Hallinto-oikeuteen, mutta Hallinto-oikeus ei käsittele kuin hallinnolliset muotovirheet. Siksi sieltä saatiin kielteiset päätökset.

Laajakaistavalituksemme kuitenkin hyväksyttiin Hallinto-oikeudessa. Suurimpia epäkohtia oli nimenomaan varattomalle operaattori Kuuskaistalle maksetut etumaksut, ja mukaan vedettiin vielä syyttömät etumaksuja maksaneet kuntalaisetkin. Summa yhteensä yli miljoona euroa. 
Kuuskaistan kanssa tehdyn esisopimuksen aikaan Viitasaaren kaupunginjohtajana oli Räsänen ja Saarijärvellä nykyinen Viitasaaren johtaja Kinnunen. Kinnunen oli jo Viitasaarella johtajana, kun selvisi valtion rahoitusyhtiön Finnveran pois jäänti Kuuskaistan rahattomuudesta johtuen. Silloin olisi pitänyt jo lopettaa koko hanke, mutta kuntajohtajat halusivat vain vääntää hankkeen jatkumisen houlding-yhtiömallilla eteenpäin. Kinnunen oli myös maakunnallisessa työryhmässä junailemassa Keski-Suomen laajakaista rakentamista. Saarijärvellä toimittiin samalla tavalla kuin Viitasaarella. Tällähetkellä Kuuskaista on hakeutumassa velkasaneeraukseen, ja jos sen hakemus hyväksytään, on Viitasaaren kaupunki  menettänyt lopullisesti maksamansa etumaksut.

Hanketta jatkettiin yrittämällä kaikin tavoin viedä Viitasaarta uuteen perustettuun Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n 13 miljoonan euron takausvastuilla. Onneksi valituksemme hyväksyttiin, ja jäätiin kelkasta pois. Tiettävästi kyseinen yhtiö on tällä hetkellä huonossa taloustilanteessa. Loppujen lopuksi Viitasaaren veronmaksajat maksavat kaikista sotkuista aiheutuneet yhteensä lähes kahden miljoonan euron tappiot. Meidät, jotka asioiden eteen ovat edes jotain yrittäneet, leimataan luopioiksi ja ikuisiksi valittajiksi.

Tässä vuosien varrella olen tullut siihen tulokseen, että epäkohtiin tarttuminen on erittäin raskas tie. Ilmeisesti kuntien päätöskulttuuriin kuuluu tämäntapainen, vuosien varrella totuttu toiminta, ja jos siihen puututaan, niin valtava koneisto tulee puuttujaa vastaan. Tuntuu, että apuja saa lainvastainen toimintatapa jopa oikeusasteiltakin. Kysynkin, että pitäisikö antaa hyväveli-järjestön tehdä tehtävänsä välittämättä lakien rikkomisesta, verorahojen väärinkäytöstä ja jopa laittomista päätöksistä. Oma tuntuma on, että sotkut haluttiin piilottaa vähin äänin, koska asioiden julkistaminen oli monille todella arka asia. Demarit, joihin kuuluin siihen aikaan, eivät auttaneet minua asiassa myöskään mitenkään. Muistutan, että sotkujen aikaan oli kaupunginhallituksen puheenjohtajana demari Sisko Linna. Näytin myös nykyisen valtuuston puheenjohtajana aloittaneelle Sonja Kekkoselle koko paperipinon, mutta täysin turhaan. Tämä oli suurin syy, että erosin nykyisen valtuustokauden alussa Demareista. Minusta oli tullut käytännössä hylkiö, kun olin tarttunut epäkohtiin.

Myöhemmin Seppo Ijästä (PerusS) vieläpä syytettiin kaupungin puolelta rikoksestakin, kun hän otti esille laittoman salailun Kuuskaista- laajakaista-asiassa, ja hänet hyllytettiin kahdeksaksi kuukaudeksi valtuusto- ja hallitus työskentelystä. Poliisi ja Hallinto-oikeus totesivat syytteet laittomiksi. 
Sain tällä viikolla vastauksen Hannu Sunin(krist) vetämältä tarkastuslautakunnalta, ettei lautakunta ja tilintarkastaja suorita vaadittua hallinnontarkastusta Ijäksen laittomassa hyllytysjutussa. Lautakunta katsoo ilmeisesti ettei hyllytysjutun käsittelyissä kukaan tehnyt virheitä, vaikka poliisi ja Hallinto-oikeus totesivat syytteet laittomiksi. Tosiasia on ettei kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen laittomiin päätöksiin Suni joukkoineen uskalla puuttua. Lautakunnan pj. on Suni ja varapj. on Eero Pulkkinen(kesk.), molemmat olivat valtuustossa päättämässä Ijäksen hyllytyksestä. Ihmettelyn aihetta aiheuttaa vielä se, että Sunilla oli yhtiönsä kautta osakkeita Kuuskaistasta? Jääviys olisi pitänyt ottaa huomioon kaikissa Kuuskaistaa koskevissa asioissa. 
 
Vielä tällä viikolla tuli ilmi tieto kaupungin Energiayhtiön mittavista matkakorvauksista. Matkakorvauksien käyttäjistä ei ole käytettävissä tarkkoja erittelyitä. Muutama vuosi sitten Witaksen porukka reissasi kahteen otteeseen Espanjassa sievoisella summalla. Tiedossani on, että kummankin yhtiön hallituksien puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Ilkka Kemppainen(kesk.) Hän istuu myös Viitasaaren kaupunginhallituksessakin.

Kaikki nämä edellä mainitut asiat puoltavat sitä tosiasiaa, ettei kaupungin rahankäyttö sekä laillisuuden- ja konsernivalvonta toimi edelleenkään, vaan annetaan räikeälle toiminnalle lupa jatkaa entiseen hyväveli-malliin. Muistutan vielä että kunnissa konsernivalvonnasta ja laillisuudesta vastaa kaupunginjohtaja ja -hallitus. 

Mielestäni tytäryhtiöiden hallituksien jäsenien tulisi vaihtua ainakin valtuustokausittain. Nytkin näissä istuu yli kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti valittuja henkilöitä. Muutosta ei varmaankaan yhtiöiden toimintaan ja talouteen tule, jos edelleenkin näin jatketaan.Olen myös esittänyt ikäkattoa hallitusten jäsenille, koska nytkin hallituksissa istuu lähes kahdeksankymppisiä henkilöitä.

Viitasaarella Perussuomalaiset on leimattu valittajiksi, vaikka olemme puolustaneet lainmukaisuutta päätöksien teossa. Haluamme vain oikeudenmukaisuutta, lakien noudattamista ja ennen kaikkea rehellisyyttä ja avoimuutta verorahojen käytössä. Valituksiin olemme olleet pakotettuja, koska emme hyväksy lain rikkomisia. Valitettavasti myös oikeuslaitoksetkaan eivät ota kuntien päätösien sisältöihin riittävästi kantaa, joten myös sieltäkin puolelta annetaan lakien rikkomisille hiljainen hyväksyntä. Toivottavasti Kittilän toiminta aiheuttaisi lakiasioihin ja toimintatapoihin muutoksia, koska nykyaikana ei voi kunnissakaan lakeja rikkoa sillä perusteella, että päätös saatuaan lainvoimaisuuden olisi myös silloin laillinen. Epäreilu toiminta on saatava pysäytettyä keinolla millä hyvänsä, koska kuntien oma toiminta on kyvytön ja haluton näitä epäkohtia oikaisemaan. Minkään kunnan talous ei kestä verorahojen syytämistä epämääräisiin kohteisiin. Kuntalaissa on määrätty tarkasti kunnan tehtävät, ja rahoittaminen ei kuulu näihin tehtäviin.Tulevissa kuntavaaleissa kuntalaiset ratkaisevat halutaanko päätöksien olevan päivänvalon kestäviä. 

Alla on luettelo osasta epäkohdista ja sivuiltani löytyy yksittäisjutut Lasikulman kiinteistöjutusta, torin rannalla olleen kiinteistön purkuasiasta ja useampia juttuja sikahintaisesta laajakaistasotkuista.

 
Viitasaari! Valtuustoaloite epäkohtien selvittämisestä vuodelta 2012

"Saikaantien rakentaminen - investointi - miksi tie on kesken, vaikka aikataulujen mukaan sen pitäisi olla täysin valmis?

- Viitaputken halli - takauksen myöntäminen Wiitaseudun yrityspalvelulle hallin rakentamiseksi

- Kuntoliikunta.com - takaajan suostumuksen antaminen laina-ajan lyhennysvapaalle tietylle ajanjaksolle

- Lasikulma - takaajan suostumuksen antaminen laina-ajan lyhennysvapaalle

- Keskitien kauppakiinteistö Oy:n osakekauppa

 Erillinen valtuustoaloite:
Torinrannan kiinteistön purku- ja urakoidenhinnoittelusta

Viitaputki

Viitaputken konkurssipesässä on meneillään tai aiotaan suorittaa konkurssilain tarkoittama erityistarkastus vähintään vuoden ajalta ennen konkurssia. Asia koskettaa Viitaseudun Yrityspalvelua ja takaajana Viitasaaren kaupunkia, koska asiassa selvitetään koko maksuliikenne hallin rakentamisen ajalta.

Aloitteen mukana on velallisenselvitys asianajajan lausuntona ja siinä myös ilmenee tilintarkastusten puuttuminen yrityksessä kokonaan.

Mielestämme Viitaseudun Yrityspalvelu Oy:n tilejä vuodelta 2012 ei voida hyväksyä kaupungin tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä.

Esitämme lisäksi, että Viitaseudun Yrityspalvelu Oy:ssä suoritetaan erityistilintarkastus vuosilta 2011-2012.
Pyytäisimme selvitystä Viitaputken uusien tilojen rakentamiseen liittyvään kaupungin valtuuston myöntämään takaukseen. Takausta pyysi kaupungin valtuustolta Viitasaaren Yrityspalvelu Oy. Viitasaaren Yrityspalvelu Oy ei ollut selvittänyt kaupungin valtuustolle eikä – hallitukselle kyseisen yrityksen olleen sillä hetkellä maksamattomien verojen vuoksi maksujärjestelyn alaisena.

Lisäksi rakentamisurakan saanut Viitaputki Oy oli mukana urakkatarjouskilpailussa, jossa haettiin rakentajaa kyseisille tiloille. Urakkatarjouskilpailusta puuttui yritykseltä tilaajavastuulain 5§:n 1.kohdan mukaiset selvitykset.  Tässä kohdassa on tapahtunut laiminlyönti urakoitsijan valinneelle Viitasaaren Yrityspalvelu Oy:lle.

Tietojemme mukaan yritys on edelleenkin maksuvaikeuksissa ja on epäselvää pystyykö kyseinen yritys jatkossa toimimaan näissä tiloissa ja suoriutumaan maksuvelvoitteistaan.

 ( Ei ollut vielä silloin konkurssissa)

Keskitien kauppakiinteistö Oy

Lyhyesti: Lähes kaikki tämän kaupungin 100% omistaman tytäryhtiön asiat olivat rempallaan. Osakekaupoissa ei oltu kaupan tekohetkellä kaupungin puolelta katsottu mahdollisia velka-asioita lainkaan, onni oli ettei velkoja löytynyt enempää, kaikki olisi kaupunki joutunut nyt maksamaan. 

Yhtiöllä ei ollut osakekauppojen jälkeen osakeyhtiölain mukaista hallitusta, tilejä ei oltu tarkastettu vuosiin, yhtiökokouksia ei oltu pidetty, yhtiön rekisteröintipaperit tekemättäja ja isoin möhli, yhtiön valvonta oli lyöty laimin kaupungin puolelta. Lähes kaikki epäkohdat, jotka valtuustoaloitteessani kyselin pitävät paikkansa. Konserninvalvonta kuuluu kaupunginjohtajalle ja  kaupunginhallitukselle. Yhtiöllä oli isännöitsijä joka teki omat kiemuransa lähes täysin ilman valvontaa. 

Käräjöinti tuli maksamaan vajaa 30 000e sisältäen korot ja oikeudenkäyntikulut, 65 000e päälle. Seppo Ijäs esitti kaupunginhallituksen käsittelyssä vahingontekijöille korvausvastuuta, mutta eihän kaupunginhallituksen mielestä tässäkään kukaan mitään virheitä ole tehnyt.

Muistutuksena: Tämä kiinteistö ostettiin 445 000 eurolla Riikoselta, lisäksi neljän vuoden kiinteistökulut satatuhatta euroa/vuosi, korjauksiin n. 200 000e ja nyt lisätään nämä vielä 95000e, yhteensä euroja kulunut 1,1 milj,euroa. Kiinteistö on ollut suurimman ajan käyttökiellossa, nyt se on ns. kapseloitu. Tuloja ei kiinteistöstä ole tullut vielä euroakaan.

Vuonna 2011 ja 2012 ei ole pidetty yhtiökokouksia; vuoden 2010, 2011 ja 2012 tilit tarkasti BDO Audiator Oy vuonna 2013 ja yhtiökokous, jossa tilinpäätökset on käsitelty, on pidetty 8.5.2013.

Kiinteistöyhtiön tilinpäätöstietojen vajavaisuuksista johtuen Keskitien Kauppakiinteistö Oy:n osakekaupassa ei ole voitu tehdä edeltä kaikkia kauppaan vaikuttavia selvityksiä. Kiinteistökauppa on tehty kokonaisratkaisuun liittyvän 26.5.2009 allekirjoitetun aiesopimuksen pohjalta.

Keski-Suomen käräjäoikeus on 16.1.2014 vahvistanut osakaslainaa ja sen korkoja koskevan Ale-Makasiini Matti Riikonen Oy:n ja Keskitien Kauppakiinteistö Oy:n tekemän sovinnon.

Sovintosopimuksen mukaan

1) Keskitien Kauppakiinteistö Oy maksaa Ale-Makasiini Oy:lle osakaslainan pääoman 65.682,52 euroa ja sille 3 % pa korkoa 5.11.2009 alkaen maksupäivään, sekä oikeudenkäyntikuluja 5.000,00 euroa. 

2) Maksu tapahtuu sopimuksen allekirjoituspäivästä neljän vuoden aikana siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna maksetaan kunakin 20.000,00 euron lyhennys ja korot ja loppuosa neljäntenä vuotena. 

3) Oikeudenkäyntikulukorvaus 5.000 euroa maksetaan Ale-Makasiini Oy:n ilmoittamalle tilille kahden viikon kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. 

Vuodelle 2014 lyhennys korkoineen tekee yhteensä 28 193,67 euroa. Jotta kaupungin 100 %:sesti omistama Keskitien Kauppakiinteistö Oy kykenee sovintosopimuksen mukaisen summan maksamaan, joutuu se perimään kaupungilta vastaavan suuruista rahoitusvastiketta siihen asti kunnes sopimuksessa mainitut summat tulevat maksetuksi. Kaupungin Tilapalvelulle hyväksytyssä vuoden 2014 talousarviossa ei löydy katetta ko. rahoitusvastikkeelle.

Samuel Rabinowitschin yritys Otter Kayaks Ky (Kuntolii­kunta.com)

Ps.Yritys teki runsaassa kahdessa vuodessa konkurssin, ja Viitasaaren Yrityspalvelulle jäi halli. Yrittäjä hävisi maisemista vähin äänin. Yrityspalvelulle ei maksuja  käytännössä maksettu ollenkaan.

Kaupunginhallitus 15.11.2010§ 256

Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Markku Varonen esittää yh­tiön puolesta kaupun­gin­hallitukselle 9.11.2010 seuraavaa:

"Viitasaarelaisen Samuel Rabinowitschin yritys Otter Kayaks Ky (Kuntolii­kunta.com) on laajentanut toimintaansa merkittä­västi Viitasaarella. Yritys vuokrasi noin 700 m²:n suuruiset ti­lat Saarela Kiinteis­töt Ky:ltä Kennään­tien varrelta kesällä 2010 ja rakensi tiloihin monipuolisen Viitasaaren Hy­vin­voin­tikeskuksen. Perin­teisen kuntosalitoiminnan lisäksi uusis­sa tiloissa on mahdollisuus mm. sisä­pyöräi­lyyn 20 pyörän si­säpyöräilystudiossa ja ryh­mäliikuntaan erillisessä ryhmälii­kuntatilassa. Kamppailu- ur­heilusalissa on mahdollisuus kamppai­lulajien harjoitteluun ja jäseniä Viitasaari Boxing Clubissa on tällä hetkellä ympäri pohjoista Keski-Suomea. Nuorisotyö, mi­tä esimerkiksi kamp­pailu­lajien yhtey­dessä teh­dään, on merkille pantavaa.

Yritys toteutti mittavat muutos- ja kunnostustyöt kesän aikana ja monista syistä johtuen rakennuskustannukset ylittyivät arvioidusta n. 30 000 €:lla, jolloin sovittujen sitoumusten täyttäminen vaikeutui. Tästä johtuen yrittä­jän, pankin, Witas Oy:n ja Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimesta on mie­titty eri vaihtoehtoja toiminnan turvaamiseksi.

Syksyn aikana eri ratkaisumalleja on tutkittu ja parhaimmaksi vaihtoehdok­si on osoittautunut vaihtoehto, jossa Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy ostaa ti­lat Saarela Kiinteistöt Ky:ltä hintaan 150 000 € ja Wiitaseudun Yrityspalve­lu Oy tekee Otter Kayaks Ky:n kanssa viiden vuoden mittaisen lunastusso­pimuksen tiloista. Lunastussummaan huomioidaan Otter Kayaks Oy:lle maksettava 30 000 €:n korvaus kiinteistön arvoa kohottavasta muutos- ja rakennustöistä. Kun huomioidaan kauppaan liittyvän 4 %:n varainsiirtove­ron osuus, Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n tarvitsema lainamäärä on      186 000 €.

Asiaa on käsitelty Viitasaaren kaupungin kehittämisryhmässä, kehittämis­yhtiö Witas Oy:n hallituksessa ja Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n hallituk­sessa useampaan otteeseen kuluvan syksyn aikana, ja edellä mainituissa eli­missä hankkeeseen on suhtauduttu myönteisesti. 

Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n kokouksessaan 26.10.2010 tekemän pää­töksen mukaisesti esitän, että Viitasaaren kaupunki suhtautuisi myönteisesti Otter Kayaks Ky:n tilajärjestelyihin ja myöntäisi Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n 186 000 €:n suuruiselle lainalle kaupungin omavelkaisen takauksen.

Rakentamisen rahoituksesta on pyydetty lainatarjoukset eri rahalaitoksilta marraskuun 2010 aikana ja Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy on käsitellyt tar­joukset kokouksessaan 9.11.2010. Saatujen tarjousten pohjalta Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n hallitus on hyväksynyt kokonaisedullisempana Kuntara­hoitus Oyj:n lainatarjouksen. Yhteenveto lainatarjouksista liitteenä 1.

Vastavakuutena kaupungille Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy esittää kaupan kohteena ole­vaa Kaluste- nimistä kiinteistöä rakennuksineen (kiinteistötun­nus 931- 401- 1- 336). "

Kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että Viitasaaren kaupunki myöntäisi Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n 186 000 euron suurui­selle 10 vuoden lainalle kau­pungin omavelkaisen ta­kauksen. Vastavakuudeksi kaupunki edellyttää saavansa vastaavan suurui­sen kiinteistökiinnityksen Ka­luste- nimiseen tilaan (kiinteistötunnus 931- 401- 1- 336)

Lainalla kaupungin tytäryhtiö ostaa Kaluste- nimisen tilan rakennuksineen Saa­rela Kiin­teistöt Ky:ltä hin­taan 150 000 eu­roa ja te­kee Ot­ter Kayaks Ky:n kanssa vii­den vuoden mittai­sen lu­nas­tus­sopi­muksen ti­loista. Lunastus­summaan huo­mioidaan Ot­ter Kayaks Oy:lle mak­settava 30 000 €:n korvaus kiinteis­tön ar­voa kohotta­vasta muu­tos- ja rakennustöistä.Takausta kaupunginhallitus perustelee siten, että toiminta on käynnistynyt  liiketaloudellisesti kannattavalta pohjalta ja hanke lisää paikkakunnan hy­vinvointipalveluja.Kaupunginjohtaja Jouko Räsänen kertoi kehittämisryhmän vierailusta yri­tyksen tiloissa 15.11.2010 todeten samalla, että kaikki tilat ovat käytössä ,  toiminta on käynnistynyt asiantuntevasti ja  käynnin pohjalta jäi positiivinen ku­va yri­tyk­ses­tä. Mah­dollisuudet ja puitteet yritystoimin­nalle ovat hyvät ja kiinteistön arvo kun­nostustoimenpiteiden jälkeen on sel­västi nous­sut.


MUSTANIEMEN PROJEKTI:

Mustaniemen projekti ylitti valtuuston myöntämiä 408 000€ määrärahoja 117 000€, ilman minkäänlaisia selvityksiä ja lupia kysymättä. Laskut ja ylitykset kehittämisjohtaja oli  hyväksynyt  ilman minkäänlaisia oikeuksia. Kyseiset laskut hyväksyy vain virassa  oleva teknillisen puolen virkamies, ei toimessa oleva kehittämisjohtaja. Projektista on  jäänyt kilpailuttamatta urakat Kölkynvuorentien jatkamisen osalta ja murskeen ajon osalta Mustaniemen tonteille. Edellä mainitut rakentamisasiat olisi pitänyt myös hyväksyttää ja siirtää teknillisenlautakunnan/ valtuuston päätöksillä toiselle osapuolelle eli Yrityspalvelulle. Ainoastaan Saikaantienosuus 180 000€ oli käynyt  lautakunnassa. Kokonaisurakka oli yli 500 000€. Selvityksissä ilmenee, että osin puutteellisten kuittien takia on asioiden selvittely ollut vaikeata. Saikaantie jäi keskeneräiseksi, ja iso osa  projektin muista töistä jäi  selvittämättä.

Kivilukion tontinosan ostaminen Viitasaaren seurakunnalta.

Perustelu: Tontin oston kiireellisenä ottaminen päätettäväksi on ristiriitainen, ja väärin koska kaupunginhallitus 5.3.2012 § 52 oli tehnyt päätöksen tontin jatkovuokrauksesta.  Asia tuotiin kiireellisenä valtuustoon mm. syystä, ettei ole olemassa jatkovuokraus sopimusta seurakunnan kanssa. Maininta on myös päätösesityksessä. Tämä kohta vaikutti ratkaisevasti valtuutettujen päätöksen tekoon. Tontille ei ollut tulossa minkäänlaista toimintaa silloin eikä vielä tänä päivänäkään.

Päätöksessä on maininta, että vuokrasopimus seurakunnan kanssa oli päättynyt, vaikka kaupunginhallitus oli päättänyt vuokrasopimuksen jatkamisesta ja tehnyt uuden vuokrasopimuksen vuoteen 2016 saakka. Uudesta sopimuksesta ei päättäjille mainittu sanaakaan. Uudesta vuokrasopimuksesta olisi pitänyt olla maininnat esityslistassa, ja myös olla sopimuspaperit liitteenä.

Kiireellisyyteen on syynä, se että vastuullinen virkamies on toiminut huolimattomasti. Asiapaperit ovat olleet kadoksissa ja siksi papereita ei siten oltu allekirjoitettu. Tämäkin olisi pitänyt olla silloin päätöstä tehtäessä valtuutetuilla tiedossa. Tiettävästi kaupunki maksaa alueesta koko ajan vuokraa.  

Mielestäni valtuutetuille on annettu väärää tietoa, ja myös heitä on harhautettu, ja valmistelua ei ole tehty riittävän tarkasti, ja asiapaperit ovat puutteellisia. Valtuustossa esitin asian palauttamista uuteen valmisteluun, koska oli todistettavasti ristiriitaisuuksia päätettävän asian asiakirjoissa, näin ei kuitenkaan menetelty.

Päätöstä tehtäessä ostettavan alueen karttaliitteessä, ja päätöksessä on erilaiset pinta-alamerkinnät. Neliömerkinnät olisi pitänyt olla merkitty selvästi päätökseen. Oikean ostettavan tontin hinta toimialajohtajan mukaan olisi ollut 8000€ pienempi johtuen tiealueeksi jäävästä alueesta. Alueen hintatasoa laskettaessa neliöhinta pitäisi mielestäni laskea ainoastaan siitä alueesta joka ei sisällä tiealuetta, ja näin laskettaessa silloin ylitetään neliöhinnoissa yleinen hintataso.

Kunnilla kytköksiä riskiyrityksiin!

Kaleva
Moni kunta on taannut alueensa yritysten lainoja yli taloudellisen kantokykynsä, selviää kuntalakiesityksestä.

Osassa kunnista takausvastuuseen joutuminen voi vaarantaa koko kunnan toiminnan ja mahdollisuuden huolehtia peruspalveluista. Lisäksi riskilainoja taanneiden kuntien talous on usein riippuvainen kunnan takaamista yrityksistä ja yritysten työpaikoista.
- Voin sanoa yllättyneeni, kun jouduimme luokittelemaan riskien tason joissakin kunnissa erittäin korkealle tasolle, kertoo ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä.

Kaleva uutisoi keskiviikkona, että hallitus esittää tulevassa laissa tiukennuksia kuntien mahdollisuuteen taata tai lainoittaa yrityksiä. Toteutuessaan laki rajaisi kunnilta mahdollisuuden taata kuntakonsernien ulkopuolisten yritysten lainoja ja tiukentaisi kuntien mahdollisuutta myöntää lainaa kuntakonsernin yrityksille.  

Tiukentuva laki voi johtaa lisälainaan 

Osa kunnista on jo kohdannut riskipitoisten yritysten takaamisesta koituneita ongelmia. Esimerkiksi vanha teollisuus- ja paperipitäjä Juankoski koki riskitakaajan kauhuskenaarion: verotulot ehtyivät ja takaukset kaatuivat niskaan.  

Laajalan mukaan laki tuo vuosien kuluessa kuntataloutta vakaammalle perustalle. Se voi tosin aluksi johtaa myös kunnan lisävelkaantumiseen, jos elinkeinopolitiikka on perustunut kunnan takaamien yritysten toimintaan.  

Lakiasiainjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta kuvaa lakiesityksen muutoksen vaikutuksia vähäisiksi, koska laki mukailee jo olemassa olevaa oikeuskäytäntöä. Takauksia puolestaan on hänen mukaansa järkevääkin rajoittaa, koska takauksista saatavat hyödyt eivät vastaa riskejä. Hänen mukaansa takaajina ovat usein pienet kunnat, joilla ei ole varaa kantaa ottamiaan takausriskejä.   

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kunnat olivat taanneet lainoja yhteensä lähes seitsemällä miljardilla eurolla vuonna 2011. Takauksista kuusi miljardia oli myönnetty kuntakonserneille.  

Hallitus haluaa rajoittaa kuntien oikeuksia tukea riskiyrityksiä, kertoo Kaleva.   
Uuteen kuntalakiin ollaan kirjaamassa ehdot siitä, millaiseen toimintaan kunta voi myöntää lainaa omille yhtiöilleen. Myös yrityskiinteistöihin myönnettävät tuet halutaan nykyistä tiukempaan syyniin. Kunnilta ollaan myös kieltämässä lainojen takaaminen kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille.
Kunnilla on usein halua tukea jopa huonokuntoisia yrityksiä, jotta työpaikat säilyisivät kunnan alueella.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala sanoo lehdelle, että kunnat saattavat antaa rahaa yrityksille, jotka eivät ole läpäisseet valtion lainoitusyhtiön Finnveran riskianalyysiä.   Kuntien elinkeinopolitiikan itsenäisyyteen kaavaillut rajoitukset ovat osa kuntalain kokonaisuudistusta, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

 

Miljarditakaukset ovat kunnille valtava riski

Kotimaa Julkaistu 13.12.2014 

Etenkin pienissä kunnissa takausmäärät yksityisille yrityksille ja yhteisöille ovat asukaslukuun suhteutettuna suuria ja muodostavat kuntataloudelle merkittävän riskitekijän.

Kuntien takaukset yksityisille yrityksille ja yhteisöille ovat miljardin euron luokkaa. Etenkin pienissä kunnissa takausmäärät ovat asukaslukuun suhteutettuna suuria ja muodostavat kuntataloudelle merkittävän riskitekijän. Uusi kuntalakiesitys kieltäisikin kuntien suorat takaukset yksityisille toimijoille.

Noin 5 000 asukkaan Juankoski Pohjois-Savossa teki poikkeuksen omista käytännöistään ja lähti vuonna 2011 mukaan rahoituspakettiin, jolla Premium Board -kartonkitehdas aloitti kaupungissa. Kartonkitehtaalla oli suuri merkitys alueen työllisyyteen, minkä vuoksi kaupunki teki päätöksen yksityisen yrityksen takauksesta viiden miljoonan osalta.

– Tämä oli meille hyvin poikkeuksellista, mutta vaikutukset alueen talouteen ja tulevaisuuteen nähtiin niin merkittäväksi, muistelee Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko.

Kartonkitehtaan toiminta käynnistyi kesällä 2011, mutta jo seuraavan vuoden lopulla tehtaalla alkoivat lomautukset. Lopulta 224 työntekijää menetti työpaikkansa, ja syksyllä 2013 Juankosken kaupungille lankesi maksettavaksi 3,9 miljoonan euron takausvastuut nyt yrityssaneerauksessa olevasta tehtaasta.

– Nyt odotamme, että saamme vakuuksia perittyä mahdollisimman kattavasti, sillä meillä oli toissijainen kiinnitys kiinteistöihin pankin jälkeen, Kangasperko selittää.

Pienissä kunnissa merkittäviä riskejä

Juankoski on varsin tyypillinen esimerkki siitä, millaisia hankkeita varsinkin pienemmät kunnat lähtevät takaamaan. Työllisyysvaikutukset painavat paljon vaakakupissa.

– Kuntien takaukset vaihtelevat hyvin paljon, mutta kyllä varsinkin pienemmissä kunnissa on riskinsä, että ei sitten kykene selviämään velvoitteistaan, jos jotain tapahtuu, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.

Kuntien takaussummat yksityisille yrityksille ja yhteisöille ovat noin miljardin euron luokkaa ja suhteellisesti suurimpia pienemmissä kunnissa. Ne muodostavatkin valtiovarainministeriön mukaan kuntataloudelle merkittävän riskitekijän.

– Jos alle 2 000 asukkaan kunnalla on takauksia 3-4 miljoonaa, niin sen hoitaminen saattaa vaarantaa kuntatalouden, Lappalainen toteaa.

Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat takaukset yksityisille yrityksille ovat Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla. Pienimpiä taas Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa.

Uusi laki suitsii kuntien riskinottoa

Hallituksen uudessa lakiesityksessä kuntalaiksi pyritään puuttumaan tähän ongelmakohtaan. Lakiesitys muun muassa kieltää kunnan takauksen yksityisille toimijoille tulevaisuudessa.

– Kuntien oikeus antaa takauksia rajoitetaan vain kuntakonserniin kuuluviin yhteisöihin. Toki silloinkin pitää ottaa huomioon uuden kuntalain vaatimus, että se ei saa vaarantaa kunnan taloudellista tilannetta ja sitä kautta vaarantaa kuntalaisten palvelut, Lappalainen sanoo.

Kunnilla on takauksia tällä hetkellä noin 5,9 miljardin euron edestä kuntakonserniin kuuluvissa yhtiöissä. Erityisen paljon takauksia kuntakonsernin yhtiöille on suurilla kunnilla. Maakunnittain suurimmat takausvastuut konserniveloista ovat Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Vähiten konsernitakauksia taas on Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Riski voi kiertää konserniyhtiön kautta

Tulevaisuudessakin kunta voi kuitenkin joutua takausvastuuseen myös yksityisen yrityksen veloista, mikäli kunnan takaama kuntakonserni osallistuu yksityisen yrityksen toimintaan. Tällaisesta riskistä on puhuttu esimerkiksi Fennovoiman kohdalla, kun ydinvoimalahankkeeseen on mukaan lähtenyt runsaasti kuntien omistamia energiayhtiöitä.

– Kuntalain uudistamisessa tätä on pohdittu, mutta sinällään minään erityisenä kysymyksenä se ei ole ollut esillä, Vesa Lappalainen toteaa.

Hallituksen esitys uudesta kuntalaista on nyt eduskunnassa ja voimaan sen on tarkoitus tulla ensi vuoden aikana. Vaikka uusi laki suitsiikin kuntatakauksia, niin nykyiset miljarditakaukset ja potentiaaliset riskit seuraavat kuntia kuitenkin vielä pitkään.

– Ainahan yksittäisiä tapauksia voi realisoitua. Mutta onko se riski koko kuntakentälle ja sitä kautta julkiselle taloudelle, niin sitä ei ole tällä hetkellä näkyvissä - vielä, Vesa Lappalainen toteaa.

kunnilla vaarallisia kytköksiä riskiyrityksiin 02.07.2014

Kaleva: Kunnille tulossa suitset riskiyritysten rahoittamisessa 02.07.2014

Kaleva: Kunnille tulossa suitset riskiyritysten rahoittamisessa!  

Hallitus haluaa rajoittaa kuntien oikeuksia tukea riskiyrityksiä, kertoo Kaleva.   

Uuteen kuntalakiin ollaan kirjaamassa ehdot siitä, millaiseen toimintaan kunta voi myöntää lainaa omille yhtiöilleen. Myös yrityskiinteistöihin myönnettävät tuet halutaan nykyistä tiukempaan syyniin. Kunnilta ollaan myös kieltämässä lainojen takaaminen kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille.  

Kunnilla on usein halua tukea jopa huonokuntoisia yrityksiä, jotta työpaikat säilyisivät kunnan alueella. 

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala sanoo lehdelle, että kunnat saattavat antaa rahaa yrityksille, jotka eivät ole läpäisseet valtion lainoitusyhtiön Finnveran riskianalyysiä.  

Kuntien elinkeinopolitiikan itsenäisyyteen kaavaillut rajoitukset ovat osa kuntalain kokonaisuudistusta, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.