Ilpo Manninen: marraskuuta 2020

Multian valokuituverkkoa koskevasta tukiasiasta teki Keski-Suomen Valokuituverkot valituksen KHO:n. Oikeus hylkäsi viime viikolla yhtiön tekemän valituksen. K-S Valokuituverkoilta on tiettävästi tulossa vielä ainakin viisi samanlaista valitusta KHO:n samasta asiasta koskien muita verkkoytiön kuntia. Osa kyseisistä valituksista on vielä matkalla Hämeenlinnan HO:ssa. Lähes varmasti nämä kaikki tulevat kumoutumaan. Nämä viimeiset KHO:n tuomiot ovat sinetti sille, että tukipäätökset ovat olleet laittomia ja tukea ei tule mistään enää lanttiakaan. KHO on todennut, että julkisen tuen raja on ylitetty.

KHO:n päätöksessä todetaan rivien välistä lukien lisäksi, että Multian takaukset ovat olleet kuntakohtaisia. Tähän asti on väitetty, että takaukset ovat olleet yhteisiä, ja ne on voitu käyttää myös muiden kuntien alueilla kuiturakentamisiin. Multiallakin on yli puolen miljoonan heitto julkisentuen osalta.

Tämä kohta KHO:n päätöksessä mielestäni pistää myös Viitasaaren kuntalaisten ja kaupungin yht.1,2 milj. euron menetykset verkkoyhtiö Kuuskaistalle aivan toisenlaiseen tilanteeseen. Myös samoin Jyväskylän ja Saarijärvenkin menetykset. Aikoinaan verkkoyhtiö Kuuskaista tuomittiin maksamaan käräjillä sopimusrikkomuksesta Viitasaarelle koko summa täysimääräisesti takaisin, vähennettynä 15 km rakennettua kuituverkkoa. Tämä kohta askarruttaa edelleenkin: Minne hävisivät Viitasaaren rahat, viidestätoista kilometristä on hinta aika suolainen? Kumminkin Kuuskaista luikerteli Pohjanmaan käräjäoikeudessa välittömästi velkasaneeraukseen, jossa velat leikattiin kolmasosaan. Kunnalle ja ennakkomaksuja maksaneille kuntalaisille on tullut rahoista takaisin vain murusia tai ei yhtään mitään.

Näin jälkikäteen mielestäni ei asioiden olisi pitänyt kuitenkaan näin mennä, koska jos rahat olivat kuntakohtaisia jo silloin, niin ei niitä olisi saanut laittaa samaan pottiin, ja eikä ainakaan mennä yhteiseen velkasaneeraukseen. Viitasaarenkin rahat olisi pitänyt olla pelkästään tämän alueen rakennuskassassa ja palautettavissa takaisin kuntalaisille sekä kaupungille, jos verkon rakentaminen jostain syystä pysähtyy tai ei onnistu ollenkaan.

Viitasaaren käräjille menokaan ei ollut silloin itsestään selvyys, vaikka Kuuskaistan sopimusrikkomus oli ilmeinen. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin vielä asiaa kertaalleen, jossa vielä emmittiin Viitasaaren osalta käräjille lähtemistä. Seppo Ijäs Ps. toi oudosti salatun hallituskäsittelyn julkisuuteen. Valtuutettu ja kaupungin hallituksenjäsen Seppo Ijäs sai asian tiimoilta hyllytyksen valtuustotyöskentelystä useaksi kuukaudeksi. Syy hyllytykseen oli salatun asian vuotaminen julkisuuteen. Tosiasiassa on Sepon ansiota, että saatiin Kuuskaistan kanssa tehty sopimus poikki. Myöhemmin poliisi ja Hallinto-oikeus totesivat Sepon hyllytyksen laittomaksi.

Kuuskaistan käräjillä asiaa edusti Viitasaarta kaupunginjohtaja Kinnunen. Sekin on vähän ristiriitaista, koska hän oli jo yhtiön perustamisvaiheessa yhtiön selvitystyöryhmässä, ja ilmeisesti olisi ollut siksi myös jäävi. Käräjät hoidettiin sutjakaasti pois päiväjärjestyksestä. Viitasaaren rahaa paloi käsittämättömästi yli miljoona ihan tuosta vaan. Tämän Viitasaaren rahojen menetyksen takaisinperintä oikeusteitse ei liene vieläkään myöhäistä, kun vasta nyt kyseenalaistetaan tämä kuntakohtaisuus KHO:n viimeisessä päätöksessä. Tämä tulisi koeponnistaa tutkintapyynnöllä.

Eu:n tukiehdoissa lukee myös tukien takaisinperintä, jos on hankkeen yhteydessä tapahtunut laittomuuksia. Takaisin perintä tulisi laittaa välittömästi myös täytäntöön. Keski-Suomen valokuitusekoilussa on todellakin tapahtunut yhtäsun toista.

Antoiko KSVV Ely:lle eli valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon Kyyjärven, Pihtiputaan, Karstulan ja Toivakan kuntien antamasta julkisesta tuesta ja oliko se omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään (vrt. Kho:n päätös Multian tuesta)? Onko Ely nyt velvollinen perimään päättämänsä tuet takaisin?

Pitääkö Valtionavustuksen saajan eli KSVV:n viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus noin 3 miljoonaa euroa takaisin?

Onneksi KRP tutkii tätä juttua, koska kuntien verorahoja on kulunut valtava määrä johonkin epämääräiseen todella paljon. Onko pelkästään syytettyjen penkillä vain kunnanjohtajia? Minusta koko yhtiön toiminta tulisi myös penkoa pohjamuria myöten.

KRP ilmoitti tutkivansa kuntien esittelijöinä toimivia kunnanjohtajia ja hallintojohtajia. Syytä todellakin on, koska nämä mielestäni hankkeen pääkokit ovat sotkeutuneet tähän vyyhteen alusta lähtien korviaan myöten. Nämä johtajat ovat olleet laajakaista-asiassa kuntien edustajina käräjäoikeudessa, yhtiökokouksissa, selvitystyöryhmissä, ja omissa kunnissa valmistelijoina ja esittelijöina hallituksissa sekä valtuustoissa. Tähän tutkintaan tulisi ehdottomasti lisätä Viitasaari ja ehkä Keuruukin. Voisi näin leikillisesti sanoa, että kunnanjohtajat ovat olleet kuin pukit kaalimaan vartioina.

Kaiken huipuksi Viitasaaren kaupuninjohtaja on taas esittämässä ensivuoden talousarviossa 200 000 euroa kyseiselle yhtiölle kuituverkon rakentamiseen. Yhtiö on tietojeni mukaan suurissa talousvaikeuksissa. Eikö valtava määrä eri Hallinto-oikeuksien kielteisiä päätöksiä paina mitenkään vaakakupissa. Minun mielestäni jotain epämääräistä tässä koko jutussa on edelleenkin.

Jutun lopussa on Hallinto-oikeuksien päätöksiä, kannattaa lukea ainakin se viimeinen KHO:n päätös tarkkaan. Linkki on aivan viimeinen rivi.

KHO löi sinetin kiistalle Multian laajakaistatuesta.

Julkisen tuen laissa säädetty enimmäismäärä tuli täyteen. Myöhempi rahoituskuvio ei auta asiaa.

Tekikö Viestintävirasto oikein, kun se katkaisi tuen maksamisen Multian laajakaistahankkeelle vuonna 2017 ennen kuin myönnetty summa tuli kokonaan maksettua? Teki, koska laissa säädetty julkisen tuen enimmäismäärä tuli täyteen, päätti korkein hallinto-oikeus 13. marraskuuta 2020.Kuva: Toni Panula

Harri Mertaniemi

19.11.2020

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn julkisen tuen maksamatta jätetystä osasta tehdyn valituksen.

Viestintävirasto, nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto katkaisi vuonna 2017 Multian kunnan valokuituverkon rakentamiseen myönnetyn valtionavun maksamisen, koska katsoi verkon rakentamiseen säädösten mukaan myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärän täyttyneeksi.

Kesken verkon rakentamisen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelta Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta verkon valmiiksi saattaakseen ottanut Keski-Suomen Valokuituverkot Oy valitti asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus totesi tammikuussa 2019, että hanke oli saanut maksamisten keskeytyessä julkista tukea yhteensä 2 121 956 euroa, eikä enemmän myöntämiselle tai maksamiselle ollut laillisia edellytyksiä.

Koska laissa säädettyä tuen enimmäismäärää ei voi harkinnalla ylittää. Viestintäviraston tuli määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy valitti hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati sekä hallinto-oikeuden että Viestintäviraston päätösten kumoamista.

Yhtiö vaati KHO:lta asian palauttamista liikenne- ja viestintävirastolle käsiteltäväksi siten, että Multian laajakaistahankkeelle myönnetään ja maksetaan valtiontuki alkuperäisen hakemuksen mukaisesi.

Yhtiön mukaan Multian ja muiden Kuuskaistalta kesken jääneiden valokuituverkkojen rakennuttajakuntien verkkojen valmistumiseksi tehdyt rahoituskuviot eivät olleet julkista tukea, vaan sijoitus valmiina tuottavaan verkkotoimintaan.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 13 marraskuuta todeten, ettei Viestintäviraston tekemän valtionavustuksen katkaisemispäätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa ole merkitystä päätöksen ajankohdan jälkeen tehdyillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestelyjen muutoksilla.

https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000007621923.html

Lainaus Kauppalehdestä 25.11.2020

Laajakaista romahdutti Multian talouden – kunta voi joutua takaisinperinnän kohteeksi
25.11.2020

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Multian kunta on opiskellut kipeimmän kautta liiketaloutta valokuitukaapelihankkeen kanssa.

Kaija Ahtela
kaija.ahtela@almamedia.fi

Multian kunnan talous painui viime vuonna kaksi miljoonaa euroa tappiolle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) annetun takausvastuun takia.

Multia ei ole yksin ongelmineen. Kaikkiaan kymmenen kaskisuomalaista kuntaa on taannut verkkoyhtiön velkoja yhteensä noin 30 miljoonan euron edestä.

Taustalla on vuonna 2008 käynnistetty Laajakaista kaikille – hanke, jossa Keski-Suomen liiton verkkorakentajaksi verkonrakentajaksi valittiin Verkko-osuuskunta Kuuskaista.

Yhtiö joutui rahoitusvaikeuksiin ja sen liiketoimet siirrettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle, joka holdingyhtiönä otti lainaa Kuntarahoitukselta kuntien takauksella ja pääomitti sillä varsinaista verkonrakentajaa, KSVV:ta

Holding-järjestelyllä kunnallinen yhtiö pyrki luomaan mielikuvan yksityisestä rahoituksesta, jolla olisi turvattu rahoitus ja kierretty valtiontukisäännöksiä.

Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kuntien takaus holding-yhtiön Kuntarahoituksesta ottamalle velalle ei ollut valtiontukea.

Kunnan oli tarkoitus tehdä tiliä myöhemmin verkkoyhtiön myynnistä saatavalla arvonnousulla.

Kalliiksi kävi. Kaapelibisnesten takia osa kunnista on joutunut säästölinjalle.

Järjestely ei mennyt läpi Viestintävirastossa (nyk. Traficomissa), joka määräsi valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja hylkäsi avustuksen maksamista koskevan hakemuksen.

KSVV valitti tästä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja määräsi kaiken päälle oikeudenkäyntikulut yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen vastikään 13. päivä marraskuuta.

Hallinto-oikeus katsoi, että Multian laajakaistahanke on saanut valtiontukia yli 2,1 miljoonaa euroa, kun tukeen oikeuttavien kustannusten määrä on 1,6 miljoonaa euroa.

Tästä voi tulla vielä lisälasku multialaisten maksettavaksi.

Kunta on valmiiksi kriisikunta ja viisivuotisen säästöohjelman alla. Valokuituhankkeen takia se säästää nyt peruspalveluista ja sivistystoimesta sekä korottaa veroja.

Multian kunta oli talousahdingossa jo ennen kun kuntapäättäjät lähtivät takaamaan yrityslainoja. Multian kunnanhallitus oli myös tietoinen KSVV:n liiketoimintariskeistä.

Jo ennen yritysjärjestelyitä kunta oli maksanut laajakaistahankkeestaan 170 000 euroa.

KSVV:n omistajakunnat tekevät toistuvasti edelleen valokuituverkon rahoituspäätöksiä, jotka on todettu viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä lainvastaisiksi.

Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Viestintävirasto ovat hylänneet jo 20 kuntien tekemää valokuituverkkoyhtiön rahoituspäätöstä lainvastaisina.

Muidenkin osakaskuntien tekemät vastaavat päätökset ovat samalla tavoin lainvastaisia, vaikka vain valitetuista on päätökset.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren hallituksen 2016 tekemän päätöksen osallistua KSVV:n osakkaaksi lainvastaisesti syntyneenä.

Viestintävirasto on useissa päätöksissä ollut jo aiemmin KHO:n kanssa samoilla linjoilla. Seuraavissa tukipäätöksissä Viestintävirasto toteaa, että hankkeet ovat saaneet lain vastaisesti liikaa julkista tukea

Viestintävirasto hylkäsi KSVV:n seitsemän tukihakemusta tästä syystä seuraavasti

Multian tukipäätös: 7.6.2017, Dnro:1020/941/2013
Konneveden tukipäätös: 22.2.2018, Dnro: 1493/9520/2010
Kivijärven tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 569/9520/2010
Kannonkosken tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 570/9520/2010

Luhangan tukipäätös: 3.5.2019

Petäjäveden tukipäätös: 3.5.2019

Joutsan tukipäätös 3.5.2019

Multialle Korkeimman hallinto-oikeuden langettava päätös, Muu päätös 3833/2018

Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia Antopäivä: 22.8.2018

Taltionumero: 3833

Diaarinumero: 3145/3/15

ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3833

Valittaja Multian kunta

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.9.2015 nro 15/0647/3, Multialle

langettava päätös

Multian takaus ja johdannaissopimus 14.11.2018, Dnro: 18/0720/3

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston joulukuussa 2016 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Kuntarahoituksen välisille johdannaissopimusjärjestelyille. Tarkoituksena oli suojata yhtiötä ja sen ottaman lainan taanneita kuntia korkoriskiltä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 24.1.2019 nro 19/0032/1

Asia Laajakaistahankkeeseen myönnettävää valtionavustusta koskeva valitus

Valittaja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Viestintävirasto (nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto) on 7.6.2017 hylännyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (myöhemmin myös KSVV) Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn valtionavustuksen loppuerän maksamista koskevan hakemuksen.

Viestintävirasto on 15.9.2017 hylännyt yhtiön oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valituksen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0171/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanhallituksen päätös 9.2.2017 § 25

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0172/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanhallituksen päätös 18.4.2017 § 85

Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0173/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 20