Realisointikeskus Lasikulma Oy c/o Putaan Tavaratalo
Viitasaari
Velkoja: Viitasaaren KaupunkiSumma: 331816€
17.2.2016
Niinhän tässä erittäin huonosti hoidetussa kaupassa tuli käymään, että Viitasaaren veronmaksajat maksavat koijarien laskut.Todelliseksi hallien hinnaksi on kiinteistövälittäjä arvioinut 70 000€.
Hallin alkuperäisestä hinnasta 200 000€ kipataan viime vuoden tappioksi ja loput 80 000€ tämän vuoden saamiseksi, ja päätös haudataan mahdollisimman pian unholaan. Ei auttanut valitukset ja eriävät mielipiteet. Ei voi kuin onnitella hyvin junaillusta kaupasta.
28.11.2015
Hallit olivat Etuovi.com sivuilla myytävänä. Hintapyyntö on 200 000€. Hinta on 80 000€ kaupungin pankille maksetusta hinnasta pienentynyt. Kauppaa järjestelee konkurssipesä kiinteistövälittäjän kautta. Yhtään tarjousta ei ole tullut?
20.5.2014
Esitimme valtuustossa poliisitutkintaa, mutta esitystämme ei noteerattu. Myöhemmin kaupunginhallitus kuitenkin myöntyi siihen, että asia tutkitutetaan kaupunginjohtajan tilaamalla asianajotoimistolla. Asianajotoimisto viittasi selvityksessään myös epäselvyyksiin. Hallinto-oikeuteen valituksesta johtuen valtuuston maksupäätös ei saanut lainvoimaa. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti maksaa pankille vaaditut rahasummat valituksesta huolimatta omalla riskillään.
Asia ajautui kuitenkin myös käräjäoikeuteen. Käräjäoikeudessa on maksajaksi ja omistajaksi todettu yhtiön viimeiseksi osakkeiden omistajaksi tullut helsinkiläinen henkilö, jolle Viitasaaren kaupunki ei ole antanut takauksen siirtoa lainaan. Kyseisen henkilön raha-asiat eivät olleet kunnossa. Käräjäoikeuden päätökseen viitaten kaupunki aikoo periä nyt takaisin saataviaan.
Miksi nykyinen kaupunginhallitus johtajineen meni maksamaan kyseiset rahat pankille? Mielestäni ainoa oikea rahojen perintäkohde olisi ollut alkuperäinen osakkeiden omistaja eli pihtiputaalainen yrittäjä. Pankin kanssa maksuista olisi varmasti voitu sopia oikeusjuttujen ajaksi. Nyt on melko varmaa, että saatavia ei saada koskaan takaisin, koska viimeiseksi tullut omistaja on varaton. Onko edelleenkin Viitasaaren päätöksenteossa pahoja ongelmia, vaikka johtajat ovat vaihtuneet?
Lasikulma ajautui joulukuussa konkursiin, ja omistaja on nyt konkurssipesä. Siellä on vielä toisessa hallissa vuokralainen, joka nyt maksaa vuokransa konkurssipesälle, eli lainanmaksaja kaupunki ei saa sentiäkään Hallia myydään nyt ilmeisesti huutokaupalla, ja pilkkahinnalla. Loppupelissä hallista saadaan todennäköisesti mitätön hinta, josta vielä maksetaan velkojille ja pesänhoitajalle korvaukset. Ja loppupelissä halli jää todennäköisesti lopullisesti kaupungille.
Alkuperäinen pihtiputaalainen yrittäjä on pitänyt loppuunmyyntiä Pihtiputaalla koko kevään, ja on ilmeisesti muuttamassa maisemaa? Toinen omistaja on jo varmasti nostanut kytkintä. Ei voi todeta kuin hölmöläisten hommat jatkuu Viitasaarella.
30.5.2014
Tässä vielä vähän historiaa kaupoista:
Alkuperäinen kirpputoriyritys pyöri Lasikulmassa käytännössä puoli vuotta, jonka jälkeen ovet laitettiin kiinni. Valtuutetuille esiteltiin "vakuuttavat yritysideat." Nämä ideat oli tutkitettu kaupungin elinkeinoyhtiöillä.
Pihtiputaalainen yrittäjä oli myynyt vuoden vaihteessa koko Lasikulman osakekannan helsinkiläiselle kirpputoriyrittäjälle yhdellä eurolla. Kyseinen yrittäjä ei käytännössä avannut oviaan ollenkaan.
Kaupungilla on edelleen kyseisistä kiinteistöistä, nyt puhutaan osakkeista, lainatakaus kauppakirjoissa. Takausta vaaditaan nyt kaupungin maksettavaksi. Minusta alkujaan tässä laina-asiassa oli kysymys henkilöille myönnetystä lainatakauksesta. Myöhemmin lainat on siirretty sitten yhtiöön. Tällä perusteella kiinteistöjen omistaja ja maksaja on pihtiputaalainen yrittäjä. Olisiko lainan muutoksista pitänyt olla kaupungilta uusi päätös?
Yrittäjien välinen osakekauppa on mielestäni mitätön, koska Viitasaaren kaupunginvaltuusto ei ole suostunut lainatakauksen siirtoon. Helsinkiläisen uuden omistajaehdokkaan riskianalyysi näytti isoa riskiä, joten hänelle ei lähdetty siirtämään lainatakauksia.
Nyt olemme siinä tilanteessa, että takaaja eli Viitasaaren kaupunki joutuisi lunastamaan hallit, ja maksamaan ilmeisesti vieläpä viivästyskorot ja perintäkulutkin. On suuri vaara että juuri näin tulee käymään, koska niin hyvin on kaupat hoidettu varsinkin lainan hakijan puolelta.
Mielestäni hallin saa pitää ja omistaa se joka sen on ostanutkin, eli alkuperäinen pihtiputaalainen yrittäjä, joka on ensisijaisesti velasta vastuussa.
Minusta tämä koko kauppa haiskahtaa vähintäänkin oudolta. Miksi ei heti alkujaan käytetty vuokravaihtoehtoa ja miksi eivät pihtiputaalainen- ja helsinkiläinen yrittäjä tehneet keskenään vuokrasopimusta?
Onko todella näin, ettei vieläkään Viitasaaren kaupunginjohto puutu näihin epäkohtiin kovalla kädellä, vaan halutaanko tämäkin vain peitellä kiltisti maton alle? Haluavatko viitasaarelaiset, että nämä sotkut ja epäkohdat loppuisivat tyystin?
Näiden huonokuntoisten talonröttelöiden jäämiset kaupungin omistukseen on veronmaksajille suuri vääryys, kun samaan aikaan patistellaan kaikessa muussa toiminnassa säästämään.
Nämä kirpputorikaupat vaatisivat perinpohjaista selvittämistä.
Kyseisen kiinteistön arvo ei ole enää missään tapauksessa kauppakirjoissa esitetty summa, koska kiinteistö ja lämmitysjärjestelmä ei ole alkuperäisessä kunnossaan, ja kiinteistö oli mielestäni ylihinnoiteltu jo kauppoihin lähdettäessä. Tämäntapaisten riskilainojen takaaminen ja lunastaminen ei kuulu kaupungin vähillä verorahoilla maksettavaksi.
Kaupunki ei voi suoraan myöntää 100% takausta millekkään yritykselle tarkistamatta sisältääkö se kiellettyä valtion tai EU:n tukea. Mielestäni kaupungistamme puuttuu kyseiset asiat hallitseva henkilö joka tarkastaisi valmistelussa olevat sopimukset ja takausasiat ennakkoon, ja joka myös pitää nimenomaan kaupungin- ja veronmaksajien puolta.
Huomioon otettavaa on vielä tässäkin röttelön lunastamisessa on se, että tämäkin maksetaan lisävelalla ja kiinteistö jää muistomerkiksi huonosti hoidetuista kaupoista. Alla vielä eriteltynä alkuperäiset liikkeen toimintasuunnitelmat jotka Witas oli vahvistanut. Todellinen liikevaihto oli murto-osa suunnitellusta ja palkattuna yksi työntekijä. Alkuperäisessä liikesuunnitelmassa oli myös luvattu paljon muutakin kuin pelkästään kirpputoritoimintaa. Asian kaupunginpuolelta valmisteli kehittämisjohtaja kehittämisryhmineen. Sopimukset allekirjoitti entinen kaupunginjohtaja.
Virkamiehet toimivat virkavastuullaan asioiden valmistelussa ja esittelyssä. Ei voi vaatia että luottamusmiehet tietävät päätettävien asioiden jokaisen yksityiskohdan tarkalleen. Strateginentyö kuuluu palkkajohtajille, siitä heille maksetaan palkkaakin.
Ote ensimmäisestä valtuuston käsittelystä:
Hankkeen toteutuminen mahdollistaisi Neste-kauppias Reijo Siekkisen oman liiketoiminnan kehittämistä nykyaikaisen liikenneasemamyymälän suuntaan."
Takauksen myöntäminen perustettavan
yhtiön lainalle realisointikeskuksen käynnistämistä
varten
Kaupunginhallitus 03.10.2011 § 226
Anni ja Matti Lindell ovat 19.9.2011
jättäneet kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle takaushakemuksen, jossa he
esittävät takauksen myöntämistä 284 000 euron suuruiselle uuden perustettavan
yrityksen nimiin otettavalle lainalle realisointikeskuksen perustamiseksi
Viitasaarelle seuraavasti:
"Esitämme, että Viitasaaren kaupunki
tulisi takaajaksi lainaan, jolla ostamme Reijo Siekkiseltä ns. Lasikulman
hallirakennukset (2 kpl) 260 000 eurolla ja Viitasaaren kaupungilta tontin
Kilistäjä rn:o 1:316 pinta-alaltaan 4780 neliömetriä 12000 eurolla sekä
maksamme varainsiirtoveron 4 %. Hallirakennusten kerrosalat ovat 600 ja 400
neliömetriä. Vastavakuutena toimisi hankkeen kokonaisarvon (284 000 euron)
suuruinen kiinnitys. Tarkoituksenamme on aloittaa tässä kohteessa
yritystoiminta, hankkeen työnimenä on Realisointikeskus 2012, josta
liiketoimintasuunnitelma laskelmineen ohessa.
|
Yle /Jyri Hänninen
Konkurssiyrityksille kaupataan velka-armahdusta – usein yrittäjä sotketaankin rikosvyyhtiin
Viipurinkadun yrityskeisari
Yrittäjän karu lotto
Keikkatyöläisiä Virosta
Saattohoitajasta ruumiinpesijäksi
Hämärän rajamailla...
- Rehellisiin yrittäjiin, jotka turvautuvat hädän hetkellä mihin tahansa keinoon pelastuakseen pahimmilta ongelmilta. Nämä muodostavat saattohoitajien suurimman asiakaskunnan.
- Hämärän rajamailla liikkuviin yrittäjiin, joiden yritystoiminta on ollut näennäistä tai perustunut lähinnä siihen, että yrityksen avulla hankitaan esimerkiksi autoja tai lainoja, joita ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin.
...ja pieleen mennyttä yritystoimintaa
- Ennen konkurssia yhtiön nimeä vaihdettiin.
- Kuukausi ennen konkurssia hallituksen jäsenet jättivät yhtiön hallituksen.
- Yhtiön varsinainen toiminta myytiin liiketoimintakaupalla toiselle yhtiölle, jonka omistaja on sama kuin talousvaikeksiin ajautuneen yhtiön.
- Yhtiön hallituksen ainoaksi jäseneksi nimitettiin saattohoitaja.
- Yhtiön osakkeet myytiin 10 eurolla saattohoitajalle kaksi viikkoa ennen kuin yhtiö asetettiin konkurssiin.
- Pesänselvittäjän mukaan saattohoitajalle maksettiin 1500 euron palkkio, jotta ”hän suostuisi hallituksen jäseneksi ja saattaisi yhtiön konkurssiin”.