Laajakaistahanke, voisiko pohjoisen Keski-Suomen seutuverkkoa hyödyntää?

Saarijärvi kääntyy seutuverkon puoleen

Mirja Laukka-Kiikkala

Saarijärvi ryhtyy selvittämään, voisiko pohjoisen Keski-Suomen seutuverkkoa hyödyntää myös Saarijärven tietoliikenneyhteyksien parantamisessa.
Seutuverkon omistaa kahdeksan Saarijärven-Viitasaaren seudun kuntaa, jotka perustivat työkalukseen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n.
Yhtiö pitää yllä ja hoitaa seutuverkkoa ja siihen liittyviä tietoliikenneverkkoja.
Saarijärven kaupunginhallitus nimesi valmistelua varten työryhmän, johon kutsutaan muun muassa Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tuula Hakkarainen ja saarijärveläisen SSYP Kehitys Oy:n Digi Digi -hankkeen projektipäällikkö Pertti Saarinen, Saarijärven kaupungin talous- ja hankintapäällikkö Mirja Niemi ja Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen sekä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Harri Lehtinen.
Työryhmän tutkimus valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista Oy:n välinen operaattorisopimus halutaan purkaa.
Sopimus kirjoitettiin helmikuussa viime vuonna, mutta Kuuskaistan rahoitusvaikeudet keskeyttivät toiminnan. Hanketta varten perustettiin maakunnallinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, johon Saarijärvi ei liittynyt.
Saarijärven kaupunki on maksanut Kuuskaistalle operaattorisopimukseen perustuvia omavastuuosuuden ennakkomaksuja vajaat 433 000 euroa. Kaupunki haluaa, että Kuuskaista hyvittää maksut.
Kaupungin ja Kuuskaistan väliset neuvottelut käydään lokakuun loppuun mennessä.
Kaupunginhallituksen jäsen Jukka Ruunaniemi (kesk.) esitti purkupykälän poistamista kaupunginjohtajan esityksestä. Esitystä ei kannatettu, mutta Ruunaniemi jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Tässä esimerkki kuinka Sonera on asentanut Etelä-Karjalaan kuituverkon. Samalla sapluunalla on verkko asennettu Keski-Suomeen ja Viitasaarelle. Kuitua lukee kaaviossa menevän myös kyläkunnille!

Osittainenkin valokuituverkko mahdollinen Viitasaarella

Kuva: ESa Kilponen  Viitasaaren kylillä odotetaan valokuituverkkoa, mutta ratkaisu venyy. Lapiomies Juho Rautio veteli kuitua Kannonkoskelle viime kesänä.

30.3.2015 22:34

Kaupunki etsii edelleen kuumeisesti ratkaisua valokuituverkon rakentamiseksi kaupunkiin EU-tuen asettaman tiukan aikarajan sisällä. Yksi mahdollisuus voisi olla osittainen rakentaminen: valokuitukaapelia ei vedettäisikään joka niemeen ja notkoon, vaan vaikkapa osaan kylistä.
- Ely-keskuksen kannanoton mukaan myös hankkeen osittainen toteuttaminen on mahdollista, jos ratkaisu on järkevä ja toimiva. Tämä edellyttää kuitenkin muutoshakemuksen tekemistä, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kertoo.
Maaseutuvirasto on asettanut tukikelpoiselle rakentamiselle takarajaksi elokuun lopun. Sen jälkeen kaupungilla olisi kuukausi aikaa valmistella maksatushakemus. Jos takarajaa halutaan siirtää, siitä on neuvoteltava suoraan Maaseutuviraston kanssa, Kinnunen sanoo.
Aikataulu on joka tapauksessa todella tiukka. Kinnusen mukaan rakentaminen on mahdollista, jos asia saadaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vielä huhtikuun aikana.

Neuvottelut jatkuvat

Kaupunki neuvottelee lähipäivinä myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n, sen jäsenkuntien ja yhtiön ulkopuolella olevien kuntien kanssa ehdoista ja rahasummasta, joilla Verkko-osuuskunta Kuuskaista luopuisi 10 prosentin osuudestaan Valokuituverkot Oy:ssä.
Osa kunnista on katsonut, etteivät ne voi lähteä mukaan yhtiöön, jos Kuuskaista on siinä osaomistajana. Kuuskaista puolestaan on valmis luopumaan osuudestaan, jos se edistää hankkeiden etenemistä, osuuskunnan toimitusjohtaja Tapio Saarinen kertoi kaupunginhallitukselle maanantaina.
Jos neuvottelut eivät johda tulokseen eikä Viitasaari pääse liittymään Valokuituverkkoihin, kaupunki aikoo harkita operaattorisopimuksen purkamista Kuuskaistan kanssa.
Kaupunginhallitus päätti myös tutustua tarkemmin Kuuskaistan kirjanpitoon. Se haluaa selvittää, mihin kaupungin maksamia etumaksuja on käytetty ja mitä niillä on saatu.
- Sen tiedämme, että verkkoa on pitkälti suunniteltu ja luvitettu. Lisäksi Keiteleentien varteen on vedetty kaapelia arviolta 15 kilometriä, Kinnunen kertoo.
Perussuomalaisten valtuutettu Seppo Ijäs jätti jälleen eriävän mielipiteen hallituksen päätökseen.

Tukia kalastelevat pienet kunnat maksumiehiksi laajakaistahankkeessa

 Ps. Olen tänään  lopettanut 30 vuoden jälkeen lehti Keskisuomalaisen kestotilauksen. Syy olen lopen kyllästynyt lehden puolueelliseen sisällön linjaan. Odotan jatkossa  koska Keski-Suomessa mediat ja ennenkaikkea päämediat alkavat julkaisemaan asioista todellisia ja tasapuolisia  julkaisuja. Maakunnassa odotetaan tasapuolista ja rehellistä tiedottamista. Muistutuksena, että median työnantajina toimivat tavalliset lukijat. Vain  yhden puolueen mielipiteet eivät ainakaan lisää  näiden medioiden kannatuslukemia.  Onneksi vielä kuitenkin julkaistaan aktiivisten lukijoiden omia kirjoituksia. Tässä pari kirjoitusta, jotka on vaikea varmasti osoittaa vääriksi? Ilpo

Tukia kalastelevat pienet kunnat maksumiehiksi laajakaistahankkeessa

Keski-Suomen laajakaistahanke on syytä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jopa professoritasoisten henkilöiden ottaessa asiaan kantaa näyttää, että kysymyksessä olisi Äänekosken uuden sellutehtaan suuruinen investointi ja Keski-Suomen jääminen kaiken kehityksen ulkopuolelle ilman juuri näitä valokuituja.

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan "verkkoon" tarttuneista, nykyisin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n/Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n "tartuttamien" kuntien (Pihtipudas, Karstula, Konnevesi, Toivakka, Multia, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Luhanka) asukasmäärä on vain 8,7 prosenttia Keski-Suomen asukkaista. Näistäkin vain noin 10 prosentti on tilannut ”täysin” kiinteän laajakaistan.

Viestintäviraston päätös 16.6.2015 hylätä Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tukihakemus Jyväskylään ja Saarijärvelle on perusteltu hyvin. Laajakaistatukilaki ei edellytä kunnan sitoutuvan hankkeeseen takaamalla lainaa tai ennakkomaksuin kuten muutamat Keski-Suomen kunnat Kuuskaistan vaatimuksesta osaamattomuuttaan päättivät. Virasto huomauttaa kunnan takauksen olevan jopa vahingollinen: "Valtionavustuslain määritelmän mukaanhan julkisella tuella tarkoitetaan muun muassa kunnan myöntämää takausta. Valtioavustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan puolestaan valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Jyväskylä ja Saarijärvi-hankkeen tuki-intensiteetti on komission päätöksen mukaisesti 66 prosenttia, joka olisi täyttynyt jo pelkästään laajakaistatukilain mukaisesta valtiontuesta ja kuntaosuudesta." Loppu 34 prosenttia täytyy olla operaattorin pääomaa, jota Kuuskaistalla ei ole ollut.

Tämä sama peruste estänee muidenkin Kuuskaistakuntien tuen saamisen. Keski-Suomen Valokuituverkko -kunnissa julkisen tuen osuus on 100 prosenttia! Viranomainenhan ei tällä perusteella tukia voi myöntää, joten kunnat vastaavat kustannuksista yli 30 vuoden ajan. Tämäkö on kuntien tahtotila?

Verkon liikevaihto ja tuotto eivät tule riittämään lainojen maksuun. Korkojen ja lyhennysten maksu kiertyy kunnille verovaroilla maksettavaksi kokonaisuudessaan. Kuuskaista on ilman vastuita rahankerääjä ylihintaisen verkon rakentamissopimuksellaan.

Miksi koko laajakaistahanketta Keski-Suomessa edes lähdettiin viemään tällä tukikelvottomaksi osoittautuvalla tavalla? Uskottiinko, että viranomaiset eivät noudata lakeja?

Kalevi Kuorelahti

Jyväskylä

Toimittaja Kauppiselle laiskanläksyä laajakaistasta

Laajakaista kaikille 2015 laki laadittiin luomaan tasavertaisia edellytyksiä haja-asutusalueilla toimiville (viisi prosenttia väestöstä).

Valtio varasi 66 miljoonaa ja EU:lta saatiin 25 miljoonaa euroa koko maan hankkeisiin. Kuntien osuus on 40 miljoonaa euroa eli yhteensä 131 miljoonaa euroa.

Viestintävirasto (Vivi) on Kauppisen mukaan myöntänyt tai tukia on haettu 68 miljoonan euroa. Vivi jakaa valtion ja EU:n rahoja (91 Me). Kunnat päättävät rahoistaan itse (40 Me). Tämän Kauppinen kirjoitti väärin. Jäljellä on 23 miljoonaa.

Kantokyvyn mukaan kuntien rahoitusosuus on 8, 22 tai 33 %. Kunnat päättävät itse rahankäytöstään eivätkä saa ylittää tukensa ylärajaa. Jos kunta ylittää enimmäismäärän, tuki pienentyy.

Operaattorilla tulee AINA olla 34 %:n omarahoitus. Tämä on tuen saannin EHDOTON edellytys.

Osassa Keski-Suomea on toimittu vastoin lakia. Nämä kunnat ovat olleet valmiit takaamaan pääomatonta Kuuskaistaa sen omarahoituksen osalta.

Finnvera ei taannut Kuuskaistaa tämän vuoksi ja myös siksi, että takaus olisi aiheuttanut tukien hylkäyksen (tuki-intensiteetti yli 66 %:n).

Vivi antoi 16.6. päätöksensä Saarijärven ja Jyväskylän hankkeisiin. Kauppinen kirjoittaa väärin, että tukikelvottomuus johtuu kaupunkien sitoutumattomuudesta hankkeeseen. Vivi hylkäsi hankkeet Kuuskaistan tukikelvottomuuden vuoksi. Saarijärven kohdalla maksimi tuki (66 %) täyttyi pelkästään kuntaosuuden (33%) etumaksulla, kuten Viitasaarella. Näin myös muissakin ”Kuuskaistakunnissa”.

Jos Saarijärvi olisi lain vastaisesti taannut Kuuskaistan OMARAHOITUSOSUUTTA, tuki olisi hylätty. Rakennusaikaisia lainoja kunnat olisivat voineet periaatteessa taata, jos taattava olisi ollut maksukykyinen.

Kuuskaista on ilmoittanut kunnille ja Viville, ettei se ole saanut omarahoitustaan järjestymään edes jälkikäteen. Tästä syystä osa kunnista keskeytti etumaksujen maksamisen.

Viitasaari yritti ajaa läpi lainatakauksia. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen lain vastaisena.

Hankkeen kaatuminen ei johdu valittajista tai kunnista, vaan Kuuskaistan rahoituksen puutteesta. Ovatko hankkeen ”puuhamiehet” tienneet tämän koko ajan?

Vahinkoa on syntynyt yli 10 miljoonaa euroa. Lisäksi Keski-Suomen Ely-keskuksen myöntämät tuet 22 %:n kuntiin (5,4 Me EU:n tukea) on peruttu laittomina. Viitasaaren osuus on 2,2 miljoonaa euroa.

Kauppisen kirjoituksissa syyttömistä tehdään syyllisiä. Vivin päätöksen arvostelu on sallittua, jos perustelut ja rahkeet siihen riittävät. Lakien noudattajia ei pidä syyllistää.

Asko Hackzell

Saarijärvi

Laajakaistahanke olikin floppi: "Amatöörit puuhamiehet asialla"

Keskiviikko 17.6.2015 klo 07.28

Laajakaista kaikille -hanke viivästyy useita vuosia aikataulustaan, eivätkä määrärahat riitä laajakaistaverkon ulottamiseen koko maahan.

Laajakaista -hankkeessa valokuitukaapelin piti kattaa koko Suomi. Nyt kiinteä laajakaista on tarjolla vajaaseen puoleen kotitalouksista. (LAPIN KANSA)

Alkuperäisen tavoitteen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä 99 prosentilla suomalaisista olisi pitänyt olla huippunopea 100 megabitin yhteys kahden kilometrin päässä, josta se olisi viety kotitalouteen pääosin kuidulla.
- Tavoitteeseen ei päästä. Määrärahat alkavat olla loppua, eikä lisää ole tiedossa, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola.
Hankkeen piti tuoda kiinteä laajakaista 130 000 kotitalouteen haja-asutusalueilla. Viestintäviraston arvion mukaan vuoden lopussa ollaan päästy reiluun puoleen tavoitteesta.
Hankkeita on käynnistetty noin 220, mutta vasta 70 on saatu päätökseen. Lähes 30 uutta hanketta jonottaa aloituslupaa, ja niitä tulee jatkuvasti lisää.
Valtio rahoitti hanketta 66 miljoonalla, EU 25 miljoonalla ja kunnat noin 40 miljoonalla. Hanke sai tänä vuonna 5,5 miljoonaa lisärahoitusta.
- Tarvittaisiin vielä ainakin 45 miljoonaa lisärahaa, että päästäisiin lähelle tavoitetta. Mitään ei ole kuitenkaan luvattu, kertoo laajakaista-ryhmän päällikkö Päivi Peltola-Ojala viestintävirastosta.
Uusi rakennusaikataulu hankkeille on vuoden 2017 loppuun.

Amatöörit puuhamiehet asialla

Ristolan mukaan Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti. Teleyrityksien oletettiin maksavan hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen, mutta ne eivät rahoituksesta innostuneet: kaupallisesti hankkeet eivät olisi olleet kannattavia.
- Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä, Ristola kuvailee.
Viestintävirasto joutui pyytämään lähes kaikilta hankkeiden järjestäjiltä lisäselvityksiä.
- Lisätyötä tuli merkittävästi. Monet hankkeiden käynnistäjät olivat tavallisia kuntalaisia, jotka halusivat laajakaistan omalle kotipaikalleen. Kirjava joukko ihmisiä, joilla ei ollut riittävää asiantuntemusta. He tarvitsivat paljon lisäopastusta, Peltola-Ojala sanoo.
Osassa kunnissa myös todettiin, ettei niillä ollut varaa lähteä taloustilanteensa vuoksi mukaan hankkeeseen.

Tarvitaan kiinteää ja mobiilia

Operaattorit perustelevat nihkeää innostustaan kiinteään verkon rahoittamiseen sillä, että ne panostavat voimakkaammin mobiiliyhteyksiin. DNA jätti muutamia tarjouksia hankkeisiin, mutta sillä edellytyksellä, että loppuosa liittymästä toteutettaisiin mobiilisti.
- Tällaista ratkaisua ei hyväksytty, vaikka mobiilisti päästäisiin alhaisempaan hintatasoon kuluttajalle. Kuituverkkojen rakentaminen maksaa tuhansia, mobiililiittymä alle 20 euroa, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Kuluttajavirasto pitää tärkeänä laajentaa sekä kiinteää että mobiiliverkkoa koko maahan.
- Mobiiliverkon tukiasemat on kytketty kiinteään verkkoon, joten molempia tarvitaan. Varsinkin tulevaisuudessa, kun 5G-verkkoja päästään ottamaan käyttöön, huomauttaa viestintävekkoyksikön johtaja Laura Vilkkonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

HANNA GRÅSTEN

 

VAUHTIA VALOKUIDUN RAKENTAMISEEN 

(Ksml 1.9.2015)

Lakiesitys: Valokuituhankkeet laitetaan yhteen muun infrarakentamisen kanssa.

Valokuituverkkoa saatetaan ensi vuoden alusta alkaen ryhtyä rakentamaan yhteistyössä sähköverkon ja muun infrarakentamisen kanssa. Hallituksen lakiesitys yhteisrakentamisesta ja yhteiskäytöstä pyrkii yhdistämään valokuidun rakentamisen sähköverkkojen ja liikenneverkkojen rakentamiseen.

Yhteisrakentamista koskevan lakiesityksen lausuntoaika on päättynyt, ja lakiesitys on menossa eduskunnan ratkaistavaksi tänä syksynä. Laki tulisi voimaan tammikuussa 2016.

Liikenne- ja viestintäministerön hallitussihteeri Janne Mänttärin mukaan lakiesitys sopii hyvin yhteen viime vuonna voimaan tulleen sähkömarkkinalain kanssa. Uuden sähkömarkkinalain mukaan suuri määrä ilmajohtoja on siirrettävä maan alle. 

- Seuraavina vuosina on joka tapauksessa alkamassa massiivinen määrä rakennustöitä sähkölinjojen vuoksi. Olisi järkevää, jos valokuitua voitaisiin rakentaa samaan kaivantoon, Mänttäri sanoo.

Yhteisrakentamislaki velvoittaisi tietyin edellytyksin sähkö-, vesihuolto- ja liikenneverkkoja rakentavia yrityksiä suostumaan teleoperaattorin esittämään pyyntöön yhteisrakentamisesta.

Ministeriössä toivotaan, että laki edistää valokuituverkon leviämistä sekä valokuidun rakentamista uusiin ja peruskorjattaviin taloihin. Lakiesitys perustuu viime kesänä annettuun EU-direktiiviin.

Valokuidun rakentaminen ei ole edennyt Suomessa niin nopeasti kuin valtiovalta olisi halunnut. Vuonna 2008 asetetun Laajakaista 2015 -hankkeen oli tarkoitus tuoda valokuitu lähes kaikkien suomalaisten ulottuville. 

Hankkeen oli määrä päättyä tänä vuonna, mutta Viestintäviraston viestintäverkkoasiantuntijan Harri Grönroosin mukaan hanketta jatketaan niin kauan kuin siihen jyvitettyä rahaa on jäljellä. Hankkeeseen varattiin valtion rahaa 66 miljoonaa euroa. Grönroos arvioi, että siitä on vielä 20 miljoonaa euroa käyttämättä.

Hankesuunnitelmassa oletettiin, että valokuidun rakentaminen etenee 95 prosentin väestöpeittoon markkinaehtoisesti, eli teleoperaattorit rakentaisivat taajama-alueet ilman tukirahaa. 

Sen jälkeen tuetulla rakentamisella oli tarkoitus nostaa valokuidun peittoprosentti 99:ään. Tukikelpoisilla alueilla rakentamisen kustannukset jakautuvat valtion, kunnan ja operaattorin välille niin, että jokainen maksaa kolmasosan. 

Tukirahaa on siis ollut tarjolla, mutta rakentaminen on hyytynyt projektin toteuttajiin, eli kuntiin ja operaattoreihin. Valokuituverkoston rakentaminen taajamiin on oleellisessa osassa, jos tavoitellaan 99 prosentin väestöpeittoa.

Operaattorit eivät ole lähteneet rakentamaan markkinaehtoisia taajamia odotetun aktiivisesti, joten peittoprosentti on jäänyt kauas tavoitellusta.

Toinen syypää tavoitteista jäämiseen on kuntien säästöpaine, jonka vuoksi tukikelpoisiakaan alueita ei ole rakennettu.

Suuret teleoperaattorit ovat viime vuosina keskittyneet mobiililaajakaistan rakentamiseen, koska siihen suuntaan yhteyksien kysyntä on operaattoreiden mukaan kehittynyt. Valokuidun rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin mobiililaajakaistan.

Mobiiliverkkoa voidaan laajentaa pystyttämällä tukiasemia, joiden kantama on maastosta riippuen sadoista metreistä 20 kilometriin. Valokuitu on vedettävä erikseen joka kiinteistöön.

Janne Mänttärin mukaan yhteisrakentamislaki voi edistää valokuidun rakentamista alueilla, joissa siihen eivät ole tähän mennessä ryhtyneet teleoperaattorit tai kunnat. Lakiesitys saattaa tosin vielä muuttua lausuntokierroksen jälkeen.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että perustetaan keskitetty tietopalvelu, johon operaattorit ovat velvollisia toimittamaan tiedot olemassa olevista verkoista sekä käynnissä olevista rakennushankkeista. Tietopalvelun toimijaksi ehdotetaan Johtotieto Oy:tä, joka kuuluu valtion täysin omistamaan Suomen Erillisverkostot -konserniin.

Useat lausunnon antajat vastustavat ehdostusta. Esimerkiksi Tietoliikenteen- ja tietotekniikan keskusliitto FiComin mukaan Johtotiedon nimittäminen tietopalvelun toteuttajaksi aiheuttaisi markkinahäiriön ja kilpailuoikeudellisen ongelman.

Toinen tärkeä ratkaistava asia on lain vastavuoroisuus, eli ovatko valokuitua rakentavat operaattorit velvollisia suostumaan muuta infrastruktuuria rakentavien toimijoiden yhteisrakentamispyyntöihin. 

- Uskon, että yhteisymmärrykseen päästään. Lain tavoitteena on kaikkien osapuolten kustannusten alentaminen, Mänttäri sanoo.

Kirjoittanut: Tuomas Koukkunen

Mikä meni pieleen Kuuskaistan laajakaistassa

Tänään 16.10 oli Sampolehti varmistanut vanhan seutuverkon hyödyntämisen olevan täysin mahdollista Pohjoisessa Keski- Suomessa.

Tässä esimerkki Viitasaarelle, näin pitäisi toimia meilläkin. Meidän tulisi Kuuskaistan kanssa tehty operaattorisopimus purkaa välittömästi, ja vaatia rahamme takaisin.
Ilpo


Kirjoitukset Sampo -lehdessä 11.9.2014 vakuuttavat entisestään seutuverkon hyödyntämisen myös Viitasaarella. Saarijärven kaupunki on ainoa, jossa on uskallettu kertoa avoimesti laajakaista-asioista. Viitasaaren tulisi ryhtyä pikaisesti samanlaisiin toimiin laajakaistan suhteen kuin Saarijärvellä, eikä juuttua vanhoihin laajakaistan rakentamissuunnitelmiin. Nyt tulisi viimeistään muodostaa rohkeasti uusi käsitys seutuverkon hyödyntämisestä ja alkaa toimimaan Saarijärven malliin.

Lue Sampo lehden juttu painamalla tästä linkistä.


Allaolevan jutun voit lukea tästä linkistä.

Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella.

Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella – operaattoreiden kattavuudessa silti eroja

ECE:n raportin mukaan kaikkien operaattorien 4g-verkon kattavuus on parantunut edellisen mittauksen jälkeen. Se suoritettiin kesällä.
Ulkokuuluvuudessa Elisan jälkeen toiseksi paras oli Telia-Sonera. Sisäkuuluvuudessa Dna:n verkko oli toiseksi paras ja Soneran huonoin.
Elisan oman käsityksen mukaan sen 4g-verkko kattaa jo 97,5 prosenttia suomalaisista.
”Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat, että operaattorit ovat viime vuosina investoineet paljon verkon rakentamiseen ja kehittämiseen”, toimitusjohtaja Jukka Lempiäinen ECE:stä sanoo.

Salamana verkkoon - tutkijat loivat terabitin 5G-yhteyden

Torstai 26.2.2015 klo 09.10

Yliopistolla luotu koeverkko on ylivoimaisesti nopein koskaan luotu mobiiliverkko.

Mies puhelimessa vuoden 2014 Mobile World Congress -messuilla. Tämän vuoden MWC:ltä odotetaan uutisia 5G:n edistymisestä. (ZUMA)

4G on hädin tuskin lyönyt vielä itseään lävitse digitekniikkaan, mutta alan tulevaisuuteen katsovat tohisevat jo tulevasta 5G:stä, jonka mahdollisuuksista tiedetään vasta vähän. Nopeita tulevan sukupolven mobiiliverkot tulevat kuitenkin olemaan, se on jo varma.
Tulevaisuudesta nähtiin taas väläys, kun Surreyn yliopistolla Isossa-Britanniassa luotiin 5G-verkko, jonka nopeus rikkoi satumaisen nopean terabitin sekuntivauhdin, mihin yhdessäkään kokeilussa ei tätä ennen ole pystytty. Yliopiston saavutuksesta kertoi V3-sivusto.
Surreylaisten digitekniikan uroteko jättää edellisen nopeusennätyksen, Samsungin 7,5 gigabitin sekuntivauhdin, kauas jälkeensä.

Koejärjestely tehtiin laboratoriossa alle 100 metrin säteellä yliopiston rakentamilla laitteilla. Tutkijat suunnittelevat levittävänsä verko laajemmin kampuksen alueelle lähivuosina ja esittelevänsä sen suurelle yleisölle vuoteen 2018 mennessä.

Tutkijoiden mukaan kukaan ei nykypäivänä tarvitse tällaisiin nopeuksiin pystyviä mobiiliverkkoja, mutta tulevina vuosikymmeninä erilaisten mobiilisovellusten vaatima kaista tulee vain kasvamaan.

LASSI LAPINTIE
lassi.lapintie@ilmedia.fi

Kirjoitus yle.fi 15.7. 2014, Kiuru oli silloin viestintäministerinä.

Langattomasta verkosta ratkaisu syrjäseutujen tietoliikenneongelmiin

Krista Kiuru toivoo uuden 4G-verkon vapauttamista teleoperaattoreiden käyttöön. Hänen mukaansa kiinteän verkon vetäminen aivan kaikkialle yhteiskunnan tuella tulisi liian kalliiksi.

Mistä on kyse?

• Krista Kiuru uskoo, että langattomat 4G-yhteydet ratkaisevat syrjäseutujen verkko-ongelmat
• Valtio on jo vapauttanut uuden taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön
• Miehikkälän kunta on vaatinut parempia nettiyhteyksiä

Krista Kiuru (sd.) uskoo langattomien 4G-yhteyksien ratkaisevan syrjäseutujen tietoliikenneongelmat.
Kiuru pitää kiinteän kuituverkon rakentamista myös haja-asutusalueille tärkeänä hankkeena, mutta kiinteän verkon vetäminen joka torppaan tulisi liian kalliiksi yhteiskunnalle.
Tähän mennessä kiinteiden verkkojen rakentamista on tuettu 33 miljoonalla eurolla. Kiuru kertoo, että tämän lisäksi laajakaistahankkeita eri puolilla Suomea vireillä 39 miljoonan euron edestä.
– Vaikka meillä on vedetty tuhansia kilometrejä kiinteää laajakaistaa, tosiasiassa me emme ole saaneet kaikille alueille täyttä kattavuutta, Kiuru toteaa.

4G käyttöön lähes kaikille

Kiuru pitää merkittävänä asiana syrjäseutujen yhteyksien kannalta hallituksen päätöstä ottaa käyttöön uusia 4G-taajuuksia.
Valtio vapautti vuoden vaihteessa 800 megahertsin taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön. Samalla operaattorit velvoitettiin tarjoamaan viiden vuoden sisällä 4G-yhteys 97 prosentille väestöstä.

Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa.

– Krista Kiuru

Uudella 800 megahertsin 4G-tajuudella yhdellä tukiasemalla voi kattaa laajemman alueen, mikä helpottaa operaattoreiden tukiasemien rakennustaakkaa. Päätös onkin saanut vauhtia 4G-verkon rakentamiseen.
Kiuru toivoo, että päätökset myös 700 megahertsin taajuuden vapauttamisesta 4G-verkon käyttöön saataisiin aikaiseksi.

Miehikkälä vaatii parempia yhteyksiä

Miehikkälän kunta vaati heinäkuun alussa valtiota toimia tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi sivukylillä. Kiuru pitää Miehikkälän kirjelmöintiä erikoisena, koska kunnasta ei ollut tullut valituksia yhteyksistä Viestintävirastoon, joka valvoo lain takaamien yhteyksien toteutumista.
– Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa. Ei yksittäisten ihmisten tietoliikenneongelmia voi kukaan muu tietää kuin kansalaiset itse, Kiuru toteaa.
Kiuru pitää erikoisena myös sitä, että kirjelmä oli lähetty liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) ja peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.) sekä Kymenlaakson kansanedustajille, mutta ei viestintäministerille.

 Ps. Mielenkiintoinen artikkeli langattomista verkoista. Voisiko olla ratkaisu myös Viitasaarella. Linkkien lisääminen palvelisi kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti. Kannattaisiko miettiä tätäkin vaihtoehtoa? Lue lisää lopussa olevasta linkistä!

Lainaus Digi Today lehdestä

Valtion laajakaistahanke saa kritiikkiä: iskee palveluihin


Kuusamoon tukiasemia lisää, kaapelien sijaan.

12.12.2014  Onko Laajakaista kaikille 2015 -hanke susi?
Kuusamo hankki 4g-tukiasemia kaapelin sijaan.

Hallituksen vuonna 2008 tekemä päätös laajakaistan tuomisesta lähes kaikille ei saa yleistä hyväksyntää kaikilta kunnilta. Ensi vuoden lopussa päättyy määräaika, jonka sisällä yli 99 prosenttia väestöstä olisi saatava enimmillään kahden kilometrin päähän 100 megabitin kuituverkosta.

Suurin osa kunnista on toteuttanut hankkeen vetämällä kaapelia. Tämä tekee kunnasta osittain myös internet-operaattorin. Kuntien osuus hankkeen kustannuksista on kunnan taloudesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen väittää sen myös köyhdyttävän sähköisiä palveluita. Kuusamon kaupunki on osallistunut pilottihankkeeseen, jossa kaapelin sijaan kunnan alueella rakennetaan laajaa 4g-peittoa.

– Jos olisimme lähteneet vetämään kaapelia, meillä olisi nyt 15 miljoonaa velkaa eikä yhtään palvelua. Palvelut ovat nyt verkossa nopeammin, koska painopiste on palveluissa eikä tekniikassa, Halonen sanoi puhuessaan toimittajille torstaina Kuusamossa.

Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantolan mukaan kaupunki on ottanut tänä vuonna käyttöön kotihoitoa tukevan videoyhteyspalvelun sekä astman hoidossa käytettävän etämittauspalvelun.

http://www.digitoday.fi/data/2014/12/12/valtion-laajakaistahanke-saa-kritiikkia-iskee-palveluihin/201417135/66

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Manu Pitkänen

15.12.2014

• Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Teknologia

Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.
Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.
”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

Muut asiasanat: 

DNA, Elisa, 4G, Sonera

Langaton verkko jyrää maakaapelin

Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.
Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.
- Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko,  kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.

Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.
- Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki
Peltomäen mukaan  verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina  vuoteen 2019 vuoteen saakka.
- Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.

Jämsä ei innostu kuituverkosta

Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.
Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.
 Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.

Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.
Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo  kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.
- Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja  toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.
Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.
- Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen

• Laajakaista kaikille 2015 -hanke kaartuu loppusuoralle: Kuitu jää mobiilin jalkoihin

  
  

  28.11.2015

  Laajakaista kaikille 2015 -hanke kaartuu loppusuoralle myös Savossa. Pohjois-Savon liiton alkuperäisistä runkoverkkohankkeista korkeimmat toteutusprosentit löytyvät Ylä-Savosta.
  – Kartassa näkyvät vain hankkeet, joihin on saatu julkista tukea valtiolta ja EU:lta. Näiden lisäksi muun muassa Suonenjoen, Leppävirran ja Rautalammin kunnissa on toteutettu valokuiturakentamista puhtaasti kunnan rahoittamana niihin taajamaiin, joihin haja-asutusalueiden tuki ei ole ulottunut, Kaista Savoon -hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola kertoo.
  Kuntien erillisrahoitteisilla hankkeilla on haluttu paikata tietoliikenneyhteyksien puutteita erityisesti teollisuusalueilla. Kiinteät yhteydet on rakennettu esimerkiksi Suonenjoella Valiolle, Pakkasmarjalle ja Arctic Machinelle.
  – Yritykset ovat sinnitelleet täysin riittämättömillä yhteyksillä ilman, että kaupalliset operaattorit ovat millään rahalla olleet kiinnostuneita kehittämään yhteyksiä, Jaakkola huomauttaa.
  
  Kaupalliset laajakaistaoperaattorit katsovat, että laajakaista tarvitsee sekä kuituverkkoa että mobiiliyhteyksiä. Haja-asutusalueen laajakaistahankkeen tavoitteet jäävät kuitenkin puolitiehen, koska julkisesta tuesta ei tehty teknologianeutraalia.
  – Kaikkea tähän mennessä rakennettua verkkoa varmasti tarvitaan, mutta eri asia on, onko se ollut taloudellisesti järkevää ja välttämätöntä, Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen arvioi.
  – Kuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille on kallista. Kuluttajille voidaan tarjota hyvät yhteydet myös mobiililla tai lyhentämällä kupariyhteyttä yhteyskeskukselle, jolloin kalliita kuituinvestointeja ei tehdä jokaiseen taloon.
  – Kysyntä ratkaisee viime kädessä myös talouden. Jos kuidun ostaneiden asiakkaiden määrä jää vähäiseksi, hankkeista tulee kohtuuttoman kalliita asiakkailta saatavaan tuottoon nähden, Punkkinen viittaa kotitalouksien kilpailutilanteeseen mobiilinetin ja kuituverkon välillä.
  
  Kuitukaapeliasiakkaat on sitoutettu yleensä 2-3 vuoden sopimuksiin, mutta määräaikojen umpeuduttua mobiilinetin hintatarjoukset houkuttelevat. Esimerkiksi Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan 1 300 kuituliittymästä on aktiivisia noin 1 100 asiakasta.
  Käytännössä kuitukaapeli on välttämätön runkoverkon ja tukiasemien väliseen tietoliikenteeseen. Viimeiset kilometrit onnistuvat 4G lte -mobiiliverkon ympäristössä jo nyt 150-300 megabittisekunnin nopeudella, mikä riittää esimerkiksi HD-tason televisiokuvaan.
  – Langattomien yhteyksien toimintaan vaikuttavat myös ympäröivä maasto, rakennukset ja sää. Näin ollen signaalin kantavuus voi olla vain muutamia kilometrejä. Jos esimerkiksi Rautavaaran kaikki kolkat haluttaisiin kattavan 4G-verkon piiriin, pitäisi tukiasemia olla pahimmillaan jopa 500 metrin välein, toimitusjohtaja Pirjo Manninen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnasta toteaa.
  
  Rautavaaralla laajakaistahanketta on vedetty vahvasti etunojassa ja runkoverkkojen toteutusaste onkin maakunnan korkein eli täydet sata prosenttia. Osuuskunta on kuitenkin ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin, koska se ennakoi valtion tukiosuudet liian korkeiksi.
  Kuituverkko-osuuskunta hakeutui viikko sitten yrityssaneeraukseen yli yhdeksän miljoonan euron velkalastissa. Edessä on todennäköisesti osuuskunnan kuituverkon ja liiketoiminnan realisointi. Kiinnostaako se Elisaa?
  – Ainakin kartoittaisimme tilanteen. Eri asia on mihin se johtaa, Punkkinen vastaa.
  
  
   Jouko Juutilainen

  
  
  
  Tenho Tornberg @tornber Yle Keskisuomi 
  
  Kotimaa 01.10.2015

   

  Professori: Meillä on poskettoman halvat mobiililaajakaistojen hinnat

  
  Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner muistuttaa, että laajakaistayhteyden nopeudella on yksittäiselle kuluttajalle merkitystä vain tiettyyn rajaan asti. Sen jälkeen lisänopeus ei hyödytä juurikaan.
  – Esimerkiksi videon katsominen Netflixistä tai Yle Areenasta HD-laadulla vaatii vain 10 megan latausnopeuden. 300 megan nopeudessa on 290 megaa liikaa, koska kuva ei tule yhtään parempana. Seuraava murheenkryyni, 4K-laadun videokaan ei tarvitse kuin 20–30 megabittiä, mutta ei 300 megabittiä tai edes 50 megabittiä, Aalto-ylipiston professori konkretisoi.
  Internetsivujen latauksessakin nopeuden hyöty on korkeintaan puolen sekunnin luokkaa.
  – Yheyden laadussa mikään ei voita kuitua tai kaapelia ylipäänsä. Suurempi osa kansasta pääsee kuitenkin peruskäytössä kovempiin nopeuksiin mobiililla kuin kiinteissä yhteyksissä. 4G:llä saa niin hyvän yhteyden, ettei paremmasta välilä, jos verkko toimii.
  Manner muistuttaa, että useiden kymmenien tai jopa satojen megojen yhteydestä on tavallisella kuluttajalle hyötyä vain silloin, kun yhteys jaetaan monen käyttäjän kesken.
  Operaattorit ovat pystyttäneet todella nopeaa mobiililaajakaistaverkkoa vauhdilla eri puolille maata tämän vuoden ajan.
  – Meillä on poskettoman halvat hinnat. Keski-Euroopassa maksetaan mobiililiittymästä moninkertaisesti Suomeen nähden ja niiden tiedonsiirtomäärää on rajoitettu. Niillä ei voi käyttää päivittäin videopalveluita, koska datarajoitukset tulevat vastaan, Manner muistuttaa.
  Mobiililaajakaistojen saatavuuden ja hintojen muodostama kokonaisuus on hänen mukaansa Suomessa aivan Euroopan kärkeä.
  Nopeimpia 4G-yhteyksien saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja jopa isojen kaupunkien välillä, vaikka aluksi nopeinta verkkoa on rakennettu ensisijaisesti niihin.
  Esimerkiksi Jyväskylässä sekä Elisalla että Soneralla on tarjolla mobiiliverkkoa, jossa latausnopeus voi nousta teoriassa jopa 300 megabittiin sekunnissa. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin normaali 4G-yhteys nopeimmillaan. Joensuussakin on saatavilla nopein mobiiliyhteys Elisan verkossa jopa 10 kilometrin päässä keskustasta.
  – Lahteen on tulossa 4G+-verkko lokakuussa. Kuopiota ei ole vielä aikataulutettu, Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen viittaa nopeimpaan Suomessa tarjolla olevaan mobiiliyhteyteen, joka kulkee virallisesti nimellä 4G LTE Advanced carrier aggregation.
  Nopein mobiiliyhteys on nyt noin 40 kunnan alueella ja viimeistään ensi viikolla jo noin 50 kunnan alueella.

  Matti Pietiläinen
  
   

  Elisa tuplasi 4G-verkon nopeuden Lahdessa

  Tiedote.
  Julkaistu: 22.12.2015 klo 12:00
  Julkaisija: Elisa Oyj
  Alueellinen lehdistötiedote 22.12.2015
  Elisa toi huippunopean netin Lahteen. Uudistetut tukiasemat mahdollistavat jopa 300 Mbit/s nopeuden 4G-verkossa ja tarjoavat enemmän kapasiteettia. Huippunopeiden yhteyksien hyödyntämiseen tarvitset niitä tukevan liittymän ja laitteen.
  Elisa toi ensimmäisenä Suomessa kuluttaja-asiakkaiden saataville liittymän, joka mahdollistaa jopa 300 Mbit/s nopeuden Suomen tutkitusti kattavimmassa 4G-verkossa. Nyt näihin nopeuksiin voidaan päästä myös Lahdessa. Entistä nopeammat langattomat yhteydet tekevät surffailusta, etätöistä ja pelaamisesta sujuvampaa.
  – Nopeat 4G-yhteydet hyödyttävät paljon liikkuvia internetin tehokäyttäjiä, jotka haluavat erittäin nopean netin mukaansa. Uskomme nopeuksien kiinnostavan etenkin sellaisia, jotka tekevät etätöitä, käsittelevät isoja tiedostoja tai katsovat paljon videoita, Elisan Hämeen aluejohtaja Rauno Vänni sanoo.
  Uudistus on toteutettu Carrier Aggregation -tekniikalla, joka yhdistää kaksi 4G-taajuutta. Nopeuden vaihteluväli uudella tekniikalla on 0,4–240 Mbit/s ja maksiminopeus 300 Mbit/s.
  – Tukiasemissa käytetyn uuden teknologian myötä myös verkon kapasiteetti paranee, mikä tarkoittaa sitä, ettei netti hidastele, vaikka saman tukiaseman alueella olisi paljon käyttäjiä, Vänni jatkaa.
  Matkaviestinnän edelläkävijänä Elisa investoi verkkoonsa jatkuvasti, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä häiriöttömämmät ja nopeammat yhteydet. Elisa on tuonut 4G-nopeudet jo yli 290 paikkakunnalle ja jopa 300 Mbit/s nopeutta tukevia tukiasemia yli 30 paikkakunnalle.
  Huippunopea mobiililaajakaistayhteys löytyy Elisan Saunalahti Mobiililaajakaista 4G Super+, Huoleton 4G Super+ ja Tarkka 4G Super+ liittymistä. Hinnat alk. 49,90 eur/kk. Lisätietoa Elisa Saunalahti -liittymistä ja laitteista: https://saunalahti.fi/
  
  Näin saat nopeat 4G-yhteydet käyttöösi
  

  • Uusien nopeuksien käyttöön tarvitaan 225 Mbit/s ja 300 Mbit/s nopeutta (LTE CAT-6) tukeva laite ja liittymä.
  • Suurin osa uusista puhelimista tukee huippunopeuksia. Elisan valikoimista löytyy runsaasti huippunopeuksia tukevia laitteita: puhelimia, tabletteja ja mobiilireitittimiä.
  • SIM-korttia ei tarvitse vaihtaa. 4G-palvelu lisätään vanhaan liittymääsi.  Tarvitset uuden SIM-kortin vain, jos vaihdat operaattoria tai ostamasi uusi laite vaatii aiempaa pienemmän SIM-kortin.
  • 4G-puhelin toimii myös 3G-verkossa. Laite valitsee aina parhaan yhteyden.
  • Kaikki tietokoneet ja tabletit saat yhdistettyä 4G-verkkoon nettitikun tai mobiilireitittimen avulla.

  Elisan verkon kuuluvuustiedot päivittyvät kuuluvuuskartalle osoitteeseen www.elisa.fi/kuuluvuus
  
  Lisätiedot: Elisa Viestintä, mediadesk@elisa.fi, p. 050 305 1605
  
  4G lyhyesti: 4G eli ns. neljännen sukupolven mobiilitekniikka on jatkoa jo laajasti käytössä olevalle 3G-tekniikalle. 4G-verkossa voidaan päästä jopa 300 Mbit/s siirtonopeuksiin. 4G-nopeuksia voi hyödyntää Elisan valikoimissa olevilla älypuhelimilla, tableteilla, reitittimillä ja nettitikuilla, jotka tukevat 4G-teknologioita ja käyttävät parasta saatavilla olevaa Elisan verkkoa. Elisan 4G-nopeudet ovat saatavilla jo yli 290 paikkakunnalla. Jopa 300 Mbit/s nopeutta tukevia tukiasemia löytyy yli 30 paikkakunnalta. European Communications Engineering Oy:n riippumattoman tutkimuksen (11/2015) mukaan Elisan 4G-verkko on Suomen kattavin. Elisan verkko käyttää uusiutuvaa energiaa. Lisätietoja: www.elisa.fi/4G
  Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen. Suomessa Elisa on mobiililiittymien markkinajohtaja. Yhteistyö Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on yli 200 000. Liikevaihto vuonna 2014 oli 1,54 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 100. www.elisa.fi
  
  22.12.2015 klo 12:00 | Toimiala: Telekommunikaatio
  Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille
  
  
  Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
  23.12.2014 06:19
  
  DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
  Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.
  
  "Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”
  
  Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.
  
  Ainutlaatuinen yhteisyritys
  
  Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.
  
  "Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
  Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
  "Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.
  
  Enemmän ja nopeammin
  
  Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
  4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.
  
  "Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.
  
  Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ilman yhteiskunnan tukia."
  
  Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä.
  
  http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325
  

   

  Soneran ja DNA:n nopea 4G-matkapuhelinverkko valmistuu – uusi langaton verkko korvaa kalliita lankayhteyksiä

  Soneran ja DNA:n perustama yhteisyritys saa syyskuussa valmiiksi Pohjois- ja Itä-Suomen kattavan matkapuhelinverkon. Silti itärajan tuntumaan jää vielä katvealueita. 

  
  Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut Pohjois- ja Itä-Suomeen lähes kaksi tuhatta uutta tukiasemaa, jotka korvaavat Soneran ja DNA:n omat matkapuhelinverkot. Verkko kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.
  Pari vuotta kestänyt urakka on valmis, kunhan viimeiset tukiasemat saadaan käyttöön Lappeenrannassa sekä Miehikkälässä ja Ylämaalla. Uuden matkapuhelinverkkon peitto on hyvä myös haja-asutusalueella.
  – Tukiasemien määrä on lisääntynyt, koska Soneran ja DNA:n käytössä aiemmin olleet mastot on otettu molempien operaattorien asiakkaiden käyttöön, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
  Silti esimerkiksi Urho Kekkosen puistoon ja Utsjoelle jää katvealueita, mutta Jokisen mukaan yhteydet toimivat siellä, missä on vakituista asutusta.
  

  Huippunopeudet vaativat uuden kännykän

  Uudet tukiasemat tarjoavat jopa 450 Mbit/s nopeuden, mutta kumpikaan operaattoreista ei vielä tarjoa tällaista nopeutta hyödyntävää liittymää. Taajamissa nopeudeksi luvataan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella 150 Mbit/s.
  – Kaikki vanhat päätelaitteet toimivat verkossa, mutta jos haluaa käyttää nopeimpia yhteyksiä, on hankittava tänä tai viime vuonna markkinoille tullut puhelin, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
  Uusi verkko perustuu LTE Advanced 4G-tekniikkaan, jota vanhemmat päätelaitteet eivät pysty hyödyntämään kokonaan.
  – Tässä on useampikertainen taajuuskapasiteetti käytössä, käytännössä kolme LTE-kantoaaltoa eli kolminkertainen määrä kapasiteettia vanhaan 4G-tekniikkaan verrattuna.
  Suomen Yhteisverkko on varautunut lisäämään kapasiteettia verkkoon käytön mukaan. Käytännössä matkapuhelinverkossa siirrettävän datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
  –Meidän ei tarvitse vielä lisätä kapasiteettia syrjäisimmissä paikoissa, mutta esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa voimme nopeasti rakentaa uutta kapasiteettia, jatkaa Jokinen.
  

  Venäjän sotilastutkat rajoittavat 4G:n toimintaa itärajalla

  Itärajalle jää pitkä lähes 40 kilometrin levyinen kaistale, jossa 4G toimii ainoastaan kaupunkien kohdalla. Nopean verkon rakentamisen estää Venäjän kanssa tehty sopimus, jossa 4G:n käyttämän 800 MHz taajuusalueen käyttöä rajoitetaan itärajan tuntumassa. Taajuusalue on varattu Venäjällä sotilaskäyttöön ja vaarana on, että suomalainen matkapuhelinverkko häiritsee ilmailututkia.
  Sen sijaan rajan tuntumassa olevissa taajamissa voidaan käyttää 1800 MHz taajuusaluetta, mutta tukiasemia tarvitaan niin tiuhaan, ettei verkkoa kannata rakentaa maaseudulle.
  – Imatralla olemme rakentaneet 4G-peiton 1800 MHz taajuusalueella, sanoo Jokinen.
  Maaseudulla vaihtoehtona on 3G-verkko, mutta esimerkiksi netin selaaminen sujuu selvästi hitaammin.
  
  
  

  Nopea 4G-verkko laajenee suositulle mökkialueelle – ”40 megabittiä on lupa odottaa”

  Syvä maaseutu jää ilman huippunopeaa 4G-verkkoa rajalla – Venäjän takia

  Soneran ja DNA:n yhteinen 4G-verkko valmistui Lappiin - kuuluvuus paranee ja tiedonsiirto nopeutuu

  .
  
  

Kivitippu! Keskustapuolueen Lomayhtymä turvapaikkabisneksessä! Hotellia esitetään pakolaisten vastaanottokeskukseksi?

 

Lappajärven vastaanottokeskuksena toimivaan Kivitippuun tuli peräti neljä poliisipartiota viemään miehen putkaan ja rauhoittamaan tilanteen.

Kahina käynnistyi nuoren turvapaikanhakijanaisen muistuttaessa irakilaispariskuntaa heidän siivousvuorostaan.
– Sen jälkeen pariskunta hermostui nuorelle naiselle totaalisesti, sillä he eivät aikoneet tehdä töitä. Mies päästeli samalla suustaan todella halventavaa tekstiä häntä kohtaan sekä uhkaili väkivallalla. Lisäksi miehen vaimo yritti lyödä nuorta naista, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Henry Paasikivi.
Muut turvapaikanhakijat sekä vartija estivät tilanteen kehittymisen pahemmaksi.
Poliisi saapui paikalle usean partion voimin, sillä tilanne oli sekava ja siitä aiheutui paljon mekkalaa.
– Erittäin hyvä, että he saapuivat nopeasti. Emme hyväksy keskuksessamme tällaista käytöstä. Olkoon tämä esimerkki muille, sillä meillä on nollatoleranssi väkivaltaa ja sillä uhkailemista kohtaan.

Miten näin impulsiiviset ihmiset voivat kotoutua, kun kilahtavat jo jostain siivouksesta täysin. Eivät sovi rauhallisten suomalaisten joukkoon ollenkaan.

Pikkukunta pelastamaan keskustan bisnestä

Lauantai 3.1.2015

Pieni keskustalainen Lappajärven kunta yrittää tekohengittää keskustataustaista lomabisnestä.

Kylpylähotelli Kivitippu on tehnyt vuosia tappiota. (TOMI OLLI)

Vuoden vaihteen jälkeen ovelle oli ilmestynyt tieto väliaikaisesta sulkemisesta.

Maineikkaan kylpylähotelli Kivitipun historiassa elettiin joulun alla dramaattisia vaiheita. Kivitippua pyörittävän keskustataustaisen Lomayhtymä Finland Oy:n jatko oli vaakalaudalla.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen oli sitä mieltä, että vuosikausia tappiota tehneen yhtiön on syytä hakeutua selvitystilaan.
- Pitää paikkansa, että yhtiön omat pääomat onmenetetty ja siitä on tehty normaalit ilmoitukset viranomaisille. Tämähän ei ole este liiketoiminnalle, Hotelli Spa Kivitipun toimitusjohtaja Henry Paasikivi taustoittaa tilannetta.
Toimitusjohtaja Paasikivellä oli yhtiön hallituksen kokouksessa aivan eri kanta kuin esimiehellään Laurisella.
- Yhtiön hallitukselle toin selkeän esityksen miten nyt tulisi edetä ja pelastaa toiminta. Tätä edelsi useita neuvotteluja pankkien ja Lappajärven kunnan kanssa, Paasikivi kertoo.
Toimitusjohtajan kanta voitti. Yhtiön toimintaa päätettiin jatkaa. Hallituksen puheenjohtaja Laurinen jätti kokouksen jälkeen tehtävänsä.

Pitkä historia

Lomayhtymä Finland Oy:n omistaa Lomayhtymä ry. Se on keskustalais-MTK:lainen yhdistys, jonka taustalta löytyvät muun muassa puolue, keskustan nuoret ja naiset sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Lappajärvi puolestaan on reilun 3 000 asukkaan vahvasti keskustalainen kunta. Viime kuntavaaleissa 2012 keskustaa äänesti 62,9 % kuntalaisista.
Kivitipulla ja kunnalla on pitkä yhteinen historia. Kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi muistelee, että jo 1980-90-luvuilla kunta antoi Lomayhtymälle 20 miljoonaa markkaa korotonta lainaa kylpylän rakentamiseksi.
- Koko seikkailu silloin jopa 16 prosenttiin nousseine korkoineen tuli kunnalle maksamaan kaikkiaan arviolta ehkä 12-14 miljoonaa markkaa, Lehtiniemi kertoo.

Jälleen apuun

Joulukuun kokouksessa toimitusjohtaja Paasikivi saattoi kertoa, että Lappajärven kunta on tulossa taas apuun.
Tällä kertaa Lappajärven kunta ostaa 500 000 eurolla Lomayhtymältä Kivitipun alueella sijaitsevan rantasauna-, kokoustila- ja huoneistokokonaisuuden. Kunnanjohtaja Lehtiniemi pitää kauppaa kunnan kannalta "kutakuinkin riskittömänä".
- Rakennus on maksanut runsaat 900 000 euroa, nykyinen tasearvo on noin 660 000 euroa. Lisäksi tulee tontin arvo, arvioisin sen noin 150 000 euroksi. Runsaan 800 000 euron omaisuuden ostaminen 500 000 eurolla on näin myös hinnaltaan perusteltavissa, Lehtiniemi sanoo.
Kivitippu on kiinni helmikuuhun asti, henkilökunta on lomautettu. Toimitusjohtaja Paasikivellä riittää vielä uskoa tulevaisuuteen.

- Kyllä tuo rantasaunan myynti on osa sitä ratkaisumallia, millä liiketoimintaa tervehdytetään ja kurssia muutetaan. Ratkaisumalli pitää sisällään myös merkittäviä lainojen uudelleen järjestelyjä sekä toiminnan muutoksia, hän sanoo.
Kunnanjohtaja Lehtiniemi vakuuttaa, ettei kunta voinut jättää käyttämättä mahdollisuutta turvata Lomayhtymä Finland Oy:n jatkoa ja sen tuomia työpaikkoja.
- Ja olihan nyt tehty päätös luontevaa jatkoa kunnan aiemmille Kivitippua koskeville päätöksille, kunnanjohtaja sanoo.

Lue myös tämä linkki: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja sai lähtöpassit

Myös keskustan Lomayhtymä turvapaikkabisneksessä

Kylpylästä kaavaillaan vastaanottokeskusta

Tiistai 22.9.2015 klo 09.03

Lappajärvellä sijaitsevasta Kylpylä Kivitipusta suunnitellaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta.

Upealla paikalla Lappajärven rannalla sijaitsevasta Kylpylä Kivitipusta suunnitellaan pakolaisten vastaanottokeskusta.

Lomayhtymä Finland Oy:n omistaman Kivitipun toimitusjohtaja Henry Paasikivi vahvistaa asian.
- Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko Kivitippu ajautuu selvitystilaan tai sitten yrityksen toiminta on saatava kannattavaksi. Kotimaan matkailun tila on sellainen, että sen avulla Kivitippu ei selviydy, Paasikivi toteaa.
Kriittinen hetki reilun 3000 asukkaan eteläpohjalaiskunnassa sijaitsevan Kivitipun osalta on syyskuun loppu, milloin rahoittajien kanssa tehdyt sopimukset umpeutuvat. Päätöksen on tultava ennen sitä.
- Olemme käyneet alustavia keskusteluja Maahanmuuttoviraston sekä SPR:n kanssa. Lopullisen päätöksen osaltamme tekee lähiaikoina kokoontuva hallituksemme. Jos se näyttää vihreää valoa, jatkamme asian eteenpäin vientiä, Paasikivi kertoo.
Jos Lomayhtymän suunnitelma toteutuu saapuu Lappajärvelle 200 pakolaista. Paasikiven mukaan Kivitippu voi toimia vastaanottokeskuksena määrittelemättömän ajan.
- Emme halua asettaa sille rajoja.
Paikkakunnan matkailun vetonaula Kivitippu työllistää tällä hetkellä reilut 30 henkilöä. Paasikiven mukaan heistä työsuhteessa voisi jatkaa kymmenkunta.
- On silti syytä muistaa, että vastaanottokeskus toisi töitä kokonaisuudessaan 18-26 henkilölle sekä useille alihankkijoille, Paasikivi toteaa.

Löysässä hirressä

Kylpylä Kivitipun pääluottamusmiehen (MaRaVa) Päivi Angerviston mukaan henkilökunta otti maanantaisen tiedon erittäin ristiriitaisissa tunnelmissa.

- On vaikea sanoa mitään. Henkilökunnan suurin toive on ollut saada asiaan jonkinlainen ratkaisu, sillä olemme eläneet kaksi ja puolivuotta löysässä hirressä. Monilla on takana unettomia öitä sekä paljon kyyneleitä, Angervisto huokaa.
Henkilökunnalla on Angerviston mukaan suuri huoli niin työpaikoistaan kuin paikkakunnan matkailustakin.
- Tottakai huoli on suuri. Saimme tosin jo aiemmin ilmoituksen, jonka mukaan henkilökunta voi kartoittaa uusia työmahdollisuuksia, eli tämä tieto ei ole sinällään yllätys.
- On suuri kysymys, miten paikkakunnan matkailun käy, jos Kivitipusta tulee pakolaisten vastaanottokeskus. Matkailu on paikkakunnalle erittäin merkittävä ja moniin vaikuttava asia, Angervisto pohtii.

Lappajärveläiset keskustelivat turvapaikanhakijoista välillä kiihkeästikin.

Lappajärvellä järjestettiin maanantai-iltana kuntalaisille keskustelutilaisuus, missä eri tahojen edustajat vastasivat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviin kysymyksiin.
Illan aikana huolta lappajärveläisissä aiheuttivat muun muassa turvallisuuteen sekä rahoitukseen liittyvät asiat. Todellinen pommi salille oli Kylpylä Kivitipun uutinen rakennukseen suunnitelleilla olevasta vastaanottokeskuksesta.
- Eihän tässä ole mitään järkeä, että kunnan matkailu ajetaan tällä tavalla alas ja tehty työ mitätöidään. Ei ole myöskään tolkkua, että kunta osti keväällä Kivitipulta rantasaunakokonaisuuden puolella miljoonalla, jos se jää vastaanottokeskuksen naapuriin.
Turvapaikanhakijoiden puolestapuhujat taas muistuttivat muun muassa alueen oppilaitosten mahdollisuudesta saada uusia opiskelijoita.
- Oppilaitokset tarvitsevat opiskelijoita. Eri kulttuureista tulevat ihmiset tuovat myös dynaamisuutta sekä uutta osaamista.
Ajoittain kiihkeäksi äityneeseen keskusteluun mahtui myös omaleimainen näkemys.

- Sijoitetaan turvapaikanhakijat kirkkoon. Herätys ei ole vielä tullut, mutta on tulossa, totesi mieshenkilö.
Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi linjasi myös, että jos Kivitippu päättää yksityisenä tahona lähteä vastaanottokeskukseksi, ei kunta jatka omien tilojensa kartoitusta tarkoitukseen.
- Näin tuskin tapahtuu silloin. Meidän osaltamme asiaan ottaa painavan kannan 5.10. kokoontuva kunnanvaltuusto.

TEKSTI JA KUVAT:
TOMI OLLI

Kylpylähotellista vastaanottokeskus - paikalliset muistivat kynttilöin

Lauantai 3.10.2015 klo 19.33

Joukko lappajärveläisiä sytytti lauantaina muistokynttilät kunnioittamaan pakolaisten vastaanottokeskukseksi tässä kuussa muuttuvan Kylpylä Kivitipun ja paikkakunnan matkailun muistoa.

Joukko lappajärveläisiä sytytti muistokynttilöitä Kivitipun edustalle.

Lomayhtymä Finland Oy:n operoiman Kylpylä Kivitipun muuttaminen 200-300 pakolaisen vastaanottokeskukseksi oli sokki monille lappajärveläisille ja lähikuntien asukkaille. Ihmiset purkivat pettymystään ja suruaan lauantai-iltana järjestetyssä kynttilätilaisuudessa.
- Tuntuu todella surulliselta. Tällainen päätös on suuri isku monien työpaikoille ja paikkakunnan matkailulle. Nytkin Kivitipussa on käynnissä satamäärin väkeä vetävät Lokakuun Loiskeet, mutta parin viikon kuluttua tällaiset tunnelmat ovat vain muisto, totesivat kynttilän tuojat.
Lappajärveläinen Helmi Rauhala oli yksi kynttilän sytyttäjistä. Hän näki tilanteen karuna.

- Tästä Kivitippu ei enää nouse. Tämä on päätös jota ei voi käsittää. En usko, että Kivitipusta on tämän jälkeen enää matkailukäyttöön. Haluammekin näillä kynttilöillä muistaa sitä Kivitippua joka palveli matkailua.
- Olen myös huolissani siitä, miten vastaanottotoiminta edes ylipäätään toimii, koska SPR ei ole mukana Kivitipun osalta, Rauhala pohtii.
Rauhala myös painotti realiteettinen hyväksyntää.
- Tilanne on nyt tämä ja sen kanssa on elettävä. Toivon, ettei turvapaikanhakijoiden saapuminen aiheuta ylilyöntejä.

TEKSTI JA KUVAT
TOMI OLLI
LAPPAJÄRVI

Lappajärven valtuusto tyrmäsi:

Kylpylästä ei saa tehdä vastaanottokeskusta!

Maanantai 5.10.2015

Lappajärven kunnanvaltuusto tyrmäsi kylpylähotellin muutoksen vastaanottokeskukseksi.

Lomayhtymä Finland Oy:n operoiman Kylpylän Kivitipun muuttaminen 200-300 pakolaisen vastaanottokeskukseksi nosti tunteita Lappajärven kunnanvaltuustossa. Kunnanhallituksen esitys tyrmättiin selkeästi äänin 16-5.
Lappajärven kunnanvaltuusto otti tylyn kannan Lomayhtymä Finlandin ja Maahanmuuttoviraston viime viikolla allekirjoittamaan sopimukseen, jonka mukaan Kylpylä Kivitippu muutetaan parin viikon sisällä pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Pitäjän kunnanhallitus oli aiemmin puoltanut asiaa. Valtuuston päätös ei kuitenkaan muuta Lomayhtymän ja Maahanmuuttoviraston sopimusta.
- Täysin järjetön päätös. Se tuhoaa paikkakunnan matkailun, puuskahti Jari Ollila.
Valtuutetut olivat myös näreissään kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemen tavasta hoitaa pakolaiskeskusasiaa.
- Kunnanjohtajan pitäisi ajatella kunnan etuja, eikä toimia salassa. Lehtiniemi myös kertoi taannoin yleisöinfossa ylpeänä kuinka hän oli esittänyt Kivitipun johtajalle Henry Paasikivelle mahdollisuutta toteuttaa vastaanottotoimintaa heidän tiloissaan. Se ei ollut kunnan etu, tylytti Mikko Puro.
Lehtiniemi vastasi kuulleensa asian merkeissä sosiaalisessa mediassa jopa tappouhkauksia.
- Itse en sitä seuraa, mutta näin kuulin. Silti ei kukaan voi olla niin sinisilmäinen, että kuvittelee Kivitipun edustajien olleen mahdollisuudesta muutoin tietämättömiä. En ole myöskään voinut kertoa julkisuuteen yksityiseen yritykseen liittyviä luottamuksellisia asioita, vaikka monet ovat sitä ihmetelleet, Lehtiniemi puolustautui.

Lappajärven valtuuston virallinen päätös tyrmää vastaanottokeskustoiminnan aloittamisen Kivitipussa. Valtuusto päätti sen sijaan puoltaa paikkakunnan väkimäärään suhteutettuna noin viidenkymmenen aidosti apua tarvitsevan turvapaikanhakijan tuloa seurakunnan tarjoamiin tiloihin. Esitystä Lappajärven valtuustossa vastustivat Eero Ahvenniemi, Jari Hernesniemi, Sari Kujala, Elina Löytömäki sekä Maria Viita-aho-Tohni.

TEKSTI JA KUVAT
TOMI OLLI

Kylpylähotellin naapurit hurjina Lappajärvellä: Korvauskanne suunnitteilla

Tänään klo 07:52

Lomayhtymä Finland Oy:n operoima Kylpylä Kivitippu on muuttumassa lähiaikoina pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Kuvio on saanut kylpylän naapurit takajaloilleen.

Kiinteistön ja huoneiston omistajia kutsuttiin yhteen perjantain Ilkka-lehdessä olleella ilmoituksella.

Kiinteistön ja huoneiston omistajia kutsuttiin yhteen perjantain Ilkka-lehdessä olleella ilmoituksella.

Kivitipusta avautuu upea näköala meteoriitin synnyttämälle Lappajärvelle. Kylpylän edustalla on myös rantaravintola.

Lomayhtymä Finland Oy ja Maahanmuuttovirasto allekirjoittivat syyskuun lopussa sopimuksen, jonka mukaan Kivitipusta tulee 200-300 turvapaikanhakijan vastaanottokeskus. Nykälänniemessä aivan Kylpylä Kivitipun naapurustossa on myös noin 80 yksityisten omistamaa kiinteistöä sekä loma-asuntoa. Ryhmä julkaisi perjantaisessa Ilkka-lehdessä puuhamiehensä Jyrki Ala-Mäkelän ilmoituksen, jossa peräänkuulutetaan kiinteistöjen ja huoneistojen omistajien yhteenliittymistä.
- Emme aio seurata sivusta, kun Lappajärven kunta sallii ja valtion Maahanmuuttovirasto toteuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen Kylpylä Kivitippuun vastoin kaavamääräyksiä. Liity porukkaan, palkataan huippujuristi ja nostetaan kanne Lappajärven kuntaa vastaan omaisuutemme tuhoamisesta, todetaan lehti-ilmoituksessa.
Jyrki Ala-Mäkelä vahvistaa aikeet Iltalehdelle. Hän on myös yksi huoneiston omistaja sekä Chalets I -asuintalon hallituksen jäsen.
- Näin olemme toimimassa, sillä alueen kaavan mukaan Nykälänniemeen voidaan rakentaa majoitustiloja ja muita matkailua palvelevia tiloja. Tässä ei ole todellakaan kyse sellaisesta, Ala-Mäkelä kiteyttää.
- Olemme selvittäneet miten huoneistojen arvon käy vastaanottokeskustoiminnan alkaessa. Vastaus on karu, arvo painuu lähelle nollaa. Jos toiminta joskus päättyy, saattaa arvo kohota noin puoleen nykyisestä. Kyseessä on siis merkittävä asia meille osakkeenomistajille, sillä jokaisen huoneiston osalta puhutaan 50 000-100 000 euron arvon alenemisesta, Ala-Mäkelä laskee.

Miljoonien vaateet

Ala-Mäkelä lähettää asiasta selkeät terveiset Lappajärven kunnalle.
- Mikäli he antavat tällaisen tapahtua ilman vaadittavaa kaavamuutosta ja siihen liittyviä asioita, nostamme korvauskanteen omaisuutemme tuhoamisesta. Silloin puhutaan useista miljoonista euroista, sillä kanteeseen on lähdössä tarvittaessa mukaan merkittävä osa alueen kiinteistöjen ja huoneistojen omistajista.
Ala-Mäkelä painottaa, ettei hänellä ole mitään turvapaikanhakijoita vastaan.
- Heitä vastaan minulla ei ole mitään. Nykälänniemi on kuitenkin yksi Suomen kauneimmista paikoista. Sinne ei kuulu muu kuin matkailuun liittyvä toiminta, kuten asemakaavakin ilmoittaa.
Lappajärven kunnan rakennuslautakunta käsittelee asian ensi keskiviikon kokouksessaan.
- Silloin saadaan kunnan kannanotto kaava-asiaan. Sitä ennen meillä ei ole muuta kerrottavaa, toteaa hallintojohtaja Päivi Huhtala.
Kivitippu on ollut vuosikaudet raskaasti tappiollinen.

TOMI OLLI