tiistai 23. helmikuuta 2016

Laajakaista! Joutuuko joukko viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin?

Vastuuarviointiin joutumisesta varoitti Kyyjärven entinen kunnanjohtaja Matti Muukkonen jo v. 2010.
Hän oli todellakin kirjoituksellaan aikaansa edellä Keski-Suomen laajakaistahankkeesta.
Hankkeen kauhuskenaariot ovat toteutumassa juuri hänen blogikirjoituksensa suuntaan. Kyyjärvi kuitenkin lähti mukaan hankkeeseen, vaikka entinen kunnanjohtaja oli jättänyt  hyvän tutkimuksen entiseen kuntaansa hankkeen vaikeuksista ja uhkakuvista.
Keski-Suomen kuntien kunnanjohtajat eivät antaneet minkäänlaista arvoa Muukkosen esittämille väitteille, vaikka hän ennakoi hankkeen riskit hyvin tarkasti. 
Matti  Muukkosen kirjoitus oli jo aiemmin sivuillani, mutta nostan taas kirjoituksen ajankohtaisena esille . Ilpo

 

Olipa kerran laajakaistahanke

16.11.2010 11:22 Matti Muukkonen
Aluksi
Joulukuussa 2008 Suomen hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan valtio luo mallin ja lähtee tukemaan laajakaistayhteyksien rakentamista sellaisille alueille, joille kaupallisesti laajakaistaa ei rakennettaisi. Tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä "huippunopeat 100 Mbit/s yhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista."

Vuoden 2010 alusta voimaan saatettiin laajakaistatukilaki, jossa tukipolitiikka määriteltiin. Valtio ja EU sekä kunnat osallistuisivat infran rakentamiseen. Lain 8 §:ssä määriteltiin kunnille maksuosuudet muun muassa taloudellisen tilanteen mukaan. Lain myötä kustannukset jaettiin siten, että operaattorit (tuen saaja) maksaisi hankkeen kustannuksista 34 %, kunta maksuosuutensa mukaisesti joko 33, 22 tai 8 prosenttia ja valtio/EU loput. Näin operaattoreille tulisi kannattavaksi rakentaa verkosto koko maahan.

Samanaikaisesti Digita, nähtävästi teleoperaattoreiden intressien seurauksena, ilmoitti loppukeväästä 2009 luopuvansa @450-dataverkon ylläpitämisestä. Digitan näkökulmasta kannattavuutta ei ollut löydettävissä verkolle, koska esimerkiksi päätelaitteita ei ollut saatavissa, vaikka niitä maahan oli tuotu riittävästi. Ne olivat kadonneet erään teleoperaattorin varastoihin. @450-verkon katoamisen myötä langaton massatekniikka tulisi ottamaan selvän askeleen taaksepäin. Toisaalta puhtaan dataverkon poistuminen markkinoilta ei kyseenalaistaisi ns. hybridiverkkojen (puhelin (primaari) / data) pohjalle rakentuvaa helpommin laskutettavaa ja kontrolloitavaa puhelinliikennettä ip-puheluiden yleistymisen muodossa.

Laajakaistahankkeen tuottamasta autuudesta
Laajakaista kaikille, nyk. Laajakaista 2015, -hanke rakentuu yksityisten ja julkisen vallan yhteistyömallin pohjalle, jossa valitettavasti yksityinen palvelutuotanto on hyötyjänä ja julkinen valta maksajana. On totta, ettei operaattoreille olisi välttämättä kannattavaa tehdä miljoonainvestointeja haja-asutusalueelle, koska yksittäisten asiakkaiden kuukausimaksut nousisivat liian korkeiksi, mikäli niillä pyrittäisiin kuolettamaan kustannukset. Toisaalta myöskään varmuutta siitä, että onko nykyisissä "savuissa" vielä tulevaisuudessa savuja, ei kenelläkään ole. Haja-asutusalueen muuttotappioluvut kun ovat melko korkeaa luokkaa ja monikaan asunnoista ei ole enää seuraavalle asukkaalle asumiskelpoisessa kunnossa, vaikka laajakaista taloon tuotaisiin. On nimittäin muistettava, että Suomessa on edelleenkin taloja, joissa ei ole vettä tai sähköä, ainakaan julkisen infran tuottamana.

Moni ikääntynyt ei myöskään osaa käyttää laajakaistaa tai välttämättä edes omista tietokonetta. Myöskään kuntien palvelutuotanto ei ole niin kehittynyttä, että sitä olisi laajamittaisesti siirretty verkkoon. Toisaalta myöskään kuntien käsityksen mukaiset sähköiset palvelut eivät tarvitse kuin ehkä korkeintaan megan yhteyden siinä missä esimerkiksi YLE-areenan liikkuva kuva siirtyy helposti jo kahdella megalla. Nyt luotavana olevan palvelun kautta koteihin olisi toki lähetettävissä Full HD-tasoista kuvaa korkeampilaatuista Ultra HD-kuvaa, jota juurikaan ei ole vielä saavutettavissa kuin teknologiakeskuksissa.

Yhtenä perusteluna on myös käytetty maatalouden ja yritysten tarpeita. On totta, että jotkut yritykset joutuvat siirtämään suuriakin datamääriä paikkakunnalta toiselle, mutta pääosin tällaiset yhtiöt ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, jotka taas on rajattu laajakaistahankkeen ja tuen ulkopuolle. Vastaavasti taas maataloudessa hakemusjärjestelmät ovat helposti käytettävissä muutaman megan yhteydellä, kun taas suuret nopeudet ja datamäärät olisi yleensä tarpeellisia vain navetan ja tuvan välillä, jolloin selvittäisiin kustannuksiltaan pienemmillä investoinneilla.

Laajakaistahankkeen myötä alueille, jossa tarpeet ovat lähinnä sähköpostiin ja internetin peruskäyttöön liittyviä, ollaan nyt tarjoamassa Autobahn-tasoista verkostoa. On tietysti niinkin, ettei tältä osin maaseudun asukkaita pidä asettaa heikompaan asemaan suhteessa kaupunkilaisiin, mutta kun ongelmana on tällä hetkellä se, etteivät 384 kbs-yhteydet tai katvealueilla heikostitoimivat mokkulat toimi riittävässä määrin, ei kärpästä pitäisi tappaa härkäsellä. Niinpä esimerkiksi hyväksi todetun @450-verkon tai uuden lanseeratun satelliittilaajakaistan avulla olisi suuri osa väestöstä hoidettavissa huomattavasti huokeammilla kustannuksilla.

Hankkeen kustannukset
Osassa kunnista kuntalaisille on luvattu jo, että nyt rakennetaan laajakaistat kaikille. Tämä lupaus on tehty sillä tiedolla, mitä kuntien kustannuksiksi alkuvaiheessa saatiin. Tällöin havaittiin, että hankkeessa kuntaosuudet esimekiksi pohjoisessa Keski-Suomessa olisivat noin 300 000 - 400 000 euron tienoolla, joka kuntien taloustilanteesta huolimatta ei olisi mahdottomuus, vaikka kuntien keskimääräiset investointibudjetit vuosittain ovat noin 700 000 euroa per vuosi, kun kysymys on noin 1 500 asukkaan kunnista.

Kuntien maksuosuus ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan hanketta on tarkasteltava laajemmin. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Kyyjärven kunta, jonka tunnen luonnollisesti parhaiten. Kyyjärvellä laadittiin suunnitelma tai pikemminkin selvitys, jossa muodostettiin kirkonkylän ympäristöön ns. markkinaehtoinen alue. Yhteensä runkoverkkoa havaittiin tarvittavan 103 kilometriä, josta luonnollisesti osa voidaan korvata maassa jo olevalla kuntien omistamalla seutuverkolla. Tämän verkotuksen avulla päästäisiin suoraan seinään, vaadittun enintään kahden kilometrin etäisyyteen sijaan, potentiaalisissa 338 kiinteistössä. Näin runkoverkon ja liittymien rakentamisen kokonaiskustannuksiksi tulisi 1 771 600 euroa, josta kunnan (22 %:n maksuosuusluokka) kustannukseksi tulisi 389 752 euroa. Valtio ja Eu maksaisivat hankkeesta 44 %:a eli 779 504 euroa ja operaattori 34 % eli 602 344 euroa. Ei kuulosta mahdottomalta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Kuntien, valtion ja Eu:n sekä operaattorin kustannusten lisäksi tai paremminkin operaattorin kustannusten kattamiseksi asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäverottomana 1 100 euroa liittymismaksua (1 353 euroa sis. alv. 23 %), mikäli liittyminen tapahtuu runkoverkon rakentamisen yhteydessä. Sen sijaan myöhempi liittyminen maksaisi 2 200 euroa arvonlisäverottomana (2 706 euroa sis. alv. 23 %) sekä 17,20 euroa jokaiselta metriltä joka ylittää 100 metrin etäisyyden runkoverkosta. Näillä maksuilla luonnollisesti operaattori rahoittaisi oman osuutensa kustannusten kattamista.

Julkisella investoinnilla ja yksityisten omalla liittymismaksulla oltaisiin kuitenkin vasta tilanteessa, jossa valokuitupiuha tulisi rakennuksen seinään ja sen läpi. Edelleen investointi aiheuttaisi liittyjälle kustannuksen perusmaksun muodossa, joka olisi 36 euroa kuukaudessa. Tälläkään ei sinänsä vielä tulisi mitään sisältöä, vaan 10 megabitin yhteydestä kuukausimaksu olisi 16 euroa tai paljon puhutusta 100 megan yhteydestä 22 euroa, jolloin taloon tulisi internet-palvelu. Paljon puhutut ip-tv-palvelut maksaisivat maksuttomien kanavien osalta 5 euroa kuukaudessa ja luonnollisesti maksukanavat sekä esimerkiksi elokuvatilaukset vielä päälle. 100 megan yhteydestä ja ip-tv:n maksuttomista kanavista tulisi kotitaloudelle siten 63 euron kuukausimaksu. Hinnat arvonlisäverollisia.
63 euroa ei sinänsä kuulosta kovinkaan suurelta maksulta, mikäli ei tarkastella tämän alueen kotitalouksien taloustilannetta. Keskimäärin jokainen kyyjärveläinen tienaa nimittäin vain noin 750 euroa bruttona kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 650 euron nettotuloja, josta laajakaistan osuus olisi melkoisen suuri kun vielä huomioidaan asumiskustannusten vievän summasta yli puolet. Varsinkin yksinasuville laajakaistan ottaminen olisi siten täysin mahdotonta taloudellisesti. Meidän ihmisillä ei kertakaikkiaan vain ole varaa tällaiseen "palveluun" tilanteessa, jossa työttömyys on vakava ongelma ja ikääntymisen myötä kunnat joutuvat aloittamaan massiiviset leikkaukset.

Myöskään kunnille hankkeen kustannukset eivät jäisi muutaman sadan tuhannen investointiin, sillä rakentaminen edellyttää kunnilta takaussitoumusta operaattorin osuuteen. Tämän vastineeksi on neuvoteltavissa vakuutena luonnollisesti verkko, mutta pahimmassa tilanteessa reilun 600 000 euron takausvastuu voisi realisoituessaan horjuttaa jo kunnan taloutta, sillä on muistettava, että yhden veroäyrin tuotto tällä on noin 185 000 euroa.

Eikä takausvastuut jää tähän. On nimittäin niinkin, että valtion tuettu hanke koskee nimenomaan vain haja-asutusaluetta. Kaupallinen alue ja mökit jäävät tämän tuen ulkopuolelle. Tätä aluetta esimerkiksi Kyyjärvellä olisi jopa 609 kilometriä, joka taas olisi kustannuksiltaan lähes 10,5 miljoonan euron urakka. Koska kysymys ei kuitenkaan ole aidosti kaupallisesta alueessa, tarvittaisiin tässäkin kuntia apuun nimenomaan takausten muodossa. Mikäli kaikki kaupallisen alueen kiinteistöt (583 kpl) ja mökit (136 kpl) saataisiin laajakaistaverkon piiriin, syntyisi siitä kunnalle noin 9,5 miljoonan takausvastuu, joka ylittäisi miljoonalla jo kunnan vuotuisen budjetin. Jos taas tyydyttäisiin 60 %:n kaupallisesta alueesta ja 20 %:n mökeistä, pienenisi takausvastuu noin 2,6 miljoonaan, joka vastaisi enää kunnan vuotuista sivistystoimen ja keskushallinnon budjettia. Olipa takaus 2,6 miljoonaa, 10,5 miljoonaa tai jotain siltä väliltä, olisi se kohtalokas kunnalle vaikka kuoletus tehtäisiin useampivuotiseksi.

Hyvä idea, hankala toteutus
Laajakaista kaikille hanke on sinänsä loistava idea. On totta, että Suomi on tippunut tietoyhteiskuntakehityksessä kehitysmaaksi puuttuvien verkkojen vuoksi. Toisaalta kuitenkin olisi syytä tutkia joustavampia malleja, joilla kustannuksia voitaisiin saada pienemmiksi. Lisäksi myöskään 100 megan yhteys ei aina ole tarpeellinen, vaan verkko voitaisiin toteuttaa pienemmin nopeuksin ja langattomuutta hyödyntäen. Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee mönkään. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.

Yhtenä tekijänä voisi olla kuntien takausvastuiden lieventäminen valtiontakauksilla. Tällöin vastuut kuitenkin ovat melko suuret, kun jo pelkästään osa Keski-Suomea tekisi takausvastuita 190 - 702 miljoonaa euroa (koko Suomen takausvastuut nousisivat useisiin miljardeihin). Toisaalta kuitenkin olisi pohdittava myös sitä onko tämä hanke nyt missään määrin järkevä toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tämä jääköön pohdittavaksi. Nyt realiteetit on ainakin kerrottu julki.

Kirjoittaja on 28-vuotias kunnanjohtajan tehtävät jättämässä oleva hallintotieteiden lisensiaatti ja yhteiskuntatietieden maisteri, joka on todella huolissaan Laajakaista 2015 -hankkeen toteutusmallista. Vaikka edellä oleva teksti perustuu hänen kunnanhallitukselle tekemään esittelytekstiin, on tässä yhteydessä kirjoitus hänen omansa ja yksityishenkilönä tehty tiedonanto julkisen keskustelun pohjaksi.



Lähettänyt klo Ei kommentteja:

torstai 18. helmikuuta 2016

Laajakaistaverkko Rautavaaralla haetaan yrityssaneeraukseen?

Ps. Lue myös sivuiltani tammikuu 2016 ja joulukuu 2015 sieltä löytyy paljon julkaisuja Keski-Suomen laajakaistan rakentamisesta!




Kuopio

Tietoverkko-osuuskunnasta Rautavaaralle ainakin kolmen miljoonan euron lasku

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan osuuskuntakokous on päättänyt hakea osuuskuntaa yrityssaneeraukseen. Saneeraushakemuksen tekemiseen tarvitaan vielä suurimpien velkojien eli Rautavaaran ja Valtimon kuntien hyväksyntä. Yrityssaneerauksessa Rautavaara menettäisi noin kolme miljoonaa euroa mutta konkurssissa summa nousisi kuuteen miljoonaan euroon.

 
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta hakeutuu yrityssaneeraukseen. Osuuskuntakokous vahvisti torstaina osuuskunnan hallituksen jo marraskuussa tekemän saneerauspäätöksen. Osuuskunnalla on velkaa yli yhdeksän miljoonaa euroa.
Yrityssaneeraukseen hakeutuminen vaatii vielä suurimpien velkojien, eli Rautavaaran ja Valtimon kuntien suostumuksen. Yrityssaneerauksen toteutumisesta päättää lopulta käräjäoikeus.
Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murron mukaan kunnalle tulee maksettavaksi joka tapauksessa ainakin kolmen miljoonan euron lasku. Se on lievin riskivaihtoehto, jonka kunta tulee menettämään. Pahimmassa vaihtoehdossa eli osuuskunnan konkurssissa Rautavaaran kunta menettäisi saamisia ja takauksia yhteensä kuusi miljoonaa euroa.
Rautavaaran kunnanhallitus käsittelee maanantaina yrityssaneeraushakemusta. Kunnanjohtaja Unto Murto esittää kunnanhallitukselle yrityssaneeraushakemuksen puoltamista. Myös Valtimolla asia on tulossa uudelleen kunnanhallitukseen, jossa se jätettiin viikko sitten pöydälle.
Oli Rautavaaran veronmaksajien kärsimä lopullinen summa mikä tahansa, sillä on iso vaikutus kunnan talouteen. Esimerkiksi neljän miljoonan euron lasku tarkoittaa puolta perusturvan talousarviomenoista ja neljännestä kunnan yhden vuoden toimintamenoista.
Tappio kirjataan kunnan taseeseen, jossa on kertynyttä ylijäämää neljä miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Murron mukaan tietoverkko-osuuskunnasta kunnalle lankeavan summan suuruus vaikuttaa valtion kunnasta tekemään talousanalyysiin, mikä voi viedä kuntaa lähemmäs kriisikunnan tunnusmerkkejä.
Yle 

Tietoverkko-osuuskunnasta mahdollisesti erityistilintarkastus

Rautavaaralainen opetusneuvos Matti Rinne on tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan erityistilintarkastusta Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan (RTVO).
Kunnanjohtaja Unto Murto esittää ensi viikolla kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että asiaa selvitetään pyytämällä lausunto konsulttiyhtiöltä maaliskuun loppuun mennessä.
Rinteen aloitteessa nostetaan esille RTVO:n talousvaikeudet, jotka ovat jatkuneet jo vuosia. Osuuskunta on hakenut velkasaneeraukseen.
RTVO:lla on velkaa yli 9 miljoonaa euroa, joista Rautavaaran kunnan osuus on 3,9 miljoonaa euroa.
Rinne kysyy muun muassa sitä, miksi RTVO:n ei ole maksanut koneurakoitsijalle saamallaan lainarahalla? Hän haluaa selvitystä myös urakoiden kilpailutuksesta.
– Ovatko hallituksen puheenjohtaja 2010 Kalevi Koski ja 2011–2015 Matti Ahonen sekä RTVO:n hallitus hoitaneet ja seuranneet riittävästi tulojen ja menojen kehitystä, koska RTVO:n talous on erittäin huono ja maksukyvytön? Rinne kysyy aloitteessaan.
Rinne muistuttaa, että Rautavaaran kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto lähtivät takaamaan aina vain lisälainoja, vaikka RTVO:n tilipäätökset näyttivät alusta alkaen erittäin huonoilta.
– Todennäköisesti perusturva vaarantuu ja kaikki muut palvelut huonontuvat. Tarkoitushan on, että laajakaista kulut – kaivaminen, lainat ja niiden hoito eivät saa rasittaa kuntalaisten perusturvaa. Rautavaaran elinkeinolautakunta on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston alainen ja toimii niiden antamien päätösten mukaan
Heikki Toivanen

Rautavaaran verkko-osuuskunta ronkuu kunnilta 3 miljoonan lainaa ja takauksia

Laajakaista kiiti konkurssin partaalle

Rautavaaralle laajakaistaa vetävän tietoverkko-osuuskunnan talous on pahasti kuralla.
Osuuskunnan viime vuoden tilinpäätös on reilut puoli miljoonaa tappiolla. Lisäksi Kone Neliö Oy:lle on velkaa pystyssä reilut 1,7 miljoonaa euroa.
Osuuskunta huutaa nyt kuntia apuun. Se pyytää Rautavaaran ja Valtimon kunnilta yhteensä kahden miljoonan euron lainaa, josta toinen puoli on normaalilainaa, toinen pääomalainaa. Summa tarvitaan Kone neliö Oy:n velkojen maksuun.
Lisäksi osuuskunta pyytää Rautavaaran kunnalta miljoonan euron lainan jäljellä olevien laajakaista-alueiden rakentamiseen.
Se tarvitsee myös yhteensä 700 000 euron takauksen Rautavaaran ja Valtimon kunnilta kompensoimaan takausta, joka jäi Finnveralta saamatta. Kyse on lainasta, jonka Lapinlahden kunta takasi taannoin osuuskunnalle, mikäli Finnvera tulee mukaan.
Rautavaaran kunnanhallitus esittää valtuustolle takauksen myöntämistä. Valtimon kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa perjantaina.
Entuudestaan Rautavaaran kunnan takauspiikissä on jo reilut kaksi miljoona osuuskunnan lainoista.
Rautavaara, Valtimo ja Lapinlahti pitävät keskiviikkona yhteiskokouksen syntyneestä tilanteesta.
Tätä varten Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto on teettänyt asiantuntijalaskelmia osuuskunnan rahoitusbudjetin realistisuudesta ja kuntien riskeistä.
Murrosta koko rahoituspaketti pitää hyväksyä.
– Muutoin osuuskunta ajautuu lopulliseen rahoituskriisiin ja konkurssiin, jolloin kaikkien osapuolten vahingoksi menetettäisiin
runko- ja tilaajaverkkoon tehdyt investoinnit ja saatavissa olevat rahoitustuet.
– Ja mikä pahinta: kaikki Rautavaaran ja Valtimon kuntien nykyiset tietoverkkoon liittyvät vastuut lankeaisivat kunnan veronmaksajien piikkiin.
Rautavaara on myös tiedustellut Kuntaliiton lakiosaston kantaa siihen, voiko kunta tukea kotitalouksia tietoverkkoon liittymisessä.
Osuuskunta nimittäin myi aiemmin liittymää sadalla eurolla. Tänä keväänä hinta nousi reiluun 500 euroon.
– Tuskin lähdemme tukemaan, sillä vastaan tulee kuntalaisten yhdenvertaisuusnäkökulma, sanoo Murto.
Marita Tiihonen


Lähettänyt klo Ei kommentteja:

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kuituverkon myynti nousee tapetille?

Kun lukee Rautavaaran kuiturakentamisen rahoitus- ja toteutuskuvioita, muistuttaa Keski-Suomessa toteutettu laajakaistaprojekti hämmästyttävästi sitä. Hämmennystä aiheuttaa mm. maininta väliyhtiön rahoitus ei kuulu  kuntien toimialaan kuntalain vastaisena. Keski-Suomessa käsitykseni mukaan käytettiin samoin holdingyhtiötä väliyhtiönä. Toivottavasti lopputulos ei ole koko hankkeella Keski- Suomen kunnille vastaavanlainen kuin Rautavaaralla?

 

Rautavaaran ja Valtimon 9 miljoonan euron takaus väliyhtiölle kyseenalainen

Kuituverkon myynti nousee tapetille?

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) talouskriisin ratkaisu pitkittyy ja mutkistuu. Osuuskunta esitti syyskuun lopussa, että Rautavaaran ja Valtimon kunnat ottaisivat yhteensä liki yhdeksän miljoonan euron takausvastuut lainasta, jonka Kuntarahoitus on valmis myöntämään roskapankiksi perustettavalle väliyhtiölle.
RTVO:n omistuksesta 89 prosenttia on tarkoitus siirtää perustettavalle Kuntakaista Oy:lle, jonka nimissä kunnat ottavat miljoonalainan Kuntarahoitukselta. Osuuskunnan nykyisten osakkaiden omistus osuuskunnassa kutistuu 11 prosenttiin.

Miljoonatakausten vaihtoehto RTVO:lle on liiketoiminnan ja valokuituverkon myynti eteenpäin. Äärimmäinen vaihtoehto on, että omaisuus realisoidaan konkurssin kautta.
Kaupalliset laajakaistaoperaattorit Sonera, DNA ja Elisa rakentavat parhaillaan entistä nopeampia 4G-yhteyksiä mobiililaitteille. Tietoliikennealan ammattilainen näkeekin, etteivät RTVO:n 1 100 asiakasta tarjoa kannattavuuspohjaa jatkossa itsenäiselle toiminnalle.
– RTVO:n verkko kannattaisi pistää myyntiin. Sille löytyy todennäköisesti joku taho, joka ostaa verkon sen hetkiseen reaaliseen hintaan.Niitä viittä miljoonaa euroa, jolla maksetaan velat pois, ei ikinä saada siitä verkosta, arvioi rautavaaralainen Kari Vanhala, joka on työskennellyt viimeksi sähkö- ja tietotekniikan kouluttajana.

Omistusjärjestely vaatii osuuskunnan jäsenten ylimääräistä kokousta, joka on tarkoitus pitää 2. joulukuuta Rautavaaran monitoimihallilla. RTVO:n oma osuuspääoma oli elokuun lopussa 131 600 euroa.
– Muutama kuukausi tässä kitkutellaan, RTVO:n toimitusjohtaja Pirjo Manninen arvioi kassavarojen riittävyyttä. Säästöjä osuuskunnan kulurakenteeseen haetaan nyt muun muassa lopettamalla RTVO:n toimisto kunnantalolla.

Rautavaaran osuudeksi Kuntakaista Oy:stä on kaavailtu 55 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,95 miljoonan euron takausvastuita RTVO:sta. Ennestään Rautavaaralla on 1,4 miljoonan euron suora laina RTVO:lle ja 1,8 miljoonan euron takausvastuut pankkilainalle.
Uudella velkarahalla on tarkoitus maksaa pois Rautavaaran vanhat vastuut RTVO:lle, minkä jälkeen kunnan vastuut painuvat nettona noin 3,9 miljoonaan euroon. Valtimon kontolle yhtiön takauksista on jyvitetty 4,05 miljoonaa euroa, joista jää nykyisistä vastuista vapautumisen jälkeen nettona noin 2,4 miljoonaa euroa.

Käytännössä kuntien myöntämät pääomalainat on tarkoitus muuntaa Kuntakaista Oy:n osakepääomaksi.
Kunnat ennakoivat, että ne saavat vuodesta 2018 alkaen yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastosta niin sanottua SVOP-palautusta noin 100 000 euroa vuodessa. Liiketoiminnan näkymistä on laadittu selvitys 20 vuodeksi eteenpäin.

Väliyhtiön perustamisen juridiset perusteet ovat parhaillaan selvittelyn alla. Uusi kuntalaki asettaa kyseenalaiseksi voiko kunta lähteä takaajaksi RTVO:n väliyhtiön 20 vuoden lainalle.
– Alustava näkemyksemme on, että väliyhtiön perustaminen lausuntopyyntömateriaalista ilmenevässä käyttötarkoituksessa ei voida katsoa kuuluvan kunnan toimialaan, Suomen Kuntaliiton lakiyksikön johtava lakimies Pirkka-Pekka Lebedeff toteaa.

  Päivitetty: 10.11.2015 

Väliyhtiö tulossa osuuskunnan avuksi Valtimolla

Karjalainen
Valtimon ja Rautavaaran kunnat suunnittelevat väliyhtiön perustamista pelastamaan niihin tietoverkon rakentaneen osuuskunnan. Kuntien ja Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan edustajat matkustavat tänään Helsinkiin Kuntaliittoon.
Valtimon kunnan taloussihteerin Helena Korhosen mukaan Helsingin-käynnin tarkoituksena on varmistaa, että ratkaisu on kaikin puolin lakien ja kilpailusäädösten mukainen.
Osuuskunnan lainoitustarve on 9 miljoonaa euroa. Kunnat takaisivat 90-prosenttisesti omistamansa yhtiön lainan, jolla se rahoittaisi osuuskuntaa.
Kunnanhallitus valitsi eilen kunnan edustajat Kuntaliitossa käytäviin neuvotteluihin






Rautavaaran tietoverkon velat kaatuvat kunnille?

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) hallitus kokoontuu maanantaina kriisikokoukseen, jossa on tarkoitus päättää miljoonaluokan velkajärjestelystä yhdessä kolmen osakaskunnan eli Rautavaaran, Lapinlahden ja Valtimon kanssa.
Tietoverkon taseessa oli viime vuoden lopussa 10,3 miljoonaa euroa vierasta pääomaa ja uutta tappiota tuli yli 500 000 euroa. Oma pääoma oli miinuksella jo 716 000 euroa. Käytännössä osuuskunta on konkurssikypsä.
– Kunnat joutuvat omalta osaltaan vastaamaan. Talousasiat eivät ole olleet ihan piikissä, kun on lähdetty tällä rahoitusmallilla liikkeelle, arvioi Rautavaaran valtuuston 1. varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd.), joka valittiin keväällä kunnan edustajaksi osuuskunnan hallitukseen.

Osuuskunnan talous on kiristynyt edelleen tänä vuonna, kun valokuituverkon rakennuskustannusten valtionosuuksien maksatus on jumiutunut. Rautavaaralaisille on tullut yllätyksenä, että valtiontukikelpoinen maksuosuus on paljon matalampi kuin ennakkoon kuviteltiin.
– Aika monella on ollut virheellisiä käsityksiä. Tukiosuutta ei lasketa kaikista kuluista, vaan tukikelpoisiksi hyväksytystä osasta. Yksi esimerkiksi on alle kahden kilometrin liittymämatka runkoverkosta asiakkaille, mikä ei ole tukikelpoinen, Viestintäviraston lakimies Sirpa Sillstén kertoo.
Viestintävirastosta kerrotaan, että RTVO on vetänyt kesällä takaisin 404 000 euron tukihakemuksen, joka koskee Varpaisjärven eteläisen alueen laajakaistahanketta. Valokuituverkon rakennustyöt ovat seisoneet rahapulan takia koko kuluneen kesän.
– Päätimme keväällä ensimmäiseksi, että mitään ei rakenneta ennen kuin rahoituspuoli selviää, Oinonen sanoo.
Jouko Juutilainen

Yhdeksän miljoonan euron velat jäädytetään - Rautavaaran kuituverkko hakee suojaa velkojilta 

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutuu yrityssaneeraukseen. Osuuskunnan hallitus päätti yrityssaneerauksen hakemisesta Pohjois-Savon käräjäoikeudelta torstaina.
Jos RTVO hyväksytään saneerauksen piiriin ja sille aletaan laatia saneerausohjelmaa, osuuskunnan yli yhdeksän miljoonan euron velat jäädytetään toistaiseksi perintätoimien ulkopuolelle.
RTVO:n jäsenille tarkoitettu ylimääräinen kokous 2. joulukuuta on myös peruttu. Kello 18 alkavan tilaisuuden luonne on muuttunut infoksi, mutta sen julkisuusaste on toistaiseksi päättämättä, kertoo RTVO:n hallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.), joka toimii myös Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtajana.
– Olen jäävi sanomaan kunnan puolesta asiasta mitään ja olen jäävännyt kunnanhallituksessa itseni kaikista kuituverkkoa koskevista päätöksistä. Muuten olen aina kunnan puolella ja kuituverkon asioissa sen puolella, Ahonen täsmentää.

RTVO:n toimitusjohtaja Pirjo Mannisen mukaan yrityssaneerauksen käsittelemiseksi kutsutaan ylimääräinen osuuskunnan kokous koolle myöhemmin, kun asia on valmisteltu. Yrityssaneerauksen hakemisesta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen verkkosivullaan.
Jos muita mahdollisuuksia toiminnan jatkamiselle löydetään, niistä Mannisen mukaan tiedotetaan erikseen.
– Joka tapauksessa jäsenistölle ja kuituverkon käyttäjille turvataan olemassa olevat palvelut. Jäsenistö ei ole vastuussa mistään osuuskunnan veloista tai vastuista, Manninen korostaa.
RTVO:n toimintojen saneeraus on jo käynnistynyt irtisanomalla henkilöstö joulukuun lopusta alkaen. Rautavaaran kunnantalolla toiminut RTVO:n toimisto lakkautetaan.
– Asiakaspalvelu ja muu jäsenistölle tuottama palvelu hoidetaan ostopalveluna, toteaa Manninen.
 Jouko Juutilainen

Uutisen takana:

Laajakaistakuplan puhkeaminen tulehduttaa välejä Rautavaaran johdossa

Kunnanjohtaja Unto Murrolle esitetyssä lausuntopyynnössä oli kohtia, jotka on hyvä selvittää. Jo ihan luottamuksen takia.
Mutta Rautavaaran johtamiskriisissä ei lopulta ole kyse siitä, mitä kunnanjohtaja sanoi yhdelle yrittäjälle tilaisuudessa tai miten joku asia on käsitelty lautakunnan sijaan kunnanhallituksessa.

Rautavaaralla puidaan torstaina kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahosen (kesk.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan Matti Matikaisen (vas.) väitteitä Murron johtamisongelmista ja kunnanjohtajan antamaa 17 sivun vastausta.
Myöhemmin samana päivänä kunnanhallituksessa pureksitaan todellista kipukohtaa, kohti konkurssia lipuvaa Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaa (RTVO).
Virkamiesjohdon ja luottamusjohdon nokittelu on asemien hakemista loppunäytökseen, jossa kunniaa ei jaeta ja vastuita vältellään. Lopullisen ja suurimman laskun kouraansa saanee tavallinen rautavaaralainen veronmaksaja.

Osuuskunta. Yhteisöllisesti, talkoilla, kevyesti ja halvalla. Laajakaista kaikille -hankkeen paikallisen toteuttajan perustaminen vuonna 2010 tuntui varmaan luonnolliselta valinnalta pienessä harvaan asutussa kunnassa.
En ole nähnyt liiketoimintasuunnitelmaa, mutta jo lähtökohta ihmetytti alaa seuranneita ihmisiä. Valokuituliittymän keskihinta Suomessa oli noin 2 000 euroa, mutta osuuskunta tarjosi sitä 100 eurolla.

Nyt jälkikäteen on helppo sanoa, että osuuskunnalla oli paljon lapsellista innokkuutta, mutta liian vähän talousosaamista ja kykyä toimia raskaan ja byrokraattisen rahoitusjärjestelmän rattaissa.
Osuuskunta oppi hitaasti, että valokuiturakentaminen on asiantuntemusta vaativaa erikoisrakentamista. Myös hallinnollinen puoli, tukien hakeminen ja kaiken dokumentointi vaati tekijöitä.
Väkeä palkattiin hallintoon ja verkkosuunnitteluun. Välimatka alkuperäiseen satasen malliin kasvoi, kustannukset nousivat ja rahavirta ei pysynyt mukana.

Osuuskunnan keulahahmot ratsastivat kaikesta huolimatta edelleen mallinsa erinomaisuudella. Pollea meno näkyi muun muassa niin, että urakoita aloitettiin ennen tukipäätöksiä. Liittymiä haalittiin ja kaapelia upotettiin tukikelpoisuuden jäädessä toissijaiseksi.
Satasen malli ja julkisen tuen jälkijättöisyys syvensivät rahoitusongelmaa. Kun kukaan muu ei enää antanut rahaa, piti kääntyä entistä enemmän kuntien puoleen, Rautavaaran ja Valtimon.

Kalevi Kosken eron jälkeen osuuskunnan puheenjohtajaksi nousi vuonna 2011 kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen.
– Olen jäävi sanomaan kunnan puolesta asiasta mitään ja olen jäävännyt kunnanhallituksessa itseni kaikista kuituverkkoa koskevista päätöksistä. Muuten olen aina kunnan puolella ja kuituverkon asioissa sen puolella, Ahonen totesi muutama päivä sitten.
Jäävi tai ei, vastuut painavat ankarana molemmilla puolilla.
Kunnanjohtaja Murto ei ole jarrutellut Rautavaaran valokuituinnostusta. Hän oli mukana vahvasti viimeisessä kiihdytyksessä, joka johti kunnan vastuiden kasvamiseen vaikka edessä oli jyrkkä pudotus.
– Pitkällä tähtäyksellä osuustoiminnan liiketoiminta on kannattavaa, kun oman pääoman tilanne saadaan korjattua, Murto perusteli kahden miljoonan lainoja ja 350 000 euron takausvastuuta kesällä 2014. Nyt vastuut ja saatavat ovat yhteensä jo 4,8 miljoonaa.
Yhden asiantuntijan mukaan vastuussa olevat tiesivät tilanteen hyvin. Lopputulos ei ole kenellekään yllätys.
– Varoituskellot kuultiin, mutta ne vain haluttiin ohittaa. Ehkä toinen vaihtoehto tuntui liian raa’alta.

Yhdeksän miljoonan velat. Ne yritettiin kaataa väliyhtiöön, mutta se kariutui kuntalakiin.
Osuuskunta on tiensä päässä, mutta lisää synkkyyttä saattaa olla vielä tiedossa. Jos ja kun osuuskunta ei pysty hoitamaan sopimusten edellyttämää ylläpitovastuuta, kyseeseen voi tulla julkisen tuen takaisinperintä.
Palvelut RTVO:n verkossa tuottanut Kaisanet voisi olla luontevin uusi omistaja verkolle. Markkinahinta ei varmasti tyydytä Rautavaaraa ja muita velkojia. Välisumma maksatetaan kuntalaisella oli valokuitua tai ei.
Laajakaistan käyttäjien tilanne on turvattu. Kaisanetin omistuksessa kuukausimaksut voisivat jopa laskea.

Jälkipeli kovenee kunnassa, joka halusi niin voimakkaasti profiloitua laajakaistakuntana. Unelmasta ei osattu luopua tarpeeksi ajoissa.
 Heikki Toivanen

Omavaltaisuudesta ja epäasiallisuudesta syytetyn kunnanjohtajan asema puntariin: "Hän ei ole valmis myöntämään virheitään"

Rautavaaran kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtaja Unto Murron luottamusta kokouksessaan näillä näkymin 7. joulukuuta.
Kunnan keskeiset luottamushenkilöt keskustelivat torstaina Murron asemasta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.) ja valtuuston puheenjohtaja Matti Matikainen (vas.) esittivät muutama viikko sitten Murrolle selvityspyynnön väitetyistä johtamisen puutteista.
Kaksikon mukaan kunnanjohtajan perusongelmina ovat olleet omavaltainen johtaminen ja ajoittainen epäasiallinen käytös.

Matti Matikainen ei osannut vielä torstaina ennustaa, millaisen esityksen kunnanhallitus joulukuussa asiassa saa. Irtisanominen ei kuitenkaan Matikaisen mukaan ole esillä.
– Puhutaan ehkä varoituksesta tai huomautuksesta.
Matikaisen mukaan torstain tapaamisen henki oli huolestunut.
– Pääviesti oli, että johtamiseen olisi saatava parannus.
Kunnanjohtaja Murto kiistää laajassa ja monipolvisessa vastauksessaan kaikki häneen kohdistetut syytökset.
Hän ei hyväksy väitteitä siitä, että ongelmien ratkaiseminen olisi ollut hidasta, vaikka tarkastuslautakunta kiinnitti kuntajohtamisen ongelmiin huomiota jo kaksi vuotta sitten.
– Tuloksia ei vaan synny heti, koska esiintyy ns. "yhden totuuden" ongelmanratkaisua, jossa omista vanhoista toimintamalleista poikkeavat työtavat torjutaan heti, Murto kirjoittaa vastauksessaan.
Murto kiistää myös, että olisi aliarvioinut kunnan viranhaltijoiden tai työntekijöiden osaamista.
Hän arvostelee luottamushenkilöitä asioidensa repostelemisesta mediassa.
Matikaisen mukaan Murron vastaukset eivät tyydytä.
– Hän ei ole valmis myöntämään virheitään. Minun tulkintani on, että hän näkee turhana koko asian käsittelyn.
 Antti Launonen

Rautavaaran luottamusjohto kummastelee Unto Murron johtamistapaa: "Lausunnon jälkeen pohditaan, johtaako tämä mihinkään"

Kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet kunnanjohtajalle osoitetun lausuntopyynnön, jossa tuodaan esille puutteita Unto Murron johtamistavoissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vahvistaa asian Yle Savolle.


Rautavaaran luottamushenkilöjohto pyytää selvitystä kunnanjohtaja Unto Murron johtamistoiminnan puutteista. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.) vahvistaa Pitäjäläisen tiedot oikeiksi.

– Keskustelua näistä asioista on käyty jonkin aikaa kunnanhallituksessa ja keskusteluissa on ollut mukana myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Matikainen (vas.), Ahonen sanoo Yle Savolle.
Pitäjäläisen mukaan selvityspyyntöön on listattu yhdeksän puutetta, jotka liittyvät luottamushenkilöiden mukaan Murron johtamistapaan. Listalla ovat muun muassa piittaamattomuus hallintosäännön määräyksistä, hitaus kuntajohtamisen ongelmien ratkaisemisessa sekä hyvän hallintotavan vastainen toiminta.
Selvityspyynnöstä nostetaan esille myös kunnan suhteiden vaarantaminen yhteistyökumppaneihin. Sen mukaan kunnanjohtajan esiintyminen kunnan järjestämässä yrittäjien ja yhdistysten illassa 6. lokakuuta aiheutti vierailijoissa hämmennystä ja tyrmistystä.

Listalla ovat muun muassa myös kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden taitojen ja kykyjen aliarviointi sekä yksisuuntainen viestintä kuntajohtamisessa.
Murrolle osoitetun lausuntopyynnön ja pyynnön liitteessä osoitetut epäkohdat ovat allekirjoittaneet kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat. Unto Murrolta odotetaan vastausta asiaan viimeistään ensi viikolla 11. marraskuuta mennessä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen sanoo, että poliittiset päättäjät pitävät lausunnon saapumisen jälkeen palaverin.
– Sen jälkeen pohditaan, johtaako tämä mihinkään, Ahonen toteaa.
Markku Malinen






Savo

Unto Murto sai varoituksen kunnanhallitukselta – kiistää itse syytökset

Taustalla on kunnan luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kokemat puutteet kunnanjohtajan johtamistavoissa. Unto Murto itse kiistää epäasialliset toimintatavat.





Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto on saanut varoituksen. Kunnanhallitus päätti asiasta eilen kunnanjohtajaa kuultuaan. Taustalla on kunnan luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kokemat puutteet kunnanjohtajan johtamistavoissa. Seuraamusvaihtoehtoina olivat joko huomautus tai varoitus, joista kunnanhallitus kallistui painavampaan. Unto Murto itse kiistää epäasialliset toimintatavat, ja on antanut oman selvityksensä asioiden kulusta. Murron mukaan monet nyt käsillä olevat ristiriitatekijät kunnassa ovat perua hänen edeltäjiensä ajoilta.






Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Rautavaara.Viestintävirasto hylkäsi Laajakaistatuen?

 

Jo v. 2012 alla julkaistussa uutisjutussa totesi Viestintävirasto, ettei valtion tukea myönnetä jos kunta takaa sataprosenttisesti kyseisen hankkeen lainoja. Miten mahtaa olla täällä Keski-Suomessa laajakaistahankkeisiin anottujen tukien laita, koska takaukset olivat täälläkin sataprosenttisia?  Todennäköisesti tukia ei saada ollenkaan ja Keski-Suomen verkkoyhtiön kunnat rahoittavat kaiken omasta pussistaan

 

Rautavaaran laajakaistahanke etsii uusia keinoja valtion tuen saamiseksi

 

Tietoverkko-osuuskunta pyytää kunnalta lainaa, että valtion tuen ehdot täyttyisivät. Viestintävirasto jätti aiemmin tuen myöntämättä, koska se piti kunnan aiempaa takausta sataprosenttisena julkisena tukena.



Mistä on kyse?
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pyytää Rautavaaran kunnalta runsaan kahden miljoonan euron lainaa, jotta osuuskunta täyttäisi valtion tuen ehdot.

Rautavaaran kunta on aiemmin taannut osuuskunnan lainoja yhteensä 2,3 miljoonalla  eurolla. Viestintävirasto kuitenkin pitää kunnan takausta sataprosenttisena julkisena tukena, minkä takia hankkeen valtion tuki jätettiin myöntämättä.

Nyt osuuskunta ehdottaa, että nämä takaukset korvattaisiin uudella lainalla.
Laina-asia on esillä Rautavaaran kunnanhallituksessa ensi maanantaina. Kunnanjohtaja Unto Murron mukaan antolaina saattaa olla ainoa tapa päästä pattitilanteesta.
- Lähden tässä esittyksessä siitä, että mennään eteenpäin viestintäviraston ohjeistuksella. Kunnassa on katsottu, että rahoitus on voitu myöntää kunnantakauksena sataprosenttisesti. Viestintäviraston päätös oli siinä mielessä yllätys, kun mekin olemme jo mainostaneet tätä yhtä tärkeänä kuin vesi, viemäri ja sähköjohto,  Murto sanoo.
Yle Uutiset Savo v. 2012

Näyttää, että Rautavaaralla tiedettiin jo aikoja sitten tukiasioiden vaikeudet. Alla pari linkkiä kuinka alkuvaiheessa edettiin? Ilpo


http://yle.fi/uutiset/ensimmaiset_valokuituliittymat_kayttoon_rautavaaralla/5384645




Kuituverkon veto käy kalliiksi Ylä-Savossa

Rautavaara, Varpaisjärvi ja Valtimo ovat haja-asutusalueen kuituverkon pioneereja. Ohituskaista tiedon valtaväylälle on nyt käymässä kalliiksi osuuskunnan toimialueen kunnille, jotka ovat ajautuneet hankkeen miljoonavelkojen rahoittajiksi.
– Pitkällä tähtäyksellä osuustoiminnan liiketoiminta on kannattavaa, kun oman pääoman tilanne saadaan korjattua, Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto perustelee pelastusohjelman kahden miljoonan lainoja ja 350 000 euron takausvastuuta.
Uudesta velasta miljoona euroa otetaan Rautavaaralla keskeneräisten kuituverkkohankkeiden toteutukseen. Toinen miljoona euroa taas tarvitaan pääomalainaan, jolla osuuskunta hoitaa velkarästinsä verkkourakoitsijalle.
Valtimo on ottamassa harteilleen miljoonan euron lainat ja 350 000 euron takausvastuun osuuskunnan hankkeista Varpaisjärvellä.

Lapinlahti päätti jo viime syksynä 700 000 euron omavelkaisesta takauksesta Varpaisjärven hankkeille, mutta ehtona oli Finnveran takaus lopulle lainalle. Takaus jäi saamatta ja nyt takausvastuut ovat siirtymässä Valtimolle ja Rautavaaralle.
Rautavaaran Tietoverkko -osuuskunnan talousahdingosta on helppo syyttää Finnveraa, joka kieltäytyi takausvastuusta osuuskunnan riittämättömän oman pääoman takia. Hylkäyspäätös ei ollut kuitenkaan mikään ihme, sillä osuuskunta oli hukannut viime vuoden lopussa alkuperäisen 100 000 euron peruspääomansa ja kertoi runsaan 500 000 euron negatiivisesta omasta pääomasta.
– Tärkeintä on nyt saada osuuskunnan tase kuntoon ja avustukset liikkeelle.
Rautavaaran kunnan lainataakka kasvaa rahoituspäätösten seurauksena 60 prosentilla. Viime vuoden tilinpäätöksen perusteella lainaa oli jokaista kuntalaista kohti 3 069 euroa, kun se nyt kohoaa noin 4 900 euroon.

Rahoitusalan ammattilaisten silmissä osuuskunnan tase on pahemman kerran kuralla. Omat rahat on syöty ja velkaa on rattailla yli kuusi miljoonaa euroa. Vaikka hanketta ruokitaan mittavalla valtion tuella, loppupeleissä vastuu velkojen maksusta kaatuu kolmen kunnan harteille.
Yksi osuuskuntapohjalta toteutetun kuituverkon valttikortteja on ollut matala liittymähinta. Kuituliittymän tilaajan 100-500 euron oma panos ei ole kuitenkaan riittänyt kattamaan liittymän tosiasiallisia kuluja, vaikka siitä olisi vähennetty yhteiskunnan tuet.
Realistista liittymähintaa määritettäessä osviittaa antaa toisen paikallisen verkkorakentajan Savon Kuituverkko Oy:n hinnoittelu, jonka valokuituliittymä alle 300 metrin etäisyydellä runkoverkosta maksaa 1 800 euroa.

Maakunnallista valokaapeliverkkoa rakentava Savon Kuituverkko pääsi töihin käytännössä vasta viime vuonna. Runkoverkkoa kaapeloitiin noin 650 kilometriä ja suoria kuituverkkoliittymiä on nyt runsaat 500.
Parhaillaan maakunnassa kiertää kymmenen paikkakunnan Kaistakaravaani-kiertue, jonka tavoitteena on jakaa tietoa kuituverkosta kaikkien kolmen verkko-operaattorin toimialueilla.
Kaikkiaan Pohjois-Savossa on kuituverkkoa noin 1 800 kilometriä. Maakunnan ahkerin kuituverkon rakentaja on ollut Kaisanet Oy, joka on vetänyt kuitua Ylä-Savoon 900 kilometriä.

Talouden tunnuslukujen vertailussa Savon Kuituverkko ja Rautavaaran Tietoverkko päätyivät liikevaihdon osalta tasalukemiin.
Osuuskunnan tappio ylitti liikevaihdon, mutta myös Savon Kuituverkon tulos jäi 100 000 euroa pakkaselle.
– Onhan se raskasta alkuun, mutta rahaa tulee lisää sitä mukaa kuin uusia liittymiä tulee, Savon Kuituverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen kertoo.
Lötjönen arvioi, että laajakaistarakentaja ei tarvitse näillä näkymin omistajakunnilta uutta rahoituskierrosta.
Savon Kuituverkko on saanut Finnveran takaukset ja valtiolta avustukset asetusten mukaisesti, mutta niiden varmistaminen viivästytti rakennustöiden aloitusta vuodella.
– Viime vuonna rakennettiin paljon runkoverkkoja, jotka ovat tärkeitä julkisyhteisöjen näkökulmasta. Tänä vuonna kuituverkon rakennustahti hidastuu, Lötjönen ennakoi.
Teknisenä ratkaisuna valokuitukaapelia pidetään ylivoimaisena vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Lötjönen muistuttaa, että kuituverkko tukee myös mobiiliverkon toimintaa haja-asutusalueella, jos tukiasemat saadaan kytkettyä suoraan kuituverkkoon.

Kuituverkot: Kolmen operaattorin maakunta

Pohjois-Savossa on kolme maakuntaliiton kilpailuttamaa Laajakaista kaikille -verkko-operaattoria eli Savon Kuituverkko, Kaisanet ja Rautavaaran tietoverkko -osuuskunta.
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta rakentaa verkkoa Rautavaaralla ja Lapinlahdella entisen Varpaisjärven kunnan alueella.
Savon Kuituverkon hankealueita on Kiuruveden, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin, Kuopion, Leppävirran, Tuusniemen, Varkauden, Juankosken, Siilinjärven ja Maaningan alueilla.
Kaisanet Oy:n hankealueita sijaitsee Sonkajärvellä, Vieremällä, Iisalmessa ja Lapinlahdella.
Kaisanet on Kajaanin Puhelinosuuskunta KPO:n tytäryhtiö, joka toimii Kainuun, Ylä-Savon, Koillismaan ja Pohjois-Karjalan alueilla tietoliikenneosaajana.

Julkaistu: 17.06.2014

Valtimo pelastamaan tietoverkko-osuuskuntaa

Karjalainen
Valtimon kunnanvaltuusto päätti pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen osallistua rahoituskriisissä olevan Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan pelastusoperaatioon.
Valtimo myöntää osuuskunnalle 500  000 euron lainan sekä 500  000 euron pääomalainan.
Osuuskunnan talouden tervehdyttäminen otettiin valtuuston käsittelyyn kiireellisenä asiana. Kunnanhallitus ehti valmistella asian juuri ennen valtuustonkokousta. Asian ottamista käsittelyyn vastusti neljä valtuutettua. Jos vastustajia olisi ollut viisi eli neljäsosa valtuuston jäsenistä, asia olisi pitänyt jättää seuraavaan kokoukseen.
Asiantuntijana paikalla ollut tilintarkastaja Pentti Malinen korosti pelastusoperaation kiireellisyyttä. Hänen mielestään osuuskunnan rahoitussuunnitelma on realistinen ja toteutuskelpoinen.
-  Yritys ajautuu ilman rahoitusta konkurssiin, jolloin kuntien verkkoon tekemät investoinnit menevät hukkaan ja palvelu jää toteutumatta. Lisäksi kuntien nykyiset verkkoon liittyvät vastuut realisoituvat, hän muistutti.
Rautavaaran ja Lapinlahden valtuustot ovat jo tehneet myönteiset rahoituspäätökset. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalla on nykyisin noin tuhat jäsentä Rautavaaralla ja Valtimolla. Verkko on laajenemassa Lapinlahden Varpaisjärvelle.
Pentti Pääkkönen (kesk.) esitti, että lainaa ei myönnetä. Myös Reijo Hiltunen (ps.) vastusti lainan myöntämistä. Hänen mielestään kunnan ei pidä olla mukana riskirahoituksessa.
Äänestyksessä lainan myöntämistä kannatti 16 ja vastusti kolme valtuutettua.
Yksi äänesti tyhjää ja puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk.) ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.



Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)