K-S Valokuituverkko Oy:n omistajakuntien tilinpäätökset menossa pahasti pakkaselle!

Kymmenen K-S Valokuituverkkot Oy:n omistajakuntaa valmistautuu tämän vuoden kokouksissaan merkitsemään yhtiölle myönnettyjen miljoonien eurojen takauksista aiheutuvia tappioita tilinpäätöksiinsä. Tämä merkitsee lähes varmasti myös, että omistajakunnat joutuvat maksamaan yhtiölle takaamansa miljoonien  lainatakaukset. Lainojen myöntäjä on Kuntarahoitus Oy. Tilintarkastusyhtiöt ovat lähettäneet kunnille esityksen, että kirjanpitolain mukaan kuntien tilinpäätöksessään on huomioitava riski kirjaamalla se pakollisiin varauksiin.

Lehdistötiedote 15.1.2020, julkaisuvapaa välittömästi
Kymmenen keskisuomalaista kuntaa omistaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n, joka puolestaan toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääomistajana. Kunnat ovat sitoutuneet omilla päätöksillään myöhemmin allekirjoitetulla takaussitoumuksella omavelkaiseen takaukseen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n luoton pääoman, korkojen ja muiden liitännäiskustannusten maksamisesta.

KSVH Oy:n maksukyvyttömyyden riski on huomattavan suuri ja kuluneen vuoden 2019 aikana KSVH Oy ei ole suoriutunut luoton tai sen korkojen maksuvelvoitteestaan ja edellä mainitun sitoumuksen perusteella luotonantaja Kuntarahoitus Oyj on perinyt takaajilta KSVH Oy:n erääntyneet lainojen lyhennykset korkoineen ja viivästyskorkoinen.

Luoton erityisten erääntymisperusteiden mukaan luotonantajalla on oikeus irtisanoa luoton pääoma ja sille kertynyt korko välittömästi takaisin maksettavaksi mm., jos velallinen laiminlyö luoton pääoman, koron tai viivästyskoron maksamisen eräpäivänä ja jos maksu on viivästynyt kolmekymmentä pankkipäivää ja on edelleen suorittamatta.

Kirjanpitolain (KPL 5:14.1 §) mukaan tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Mainitun säännöksen kaikkien kohtien tulee täyttyä, jotta kyseinen meno tai menetys on kirjauskelpoinen. Menon tai menetyksen toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa kuitenkin pidettävä varmana tai todennäköisenä, ennen kuin se merkitään pakolliseksi varaukseksi. Jos menon toteutuminen on mahdollista, mutta ei todennäköistä, esitetään meno vastuuna liitetiedoissa. ”Varmana toteutuminen” perustuu sitoumukseen tai muutoin määräytyvään maksuvelvoitteeseen. ”Todennäköiseen toteutumiseen” liittyy sen sijaan arviointia muun muassa siitä syystä, että maksuvelvoite ei ole kiistaton.

Yhtiön nykyistä tilannetta tarkasteltaessa on tilintarkastajien taholta nostettu esiin velvoite arvioida takausvastuun toteutumista todennäköisenä ja varmana. Vaikka kunnalla ei ole tiedossa tarkkaa summaa tai ajankohtaa takausvastuun realisoitumisesta, mutta kunnalla on tiedossa todennäköinen riski KSVH Oy:n luoton omavelkaisen takausvastuun realisoitumisesta, mikä kohdistuu joko tähän kuluvaan tilikauteen tai seuraavaan ja takausvastuun suorittamisen perusteella KSVH Oy:ltä perittävän regressiolaskun tuloa puolestaan ei voida pitää varmana tai todennäköisenä, on kunnan kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessään huomioitava riski kirjaamalla se pakollisiin varauksiin.

Kunnat ovat aloittamassa takausvastuiden käsittelyn tammikuun aikana ja tulevat todennäköisimmin kohdistamaan riskin pakollisiin varauksiin vuodelle 2019. Tällä tulee olemaan suuri merkitys kuntien vuoden 2019 tilinpäätökseen. Lisätietoja vaikutuksista antaa kunkin kunnan kunnanjohtaja.

Kannonkoski, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja
Karstula, kunnanjohtaja Pekka Kanervio
Kivijärvi, kunnanjohtaja Pekka Helppikangas
Konnevesi, kunnanjohtaja Juha Jokitalo
Kyyjärvi, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen
Luhanka, kunnanjohtaja, Tuomo Kärnä
Multia, kunnanjohtaja Noora Pajari
Petäjävesi, kunnanjohtaja Eero Vainio
Pihtipudas, kunnanjohtaja Ari Kinnunen
Toivakka, kunnanjohtaja, Helena Vuopionperä-Kovanen

https://www.toivakka.fi/wp-content/uploads/2020/01/Takausvastuu.pdf

https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2020434-10

 Aiempi kasittely Karstula:

https://kokous.karstula.fi/Karsjulk/kokous/2020434-10-1.PDF

K-S Valokuituverkot Oy/ Verkkoyhtiön kuolonkorinaa!

Pihtiputaan kunnanjohtaja on todella vaikean paikan edessä, koska Kuituverkkoyhtiön miljoonalainat ovat jäämässä joka tapauksessa kuntien vastuulle. Vaihtoehdot ovat kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa yhtä huonoja. Omistajakunnat eivät tule nielemään sovinnolla lainojen maksumiehiksi joutumista. Kuntien valtuustoissa tullaan näkemään värikkäitä yhteenottoja, kun nämä asiat tulevat jossain vaiheessa sinne. Todellisuus tulee olemaan erittäin karmeaa, kun ja jos kuntien valtuutetut saavat todelliset tiedot, miksi näin on Kuituverkkoyhtiön kanssa päässyt käymään. Vastuunkantajat tulevat olemaan aivan varmasti vähissä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy uppoaa yhä syvemmälle – miljoonien eurojen takaustappiot uhkaavat kymmentä omistajakuntaa
14.1.2020 KSML

Isot takaustappiot uhkaavat pikkukuntia

Rai Suihkonen

Kymmenen keskisuomalaiskuntaa varautuu miljoonien eurojen takaustappoihin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n taloustilanteen takia. Omistajakunnat ovat taanneet yrityksen lainoja noin 30 miljoonan euron arvosta.

Kunnat tiedottivat maanantaina, että yrityksen maksukyvyttömyyden riski n huomattavan suuri. Viime vuonna se ei pystynyt lyhentämään lainaansa, eikä maksamaan korkojaan. Niinpä luotonantaja Kuntarahoitus Oyj on perinyt takaajilta eli omistajakunnilta yrityksen erääntyneet lainojen lyhennykset korkoineen ja viivästyskorkoineen.

Takausvastuut koskevat Kannonkoskea, Karstulaa, Kivijärveä, Konnevettä, Kyyjärveä, Luhankaa, Multiaa, Petäjävettä, Pihtipudasta ja Toivakkaa.

- Takausvastuiden realisoituminen tarkoittaa meillä 4,3 miljoonan euron ylimääräistä menoa viime vuoden tilinpäätökseen, Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio sanoo.

Takausvastuiden käsittely on alkamassa kunnissa pikapuoliin. Kirjanpitolain mukaan kuntien on huomioitava takausriski tilinpäätöksessään.

- Karstulassa selviämme mahdollisesta takaustappiosta purkamalla osin säästöjä. Peruspalveluja emme joudu karsimaan, ja parin vuoden kuluttua olemme kuivilla, jos teemme muuten positiivisia tuloksia.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääomistaja. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on rakentanut maakuntaan internet-yhteyksiä varten nopeita valokuituverkkoja, jotka jäivät Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken Laajakaista kaikille - hankkeessa.

Nyt esille tulleiden takausvastuiden lopullinen suuruus selviää vasta, kun tiedetään, onnistuuko Verkkoholding Oy Valokuituverkot Oy:n myymisestä, josta on kerrottu jo aiemmin.

- Kiinnostusta on ja neuvotteluja jatketaan niin, että ratkaisua odotetaan ennen kesälomia, sanoo Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen, joka on omistajakuntien perustaman myyntityöryhmän puheenjohtaja.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy toiminta jatkuu vaikeuksista huolimatta normaalisti.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Keski-Suomen-Verkkoholding-Oy-uppoaa-yhä-syvemmälle-–-miljoonien-eurojen-takaustappiot-uhkaavat-kymmentä-omistajakuntaa/1496235#comments

Tiedote:
KSVH  Oy on pitänyt 8.1.2020 hallituksen kokouksen ja päättänyt vahvistaa, että yhtiö on menettänyt oman pääoman.

Kokouksessa oli läsnä 10 omistakunnan edestajat, kirjanpitäjä TietoAkselista ja Janne Paunonen.

Yhtiö ilmoitti PRH:lle 13.1.2020 osakepääoman menetyksen.

PRH vahvisti osakepääoman menetyksen 13.1.2020




Kunnat neuvottelevat verkkoyhtiönsä ostajaehdokkaiden
kanssa, myyjillä vielä erimielisyyttä hintatasosta
Keski-Suomen Verkkoholdingin myynnistä on käyty neuvotteluja ennen vuodenvaihdetta, ja
neuvottelut jatkuvat tammikuussa.

Laajakaista 3.1.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen uskoo, että verkkoyhtiön tulevaisuudesta saadaan ratkaisu
kevään aikana. Simo Pitkänen / Yle
Kymmenen keskisuomalaista kuntaa jatkaa maksuvaikeuksista kärsivän laajakaistayhtiönsä
myyntineuvotteluja.
Verkkoyhtiölle on konsultin avulla määritelty lähtömyyntihinta, jota myyntityöryhmän nokkamies,
Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen ei kuitenkaan halua kertoa julkisuuteen. Kinnusen
mukaan osakaskunnilla on vielä myös eriäviä näkemyksiä myyntihinnasta.

Ostajaehdokkaiden kanssa on neuvoteltu ennen vuodenvaihdetta, ja tapaamisia jatketaan nyt
tammikuussa, Kinnunen kertoo. Laajakaistayhtiön myynnin vaihtoehtona on pidetty
velkasaneeraukseen hakeutumista. Kinnunen uskoo, että ratkaisu asiassa syntyy kevään aikana.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy ei pysty huolehtimaan lainamaksuistaan, joten ne lankeavat nyt
takaajille eli omistajakunnille. Esimerkiksi Pihtipudas maksaa noin 5,6 miljoonan euron
lainaosuudestaan takauksia vuositasolla parisataa tuhatta euroa.

Kuntien maksuosuudet ja -summat vaihtelevat, sillä osa kunnista on esimerkiksi maksanut vain
lainojen korkoja, Ari Kinnunen toteaa. Kuntien suurimpana pelkona on se, että lainojen
takaisinmaksu kaatuisi täysin niiden vastuulle.
Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi ; "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta."

Virpi Kotilainen

https://yle.fi/uutiset/3-11141788

Keski-Suomen Valokuituverkot menetti
osakepääomansa hetkellisesti
Multian kunnalla on takausvastuuta lähes 2 miljoonaa euroa.
28.12.2019

Keski-Suomen Valokuituverkkojen taloustilanne on pitkään ollut veitsenterällä.

Outi M. Kättö
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ilmoitti Kaupparekisteriin 23. joulukuuta tiedoksi yhtiön
osakepääoman menettämisen.
Toimitusjohtaja Janne Paunosen mukaan osakepääoman palauttamiseen liittyvät toimenpiteet on jo
tehty, mutta rekisterimerkintä oman pääoman palautumisesta tehdään vuoden 2019 tilinpäätöksen
hyväksymisen jälkeen.
–  Tilanne lähti siitä, että teimme ison alaskirjauksen verkon arvoon, mikä aiheutti hetkellisen
osakepääoman menettämisen. Alaskirjaus oli arvoltaan yli 20 miljoonaa euroa. Osakepääoma on
nyt jo palautettu emoyhtiön tekemillä päätöksillä, Paunonen sanoo.
Valokuituverkkoyhtiön omistaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy, joka myös rahoittaa
tytäryhtiötään. Emoyhtiön omistajiin kuuluu 10 keskisuomalaista kuntaa, joista yksi on Multia.

Multian takausvastuu on 1,9 miljoonaa euroa, ja vuoden 2019 aikana kunta maksaa lainaerää 46 000
euroa, mikä sisältää myös koron.
–  Kuntaomistajia olemme pitäneet ajan tasalla hyvin kutsumalla kokoon useita osakas- ja
yhtiökokouksia sekä järjestämällä muita kokouksia vuoden aikana. Mitä yhtiöiden myymiseen
tulee, asiasta pitäisi kysyä omistajilta, miten ne aikovat toimia.
Paunosen mukaan holdingyhtiö on tehnyt toimenpiteitä Valokuituverkkoyhtiön talouden
tervehdyttämiseksi.
–  Valokuituverkkoyhtiön tunnusluvut ovat nyt plussalla: oma pääoma, käyttökate ja tulos. Niiden
valossa on mukava tehdä tilinpäätöstä 2019. Käyttökatteemme vuonna 2019 on noin 350 000 euroa,
mikä riittää Valokuituverkkoyhtiön vastuiden hoitamiseen, ja toiminta jatkuu normaalisti.
Holdingyhtiön tervehdyttämistoimenpiteet ovat vielä edessä.
Valokuituverkkoyhtiön taloustilanne on ollut vaikea koko yhtiön historian.
–  Laajakaistaverkon rakentaminen on ollut omistajakunnilleen iso investointi, ja valtion
vetäytyminen lähes 5 miljoonan euron tukipaketista aiheutti yhtiömme taloudelliset ongelmat.
Tytäryhtiön kiperää taloustilannetta ja tervehdyttämistoimenpiteitä käsiteltiin emoyhtiön osakas- ja
yhtiökokouksissa syksyllä 2019.
Paunonen arvelee, että Traficomin myöntämien valtion tukien saamatta jääminen johtui pääasiassa
siitä, ettei Traficomilla ollut uskoa yhtiön kasvuennusteisiin eivätkä EU-valtiontukisäännöt sen
mielestä täyttyneet.
–  Suunnitelmamme olivat haasteellisia, ja yhtiöltä toki vaadittiin kasvua, mutta Traficom ei
ilmeisesti luottanut kasvun mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen voimme kuitenkin todeta, että
olisimme päässeet tavoitteisiin. Laajakaistahankkeeseen oli saatu lähes pari tuhatta uutta tilausta,
joita emme pystyneet toimittamaan tässä taloustilanteessa.
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on perustettu vuonna 2013. Yhtiön liikevaihto vuoden 2018
tilinpäätöksessä oli 1,02 miljoonaa, ja tilikauden tulos oli tappiollinen 25,14 miljoonaa.
Emoyhtiö Keski-Suomen Verkkoholding Oy on perustettu vuonna 2014. Yhtiön liikevaihto oli
vuoden 2018 veroilmoituksessa annettujen tietojen mukaan 30 000 euroa. Sen sijaan tilikauden
tulos oli 279 000 euroa tappiollinen. Holdingyhtiön tilinpäätöstä vuodelta 2018 ei vielä ole tehty,
joten lukuihin tulee muutoksia lopullisten tilinpäätöstietojen myötä.

Mielipidekirjoitus 30.12.2019 02:02
Lakia pitää Suomessa tietenkin noudattaa!


Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV) ilmoitti 19.12.2019 patentti- ja rekisterihallitukselle
(prh) menettäneensä osakepääomansa 2 500 euroa. Edelleen 7.11.2019 yhtiön vahvistama
tilinpäätös kertoo yhtiön tuottaneen 1 016 237 euron liikevaihdolla 24 140 227 euroa tappiota!
Yhtiön oma pääoma on negatiivinen: se on miinuksella 15 990 304 euroa, ja ulkoista velkaa Keski-
Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) kautta on 28  604 261 euroa. Maksavia liittyjiä on vain 2 595
kappaletta.
KSVH:n olisi tullut pitää yhtiökokous jo keväällä ja jättää tilinpäätöksensä prh:lle vuodelta 2018.
Prh asetti KSVH:lle uhkasakon, mutta se ei ollut jouluun mennessä jättänyt lakisääteistä
tilinpäätöstään.
KSVH:n yhtiökokous pidettiin 29.11.2019. Muutamat osakaskunnat evästivät
yhtiökokousedustajiaan ”noudattamaan osakeyhtiölakia”!
Kevyet eväät, voitaisiin sanoa.
Onko niin, että kunnallishallinnossa pitää erikseen kehottaa noudattamaan lakia? Salailua ilmeisesti
halutaan jatkaa ”viimeiseen tappiin saakka”.
KSVH:n ja KSVV:n toimista on varoiteltu vakuuttavilla asiaperusteilla jo usean vuoden ajan.
Osaavat ja vastuulliset, mutta kovakorvaiset päättäjät eivät ole välittäneet monista varoituksista
eivätkä edes useista lainvoimaisista oikeuden päätöksistäkään.
Nyt on kunnilla totuuden ja kymmenien miljoonien eurojen takausmaksujen aika, minkä
Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden 18 päätöstä
vahvistavat. Kuntalaisten rahaa ollaan menettämässä ainakin 50 miljoonaa euroa! Kenen taskuihin
varat päätyivät, on poliisitutkinnan paikka.
Nyt on oikea aika saattaa päättäjät vastuuseen tekosistaan. Lakia tulee toteuttaa, kuten on
tarkoitettu.
Jos näin ei toimita, kansalaisten luottamus katoaa entisestään hallinto- ja oikeusjärjestelmäämme.
Miksi poliitikot ovat arvostusgallupeissa häntäpäässä?
Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Lakia-pit%C3%A4%C3%A4-Suomessa-tietenkin-noudattaa/1489799

Pienet Keski-Suomen kunnat roikkuvat löysässä hirressä laajakaista-
yhtiön takausvastuiden pelossa – Pihtiputaan kunnanjohtaja:
”Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä”

Kattavien nettiyhteyksien tarjoaminen asukkaille voi koitua kalliiksi joillekin keskisuomalaisille kunnille.
Paula Åström

Risto Luodonpää 11.12.2019
Maksettavaa voi tulla yhden koulun verran eli yli viisi miljoonaa

Kymmenen keskisuomalaista kuntaa on joutunut hankalaan välikäteen yhteisesti
omistamansa laajakaistayhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Pihtiputaan, Kyyjärven, Karstulan, Multian, Kivijärven, Petäjäveden, Luhangan, Konneveden,
Kannonkosken ja Toivakan yhteinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei selviä lainoistaan, jotka
ovat lankeamassa omistajakuntien maksettaviksi.
Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta omistamansa yhtiön lainoja 27
miljoonan euron edestä.

Suurin maksurasite on Pihtiputaalla, jonka osuus lainapotista on 5,6 miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen myöntää, että takausvastuissa puhutaan merkittävistä summista.
– Pihtipudas on pinta-alaltaan iso kunta. Verkkoja on jouduttu vetämään laajalle alueelle. Yhden
koulun verran siitä voi tulla maksettavaa, hän arvioi oman kuntansa osalta.
Ongelma juontaa juurensa valtakunnallisesta ”Laajakaista kaikille” -hankkeesta.
Sen avulla syrjäseutujen laajakaistahankkeita saatiin vauhditettua ja yhteyksiä muutenkin parannettua.

Tukipolitiikassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, joiden seurausta yhtiön talousongelmat pitkälti ovat.
– ELY-keskuksen kautta haetut EU-tuet on saatu, mutta Viestintävirasto ei ole maksanut haettuja
tukia ollenkaan, Kinnunen harmittelee.
Kunnat ovat Kinnusen halunneet pääomittaa yhtiötä, jotta jatkorakentamisen voitaisiin varmistaa.
– Pääomittamisyritykset ovat kuitenkin kumoutuneet hallinto-oikeudessa. Syynä on käytetty
markkinaneutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa osakeyhtiötä ei
voi pääomittaa, kunnanjohtaja selvittää.
Rahapula on omiaan haittaamaan myös yhtiön investointeja, jotka ovat Ari Kinnusen mukaan tällä
hetkellä jäissä.
– Investoinnit ovat jäissä, vaikka halukkaita liittymän ostajia olisi merkittävä määrä. Jonossa on
tälläkin 1900 halukasta ostajaa.
Omistajakunnat toivovat tilanteeseen pikaista ratkaisua, sillä mahdolliset velkavastuut vaikuttavat
merkittävästi myös niiden talouden suunnitteluun.
– Pihtipudas on jo joutunut maksamaan ensimmäisiä takauseriä vuoden 2019 aikana.
Semmoinenkin riski on olemassa, että jäljellä oleva velkaa erääntyy kerralla maksettavaksi,
kunnanjohtaja Kinnunen muistuttaa.
Velkasaneerauksen vaihtoehdoksi on väläytelty myös verkkoyhtiön myyntiä, mikäli sopiva
ostajaehdokas jostakin ilmaantuisi.
Ari Kinnunen johtaa omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää, mutta tehtävä velkaisen yhtiön
kauppaamiseksi on kaikkea muuta kuin helppo.
Myynti vaatisi lisäksi kaikkien omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän.
– Myynti on mahdollinen ja ostajaehdokkaitakin jo olemassa, mutta yhtiön käypä myyntihinta on
edelleen selvittelyn alla. Myyntihinta voi olla kunnille tappiollinen, hän arvelee.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös valtion mukaantulo jonkinlaisen rahoitusjärjestelyn turvin.
Kinnusen mukaan perusteluja löytyy tuoreesta hallitusohjelmasta.
– Hallitusohjelmassa todetaan, että ”Laajakaista kaikille" -hankkeen sitoumukset saatetaan
päätökseen. Odotamme valtiolta hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä rahoituksen
järjestämiseksi, Kinnunen painottaa.

SUOMENMAA