Talousvaikeuksissa rypevä Savon Kuitu!

Uusi valtio-omisteinen osakeyhtiö kuituverkon ympärille?

Laajakaistan maaseudulle mahdollistavaa runkoverkkoa rakennetaan. Vuoden 2013 kesällä koneet olivat Honkamäentiellä, josta työmaa eteni Saarisjärven tielle. Hannu Halonen ja Savon Kuidun Pekka Laukkarinen kävivät Honkamäentien työmaalla.

09.11.2016 Jaana Selander

KIURUVEDEN kaupunginvaltuusto keskusteli maanantai-iltaisessa kokouksessaan Savon Kuituverkkoon liittyvistä ongelmista ja päätti, ettei Kiuruvesi lähde Kuituverkon omistajaksi ja takaisinvuokraajaksi. Sen sijaan kaupunki on valmis pääomittamaan yhtiötä ensi vuonna.
   Savon Kuituverkko on ilmoittanut kunnille, että sen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne ovat vaarantumassa eikä yhtiö selviä vuodenvaihteessa erääntyvien lainojen lyhennyksistä. Osakassopimuksen mukaan omistajakunnilla on yhtiössä omistajavastuu ja takaajan vastuu. 
  Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on käynyt yhdessä kuuden muun maakunnan edustajien kanssa neuvotteluja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa siitä, että valtio ottaisi vastuuta kuituverkon rakentamisesta.
  – Savon Kuituverkon taseessa on paljon velkaa, eikä se pysty sitä tuotoillaan hoitamaan. Samojen ongelmien kanssa painivat myös muut kuntaomisteiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat syntyneet Laajakaista kaikille -hankkeen myötä, sanoi Muiniekka.

IDEANA on, että maan hajanaisesta osuuskunta- ja osakeyhtiöverkostosta muodostetaan uusi osakeyhtiö, johon osuuskuntien ja yhtiöiden velat kootaan ja tälle konsortiolle haetaan pääomasijoittajia tai sijoittajia.
  – Tavoitteena on markkinalähtöinen riskien hallittu haltuunotto siten, että sijoitetut pääomat turvataan. Ministeriö antaa toimeksiannon Inspira Oy:lle, joka on Kuntaliiton tytäryhtiö. Ministeriö kilpailuttaa hankinnan, koska sen arvo ylitti suorahankinnan ylärajan.
  Muiniekan mukaan Savon Kuituverkon esitys Kiuruvedelle yhtiön ostamisesta 1,5 miljoonalla eurolla ja takaisinvuokrauksesta sisältää merkittäviä riskejä, joihin ei voida sitoutua eikä ennakoida lainmukaisuutta valtiontuki-, kunta- ja kilpailulainsäädäntö huomioiden. Myös kaupungin taloudellinen tilanne on otettava huomioon.
  – Sen sijaan yhtiön pääomittaminen on lainmukainen menettelytapa, jolla myös ostamme aikaa asian hoitamiseen.

MUINIEKKA on menossa ensi viikolla neuvottelemaan pankkiin Savon Kuituverkon lainojen lyhennyksien lykkäämisestä takaajan ja omistajan ominaisuudessa, kuntien lisäksi takaajana on Finnvera.
Muiniekka muistutti, että kuituverkon rakentaminen valtion tukemana on tuonut elinvoimaa Kiuruvedelle samoin kuin muualle haja-asutusalueille.
  – Nyt on turvattava yhtiöön sijoitettu pääoma ja palvelutuotannon sekä rakentamisen jatkuvuus. Työtä on vielä paljon edessä, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi valtiolla ja omistajakunnilla on isot taloudelliset  intressit. Inspiran konsultaatio voi tuoda toki muitakin käyttökelpoisia ratkaisumalleja, ajattelee Muiniekka.

KIURUVESI on laittanut yhtiöön osakepääomaa 111 319 euroa vuonna 2010. Kunnan osuutta (22 prosenttia) Kiuruvesi on maksanut kuiturakentamisesta 624 389 euroa vuonna 2013 ja 142 179 euroa vuonna 2014. Takausvastuita Kiuruvedellä on 697 276 euron edestä, josta Savon Kuituverkko  on maksanut kaupungille 3,8 prosentin vuotuisen provision.
  – Vastaavat sijoitukset ovat tehneet  kaikki muutkin kunnat, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Euromäärät vain vaihtelevat sekä kunnan omarahoitusosuus. Kuituverkko  ei rakentanut Kiuruvedelle vuoden 2009 runkoverkkosuunnitelman mukaista verkkoa, koska työ jäi kesken, Muiniekka kertoo.
  Savon Kuituverkon osakkaita ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa, mutta vain 8 kuntaan on valokuitua rakennettu. Kiuruvedelle  on rakennettu eniten, vaikka Kiuruveden omistus yhtiöstä on 7,24 prosenttia.
  – Nyt tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta muiden osakkaiden kanssa. Kuopio on tehnyt samansuuntaisen päätöksen kuin Kiuruvesi, ettei lähde yhtiöön omistajaksi, muista kunnista ei ole tietoa. Ongelmana taustalla on ollut myös omistuksen pirstaloituminen, jolloin yhteisen tahdon muodostuminen on ollut vaikeaa, totesi Muiniekka.

Kuopio ei aio pelastaa talousvaikeuksissa rypevää Savon Kuitua

Savonsanomat  28.10.2016

Kuopion kaupunki ei aio ostaa alueellaan sijaitsevaa Savon Kuituverkko Oy:n viestintäverkkoa.

Pahoihin talousvaikeuksiin ajautunut verkkoyhtiö on esittänyt omistajakunnille, että nämä ostaisivat viestintäverkon tasearvolla ja takaisin vuokraisivat sen yhtiölle pitkällä vuokrasopimuksella, minkä jälkeen yhtiöllä olisi oikeus lunastaa verkko jäännösarvosta.

Yhtiön Kuopiolle esittämä kauppasumma on 426 596 euroa.

Yhtiö on lähettänyt ostoesityksen kahdeksalle kunnalle, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Kuopion lisäksi näitä ovat Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele, Siilinjärvi, Vesanto, Tervo ja Tuusniemi.

Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisesta ostamisen sijaan vaihtoehtona voisi olla yhtiön pääomittaminen.

– Tarvittaessa kaupunki voisi pääomittaa yhtiötä ensi vuonna kaupungin yhtiölle takaaman lainan vuosilyhennysten määrällä.

Kuopiosta on tullut kuntaliitosten myötä verkkoyhtiön suurin omistaja. Juankosken liitoksen myötä osuus nousee 26,5 prosenttiin.

Korkeista rahoituskustannuksista johtuen Savon Kuituverkon taloustilanne on heikentynyt merkittävästi ja toiminnan jatkuminen on vaarassa.

– Yhtiöllä on ollut haasteita saada toimintaansa riittävän kannattavaksi suhteessa investointeihin ja rahoituskustannuksiin. Mikäli yhtiön rahoitusasemaa ei saada korjatuksi, voi yhtiö ymmärtääkseni ajautua jopa maksukyvyttömyystilaan, sanoo Vainikainen.

– Eiköhän tähän vielä löydetä ratkaisu joltain pohjalta. Käsien pystyyn nostaminen tuntuisi aika kohtuuttomalta ratkaisulta, sanoo Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen.

Yhtiön tilanteeseen on haettu ratkaisua jo pari vuotta. Tuona aikana laajakaistaverkkoa ei ole laajennettu, sillä rahoitusta ei ole voitu hankkia. Yhtiö on toteuttanut vain kuntien rahoittamia kohteita.

–Kyse on siitä, kuinka yhtiön kohtuuttomat rahoituskustannukset saadaan järjestettyä, sanoo Laukkarinen.

Marita Tiihonen

Yhtiö:

Verkkoa valmiina 1000 kilometriä.

Savon Kuituverkko Oy:n omistavat Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa. Yhtiö rakentaa laajakaistayhteyksiä valokuitutekniikalla haja-asutusalueille sekä kuntien tarpeisiin.

Yhtiö toimii kuudetta vuotta. Liikevaihto on jäänyt huomattavasti tavoitteesta. Velkaa vajaat 5 milj. euroa. Kaikki tilikaudet ovat olleet tappiollisia, joten taseessa on tappiota 739 141 euroa. Omavaraisuus on laskenut 12 prosenttiin. Taseen loppusumma on 6,1 miljoonaa.

Asiakkaina on yhteensä 750 taloutta. Verkkoa on rakennettu noin 1000 kilometriä, eniten Kiuruvedelle ja Vesannolle. Kuopiossa verkkoa 66 kilometriä.

Ps. 

Vertailu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n:
 

Velkaa v. 2015  28 milj.euroa ja arviolta v. 2016 noin 38 milj. euroa.
Liikevaihto oli v. 2015 yhteensä 990 010 euroa.

Tappio v. 2015 oli -534 000 euroa. Kaikki toimintavuodet 2013 - 2015 ovat olleet tappiollisia yhteensä -623 010euroa

 

Tässä ovat 20 suurinta maataloustukien saajaa

Torstai 12.3.2015

Maaseutuvirasto on julkaissut tiedot vuonna 2014 maksetuista maataloustuista.

LUE MYÖS

Tämä kansanedustaja sai eniten maataloustukea
Maataloustuet 2014: 20 suurinta viljelijä-, rakenne- ja markkinatukien saajaa
Katso oman maakuntasi 10 suurinta maataloustuen saajaa
Alla olevassa taulukossa on listattu 20 suurinta tuensaajaa. Luvuissa ovat mukana viljelijätuet, rakenne-, hanke- ja yritystuet, markkinatuet ja muut tuet.

Sija	Tuensaajan nimi	Yhteensä
1	SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KY	2 127 995,21
2	PROAGRIA ETELÄ-SUOMI RY	2 088 183,10
3	PROAGRIA OULU RY	1 852 752,83
4	PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA	1 807 333,08
5	PROAGRIA POHJOIS-SAVO	1 723 140,42
6	SUOMEN METSÄKESKUS	1 659 360,39
7	VALIO OY HELSINKI	1 656 225,20
8	SUOMEN METSÄKESKUS	1 459 611,16
9	SAVON KUITUVERKKO OY	1 456 943,39
10	Jan-Erik Sigg Ab	1 406 887,40
11	MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUT	1 229 222,73
12	PROAGRIA POHJOIS-KARJALA RY	1 184 516,02
13	OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO	1 081 122,26
14	TURUN YLIOPISTO/BRAHEA-KESKUS	1 081 112,19
15	MTT RUUKKI	1 080 266,07
16	SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OY	1 078 791,88
17	ProAgria Etelä-Savo ry	1 046 898,95
18	PARGAS STAD	1 009 921,90
19	Iskola Oy	991 978,81
20	VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS	975 626,17

JAAKKO ISONIEMI

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120101637_uu.shtml

 

EU kieltää laajakaistojen rakentamisen maaseuturahoilla

Maaseutu 24.05.2013 Juhani Reku

Maaseuturahastosta myönnettävällä tuella ei saa rakentaa maaseudulle laajakaistaverkkoja, vaikka rahoitus on tarkoitettu nimenomaan yleishyödyllisiin investointeihin. Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa laajakaistan rakentamiseen pitää löytyä rahat muualla, komissio katsoo.
Komissio perustelee jyrkkää kantaa sillä, että rakennerahaston rahat vähenevät.
Maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2007–2013 yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu tieto- ja viestintäyhteyksien kehittäminen ja käyttöönotto. Ensi vuonna alkavan kauden ohjelmaan tieto- ja viestintäyhteyksien kehittämistä ei ole enää kirjattu.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen pehmittää komission jyrkkää näkemystä kuitenkin toteamalla, että tukea ei saa käyttää ”ainakaan runkoverkkoihin”.
”Ehkä paikalliset kyläverkot voivat silti olla mahdollisia.”
Maaseuturahaston tukirahojen jakamisesta eri tukimuotojen kesken ei ole vielä tehty päätöksiä. Maa- ja metsätalousministeriön luonnos maaseutuohjelman sisällöksi julkaistiin torstaina. Luonnoksesta voi antaa lausunnon 25.6. asti.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/eu-kielt%C3%A4%C3%A4-laajakaistojen-rakentamisen-maaseuturahoilla-1.40022

Kunnan talous kuralla!

Tässä lopputulos kuituverkon rakennuspuuhista? Maksumieheksi kunta, joka lähti toteuttamaan eturintamassa valokuiturakentamista. Olivatko lainsäätäjät miettineet tarkkaan yksityiskohdat kun kuiturakentamista lähdettiin ajamaan kuntiin kuin käärmettä pyssyyn. Lakia ainakin on muutettu jo kaksi kertaa ja kolmas on menossa lausuntokierrokselle? Vieläkään ei tunnusteta, että metsään on menty ja ryminällä!  Se on jo varmaa, että veronmaksajat ja kunnat ovat loppulaskun kärsijöitä! Kunnissa rymisee tulevaisuudessa ja kovaa! Ilpo

Rautavaara hyväksyi tietoverkko-osuuskunnan saneerausohjelman

Selvittäjän mukaan saneeraus on velkojille konkurssia selvästi edullisempi vaihtoehto.

28.11.2016 Kaija Kervinen / Yle

Rautavaaran kunnanhallitus on hyväksynyt Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerauksen ohjelmaehdotuksen.

Saneerausohjelmaa on muutettu aiemmasta. Suurin muutos on velkojen maksuohjelman lyhentäminen aiemmasta 30 vuodesta 25 vuoteen. Myös vakuusvelan laskentatapaan on tullut muutoksia.

Tietoverkko-osuuskunnan selvittäjänä toimivan asianajaja Markku Savolaisen mukaan saneerausohjelma on velkojille selvästi konkurssia parempi vaihtoehto.

Viime keväänä teetetyssä erityistilintarkastuksessa kävi ilmi, että osuuskunta on velkaantunut voimakkaasti koko toimintansa ajan. Toiminta on ollut tappiollista koko ajan, eikä kasvun ja velkaantumisen hallinta ole onnistunut. Erityistilintarkastuksen tekijän mukaan osuuskunta on ollut maksukyvytön jo vuodesta 2012 alkaen.

Myönteistä osuuskunnan kannalta on, että yrityssaneerausohjelman mukaan vuoden 2016 aikana osuuskunnan toiminnallinen saneeraus on onnistunut ja kassavirtaa kertyy velkojen maksuun, kuten on suunniteltu.

Lyhennetty 25 vuoden velkojen maksuaika kuitenkin todetaan tiukaksi, eikä se salli liittymämäärän pienenemistä, hintojen laskua tai budjetin ylittäviä yllättäviä menoja.

Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut tietoverkko-osuuskunnasta ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Kunta on jo maksanut Handelsbankenille 1,8 miljoonaa tietoverkko-osuuskunnan lainan takauksesta.

Valtimon kunnanhallitus on jo hyväksynyt saneerausesityksen aiemmin.

Kunnan talous herättää kysymyksiä!

Olen tehnyt aloitteen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) vaikutuksesta Rautavaaran talouteen. Nyt kuulin koko totuuden ja sen vaikutukset seuraaviin vuosiin. Miksi ei ole selvitetty RTVO:n taloutta 2010 – 2016? Mitä siinä on pielessä ja mitä on kertomatta kunnalle ja muille?

Miksi jatkuvat tappiot ja suuri velkamäärä, lähes 10 miljoonaa euroa? Miksi ei ole maksettu Koneneliölle urakasta, vaikka lainarahaa on ollut? Onko urakat kilpailutettu? Miksi hallituksen puheenjohtajat Koski 2010 ja Ahonen 2010 – 2016 sekä hallitus eivät ole seuranneet lainamäärän nousua?
Tästä olisi pitänyt ehdottomasti informoida takaajia, etteivät joutuisi maksumiehiksi, kuten nyt on käymässä. Olisiko RTVO:n pitänyt hakeutua konkurssiin 2012?
Miksi Rautavaaran kunta takasi uutta lainaa RTVO:lle? Onko viestintävirastolta kysytty ennakkopäätöksiä vuonna 2010, jolloin annettiin ensimmäinen 500 000 euron takaus? Selvittivätkö tätä edes kunnan- ja talousjohtaja?
Kunnanjohtaja Unto Murto esitteli kunnan taloustilanteen koko karmeuden. Palkkoihin ja muihin menoihin täytyy ottaa lainaa. Miten selvitään RTVO:n 4,1 miljoonan euron lainoista? Erityissairaanhoitokin on ylitetty jo 700 000 eurolla.
Onko esitetty yt-neuvottelu ratkaisu? Ei. Taloustilanne on ollut pitkään tiedossa, mutta luottamushenkilöt eivät ole halunneet sitä tiedostaa. Hyvänä esimerkkinä eräs valtuutettu esitti, ettei RTVO:n vaikutus kuulu talouteen. Se on pahin osa vuoden 2016 taloudesta.
Onneksi kunnan kiinteistöjen korjaustyöt on aloitettu, ettei tule vielä suurempia vahinkoja. Hyvää oli kunnanjohtaja Murron tekemät aloitteet kuntoarvioista. Korjaustyöt olisi pitänyt aloittaa ja vuosia sitten. Tarvitsemme paloaseman ehdottomasti yleisen turvallisuuden takia. Vanhan aseman hoito oli laiminlyöty. Onneksi paloasemalle tulevat tilat ambulanssille.
Mikäli Jokisuunniemen tontteja yritetään saada myydyiksi, pitää sillan olla kunnossa ja kestää raskaita ajoneuvoja.
Toivon, että talous saadaan kuntoon, eikä tarvitse aloittaa lomautuksia, koska silloin jokin palvelu heikkenee tilapäisesti.
Matti Rinne
Opetusneuvos
Rautavaara

Savo 06.10.2016 
Rautavaaran kunta harkitsee rajuja säästöjä: yt-neuvottelut tulossa

Talousvaikeuksissa oleva Rautavaaran kunta harkitsee rajua säästötoimia, jotka tulisivat voimaan vielä tämän vuoden aikana. Kunnanjohtaja Unto Murto esittää ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että kunnassa käynnistetään koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Tavoitteena on saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin vuoden 2016 aikana 1,2 miljoonan euron säästöt lomautuksilla tai muilla kustannuksiin alentavasti vaikuttavilla toimenpiteillä.
Kunnanjohtajan mukaan yt-neuvottelujen tavoitteena on saada kunnan talous tasapainoon vuosina 2016–2017 ja samalla muotoilla kunnan uusi organisaatio.

Isoin isku kunnan taloustilanteeseen on ollut Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) joutuminen yrityssaneeraukseen. Kunnalla on yhteensä noin 4 miljoonan euron saatavat RTVO:lta.
Kunnan viime vuoden tilinpäätös painui yli 100 000 euroa alijäämäiseksi RTVO:lle annetun 500 000 euron pääomalainan alaskirjauksesta.

Tänä vuonna kunta on joutunut ottamaan takausvelkoja varten kahden miljoonan euron lyhytaikaisen lainan, joka erääntyy joulukuussa.
Kunta joutui ottamaan syyskuussa myös miljoonan euron lainan ostopalveluja ja henkilöstönsä palkkamenoja varten.
Taloutta ovat rasittaneet myös erikoissairaanhoidon menot, jotka ovat ylittyneet elokuun loppuun mennessä 700 000 eurolla.
Elokuun lopun tuloslaskelma on kokonaisuudessaan lähes 1,9 miljoonaa euroa miinukselle, kun talousarvio laadittiin 554 000 euroa alijäämäiseksi.

Heikki Toivanen