Viime maanantaina Viitasaaren kaupunginhallituksen kokouksessa esitimme kaupunginjohtajan päätösesitykseen seuraavan muutosesityksen: Viitasaaren kaupunki ei osaltaan hyväksy
Pojanmaan käräjäoikeudelle antamaa lausumaa, koska Kuuskaistan mahdollisista
talous ym.epäselvyyksistä ei ole kokouksessa riittävästi kirjallista materiaalia eikä
selvityksiä.
Päätösesityksestä ei selviä myöskään kuinka tarkasti
erityistilintarkastus, sekä sen ohella tarvittavat toiminnan ja talouden
tarkastukset ovat kunnittain tehty. Tarkastelut olisi pitänyt tehdä samalla
tarkkuudella kuin Viestintävirasto teki v. 2015 Multian laajakaista asiassa.
Viitasaaren tarkastus on tehty vasta vuodesta 2014 alkaen. Tarkastelussa olisi
pitänyt olla jo alkuaikojen Kuuskaista lupaukset omarahoitusosuudestaan ja ym.
Laajakaista lakien noudattamisesta.
Kaupunginhallituksen kokouksessa olisi pitänyt olla myös selvitys, mihin on käytetty Viitasaaren kaupungin ja kuntalaisten Kuuskaistalle maksetut yli miljoonan euron ennakkomaksut. Verkkoa Viitasaarelle rakennettiin vain muutama kilometri. Esitystä kannatti Juhani Halonen. Äänestystuloksella ei yllä mainittua esitystä hyväksytty, jätin asiaan myös eriävän mielipiteen.
Kuuskaistan velkasaneeraus ei ole oikea eikä reilu ratkaisu Keski-Suomen kunnille, eikä varsinkaan kuntien syyttömille liittymävaraajille.
Kuuskaistan kuuluisi maksaa Viitasaarelle, Saarijärvelle sekä Jyväskylälle oikeuden määräämät maksut korkoineen takaisin. Pohjanmaan omistajakuntien tulisi pääomittaa Kuuskaistaa samalla lailla kuin Keskisuomen Valokuituverkkojen omistajakunnat joutuivat pääomittamaan maksuvaikeuksissa olevaa vastaavanlaista verkkoyhtiötään.
Pesänselvittäjän selvityksillä puolustetaan ja pönkitetään vain ja ainoastaan Kuuskaistaa. Kuntalaisten ja kuntien antamia ennakkomaksuja ei todennäköisesti saada loppupelissä lanttiakaan takaisin. Velkasaneeraukseen pääsyn jälkeen kukaan ei kysele enää, että ketkä olivat tämän miljoonien eurojen menetyksen takana. Kuuskaista sai julkista tukea kunnilta sekä valtiolta. Näitä myönnettyjä tukia käytettiin Kuuskaistan hankkeesiin ja myöhemmin loput tuet siirrettiin K-S Valokuituverkoille viranhaltijapäätöksellä eli maakuntajohtajan päätöksellä. Tässä kuviossa vaihdettiin hankkeen toteuttaja Kuuskaistasta K-S Valokuituverkkoihin ilman kilpailutuksia. Laki sanoo, että hankkeen toteuttajan tulee osallistua aina myös kilpailutukseen. Tätä lakipykälää ei noudatettu missään muodossa, ja tässä suosittiin mielestäni laittomasti yksinomaan tiettyä verkkoyhtiötä.
Mielestäni tukien siirrot ja käyttö eivät myöskään täytä EU:n lainsäädännön mukaista julkisen tuen myöntämisen perusteita. Valtiontuet tulisi periä Kuuskaistalta käräjäoikeuden päätöksellä myös takaisin, koska Kuuskaista sai väärin perustein julkista tukea.
Se on varmaa, että Kuuskaistan omistajakuntien, sekä hankkeeseen lähteneiden Keski-Suomen kuntien rahaa on palanut johonkin rutkasti. Esimerkiksi Viitasaaren, Saarijärven ja Jyväskylän kaupunkien kuituverkon rakentamiseen maksettuja etumaksuja on lähes 2 miljoonaa euroa hupuloitu jonnekin, ja myös näiden kuntien kuntalaisten etumaksurahoja n. 800 000 euroa. Missä nämä rahat ovat?
Kuuskaistan väitteiden mukaan verkkosuunnitelmat ja muutama kilometri maksaa miljoonan. Tämä ei voi pitää mitenkään paikkaansa. Odotan, että Kuuskaistan velkasaneerusta varten tehty erityistilintarkastus on toimitettu riittävän tarkasti jokaisen hankkeisiin osallistuneen kunnan osalta, jotta edes jonkinlaista selvyyttä tulisi rahojen kohtalosta.
Velkasaneerauslaissa on tiukat normit, jos tarkastuksessa löytyy mahdollisia epäselvyyksiä, ei velkasaneeraukseen pääse. Olisi mielenkiintoista saada julkiseen tietoon mihin oikein kuntalaisten ja kuntien rahat ovat menneet? Virkavallan pitäisi tutkia tämä todella isoja rahoja koskeva epäselvyys perinpohjin.
Kuuskaistan velkasaneeraus merkitsee Viitasaarelle, Saarijärvelle ja Jyväskylälle sekä näiden kuntien etumaksuja maksaneille asukkaille ettei rahoja saada koskaan takaisin. Väitteet, että tämä velkasaneeraus olisi paras vaihtoehto rahojaan hakeville kunnille ei pidä paikkaansa. Tästä saneerausvaihtoehdosta hyötyy vain Kuuskaista pesemällä velkansa ja kuntien saatavat maton alle. Edellä mainittujen kuntien tulee vaatia tulevalta käräjäoikeudelta selvitykset kaikesta kuiturakentamiseen liittyvistä rahaliikenteestä.
Käräjäoikeudelle tulisi olla konsernitasoinen selvitys, eli tytäryhtiö Kuuskaistan palvelut Oy: n tilit ja toiminta tulisi myös tutkia tarkoin. Kuuskaistan Palvelut Oy oli vielä vuosia 10% osuudella K-S:n Valokuituverkoissa osakkaana. Tämä yhtiö toimi käytännössä koko kuiturakentamisen operatiivisena toimijana kaikissa mukana olleissa kunnissa. Joten kyseinen yhtiö liikutti isoja rahasummia hankkeessa. On mielenkiintoista seurata, mitä tekee Pohjanmaan käräjäoikeus, vetääkö kotiinpäin vai tutkiiko asiat tasapuolisesti?
KSVV:n esittelemästä
vähittäishinnastosta selvisi, etteivät tilaajat voi saada varausmaksua
takaisin irtisanoutumalla, koska irtisanoutumisesta joutuu maksamaan
varausmaksun suuruisen korvauksen. Myös mahdollinen takaisinmaksuaika oli laitettu useiden vuosien päähän.
Tässä esimerkki Multian hankkeesta. Samanlaiset tutkimukset tulisi tehdä kaikissa kunnissa, jotka olivat hankkeessa mukana!
Saamani tietojeni mukaan v. 2015 kesäkuussa tehtiin Viestintäviraston pyynnöstä Multian laajakaistahankkeen osalta taloudellinen ja teknillinen tarkastus. Taloudellisessa tarkastuksessa todettiin muunmuassa, että Kuuskaistalla oli ollut Viestintäviraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi. Viestintävirasto on pyytänyt KSVV:tä korjaamaan hankkeen kirjanpitoa havaittujen eriävien käsitysten osalta. Lisäksi Multia-laajakaistahankkeen verkko on Kuuskaistan ja KSSV:n aikana suunniteltu uudestaan useita kertoja, mistä on aiheutunut moninkertainen määrä suunnittelukustannuksia verrattuna muihin Viestintävirastossa käsiteltyihin laajakaistahankkeisiin.
Moninkertaisten suunnittelukustannusten syntytapa ja määrä ihmetyttää virastoa. Viestintävirasto tulleekin oikaisemaan näitä kustannuksia maksupäätöstä valmistellessaan.
Myös tarkastuksen aikana aliurakoitsija Telog:n laskutusta ihmeteltiin. Tarkastuksen aikana kävi ilmi, että hankkeen aliurakoitsija Telog on laskuttanut verkon rakentamisesta rakennettujen metrien mukaista veloitusta. Laskuilla veloitus on laskennallisesti jaettu rakentamiseen, kaapeleihin, projektinjohtotyöhön, matka- ja majoituskustannuksiin sekä jo edellä mainittuun suunnitteluun ja verkon dokumentointiin. Telog kertoi tarkastuksen aikana, että kustannuslajeille jaottelu on keinotekoinen eikä sen tueksi ole esimerkiksi vastaavia määriä matka-ja majoituskustannuksia. Telogin laskuilla olevat kaapeliostot sitä vastoin ovat todennettavissa kirjanpitoaineistossa.
Kun Multian laajakaistahanke siirtyi Kuuskaistalta KSSV:lle, Verkko-osuuskunta Kuuskaistan omistama Kuuskaistan Palvelut Oy on 27.5.2014 alkaen toiminut Multian laajakaista-hankkeen projektin valvojana. Tästä toiminnasta Kuuskaistan Palvelut Oy on laskuttanut KSVV:tä pelkästään Multian hankkeen osalta vuoden 2014 loppuun mennessä 400.000 euroa, josta tukikelpoiseksi esitettiin 80.000 euroa. Projektinjohtotyöstä ei ole olemassa työajanseurantaa, koska laskutus on Telogin tapaan toteutettu metriperusteisellä hinnalla. Projektinjohtamisen kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin muilla samankokoisilla laajakaistahankkeilla. Vastauksena edellä mainittuun epäkohtaan kerrottiin, että aliurakoitsija Telog valvoo omia aliurakoitsijoitaan ja samanaikaisesti Kuuskaistan Palvelut Oy valvoo Telogia.
Multia-hankkeen rakennustyöt olivat olleet pysähdyksissä alkusyksystä 2013 aina toukokuuhun 2014 asti. Siitä huolimatta projektikirjanpitoon on kirjattu 450 000 euron suuruiset verkonrakennuskustannukset tältä ajalta. Asiasta kysyttäessä KSVV vastasi, että kustannukset aiheutuivat tarpeesta saattaa verkko tele-ja tieturvalliseen kuntoon töiden pysähdyksenaikana. Alueella on suorotettu myös ELY-keskuksen katselmointeja tuona aiana.
Tarkastuksessa tuli myös ilmi, että tukikelpoisen verkon osia oli osassa tositteista määritelty virheellisesti. Telogin ja Kuuskaistan Palvelut Oy:n selityksen mukaan virhe aiheutui yritysten välisessä verkkotietojen siirron yhteydessä tapahtuneessa tiedostomuodon vaihtumisessa. Telog on tämän vuoksi laskuttanut KSVV:tä kaivuutyöstä joillain reiteillä useampaan kertaan.
Viestintävirastoon keräämien valvontatietojen mukaan Multian verkkoon oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty 243 liittymää. Kytkettyjä liittymiä on vuosikyselyn mukaan 105 kappaletta. Teknillisellä tarkastuksella todettiin , että aktiivisessa käytössä oli vain 94 kytkettyä liittymää. Syytä myytyjen ja kytkettyjen liittymien määrän väliseen eroon tiedusteltiin taloudellisen tarkastuksen yhteydessä, KSSV totesi, että tilaajat eivät ole halunneet ottaa liitymiään käyttöön vaikka ovat maksaneet liittymismaksun. KSVV:n esittelemästä vähittäishinnastosta selvisi, etteivät tilaajat voi saada varausmaksua takaisin irtisanoutumalla, koska irtisanoutumisesta joutuu maksamaan varausmaksun suuruisen korvauksen.
KSSV:lle annettiin mahdollisuus korjata maksuhakemuksen yhteydessä toimitettu aineisto siten, että väärin määritellyt reitit ja niiden työkustannukset kohdistettaisiin projektikirjanpidossa oikein tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin.
Loppussa mainitaan, että Viestintävirasto ei saamiensa tietojen perusteella tässä vaiheessa voi olla varma siitä, kuuluvatko kaikki Viestintävirastolle esitetyt kustannukset Multian laajakaistahankkeelle.
Yllä mainittu aineisto on poimittu v. 2015 Viestintäviraston selvityksestä koskien Multian hanketta.
Multian hankkeen osalta v. 2017 Viestintävirasto hylkäsi vajaan 500 000 euron tukimaksun kokonaisuudessaan.Tuen hylkäykseen oli syyksi laitettu liika julkinen tuki, mutta aivan varmasti edellä mainitut epäkohdat olivat myös mukana tuen suuruutta arvioidessa.
Kuuskaistan Pohjanmaan omistajakunnatkin maksumiehiksi:
Ote Soinin kunnanhallituksesta:
Khall 25.9.2017
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt 30.11.2016 käräjäoikeudelle hakemuksen
yrityssaneerausmenettelyn
aloittamisesta. Pohjanmaan käräjäoikeus on päätöksellään 28.2.2017
päättänyt saneerausmenettelyn aloittamisesta.
Alavuden kaupunki
(ml Töysän kunta), Alajärven kaupunki (entisen Lehtimäen kunnan osalta),
Kuortaneen kunta ja Soinin kunta ovat osallistuneet osuuskunnan
investointien rahoitukseen eri vaiheissa 2000-luvulla lainan antajina
sekä pankkilainan takaajina. Soinin kunnan vastuut on esitetty edellä.
OP
Yrityspankki Oyj on osoittanut kunnille 1.9.2017 päivätyt
maksuvaatimukset, eräpäivä 22.9.2017. Näiden takausten sekä kuntien
antolainojen vakuutena ovat yrityskiinnitykset. Nämä vakuuslainat
huomioidaan kuntien saatavina saneerausohjelmassa. Soinin kunnan
maksuosuus OP Yrityspankki
OYJ:n lainasta on ilman viivästyskorkoja
330.868,91 e.
Saneerausmenettelyn selvittäjäksi määrätty
asianajaja Jussi Laakkonen Asianajotoimisto Fennosta tekee
saneerausehdotuksen käräjäoikeudelle velkojatoimikuntaa kuultuaan
kuluvan syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käräjäoikeus tulee
pyytämään eri asianosaistahoilta, myös
kunnilta, lopulliset kannanotot saneerausohjelmaan.
Kunnanjohtaja
Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen esitetyn informaation. Saneerausehdotuksen
jälkeen tehdään tarvittavat toimet ja kannanotot.
Kunnanhallitus
hyväksyy toimenpiteen, että laina on takauksen perusteella maksettu OP
Yrityspankki Oyj:lle maksuvaatimuksen mukaisena eräpäivänä 22.9.2017
Ps. Tiettävästi muutkin omistajakunnat ovat joutuneet samoin maksumiehiksi.
Verkko-osuuskunta Kuuskaista hakee yrityssaneeraukseen – maksukyvyttömyys uhkaa
Verkko-osuuskunta
Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin otettuaan rakentaakseen
haja-asutusalueiden laajakaistan useissa Keski-Suomen kunnissa.
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt Pohjanmaan käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerauksen aloittamisesta.
Saneerauksen
taustalla on se, että Kuuskaista tuomittiin käräjäoikeuden
välipäätöksessä suuriin korvauksiin Jyväskylän, Saarijärven ja
Viitasaaren kaupungeille. Korvausten perusteena on sopimusrikkomus,
sillä Kuuskaista ei saanut rahoitusvaikeuksien vuoksi rakennettua
laajakaistaa näiden kaupunkien haja-asutusalueille.
Kuuskaista
katsoo, että se on päätöksen vuoksi tilanteessa, jossa sitä uhkaa
maksukyvyttömyys. Osuuskunta on jättämässä kaikista tuomioista
valitukset Vaasan hovioikeuteen, mutta kaupungit voivat hakea
käräjäoikeuden korvauspäätösten toimeenpanoa, vaikka niillä ei ole
lainvoimaa.
Kuuskaistan
mukaan sen perusliiketoiminta on kannattavaa, ja ennusteiden
perusteella se pystyy tekemään positiivista tulosta. "Yrityssaneeraus
onnistuessaan turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden
kuin mahdollinen konkurssi", osuuskunnan tiedotteessa todetaan.
Saneeraushakemus
koskee Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa, eli konsernin emoyhtiötä. Se ei
osuuskunnan mukaan vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä tytär- tai
osakkuusyhtiöiden toimintaan.
Kuuskaista vetää valituksensa pois:
Tiedote 7.7.2017
Viimeksi päivitetty 11.07.2017
Kirjoittanut Verkko-osuuskunta Kuuskaista
Kuuskaista vetää valituksensa pois Vaasan Hovioikeudesta koskien
Jyväskylän käräjäoikeuden Kuuskaistalle tuomittua lankettavaa tuomiota
Saarijärven, Jyväskylän ja Viitasaaren sopimusrikkomus asiassa.
http://www.kuuskaista.com/index.php/tiedotteet/tiedote-tiedotteet/703-tiedote-7-7-2017
KUUSKAISTAN SANEERAUKSESTA OHJELMAEHDOTUS
Saarijärvi
Keskisuomalainen 4.10.2017
Verkko-osuuskunta
Kuuskaistan yrityssaneerausmenettely on edennyt siten, että ehdotus
saneerausohjelmasta on jätetty Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus
päättää asiasta myöhemmin.
Saneerauksen selvitysvaiheessa Kuuskaistasta on tehty erityistilintarkastus.
Yrityssaneerauksen
tavoitteena on, että talousvaikeuksissa olevan yrityksen toiminta
turvataan ja velkojille lopputulos on parempi kuin konkurssissa.
Tavallisesti velkoja leikataan.
Kuuskaistan laajakaistahankkeet keskeytyivät aikanaan Keski-Suomessa rahoitusvaikeuksiin.
Keski-Suomen
käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä Kuuskaista on määrätty
korvaamaan Saarijärven, Viitasaaren, ja Jyväskylän kaupungeille niiden
maksamia operaattori- ja liittymämaksuja sekä oikeudenkäyntikuluja
yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa.
Näissä kunnissa myös yksityiset
tilaajat jäivät ilman laajakaistaliittymiä, vaikka maksoivat niistä
vähintään 492 euroa. Kuuskaistan velkoihin kuuluu asiakkaille
palautettavia liittymärahoja lähes 800 000 euroa.
Kuuskaistan yrityssaneeraus alkaa hahmottua
Verkko-osuuskunta
Kuuskaista ajautui talousvaikeuksiin ryhtyessään laajentamaan
toimintaansa Keski-Suomeen. Yrityssaneerausohjelmasta on valmistunut
ehdotus.
31.10.2017 klo 12:2 Antti Seppälä / Yle
Verkko-osuuskunta
Kuuskaistan yrityssaneerausohjelma on valmistumassa. Osuuskunnalla on
saneerausvelkaa 9,5 miljoonaa euroa. Saneerauksella pyritään siihen,
että Kuuskaistan toiminta jatkuu ja osuuskunnan jäsenet saavat pitää
tietoliikenneyhteytensä.
–
Osuuskunnan jäsenet eivät ole vastuussa, vaan oleellista on, että
toiminta jatkuu. Etenkin monella sivukylällä valokuituverkko on ainoa
tietoliikenneyhteys, sanoo yhden velkojakunnan, Alavuden
kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää.
Osuuskunnan
päävelkojia ovat kunnat ja mm. kaistan rakentaja Keski-Suomessa.
Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin
nimenomaan ryhtyessään rakentamaan Keski-Suomeen.
Etelä-Pohjanmaan
Kuusiokunnista suhteessa eniten saatavia on Kuortaneella (1,2 milj. €)
ja määrällisesti eniten Alavudella (2 milj €), jonka saatavissa on
kahden sittemmin toisiinsa liittyneen kunnan, Alavuden ja Töysän
saatavat. Soinin saatavat ovat noin puoli miljoonaa ja Alajärven reilut
300 000. Alajärvellä Kuuskaistaa on vain Lehtimäen alueella.
Varatuomari
Jussi Laakkonen on laatinut saneerausohjelmaehdotuksen. Käräjäoikeus
tekee asiassa välipäätöksen marraskuun alussa. Lopullinen päätös
saneerausohjelmasta saataneen loppuvuodesta, mikäli ehdotukseen ei ole
huomautettavaa. Yhtiössä on laadittu myös erityistilintarkastus
keväällä, mutta tarkastuksessa ei havaittu puutteita esimerkiksi yhtiön
hallinnossa.
Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta
Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä
Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli
Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.
Eipä tuo ihme ole,
sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen
saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta
konkurssiin”.
Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!
Keski-Suomessa
juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan
lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät
hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta
kritiikkiä vastaansa.
Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan
”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan
hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin
kilpailutukseen 21.4.2011. Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen
– Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt.
Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan
toimitusjohtaja.
Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun
muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen,
sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut
täsmälleen oikeassa.
Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt
Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia
leikkitietojaan paljastaa.
Piirileikin osallistujat vähenivät,
leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi
ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä
pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei
se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).
Eihän mielenkiintoista,
joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein
eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo
Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja
elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja
Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa
piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset
väliyhtiön kautta.
Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100
prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta
omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!
Puuhahenkilöt pohtivat
kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten
avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen
holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi
olla peräti euron hinnalla.
Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee
jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen
Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset
viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.
Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?
Hannu Luotola
Saarijärvi
(Tässä kirjoitus Saarijärveltä keväältä 2014. Tämä kirjoitus oli aikaansa edellä )Valokuitu Keski-Suomessa.
1.Liiketoimintakaupan
hinta
Kuuskaistan
oman verkon rakentamiskustannukset.
6Net verkkosivuilla (www.6net.fi) on
esitys vuodelta 2005 Kuusiokuntien valokuituverkon rakentamisesta. Esityksen
mukaan verkko on tullut maksamaan 5-6
€/m. Liiketoimintakaupassa Kuuskaista veloittaa rakennetusta runkoverkosta
17,4
€/m+10% rakennuttamislis
ää eli yhteens
ä 19,14
€/m. Liiketoimintakaupassa kunnat sitoutuvat ostamaan
Kuuskaistan palveluyhti
ölt
ä loput rakennettavasta verkosta
tällä samalla hinnalla. Vaikka huomioitaisiin
rakennuskustannusten rajukin nousu, ylihinnaksi tulee v
ähint
ään
8-10
€/m. Ylihinnalla kuitattaisiin
oletettavasti Kuuskaistan aiemmin kertyneet tappiot.
Ostettavan
verkon laatu
Niiltä alueilta,
joissa Kuuskan urakoitsija Telog-Otera on jo rakentanut verkkoa, kuuluu hälyttäviä uutisia
työn
laadusta. Todettu reklamaatiolista on normaalisti näissä töissä
esiintyviin reklamaatiolistoihin verraatuna moninkertainen. Kuuskaistan 2012
tilinpäätöksessä todetaan
tielaitoksen kanssa meneillään oleva riita johtojen väärästä sijainnista. Tielaitoksen vaatimus on 500000€. Tähän vaatimukseen sisältyvä riski jää kuntien
maksettavaksi. Kuuskaista on luvannut hoitaa reklaamaatiot kuntoon. Kuuskaistan
konkurssivaara on ilmeinen ja Kuuskaistan lupaukset sitä myötä vähäarvoisia.
Ylihinta
taseen mukaan
Liiketoimintakaupan hinnaksi
esitetään
1€. Kaupan
myötä kuntien
vastattavaksi siirtyy noin 800 000€ enemmän velkoja kuin Kuuskaistan ilmoittama
verkko-omaisuuden arvo on. Verkon arvo on ylihintaisten
rakentamiskustannusten ja riskien valossa vielä huomattavasti alhaisempi. Kunnat
pelastaisivat liiketoimintakaupalla konkurssikypsän Kuuskaistan sekä
takaisivat urakoitsijoille ruhtinaalliset tuotot jo tehdyistä urakoista
ja myös
vielä
tekemättömistä.
Kuuden
kunnan valtionapuhakemus ja päätös
Kuuden kunnan osalta
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on saanut ennakkopäätökset valtionavusta. Valtionavun
edellytyksenä
on laajakaistalain 8§ 1. momentin mukaan, että
operaattori laittaa hankkeeseen 34% omaa rahaa. Kuuskailla ei ole ollut vuoden 2012 tilinpäätöstietojen
mukaan omia varoja, joita olisi voinut käyttää noin 4 Milj €
omarahoitusosuuteen. Se ei sen
ilmoittamien tietojen mukaan ole saanut Finveran eikä
muidenkaan tahojen takausta lainoille, joita tarvittaisiin omarahoittamiseen.
Myöskään
ulkopuoliset sijoittajat eivät ole olleet kiinostuneita hankkeen rahoittamista ilman kuntien
takausta. Vaadittuun omarahoitukseen näyttäisi olleen kirjattu muiden kuin
avustushakemuksen kuntien maksamiia ennakoita oman alueensa valokuituverkon rakentamisesta. Mahdollisesti
myös
liittymismaksuennakkoja muiden kuntien alueelta tulleilta liittyjiltä on käytetty
omarahoitusosuuteen. Kumpikaan vaihtoehto ei täytä laajakaistalain operaattorin omavastuulle asetettuja vaatimuksia.
Jos näin on
tapahtunut, liiketoimintaan sisältyy riski siitä, että
avustuksia ei lopulta myönnetä, anomusiin sisältyneiden
virheellisten tietojen takia.
Liiketoimintakaupan
ja kuntien takauksen laillisuus EU lainsäädännön valossa
Laajakaistalain mukaan
avustettavassa hankkeessa pitää olla mukana operaattori 34% osuudella.
Nyt esillä
olevassa hankkeessa operaattorina toimisi verkkotoiminnan osalta kuntien
omistama verkkoyhtiö.
Varsinaisen internetpalvelujen tuottajana olisi Kuuskaista tai joku muu
operaattori. Hanke tulisi olemaan siten 100% yhteiskunnan rahoittama. Hankkeen
ensimmäisessä vaiheessa
rakennettaisiin haja-asutusalueen tukikelpoinen verkko ja saman alueen liittymäverkot.
Liittymäverkot
eivät ole
tukikelpoisia(laajakaistalaki 7§). Liittymäverkkoa
voidaan pitää
kilpailtuna toimintana, koska valokuituverkolle löytyy useita vaihtoehtoisia
korvaajia, joita voivat tarjota kaupalliset operaattorit ja jonka voi
hoitaa liittyjä
itse. EU kieltää
yhteiskunnan tuen alueelle, jossa markkinoilta löytyy toimivia ratkaisuja (SEUT 107 ja
108 artikla).Takaus ja muu julkinen rahoitus liittymäverkkojen rakentamiseen
siten on laiton.
Verkkoosuuskunta Kuuskaista
toimii teleoperaattorina ja on siis yksi toimija vahvasti kilpailluilla
viestintäpalvelumarkkinoilla.
Liiketoimintakaupassa Kuuskaistalle maksettu
ylihinta, vähintään 800 000€ on siis
tukea kilpaillulla alueella toimivalle yritykselle. Yritys, joka näin saa
tukea, ei toimi tuen antavien kuntien alueella.
Komission tiedonannon
2008/C155/02 kohdassa on lueteltu ehdot, joiden kaikkien vallitessa tuki
olisi sallittua. Takaus sekä liiketoimintakaupan ylihinta eivät täytä näitä kriteerejä.
Liiketoimintakaupan osalta kohta ei täyty ja takauksen osalta
kohdat eivät
täyty perustelut esitetään kohdassa ”liiketoimintasuunnitelman
realistisuus”.
Liiketoimintakauppa
ja takaus kunnan toimialaan kuuluva asiana
Kunnan myöntämä takaus
kunnan ulkopuoliselle yhteisölle on mahdollista, jos
a. takaukseen sisältyvä riski ei
ole kunnan kantokykyyn nähden liian suuri,
b. takauksen realisoituminen ei
saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta
ja
c. kunnat edut on turvattu
riskit asianmukaisesti kattavalla vastavakuudella.
Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:lle myönnettävän noin 4,6 M€ takaus ottaen huomioon kaupungin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016 ovat a- että b-kohdan
vastaisia.
Takaukselle ei ole osoitettu myöskään kohdan c
mukaista vastavakuutta.
Takaus on siten kuntalain 2§
vastainen.
Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:n (KSVV) liiketoimintasuunnitelman realistisuus
Liiketoimintasuunnitelma, joka
on nyt käsillä olevan
takaus-ja osake- ja pääomasijoituspäätösten perustana,
koskee 15 kunnan alueella laajakaistalain mukaisen tuetun alueen runkoverkon
ja liittymäverkon
rakentamista ja operointia.
Liiketoimintasuunnitelma on
vahvasti epärealistinen.
Jotta hanke olisi kannattava se edellyttää useiden asioiden onnistumista yli
odotusten ja että
ei mikään
lukuisista fataaleista riskitekijöistä realisoidu.
Investointi
Verkkojen rakentaminen
suunnitellulle alueelle on liiketoimintasuunnitelmassa arvioitu maksavan noin
60 M€.
Vuoden 2012 Kuuskaistan tilinpäätöksen liitetietojen viimeiselle sivulla
todetaan, että
samanlaisen verkon rakentaminen tulee maksamaan maksimissaan 44M€. Nyt jo
rakennettujen verkkojen osalta on todettu, että suunnitelmat ovat olleet alimittaisia
ja toteutus on tullut kalliimmaksi kuin suunnitelmassa. Kun vielä huomioidaan
kunnallisten hankkeiden taipumus ylittää kustannusarvionsa ja Kuuskaistan
intressi antaa hankkeesta ylioptimistinen kuva, on odotettavissa, että tämän hetken
suunniteltu 60M€
kustannusarvio tulee toteutusvaiheessa ylittymään reilusti. Jos hanke tulee
maksamaan 70M€, lisää ylitys
korkokuluja käytetyllä 3,5%
korkokannalla 350000€/a, mikä jo yksin ajaa hankkeen raskaasti
tappiolliseksi. Korkoriskiä on käsitelty erillisessä
riskiarviossa.
Investoitien ylittyminen
joudutaan kattamaan lisälainalla, jonka takaajaksi kunnat
joutuvat.
Osakassopimuksen mukaan kuntien
ei ole pakko osallistua uusiin takauksiin tai pääomittamisiin.
Verkon
rakentamisaikataulun mukaan 6 kuntaa saa verkon 2014 aikana ja loput 9 2015 ja
2016. Lisärahoituksen
saaminen niiltä
kunnilta, joiden verkko on jo valmiina voi olla kyseenalaista, kun huomioidaan
vielä,
että näiden
kuntien joukossa on Karstula ja Petäjävesi.
Osakassopimuksen mukaan osakkaat
sitoutuvat tekemään
päätöksen,
jolla lisäpääomitetaan
yhtiötä, jos oma
pääoma on
osakeyhtiölain
mukaan menetetty.Tämä tilanne
tulee eteen varsin piankin, jos toiminta on tappiollista. Toisaalta
sopimuksessa sanotaan, että kenenkään osakkaan ei tarvitse osallistua itse
pääomittamiseen.
Tilanne, jossa lisäpääomittamista
tarvitaan, tulee eteen, jos toiminta on tappiollista. Onko osakkailla halukkutta
jatkuvasti lisäpääomittaa
tappiollista toimintaa varsinkin tilanteessa, jossa osa osakaskunnista on
kuntaliitoksen myötä osa
laajempaa kokonaisuutta. Yhtiö todennäköisesti päästetään konkurssiin tai jää muutaman
harvan kunnan harteille.
Liikevaihto
Insipira on ilmoittanut
perustaneensa laskelmat paljolti Kuuskaistan jo vakiintuneeseen
laajakaistaliiketoimintaan.
Kuuskaistan toiminta-alueella on
potentiaalisia asikkaita osapuilleen saman verran kuin KSVV:n tuetulla
alueella. Kuuskaistan asiakaskunnassa on mukana taajamat yrityksineen ja
Kuuskaistan toiminta-alueen asukastiheys on merkittävästi isompi
kuin KSSV:n.
Kuuskaista on saanut vajaan 10
vuoden aikana liikevaihtoa asiakaskunnaltaan 950000€/a 2012
tilinpäätöksen
mukaan. Inspiran laskelmissa KSVV:n asiakaskunnalta kerättäisiin heti
rakentamisvaiheen jälkeen
2017 liikevaihtoa 3M€. Pelkästään
haja-asutusalueiden yrityksiltä aiotaan saada 1,3M€.
Kuuskaistan liikevaihdossa on lisäksi mukana myös
internetpalvelujen myynnistä saadut tulot 10-30€/asiakas.
Ammattisijoittajien
arviot
Kuuskaista yhdessä Inspiran
kanssa on anonut Finveralta takausta puolelle investointilainaa. Samoin on
kartoitettu infrakankkeisiin erikoistuneiden sijoittajien halukkuutta sijoittaa
oman pääoman
ehtoista rahoitusta KSVV:n hankkeeseen.
Kukaan näistä tahoista
ei nähnyt
hanketta kannattavaksi. Inspiran laskelmat osoittavat, että hanke
tuottaisi elinkaarensa aikana noin 5-6% tuoton sijoitetulle pääomalle. Sähköverkoille
sallitaan lakisääteisesti
maksimissaan tällä hetkellä noin 3,5%
tuotto eli pienempi kuin Insparan laskema tuotto tälle
hankkeelle. Saman infrasijoittajat, jotka eivät voineet sijoittaa KSVV:hen ovat
suorastaan kilpailleet päästä sijoittamaan pienempituottoiseen sähköverkkoliiketoimintaan.
Tämä todistaa
selväsrti,
että
Kuuskaista/Inspiran laskelmat ovat ylioptimistisia ja osittain jopa virheellisiä.