Viestintäviraston ja kuntaliiton lausunnot tukiasiassa:
Lehdet, muu media ja kunnat sekä toimitusjohtaja Paunonen ovat kyseenalaistaneet, miksi ei Viestintävirasto ole maksanut Keski-Suomen Valokuituverkkojen kuudelle omistajakunnalle laajakaistatukia. Laitoin kyselyn Viestintävirastoon, ja sain selvät vastaukset. Minusta asia on täysin selvä, eli julkisella tuella on rajansa ja sitä ei saa ylittää. Muistutan, että Ely-keskus maksoi neljälle kunnalle kuitenkin tuet yhteensä yli 3 miljoonaa euroa. Nämäkin tuet pitäisi kyseenalaistaa, koska samat julkisen tuen lait koskevat näitäkin tukia. Rahaa on ollut yhtiöllä käytössä useita kymmeniä miljoonia 2600:n liittymän rakentamiseen. Miksi kuitenkin yhtiö on talousvaikeuksissa?
Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien
myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen
Valokuituverkkojen
vapaaseen pääomaan sijoituksena. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä
perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää
tämän toimenpiteen
tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite, joka selviää jäljempänä lakimiesten lausunnoista.
Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti todennäköisesti sen, ettei tukea tullut
yhtään.
Näistä toimenpiteistä
olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:n.
Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase
näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia
euroja.
Oma olettamukseni on, että näillä lainojen muuttamisilla sijoituksiksi ja nyt taas toisinpäin ei lopputuloksessa ole mitään merkitystä Viestintäviraston kantaan, koska julkisen tuen osuus säilyy edelleen liian suurena ja edelleen ilmoitus EU:n puuttuu.
"Aikomus vaihtaa takaisin osa SVOP-sijoituksista lainoiksi:"
Toimitusjohtaja Paunonen ilmoitti lehti keskisuomalaisessa 19.11.2018 seuraavaa:
Ykköstavoitteemme on yhä saada tuet. Siksi aiomme nyt tehdä muutoksia rahoitukseemme. Verkkoholding alkaa maksaa omistajakunnille lainoistaan takausprovisiota. Tiistaina kokoontuvan Verkkoholdingin hallituksen käsittelyssä on myös yhtiön vuonna 2016 KSVV Oy:hyn tekemän sijoituksen muuttaminen vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi. Kielteisesissä tukipäätöksissään Viestintävirasto on pitänyt tätä sijoitusta julkisena tukena.
Kuntaliitto:
”Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin
valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä,
joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua.
Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä
yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä
sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska
valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle
löydettävä hyväksyttävä peruste. Lisäksi tuki on myönnettävä
yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti.”
Viestintäviraston vastaus huhtikuu 2019:
Sain yhteydenottosi koskien KSVV:n laajakaistahankkeita ja
svop-sijoitusta.
Keski-Suomen hankkeiden osalta keskeisin kysymys on
tukikelpoisuusehtojen täyttymisen arvioinnista, jonka osalta tulkinta ja
lainsäädäntö on yhteneväinen kaikkien hankkeiden osalta.
Laajakaistatukilaissa on nimenomaisesti rajoitettu hankkeille sallitun
julkisen tuen enimmäismäärää, jonka tavoitteena on ollut se, että
hankkeisiin lähdettäessä hankkeiden rahoitus suunniteltaisiin siten,
ettei se perustu pelkästään valtion ja kuntien maksamaan tukeen. Alla
olevassa Hannen vastauksessa on hyvin tiivistetty tästä KSVV:n kanssa
käydystä prosessista.
Ystävällisin terveisin,
Lakimies
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom/Transport- och kommunikationsverket Traficom
Liikennejärjestelmä ja markkinat
laura.lassila@traficom.fi
Viestintävirasto marraskuu 2018:
Viestintävirasto ei missään laajakaistahankkeen tuki- tai
maksupäätösasiassa ohjeista hakijaa noudattamaan jotakin tiettyä
rahoitusjärjestelyä tai edellytä hakijaa toimimaan rahoituksen suhteen
tietyllä tavalla. Kukin tukea saava yhtiö suunnittelee omalle
hankkeelleen sopivan rahoituksen itse ja siltä osin kuin asiassa on
kunta mukana, neuvottelee siitä kunnan kanssa itse.
Viestintävirasto antaa kuitenkin tietoa valtiontukisääntöjen sisällöstä
ja kertoo hakijalle mm. siitä, millä kriteereillä tiettyyn rahoitukseen
(laina, takaus, sijoitus) mahdollisesti sisältyvää julkista tukea ja sen
määrää arvioidaan.
Multian hankealueen maksupäätöksen käsittelyn aikana Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) on kerrottu, että julkiselta tai
julkisomisteiselta taholta saadut pääomalainat on tulkittu
laajakaistahankkeen valtiontukitarkastelussa aina täysimääräisesti
muuksi julkiseksi tueksi.
SVOP-sijoituksen osalta Viestintävirasto on antanut KSVV:lle lausunnon
28.12.2016 (eli viestiinne liittämän kunnan päätöksen teon jälkeen).
Lausunnosta ilmenee, että sijoitusta voidaan pitää markkinaehtoisena,
jos sille voidaan odottaa tuottoa kohtuullisessa ajassa. Lisäksi
lausunnossa on todettu, että rahoituksen mahdollisesti sisältämä
julkinen tuki arvioidaan tapauskohtaisesti päätöksenteon yhteydessä.
Tiivistetysti voidaan todeta, että Viestintävirasto ei ole edellyttänyt
KSVV:ltä mitään tiettyä rahoitusmallia eikä toisaalta antanut sellaista
tietoa, että jollakin tietyllä mallilla täysimääräisen tuen varmasti
saa.
Ystävällisin terveisin
Hanne Hirvonen
Lakimies
Markkinat
Viestintävirasto
Alla linkki tammikuussa 2019 Eduskunnalle kuntien lähettämä viesti.
Alla oleva toimittaja Kilposen juttu on ilmeisesti suora lausuma toimitusjohtaja Paunosen suusta. Minun mielestäni Valtio, Viestintävirasto sekä kuntien päätöksistä valittaneet eivät ole millään tavalla syyllisiä, vaan mukana olevat kunnat ja yhtiö. Mikään yhtiö ei voi kannattavasti myydä satasella tai jakaa ilmaisesti liittymiä jotka todellisuudessa maksavat yhtiölle tuhansia euroja/ kappale.
Myöskään Viestintävirasto ei voi antaa julkista tukea yli lain salliman määrän.
Viitasaaren kuiturakentaminen ei onnistu 200 000€.lla vaan tarvitaan muiden kuntien rahaa lisää satoja tuhansia ja jopa miljoonia.
Esa Kilponen 02.04.2019 KSML
Viitasaaren valokuidun rakentaminen jumissa: 685 halukasta liittyjää odottaa päätöstä valituksesta
KSVV
Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen myöntää, että yhtiön taloustilanne
on haastava. Rahoitusta etsitään yhdessä omistajakuntien kanssa.
Suunnitelma
rakentaa valokuituverkkoa Viitasaaren taajamaan on yhä jumissa, sillä
Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut asiassa tehtyä
valitusta. Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti myöntää 200 000 euroa
niin sanottua de minimis -tukea hankkeelle, jossa Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy rakentaisi liittymiä keskusta-alueen pientaloihin ja
muihin kiinteistöihin. Tästä päätöksestä tuli valitus.
Mielenkiintoa
liittymiin olisi. KSVV:n toimitusjohtaja Janne Paunonen sanoo, että
liittymiä on tilattu sopimuksilla tai ennakkovarauksilla pientaloihin,
huoneistoihin ja yrityksiin 685, mikä periaatteessa riittäisi
rakentamisen aloittamiseen.
- Kaupungin asettama minimimäärä 300 liittyjästä toteutuu, Paunonen sanoo.
Toisaalta
KSVV on taloudellisessa ahdingossa, kun sen rahoituspohja on kokenut
takaiskuja muun muassa Viestintäviraston kielteisen tukipäätöksen ja
omistajakuntien pääomituspäätöksistä seuranneen valituskierteen takia.
Yhtiö etsii rahoitusta voidakseen rakentaa muissa kunnissa tilattuja
liittymiä. Yhtiö on luvannut tiedottaa asiakkaitaan huhtikuun loppuun
mennessä.
Viitasaaren tuki yhtiölle maksettaisiin vasta kun liittymät on rakennettu ja otettu käyttöön.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Viitasaaren-valokuidun-rakentaminen-jumissa-685-halukasta-liittyjää-odottaa-päätöstä-valituksesta/1350432#comments
06.04.2019
Keskisuomalainen
Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi
käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron
lainaerä kuntien maksettavaksi
Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen
Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle.
Maarit Vaaherkumpu
Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt
maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen
myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on
yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.
Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten
perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.
KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden
tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on
rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.
Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät
nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi
vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.
KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt
lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan,
kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä
korkoja vai myös lainanlyhennystä.
Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei
Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa
Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.
– KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo
korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.
KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen
Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö
on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely-keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa
euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä
perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä
päätöksistä on yhä kesken.
Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä
keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla
Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä
lausuntoja.
Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi,
Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna
2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta
Kuuskaistalta kesken.
Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.
Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019
”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”,
”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous
romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.
Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset
4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan:
”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut
lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”
Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia,
oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.
Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien
laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto
Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa
(Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja
Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa
onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.
Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja
muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu
lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai
tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja,
jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin
perustein.
Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien
päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja
EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä
kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.
Hannu Luotola
Saarijärvi
Tiedote KSVV:ltä
Kuten aiemmassa tiedotteessa jo
kerroimme, toteutimme kymmenessä kunnassa valtion laajakaistatukilain
mukaiset hankkeet lähes valmiiksi vuosina 2014-2017 ja toteutetuilta
hankkeilta puuttuu valtiontukia 4,7 miljoonaa euroa. Viestintävirastolta
tällä viikolla saatu valtiontukipäätösluonnos on edelleen kielteinen.
Valtiontuen puuttumisesta johtuen yhtiöllä ei ole mahdollisuutta tukea
liittymien rakentamista suunnitellulla tavalla. Tästä syystä pystymme
myymään ja rakentamaan liittymiä vain niin, että valokuituliittymän
tilaava asiakas maksaa lähes kokonaan rakentamisesta syntyvät
kustannukset.
