Keski-Suomen Verkkoholding/ Keski-Suomen Valokuituverkot on kymmenen pikkukunnan omistama verkkoyhtiö.
Vuosien varrella on Keski-Suomessa kumottu Hallinto-oikeuksissa kaikkiaan
12 kunnissa tehtyä kyseiseen Verkkoyhtiöön liittyvää valokuituverkkopäätöstä. Viime viikolla tuli kerralla kahdeksan kumoavaa kuntien päätöstä yhtenä pompsina. Lienee lajissaan Suomen ennätys.
Kertausta matkan varrelta:
Delegointi
Delegointi
Heti lähtömetreillä Hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren kaupungin päätöksen liittyä Verkkoyhtiöön. Yksi syistä oli delegointi valtuustopäätöksen lopullisesta lainamäärästä hallitukselle. Valtuuston tehtävä on päättää kuntalain perusteella takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Tuolloinhan kunnanhallitukset olisivat voineet taata enimmäismäärän, vaikka siinä takauksessa olisi ollut miljoonia euroja liikaa. Tällainen toiminta on kuntalaissa kielletty.
Viitasaari ei ole liittynyt vielä tähän päivään mennessä tähän kymmenen Keski-Suomen kunnan omistamaan verkkoyhtiöön osakkaaksi! Viitasaaren takaukset olisivat olleet aikoinaan valokuidusta haja-asutus alueelle 7,9 milj.euroa ja keskusta-alueelle 5 milj.euroa. Viestintäviraston tukea ei olisi tullut lanttiakaan. Lisäksi Viitasaari olisi joutunut lisäpääomittamaan useaan kertaan yhtiötä rahapulan takia, jopa useilla sadoilla tuhansilla euroilla, kuten omistajakunnat nyt joutuvat tekemään.
Osakkaaksi on Viitasaaren kaupunkia esitetty jo useampaan kertaan, mutta valituksilla on onnistuttu liittyminen kaatamaan. Viitasaaren keskusta-alueen kuituverkon rakentajaksi on kuitenkin vielä esitetty kyseistä yhtiötä ns. De minimis-tuella. De minimis-tuki on 200 000€, joten suurimman osan Viitasaaren keskusta-alueen verkon rahoituksesta hoitaisivat omistajakunnat. Tästäkin on tehty kolme valitusta Hallinto-oikeuteen.
Kaupallisen alueen tukeminen:
Osa omistajakunnista päättivät ilman kilpailutusta ja ilman takausprovisiota taata miljoonien edestä Verkkoholding -yhtiölle lainoja, jotta näiden kuntien taajamiin rakennetaan valokuituverkko. Eli verkko rakennetaan kaupalliselle alueelle yhtäaikaa tukikelpoisen alueen kanssa. Tukien käyttäminen oli tarkoitettu pelkästään haja-asutualueille.
Takauksen oikeellisuutta jossain kunnassa perusteltiin mm. sillä, että kunnat voivat taata 100% lainasaamisen kokonaismäärästä. Tämä perustelu oli kuitenkin täysin väärä.
Kaikissa näissä takauksen myöntäneissä kunnissa rikottiin EU -lainsäädäntöä ihan mennen tullen.
Korkein hallinto-oikeus kumosikin Multian kohdalta valtuuston yksimielisen päätöksen antaa 100%:n takaus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n pyytämälle lainalle. Kumoamiseen vaikuttaneita syitä oli useita.
Väliyhtiö:
Myös väliyhtiön käyttö katsottiin yhdeksi toimenpiteeksi emoyhtiön kanssa. Oikeus näki, että Multian kunnan Verkkoholdingin lainasta antama omavelkainen takaus ja Verkkoholdingin edelleen Valokuituverkoille myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta peräkkäisiä toimia, mutta niitä voidaan EU-artiklan mukaan pitää taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta yhtenä toimenpiteenä.
KHO:n mukaan Keski-Suomen Verkkoholdingin ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen toteuttama väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytysten kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän ja -saajan välillä. Näin kunnan omavelkaisen takauksen ja valokuituverkkoyhtiölle myönnetyn taloudellisen edun välillä on katsottava olevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu "riittävän välitön liityntä".
Johdannaissopimukset:
Johdannaissopimukset kuntarahoitusyhtiön kanssa todettiin myös laittomiksi.
Lainaus Hallinto-oikeuden päätöksestä:
Multian kunnanvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt takauksen antamisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoitus Oyj:n kanssa tehtävästä johdannaissopimuksesta ja niistä koronvaihto-,korkokatto-ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimus sovelletaan.
Valtuustolle on toimitettu esityslistan liitteenä johdannaissopimusten yleiset ehdot sisältävä johdannaisyleissopimus sekä erityyppisten johdannaissopimusten ehtojen vahvistamisesta käytettäviä lomakkeita. Kunnanhallituksen päätöksen 13.12.2016§265 Esittelytekstissä on todettu, että kunkin johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan erikseen, ja vahvistetaan edellä tarkoitettujen Kuntarahoitus Oyj:n vahvistusmallien mukaisessa muodossa.
Kunnan päätösesitys johdannaissopimuksesta oli puutteellisesti valmisteltu:
Alla olevasta Hallinto-oikeuden tekstistä voidaan päätellä,ettei kunnan selvitystä oltu käytännössä tehty ollenkaan.
Kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuus:
Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Lainaus Hallinto-oikeuden päätöksestä:
Voidakseen arvioida asianmukaisesti kyseisen edellytysten täyttymistä valtuustolle tulee lähtökohtaisesti olla riittävät tiedot sen lainan tai muun sopimuksen sisällöstä, josta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä takaus annetaan.
Asiakirjoista ei ilmene, että valtuuston käytettävissä olisi ollut tietoja takauksen kohteena olevien johdannaissopimusten keskeisistä ehdoista.
Asian valmisteluaineiston perusteella ei ole ollut mahdollista asianmukaisesti arvioida takauksesta kunnalle aiheutuvaa taloudellista riskiä varsinkaan, kun takaus on päätetty antaa asettamatta ehtoa kunnan vastuun enimmäismäärälle.
Takauksesta aiheutuvan riskin suuruudella voi olla merkitystä myös arvioitaessa takauksen markkinaehtoisuutta, jonka toteaminen voi olla tarpeen Euroopan unioninvaltiontukisääntöjen soveltuvuuden selvittämiseksi. Kysymyksessä oleva takaus on myönnetty sellaisen yhtiön velvoitteista, joka on rahoittanut laajakaistapalveluja markkinoilla tarjoavan tytäryhtiönsä liiketoimintaa.
Tässä tapauksessa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltavuutta ei voida suoraan sulkea pois kunnanhallituksen lausunnossa mainitun Euroopan komission 7.9.2012 antaman päätöksen C(2012) 6182 final perusteella, koska valituksenalaisella päätöksellä myönnetyssä takauksessa ei ole katsottava olevan kyse komission päätöksen kohdassa 13 tarkoitetusta lainatakauksesta tai muustakaan siinä yksilöidystä lisärahoitusvälineestä. Valtiontukisääntöjen soveltavuutta ei voida suoraan sulkea pois muillakaan kunnanhallituksen esittämillä perusteilla.
Kunnanhallituksen päätös on edellä mainituista syistä syntynyt asian valmistelun ja selvittämisen puutteellisuuden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Kun kunnanvaltuuston päätös kumotaan tällä perusteella, valituksessa esitetyistä muista perusteista ei ole tarpeen lausua.
Svop-sijoitukset:
Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen vapaaseen pääomaan sijoituksena. Svop sijoitus tarkoittaa karkeasti sitä ettei 25 miljoonaa euroa tarvitse maksaa kunnille koskaan takaisin kuten laina jossa on korot ja lyhennykset määrätty lainasopimuksessa. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää tämän toimenpiteen tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite.
Kunnat eivät hoida tehtäviään:
Hallinto-oikeuden tekstiosassa mainitaan seuraavaa: Kunnanhallitus ei ole päätöstä tehdessään selvittänyt asianmukaisesti ja riittävällä tavalla mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, vaikka se on edellä mainituilla perusteilla ollut velvollinen niin tekemään.
Hälytyskellojen olisi pitänyt soida. Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti sen, ettei tukea tullut yhtään. Tämäkin todettiin Hallinto-oikeudessa Multian ja Pihtiputaan päätöksissä laittomiksi. Näistä toimenpiteistä olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:iin.
Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia euroja. Todellisuudessa kaikki rahat on jo käytetty.
Yhtiöiden taseiden tarkastelu myös vääristyy Svopin takia siten ettei taloudellisia vaikeuksia voida tarkastella Keski-Suomen Valokuituverkkojen osalta.
Osake-ostot:
Vielä pisteenä iin päälle. Karstulasta kaksi päätöstä, Pihtiputaalta myös kaksi päätöstä ja lisäksi vielä Multialta kaksi päätöstä, kaikki koskivat osakekauppoja Verkkoyhtiön kanssa. Nämä kaikki todettiin laittomiksi. Näillä osakekaupoilla pönkitettiin taloudellisissa vaikeuksissa olevaa verkkoyhtiötä.
Alla lainaus Hallinto-oikeuden päätöstekstistä koskien osakekauppoja:
Arvioitaessa, olisiko yksityinen sijoittaja tehnyt kysymyksessä olevan sijoituksen samoissa olosuhteissa, on otettava huomioon, että yksityinen sijoittaja yleensä odottaa saavansa sijoitukselleen kohtuullisen tuoton kohtuullisessa ajassa. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksistä ja niiden valmisteluasiakirjoista ei ilmene, että asiaa valmisteltaessa olisi tehty laskelmia sijoitukselle odotettavasta tuotosta tai että sijoitukselle olisi asiaa valmisteltaessa ylipäätään määritetty jokin tuotto-odotus.
Inspira Oy:n laatimassa arvonmäärityksessä on huomioitu oman pääoman kustannus, mutta arvonmääritys ei koske osakeannin järjestänyttä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:tä, vaan sen tytäryhtiötä. Keski-Suomen Verkkoholding Oy on rahoittanut tytäryhtiönsä toimintaa muun muassa Kuntarahoitus Oyj:ltä ottamillaan lainoilla.
Asiakirjoissa ei ole laskelmia siitä, kuinka suuri osa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n emoyhtiölleen maksamasta arvioidusta tuotosta olisi jaettavissa edelleen emoyhtiön osakkeenomistajille. Lisäksi on huomattava, että sijoituksen tulevaan tuottoon liittyy edellä esitetyn perusteella merkittävää epävarmuutta. Tämän seikan voidaan olettaa vaikuttavan olennaisesti siihen, olisiko yksityinen sijoittaja valmis tekemään samanlaisen sijoituksen samanlaisissa olosuhteissa ja kuinka suurta tuottoa tälläinen sijoittaja edellyttäisi sijoitukselle.
Edellä todetun perusteella ei voida pitää uskottavana, että tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt kunnanvaltuuston käytettävissä olleen selvityksen perusteella kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Tämän johdosta myöskään unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuutta ei voida sulkea pois sijoituksen markkinaehtoisuuden perusteella.
Valtiontueksi katsottavan tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lisäksi tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Tältä osin on riittävää, jos voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.
Tässä tapauksessa on kyse sijoituksesta yhteen yhtiöön, jonka on edellä esitetyillä perusteilla katsottava osallistuvan määräysvallassaan olevan yrityksen taloudellisen toiminnan harjoittamiseen laajakaistapalveluiden markkinoilla. Kyseisellä toimialalla toimivat operaattorit ja palveluntarjoajat harjoittavat usein toimintaa, jonka puitteissa käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä.
Komissio on päätöksellään 7.9.2012C(2012)6182 final hyväksynyt Laajakaista kaikille 2015-hanketta koskevaan tukiohjelmaan kuuluviksi päätöksessä mainitut lisärahoitusvälineet, kuten kuntien myöntämän pääoman ehtoisen rahoituksen. Hankkeeseen saadun julkisen tuen yhteismäärä ei tällöinkään saa ylittää 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Valitukseen liitetyistä Viestintäviraston 7.6.2017 antamasta päätöksestä ilmenee, että Viestintävirasto on katsonut kysymyksessä olevan sijoituksen johtaneen hankekohtaisen tuen enimmäismäärän huomattavaan ylittymiseen Multian laajakaistahankkeen osalta. Vaikka tuen enimmäismäärää koskevan ehdon noudattamisen valvominen on laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetuissa laissa säädetty Viestintäviraston tehtäväksi, se ei poista kunnalle Euroopanunionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten perusteella kuuluvaa velvollisuutta varmistua omien toimenpiteittensä valtiontukisääntöjen mukaisuudesta.
Viestintäviraston päätöksestä ilmenevien tietojen perusteella on epäiltävissä, ettei tuen enimmäismäärää koskevan ehdon täyttymistä ole tässä tapauksessa mahdollista varmistaa pelkästään valtion tukiviranomaisen toimenpitein.
Hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että valtiontuen myöntäminen edellä tarkoitetuilla lisärahoitusvälineillä ei ollut kunnanvaltuuston päätöksen tekohetkellä 30.5.2017 voimassa olleiden kansallisten säännösten mukaan ylipäätään mahdollista sellaisissa hankkeissa, joihin liittyvän valtion tuen maakunnan liitto oli julistanut haettavaksi ennen 12.11.2012.
Karstulan ja Pihtiputaan tuet tulivat ELY-keskuksen kautta:
Komissio on päätöksellään 7.9.2012 K(2010) 6182 final
hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuviksi sille ilmoitetut muutokset edellä
mainittuun tukiohjelmaan. Ilmoitetut ovat koskeneet muun ohessa hankekohtaisen
tuen kumulatiivisen enimmäisintensiteetin korottamista 66 prosentista 90
prosenttiin ja lisärahoitusvälineitä, joita ovat pääomalainat,
vaihtovelkakirjalainat, lainajärjestelysopimukset, pääoman ehtoinen rahoitus,
matalakorkoiset lainat ja lainantakaukset, joiden arvo voi olla jopa 100
prosenttia lainan määrästä, sekä muut alkuperäiseen toimenpiteeseen
kuulumattomat suorat avustukset. Komission päätöksen mukaan Suomen viranomaiset
ovat ilmoittaneet edellä mainitut toimenpiteet 27.1. 2012 päivätyllä kirjeellä
ja antaneet niistä komission pyynnöstä lisätietoja 19.4. ja 9.7.2012
saapuneilla kirjeillä. Ensiksi mainitussa kirjeessä on todettu , että
ilmoitetut muutokset eivät koske elinkeino,-liikenne- ja ympäristökeskusten
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myöntämiä tukia.
Edellä todetun perusteella on mahdollista, että kunnanvaltuuston päätöksessä tarkoitettu pääomasijoitus sisältää komission hyväksymään tukiohjelmaan kuulumatonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.
Valtiontukimääräysten ja-säännösten soveltuvuutta ei edellä esitetyistä syistä voida sulkea pois kunnan esittämän selvityksen perusteella. Mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää olemassa olevaan tukiohjelmaan kuulumatonta valtiontukea, olisi tuesta tullut ennen sen täytäntöönpanoa ilmoittaa Euroopan komissiolle.
Tälläistä ilmoitusta ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudattaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Kunnanvaltuuston päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja päätös on näin ollen lainvastaisena kumottava.
Viestintäviraston tukiasia:
Lisäksi Viestintävirasto on torpannut jo neljän omistajakunnan tuet, koska ne ovat saaneet liikaa julkista tukea. Kaksi kuntaa tulee saamaan todennäköisesti vielä saman tuomion. Valokuituverkot on valittanut näistä neljästä Viestintäviraston päätöksestä Hallinto-oikeuteen, koska kyseinen virasto eväsi näiden kuntien tuet kokonaan. Viestintävirasto on toiminut täysin lakien mukaan, koska liikaa julkista tukea on jaettu jo moninkertaisesti. Nämä viimeiset Multian, Karstulan ja Pihtiputaan Hallinto- oikeuden päätökset sinetöivät tukien kohtalon lopullisesti. Eli yhtiö ei saa lanttiakaan Viestintäviraston tukea näiden kuntien osalta.
Yleistä:
Nämä Hallinto-oikeuksien päätökset koskevat kaikkia omistajakuntia ja yhtiötä. Yhtiön kymmenen omistajakuntaa on tehnyt kaikissa kunnissa lähes identtiset päätökset. Yhtiölle lankeaa tiettävästi tänä keväänä lainojen lyhennykset ja korot, joita se todennäköisesti ei pysty maksamaan. Joten kuntien kukkarolle ollaan taas tulossa. Mutta tämäkin maksatus tulee olemaan kiellettyä tukea. Valituksia menee todennäköisesti lisää Hallinto-oikeuteen.
Tämä pistää miettimään kuntien päättäjien oikeudellista vastuuta eli virkavastuuta. Näitä laittomia laajakaistapäätöksiä on suollettu uusia, vaikka Hallinto-oikeus on todennut osan laittomiksi ja laittanut päätöksiä välittömästi täytäntöönpanokieltoon. Mm. osakekaupat olivat täytäntöönpano kiellossa. Lehti keskisuomalainen uutisoi, että vain kolmessa kunnassa on tehty valitukset. Hallinto-oikeuden päätökset koskevat muitakin osakaskuntia, vaikka kunnanpäätös on saanut lainvoiman ja osakkeet on maksettu. Muistutan taas kerran ettei lainvoiman saanut päätös tarkoita sitä että kunnan päätös olisi automaattisesti laillinen.
Mielestäni Hallinto-oikeus on päätöksillään aivan samalla viivalla kuin rikosoikeus. Tässä kuitujutussa on todettu jo useita lainrikkomuksia. Miksi Hallinto-oikeuksien päätöksiä ei noudateta?
Totuus on, että yhtiön rahat on yksinkertaisesti loppu. Mitä nyt seuraavaksi tapahtuu, niin arvailuja pöytään.
Olen täysin varma, ettei tämä juttu pääty kenenkään kannalta enää kunnialla.
Ps. Kuitupäätöksistä löydät muista jutuistani lisää.
Hallinto-oikeus kumosi tukun Multian kunnan päätöksiä- kyseessä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:tä koskevat rahoitusasiat.
22.2.2019 14.04
Eija Ruoho/ Suurkeuruu
Eija Ruoho/ Suurkeuruu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnan
päätöksiä, jotka liittyvät kunnan
rooliin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitusasioissa.
Kunnallisvalitukset päätöksistä on tehnyt Pasi Koppinen,
jonka mielestä päätöksissä on kyse
kielletyn valtiontuen myöntämisessä. Hallinto-oikeus on
puntaroinut, ovatko rahoitusjärjestelyt
olleet Euroopan Unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.
Ensimmäinen valitus koski Multian kunnanhallituksen
päätöksiä 13. joulukuuta 2016 sekä 9.
helmikuuta 2017. Kunnanhallitus oli 13.12. nimennyt Seppo
Lampisen kunnan edustajaksi Keski-
Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokoukseen.
Hänet oli valtuutettu osallistumaan
yksimielisen päätöksen tekemiseen Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan
muuttamisesta sijoitukseksi yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Koppinen vaati ensin oikaisuvaatimuksessa kunnanhallituksen
päätöksen kumoamista, mutta
kunnanhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Koppinen valitti
hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus päätti tutkia valituksen ja päätyi kumoamaan
Multian kunnanhallituksen päätökset.
Lisäksi hallinto-oikeus velvoittaa Multian kunnan maksamaan
Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300
euroa.
Toinen valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä 30.
toukokuuta 2017. Tuolloin Multian
kunnanvaltuusto päätti, että kunta osallistuu Keski-Suomen
Verkkoholding Oy:n osakeantiin
merkitsemällä 21 147 kappaletta yhtiön uusia osakkeita
yhteensä 552 994 euron hintaan. Koppisen
mukaan tässäkin on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi asiassa välipäätöksen
4.7.2017 ja kielsi kunnanvaltuuston
päätöksen täytäntöönpanon, kunnes asia on ratkaistu.
Päätöksessään 19.2.2019 hallinto-oikeus
kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen ja velvoittaa kunnan
korvaamaan Koppisen
oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.
Kolmas valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä
10.4.2018. Kunnanvaltuusto päätti, että
Multian kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n
osakeantiin merkitsemällä 5 075
yhtiön uutta osaketta 132 720 euron merkintähintaan.
Valtuusto päätti samalla ottaa samansuuruisen
määrärahan talousarvioon merkintähinnan maksamista varten.
Koppinen pitää järjestelyä kielletyn valtiontuen
myöntämisenä. Lisäksi hän sanoo valituksessaan,
että osakkeiden merkintä ei palvele kuntaa ja kuntalaisia.
Osallistuminen riskialttiiseen
yritystoimintaan ei kuulu kunnan toimialaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kielsi 18.5.2018 antamallaan
välipäätöksellä kunnanvaltuuston
päätöksen täytäntöönpanon. Nyt hallinto-oikeus kumosi
valtuuston päätöksen ja velvoitti Multian
kunnan suorittamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.
https://www.suurkeuruu.fi/a/201473446?c=1537784399
KSML 21.2.2019
Kolmen kunnan päätökset nurin osakeanneista
Verkkoholding Oy: Hallinto-oikeuden mukaan sijoituksista ei riittävästi selvitetty tukiasiaa.
Karstula, Multia, Pihtipudas
Maarit Vaaherkumpu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan valtuustojen keväällä 2017 sekä keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin.
Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia noin 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli noin
154 000 euroa, Multian noin 133 000 euroa ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja yhtiölle, koska hallinto-oikeus kielsi jo aiemmin valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.
KSVH:n on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka kokonaan omistava Keski-Suomen Valokuituverkot Oy(KSVV) on rakentanut valokuituverkkoja omistajakuntiinsa ja niiden ulkopuolellekin.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.Osakkeiden käyvän arvon selvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvonmääritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko mamankokoinen yhkityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.
Kun muut KSVH: n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhtiölle yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa. Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jää saamatta noin 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Petäjävesi teki vuoden 2018 osakeannista kielteisen päätöksen.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV:tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja
VIISPIIKKINEN 27.2.2019/ Maarit Vaaherkumpu
Hallinto-oikeus kumosi sijoituspäätöksen
VALOKUITU
Seutu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan keväällä 2017 ja keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski- Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin. Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli 154 000euroa, Multian noin 133 000 euron ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja, koska hallinto-oikeus kielsi valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.
KSVH on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka omistama Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSSV) on rakentanut valokuituverkkoja.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.
Osakkeiden käyvän arvonselvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvon määritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko samankokoinen, yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.
Kun muut KSVH:n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa.
Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jääsaamatta noin 2 miljoonaa euroa.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV: tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja.
KSML 21.2.2019
Kolmen kunnan päätökset nurin osakeanneista
Verkkoholding Oy: Hallinto-oikeuden mukaan sijoituksista ei riittävästi selvitetty tukiasiaa.
Karstula, Multia, Pihtipudas
Maarit Vaaherkumpu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan valtuustojen keväällä 2017 sekä keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin.
Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia noin 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli noin
154 000 euroa, Multian noin 133 000 euroa ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja yhtiölle, koska hallinto-oikeus kielsi jo aiemmin valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.
KSVH:n on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka kokonaan omistava Keski-Suomen Valokuituverkot Oy(KSVV) on rakentanut valokuituverkkoja omistajakuntiinsa ja niiden ulkopuolellekin.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.Osakkeiden käyvän arvon selvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvonmääritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko mamankokoinen yhkityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.
Kun muut KSVH: n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhtiölle yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa. Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jää saamatta noin 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Petäjävesi teki vuoden 2018 osakeannista kielteisen päätöksen.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV:tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja
VIISPIIKKINEN 27.2.2019/ Maarit Vaaherkumpu
Hallinto-oikeus kumosi sijoituspäätöksen
VALOKUITU
Seutu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan keväällä 2017 ja keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski- Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin. Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli 154 000euroa, Multian noin 133 000 euron ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja, koska hallinto-oikeus kielsi valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.
KSVH on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka omistama Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSSV) on rakentanut valokuituverkkoja.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.
Osakkeiden käyvän arvonselvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvon määritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko samankokoinen, yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.
Kun muut KSVH:n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa.
Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jääsaamatta noin 2 miljoonaa euroa.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV: tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja.
