Vieläkö tätä hanketta viedään väkisin eteenpäin? Kymmenen Keski-Suomen pikkukuntaa on laajakaistahankkeen takia taloutensa kanssa konkurssissa,ja osa kunnista on häipymässä kokonaan kuntakartalta. Keskustapuolue ei näköjään välitä yhtään miten kuntien talouksien käy, koska tämä laajakaistahanke tuntuu olevan keskustalle jonkinlainen pakkomielle toteutettavaksi. Tämä hanke on jo nähty, ja se menee jatkossakin aivan varmasti yhtä huonosti, koska lakimuutokset ovat tässä uudessakin versiossa lähes samat kuin aiemmissakin laajakaistalaissa. Joskus on vain annettava periksi, ja todettava hanke vesiperäksi, jottei enää tulisi enempää kunnille vahinkoa.
Kertausta alkumetreiltä verkkoyhtiö Kuuskaista seikkailuista, hommat alkoivat Viitasaarellakin vuonna 2012:
Viimeisessä 13.11. 2020 annetussa
KHO:n päätöksessä todetaan, että Multian takaukset ovat olleet kuntakohtaisia.
Tähän asti on esitetty, että eri kuntien laajakaistan lainojen takaukset ovat olleet
yhteisiä, ja ne on voitu käyttää myös muiden yhtiön omistajakuntien alueilla
kuiturakentamisiin. KHO:n päätös tarkoittaa, että Viitasaarenkin 1,2 milj.euroa olisi pitänyt käyttää ainoastaan Viitasaaren verkon rakentamiseen. Rahat olisi pitänyt olla talletettuna ainoastaan Viitasaarta varten. Nythän saatiin tällä rahalla kuituverkkoa 15 km 77-tien reunalle, ja sekin on nostettu jo ylös penkalle. Sijoitetut rahat kumminkin käytettiin täysimääräisesti jonnekin muualle.
Tämä kohta viimeisessä KHO:n päätöksessä( päätös löytyy seuraavalta blogisivuiltani) pistää myös Viitasaaren kuntalaisten etumaksut 400 000€ ja kaupungin 800 000€ eli yht.1,2 milj. euron menetykset verkkoyhtiö Kuuskaistalle aivan toisenlaiseen tilanteeseen. Myös samoin Jyväskylän ja Saarijärvenkin menetykset.
Viitasaaren Perussuomalaiset tekivät aloitteen, että sopimusrikkomuksesta Kuuskaista on saatava vastuuseen. Tätäkään ei noteerattu mitenkään Viitasaaren päättävissä elimissä. Sitten vasta kun Saarijärvi ja Jyväskylä tekivät tutkintapyynnön asiasta, liittyi Viitasaarikin viimein mukaan tutkintapyyntöön. Verkkoyhtiö Kuuskaista tuomittiin maksamaan käräjillä sopimusrikkomuksesta
kaikille kolmelle kunnalle sijoittamansa rahat täysimääräisesti takaisin. Viitasaaren osuus oli 1,2 milj.€, vähennettynä 15 km
rakennettua kuituverkkoa. Käräjille olivat Kuuskaistan haastaneet Jyväskylä, Saarijärvi sekä Viitasaari. 12 muuta verkkoyhtiön osakaskuntaa ei osallistunut kyseiseen käräjöintiin. Kyseisillä kolmella kunnilla oli palkattuna yhteinen asianajaja, ja ilmeisesti kuntien johtajatkin olivat mukana käräjillä. Viitasaaren käräjille lähtöäkin yritettiin viimeiseen saakka jopa estää. Siinä yhteydessä kaupunginhallituksessa istui Seppo Ijäs Ps, joka sai kaupunginjohtajan ja keskustapuolueen enemmistön tuella tehdyllä tutkintapyynnöllä 8 kuukauden hyllytyksen valtuustotyöskentelystä, kun toi julkisuuteen tämän estämisasian.Tämä oli mielestämme puhdas kosto perussuomalaisiille, kun vastustimme koko hanketta.
Verkkoyhtiö Kuuskaista luikerteli kuitenkin käräjäoikeudessa saamansa tuomion jälkeen
välittömästi velkasaneeraukseen, jossa velat leikattiin kolmasosaan. Velkasaneerauksessa oli kaupungin edustajana kaupunginjohtaja Kinnunen. Silloin olisi pitänyt Viitasaaren estää velkasaneeraus, äänet olisivat riittäneet kaatamaan velkasaneerauksen yhdessä Saarijärven ja Jyväskylän kanssa. Esitimme kirjallisesti perussuomalaisten esityksenä Viitasaaren kaupunginhallituksessa ettei velkasaneerausta hyväksytä, mutta jäimme asiamme kanssa taas kerran yksin.Tällöin olisi ollut pieni mahdollisuus saada rahat kokonaisuudessaan takaisin.Tämä todistaa, että kunnanjohtajat halusivat vain pelastaa yhtiön, eikä ajaneet kuntiensa etua. Velkasaneerauksessa leikattiin kaikkien mukana olleiden kuntien saatavat kolmasosaan. Samassa yhteydessä myös Viitasaarenkin saatavat. Rippeitä rahoista on tippunut takaisin vähitellen, joten niidenkin saaminen kestää vielä monta vuotta.
Alla verkkoyhtiö Kuuskaistan historiaa Keski-Suomesta, vuosi on 2012-13 jolloin tämä kuituverkkoasia alkoi, kuntia mukana oli silloin 15 kpl. Summat on poimittu Maaseudun Tulevaisuus lehdestä 17.3.2014.
Lähes ilman omaa rahoitusta valittiin rakentamaan Keski-Suomessa 15 kunnassa kuituverkkoa verkkoyhtiö Kuuskaista. Kuuskaista ehti rakentaa 750 km kuituverkkoa, eli vain käytännössä Multian verkon. Hinta-arvio noin 3 milj.€. Lisäksi joihinkin kuntiin alettiin samoihin aikoihin rakentamaan ja ainakin suunnittelemaan myös kuituverkkoja, mutta Multian verkko rakennettiin pisimmälle. Kunnilta kerättiin etukäteen yht. 6,5 milj.€ ja kuntalaisilta 2,5 milj.€, eli yhteensä 9 milj.€, joka laitettiin kokonaan yhteiseen pottiin. Viitasaaren rahallinen panostus oli 1,2 milj.euroa. Näiden kuntalaisilta ja veroilla kerättyjen rahojen perään ei kaupunki pitänyt riittävää valvontaa, koska ei tiedetä tänä päivänäkään minne Viitasaaren rahat menivät.
Loppupelissä vaikka rahaa oli ollut käytössä se 9 milj.€, jäi vielä yhtiöltä lopussa maksamattomia kaivuu velkoja 4 milj.€. Lisäksi oli vielä aiempia käräjöintitappioita noin 800 000€. Tase oli v. 2013 tappiolla noin -11,5 milj.€ lisättynä tuo edellinen käräjä tappio. Laskuopin mukaan rahaa oli mennyt aivan muualle kuin Keski-Suomen kuituverkojen rakentamiseen. Kuuskaista ilmoitti v. 2013, että verkon rakentaminen päättyy, koska rahat ovat loppuneet. Asian sinetöi lopullisesti valtionlaitos finnveran pois jääminen rahoituksesta.
Kuuskaista möi yhdellä eurolla velkoineen liiketoimintansa uudelle perustetulle käytännössä pelkästään kuntien lainarahoilla pyörivälle verkkoyhtiölle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle.Kuuskaistalta jäi vielä tähän uuteenkin yhtiöön siivu eli Kuuskaistan Palveluyhtiö. Keski-Suomen pikkukuntia lähti jatkossa enää kymmenen mukaan tähän uuteen viritykseen.
Viitasaari saatiin pelastettua lähtemästä mukaan tähän Kuuskaistan raunioille perustettuun yhtiöön kolmella eri kerralla tehdyillä perussuomalaisten kunnallisvalituksella. Viitasaarenkin maksuosuus olisi ollut 13 milj.euroa ja lisäksi jo menetetyt rahat. Nyt tämäkin verkkoyhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on velkasaneerauksessa, ja kymmenen kuntaa joutui maksamaan 30 milj.euroa kuntarahoitukselle lainatakauksia ottamalla uutta velkaa.
Nyt tutkii KRP kunnanjohtajien esittelyitä hallituksille ja valtuustoille, onko annettu oikeata tietoa päätösten tueksi? Eiköhän tässä ole jo tarpeeksi tosiasioita, ettei näin voida hoitaa kuntien asioita.
Näin jälkikäteen voi vain todeta, että hulluuteen lähdettiin torvet soiden.Viitasaari sai torjunta voiton.Harmi vain, että kuntalaiset hävisivät rahansa.
Tässä lainaus viimeisestä
KHO:n päätöksestä edellä kerrotusta asiasta: Valitus koski Multiata, mutta koskee kaikkia yhtiössä olevia kuntia.
Tässä alla aika erikoinen esitys Pihtiputaan viime kunnanhallituksen esityslistalta, kertoo että Keski-Suomen Valokuituverkkojen rahat on todellakin käytetty joka kolikkoa myöten, kun ei edes yhtiön kokouspalkkioita enää pystytä maksamaan:
Osana Keski-Suomen verkkoholding Oy:n tervehdyttämistä on linjattu, että jatkossa yhtiön hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ohjautuvat omistajakunnille. Tällä hetkellä hallituksen jäsenille ei makseta erillistä kokous palkkiota, vaan kuukausikorvausta, joka on hallituksen jäsenten osalta 200 €/kk. Kuukausi palkan lisäksi hallituksen jäsenyydestä voi syntyä matkakuluja.
Keski-Suomen Verkkoholdingin jälkipyykki jatkuu: KRP:n rikostutkinta voi keväällä laajentua useampiin kuntiin
Keskusrikospoliisin esitutkinta koskee nyt yhtä kuntaa, ja keväällä selviää, laajeneeko rikostutkimus muihin laajakaistakuntiin.
Keskusrikospoliisi on syksystä lähtien tutkinut yhden keskisuomalaisen kunnan laajakaistarakentamiseen liittyvää rikosepäilyä.
Rikostarkastaja Mikko Kiiski KRP:n talousrikostutkinnasta vahvistaa, että meneillään on esitutkinta, joka koskee virkavelvollisuuden rikkomista ja luottamusaseman väärinkäyttöä. Rikosepäily liittyy keskisuomalaisen kunnan laajakaistahankkeeseen ja siihen liittyviin päätöksiin.
Tapauksen taustalla on valtakunnallisen laajakaistahankkeen aikana kunnissa käynnistetty valokuiturakentaminen, ja kymmenen kunnan perustama Keski-Suomen Verkkoholding-yhtiö.
Epäonnisen Verkkoholdingyhtiön lainantakaukset ovat ajaneet pienten kuntien talouden ahdinkoon, mikä on herättänyt kritiikkiä ja keskustelua virkamiesten ja luottamushenkilöiden vastuusta – ja vastuusta laajemmminkin, sillä tapahtumien taustalla on valtion aloittama Laajakaista kaikille -hanke.
KRP ei kerro vielä tarkempia tietoja esimerkiksi rikosepäilyn kohteena olevasta kunnasta tai henkilöistä.
Kunnista kerätty aineistoa
Poliisi on syksyllä kerännyt tutkimusaineistoa Verkkoholding-kunnista. Esimerkiksi Multian kunnanjohtaja Noora Pajari ja Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertovat, että kunta on toimittanut poliisille sen pyytämää aineistoa laajakaistarakentamisesta.
Pajarilla ja Kinnusella ei ole tutkinnasta muuta tietoa, mutta heidän käsityksensä mukaan aineistoa on pyydetty kaikista osakaskunnista.
Huolestuttaako tutkinta johtavia virkamiehiä?
Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo, että kyseessä on uudenlainen ilmiö.
– Tavallisesti hallinnossa havaitut virheet korjataan hallinnollisella menettelyllä. Uudenlainen ilmiö on se, että hallinnollisia asioita käsitellään rikosasioina, Kinnunen pohtii.
Multian kunnanjohtaja Noora Pajari toteaa, että hän ei ollut virassaan tutkintaan johtaneiden tapahtumien aikana.
Tutkintapyyntö tehtiin KRP:lle
Asiaa tutkii keskusrikospoliisi, sillä tutkintapyyntö jätettiin suoraan KRP:lle, joka esiselvityksen jälkeen päätyi tekemään rikosilmoituksen.
Rikostarkastaja Kiiski kertoo esitutkinnan kuuluvan KRP:lle myös siksi, että kyseessä on hyvin laaja asiakokonaisuus, johon liittyy muun muassa paljon asiakirjoja sekä kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä..
– Kevään mittaan pystytään arvioimaan, laajeneeko tutkinta muihin kuntiin, Mikko Kiiski toteaa.
Voiko esitutkinta kohdistua kaikkiin Verkkoholding-kuntiin?
Kiisken mukaan sitä on liian aikaista arvioida. Hän sanoo kuitenkin, että kaikki kunnat eivät ole menetelleet esitutkinnan alla olevassa laajakaistahankkeessa samoin. Jos esitutkintaperusteita ilmenee, KRP kirjaa rikosilmoituksia myös muista kunnista.
Tässä vaiheessa keskusrikospoliisilla ei ole mitään arviota siitä, milloin esitutkinta voisi johtaa syyteharkintaan. Kiisken tiedossa ei ole ennakkotapauksia tämäntyyppisistä rikosepäilyistä, mikä asettaa tutkinnalle omat haasteensa.
Surullisenkuuluisa laajakaistahanke taas tapetilla, keskustapoliitikot haluavat käyttää siihen EU:n elvytysrahaa
Suomessa valmistellaan suunnitelmaa EU:n koronaelpymisrahojen käytöstä. Vajaan kolmen miljardin euron tukipotilla pitäisi uudistaa talouden rakenteita. Rahaa aiotaan suunnata muun muassa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) totesi syksyllä, että rahoja ei aiota käyttää alueiden liikennehankkeisiin. Alustavana suunnitelmana on, että perinteisten tie- ja siltahankkeiden sijaan varoja suunnataan infrassa muun muassa nopean verkkoyhteyden rakentamiseen koko Suomeen. Se tarkoittaa sekä 5g-mobiiliyhteyksiä että valokuituyhteyksiä.
Hallituksen selonteossa elpymisrahojen käytöstä kerrotaan näin:
”Investointi- ja uudistuskokonaisuudella tavoitellaan huippunopeiden yhteyksien saavutettavuuden lisäämistä koko maassa sekä viestintäverkkojen kestävyyden ja tehokkuuden parantamista. Tavoitteena on, että Suomesta tulee ensimmäinen maa jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet. Lisäksi kehitetään toimivarmaa teknologiainfrastruktuuria ja uudistetaan julkisen hallinnon yhteyksien toimintavarmuutta. Tavoitteena on myös edistää etätyön tekemistä sekä paikkariippumatonta työtä.”
Painotus on ollut erityisesti keskustan toivelistalla. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko totesi Iltalehdelle viime joulukuussa, että nettiyhteyttä voi pitää kansalaisen perusoikeutena.
”Meidän mielestämme EU:n elvytyspaketin ykkössatsauksen pitää olla toimivat ja nopeat nettiyhteydet koko maassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me emme usko siihen, että ongelma ratkeaisi markkinaehtoisesti. Tähän pitää valtion tulla mukaan”, hän sanoi.
Elpymisrahojen käyttöä suunnitellaan hallitusohjelmaa silmällä pitäen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan nopea laajakaista on jokaisen ulottuvilla vuoteen 2025 mennessä.
Tämän vuoden alussa astui voimaan laki, joka mahdollistaa laajakaistarakentamisen julkisen tuen.
Tukiohjelmaa varten tämän vuoden budjettiin on varattu viisi miljoonaa euroa. Tukea suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin.
Tukikelpoisen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta sekä kunnan maksuosuudesta laajakaistahankkeessa säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2021. Tukea hankkeille voidaan myöntää vuoden 2023 loppuun asti.
Nopeiden laajakaistojen julkisesta tuesta syrjäseuduille on muodostunut yli vuosikymmenen kestänyt rahanreikä. Hankkeet ovat aiheuttaneet joillekin kunnille vakavia talousongelmia. Esimerkiksi Multia ilmoitti loppuvuodesta 2020 käynnistävänsä yt-neuvottelut miljoonasäästöjen saamiseksi.
Nyt alkava ohjelma on jatkoa Nopea laajakaista -hankkeelle, josta myönnettiin tukia 2010–2019. Alun perin se tunnettiin nimellä Laajakaista kaikille 2015.
Vanhasen toisen hallituksen käynnistämän hankkeen tavoitteena oli tuoda 100 megabitin kiinteä yhteys jokaisen suomalaisen ulottuville eli enintään kahden kilometrin päähän kiinteistöistä vuoteen 2015 mennessä.
Ideana oli, että laajakaistahankkeet rahoitetaan EU:n, kuntien, kaupallisten toimijoiden ja kiinteistöjen omistajien kesken. Arvioitiin, että hankkeen myötä 130 000 uutta kotitaloutta tulee laajakaistan piiriin.
Tavoite oli kunnianhimoinen, kun sitä vertaa EU:n komission vuonna 2010 esittämään tavoitteeseen: yli sadan megan liittymä vähintään puolella eurooppalaisista vuoteen 2020 mennessä.
Suuret teleoperaattorit eivät kuitenkaan kiinnostuneet valokuituyhteyksien kaivamisesta peräkylille. Yhtiöt keskittyivät markkinoimaan nopeasti yleistyneitä langattomia laajakaistoja.
Hankkeita lähtivät toteuttamaan pääasiassa pienet alueelliset yhtiöt, joille toiminta oli tappiollista. Kaikille hankkeille ei löytynyt lainkaan toteuttajaa tarjouskilpailuissa.
Jo alkumetreillä vuonna 2010 keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen reagoi tilanteeseen lupaamalla, että nopea laajakaista saadaan kaikille tarvittaessa valtion rahoilla.
Vuonna 2015 hankkeen nimeksi vaihdettiin Nopea laajakaista. Suomi sai EU:n komissiolta neljä vuotta lisäaikaa tukien maksamiselle.
Juha Sipilän (kesk) hallitus joutui nostamaan julkisen tuen määrää. Tukipolitiikan muuttuessa kuitenkin osa jo laajakaistan hankkineista jäi ilman tukea.
Vuonna 2016 vain puolella kotitalouksista oli tarjolla vähintään 100 megan kiinteä laajakaistayhteys. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 64 prosenttia.
Valtiontalouden tarkastusviraston vuosi sitten julkaisemassa jälkiseurantaraportissa todetaan, että useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panostuksella kuin lain mukaan oli tarkoitus.
Valtion tukea myönnettiin kaikkiaan 76 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoitus jatkuu vuoteen 2022 asti.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maija Ahokas kertoo, että uusi laajakaistatukilaki vastaa pitkälti vanhaa lakia. Muutoksiakin on.
”Keskeinen muutos on, että kuidun lisäksi tuetaan 5g-teknologiaan perustuvaa kiinteää langatonta yhteyttä.”
Toinen iso muutos on se, että nyt tukea voidaan myöntää myös vapaa-ajan asuntoihin.
Tukiohjelman ollessa lausuntokierroksella useat tahot huomauttivat, että budjettiin varatulla viidellä miljoonalla eurolla ei päästä pitkälle.
Myös kuntien heikko taloudellinen tilanne huoletti. Esimerkiksi Suur-Savon Sähkö ehdotti lausunnossaan, että velvoite kuntarahoituksesta poistettaisiin kokonaan.
Ahokas on samaa mieltä: viisi miljoonaa euroa ei ole paljon, varsinkin kun se jakautuu kotitalouksien lisäksi vapaa-ajan asuntoihin. Hän ei kuitenkaan halua spekuloida sillä, kuinka paljon EU:n elpymisrahaa hankkeelle voisi tulla.
Jakoon tulevista elpymismiljardeista kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen on alustavassa suunnitelmassa osoitettu 0,2–0,4 miljardia euroa.
Yleisenä periaatteena Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetyssä suunnitelmassa on, että EU-miljardit olisivat vain osa käynnistettävien hankkeiden rahoitusta, ja suurin osa rahoista tulisi esimerkiksi yrityksiltä.
Valtiontalouden tarkastusviraston Laajakaista kaikille -hanketta koskeva vuoden 2016 jälkiseurantaraportti kiinnitti huomiota laajakaistahankkeen raportoinnin puutteisiin.
Hankkeen yhtä osaa johdettiin Viestintävirastosta ja toista Maaseutuvirastosta käsin. Seurauksena oli päällekkäisyyksiä ja epäyhtenäisyyttä viranomaistoiminnassa. Byrokraattiseksi koettu toiminta aiheutti tyytymättömyyttä tuensaajissa.
EU-elpymisrahojen saannin edellytyksenä on niihin liittyvien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttaminen, mitä valvotaan sekä kotimaassa että EU-tasolla.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Laura Vartia kertoo, että jäsenmaiden pitää puolen vuoden välein raportoida hankkeiden etenemisestä EU:n komissiolle. Jos hankkeet eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita, jäävät kustannukset valtioiden kontolle.
