keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Valokuitu Keski-Suomi Multian laajakaistapäätös johdannaissopimuksesta oli laiton!

Laajakaista.
Ovatko muut yhdeksän Keski-Suomen Valokuituverkot/Verkkohoulding omistajakuntaa laittaneet valtuustopäätökset kyseisessä asiassa täytäntöön? Valtuustopäätökset käsiteltiin kaikissa omistajakunnissa samoihin aikoihin. Päätösesitykset olivat kaikissa kunnissa lähes identtiset. Hallinto-oikeus katsoo, että päätös on ollut lainvastainen. Johdannaisyleissopimuksen tekemisen edellytykseksi Kuntarahoitus on asettanut kaikkien operaattoriyhtiön osakaskuntien johdannaisyleissopimukselle antaman omavelkaisen takauksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki omistajakunnat tekevät samanlaisen päätöksen. Julkisuuteen ei tästä asiasta ole paljoa kerrottu, vaikka kyseessä on iso päätös ja sitoumus.
On luojan lykky, että Viitasaari on saatu pysymään ulkona kyseisen yhtiön osakkuudesta ja ikuisesta velkavankeudesta. Tosin ainoastaan vain valitusten kautta, joka todellakin on erikoista kun yhtiön talousvaikeudet ja omistajakuntien lainvastaiset päätökset ovat olleet jo kauan tiedossa.Yhtiön täysjäseneksi on Viitasaaren kaupunkia yritetty valtuustossa ujuttaa jo kolme kertaa, ensin Kuuskaistaan ja kahdesti Keski-Suomen Valokuituverkkoihin. Viimeksi vielä kaksi kertaa keskusta-alueen rakentajaksi. Yhtiön talousvaikeudet ja eri Hallinto-oikeuksien päätökset eivät tunnu merkitsevän yhtään mitään. Eri päätöksiä on kaikkiaan kumottu jo Hallinto-oikeuksissa kolme ja valituksia on vielä sisässä kuntien osakeostoista ja lainojen muuttamisesta Svop-sijoituksiksi. Myös Viitasaarelta on kolme valitusta.
Alla on Hannu Luotolan kirjoitus, jossa esitetään asiaan poliisitutkintaa, ja olen siitä täysin samaa mieltä. Viitasaaren tulisi nyt lopettaa kokonaisuudessaan tämä hanke ja vetää viimeiset valtuustopäätökset viimeistään nyt välittömästi pois.Viitasaaren ei pitäisi olla kyseisen verkkoyhtiön kanssa missään tekemisissä.
MOT-ohjelma, Keskisuomalaisen ja Hannu Luotolan kirjoitukset kertovat paljon, missä kunnossa on tällä hetkellä yhtiön talous. Omistajakunnat tulevat kärsimään nahoissaan kaikki annetut velkatakaukset, yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Perin pulmallinen viranomaisvastuu
Mielipidekirjoitus 28.11.2018

Terhi Simonen-Jokinen Karstulasta perää (KSML 24.11.) Suomen valtiota (!) vastuuseen pieleen menneestä valokuituvyyhdistä, tuloksena jopa ”miljoonien tukimenetykset”.

Miten syntyvät tukimenetykset, joihin ei laillista perustetta edes ole?

Velkaa on sen sijaan osakaskunnille kerrytetty jo noin 30 miljoonaa euroa.
Karstulan naapurikunnan Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen kirjoitti viisaasti puheenvuorossaan laajakaistahankkeesta jo vuosia sitten (Uusi Suomi 16.10.2010) muun muassa seuraavasti:

”Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee mönkään. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.”

Viranomaisen tulee toimia lakien ja alempien säädösten mukaan. Näin on Viestintävirastokin toiminut laajakaistahankkeessa. Tämän ovat oikeusistuimet (Korkein hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus) tehtyjen valitusten myötä todenneet.

Virheellisesti sen sijaan on toimittu osakaskunnissa ja valokuituyhtiössä. Vääriä neuvoja on haettu ”kaikenmaailman kallispalkkaisilta konsulteilta” Kuntaliittoakaan (yhdistys!) unohtamatta.

Jos jollekin viranomaiselle vastuuta voisi sälyttää, niin poliisi- ja syyttäjäviranomaiset sopivat kohteeksi. Heidän tulisi ottaa Keski-Suomen valokuituhankkeeseen liittyvät asiat tutkittavakseen.

Mikäli näin tapahtuu, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastuuta joudutaan arvioimaan muillakin kriteereillä kuin vain ”poliittisella vastuulla”.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Perin-pulmallinen-viranomaisvastuu/1290475

Linkki MOT-ohjelmaan.

https://areena.yle.fi/1-4303238#autoplay=true

Laajakaista! Johdannaissopimus! Multian kunnan päätös jälleen nurin Hallinto-oikeudessa.

Hallinto-oikeuden päätös:

Kunnanvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt takauksen antamisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoitus Oyj:n kanssa tehtävästä johdannaisyleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimus sovelletaan. Valtuustolle on toimitettu esityslistan liitteenä johdannaissopimusten yleiset ehdot sisältävä johdannaisyleissopimus sekä erityyppisten johdannaissopimusten ehtojen vahvistamisesta käytettäviä lomakkeita. Kunnanhallituksen päätöksen 13.12.2016§265 Esittelytekstissä on todettu, että kunkin johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan erikseen, ja vahvistetaan edellä tarkoitettujen Kuntarahoitus Oyj:n vahvistusmallien mukaisessa muodossa. Asiakirjoista ei ilmene, että kyseiset ehdot ja tehtävien johdannaissopimusten tyyppi olisivat olleet valtuuston tiedossa sen päättäessä takauksen myöntämisestä.

Kunnan myöntämälle takaukselle laissa säädetyt edellytykset liittyvät keskeisesti takauksesta kunnalle aiheutuvaan taloudelliseen riskiin ja sen hallintaan.

Voidakseen arvioida asianmukaisesti kyseisten edellytysten täyttymistä valtuustolla tulee lähtökohtaisesti olla riittävät tiedot sen lainan tai muun sopimuksen sisällöstä, josta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä takaus annetaan.

Asiakirjoista ei ilmene, että valtuuston käytettävissä olisi ollut tietoja takauksen kohteena olevien johdannaissopimusten keskeisistä ehdoista. Asian valmistelunaineiston perusteella ei ole ollut mahdollista asianmukaisesti arvioida takauksesta kunnalle aiheutuvaa taloudellista riskiä varsinkaan, kun takaus on päätetty antaa asettamatta ehtoa kunnan vastuun enimmäismäärälle.

Takauksesta aiheutuvan riskin suuruudella voi olla merkitystä myös arvioitaessa takauksen markkinaehtoisuutta, jonka toteaminen voi olla tarpeen Euroopan unionin valtiontakaussääntöjen soveltavuuden selvittämiseksi. Kysymyksessä oleva takaus on myönnetty sellaisen yhtiön velvoitteista, joka on rahoittanut laajakaistapalveluja markkinoilla tarjoavan tytäryhtiönsä liiketoimintaa.

Tässä tapauksessa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltavuutta ei voida suoraan sulkea pois kunnanhallituksen lausunnoissa mainitun Euroopan komission 7.9.2012 antaman päätöksen c(2012)6182 final perusteella, koska valituksenalaisella päätöksellä myönnetyssä takauksessa ei ole katsottava olevan kyse komission päätöksen kohdassa 13 tarkoitetusta lainatakauksesta tai muustakaan siinä yksilöidystä lisä rahoitusvälineestä. Valtiontukisääntöjen soveltuvuutta ei voida suoraan sulkea pois muillakaan kunnanhallituksen esittämillä perusteilla.

Kunnanvaltuuston päätös on edellä mainituista syistä syntynyt asian valmistelun ja selvittämisen puutteellisuuden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Kun kunnanvaltuuston päätös kumotaan tällä perusteella, valituksessa esitetyistä muista perusteista ei ole tarpeen lausua.

Kevät 2017

Hallinto-oikeus antoi välipäätöksessään täytäntöönpanokiellon.

Keski-Suomen Valokuituverkoissa olevien kuntien hallitusten svop- päätösten aikoihin oli myös samojen kuntien kunnanvaltuustoissa päätettävänä asia, jossa käsiteltiin omavelkaisen takauksen antamista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävistä johdannaisyleissopimuksesta. Johdannaissopimus ja svop- asia liittyvät tiiviisti toisiinsa muodostaen kyseisessä asiassa yhden yhteisen kokonaisuuden.

Multialta tehtiin keväällä svop- käsittelyn ohella myös johdannaissopimuskäsittelystä hallinto-oikeuteen seuraavanlainen valitus:

Multian kunnanvaltuuston päätös 19.12.2016 § 108. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Multian kunta myöntää omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävästä johdannaisyleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimusta sovelletaan.

Valituksessa vaaditaan kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksessa myös todetaan, että valtuuston päätöksessä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä. Johdannaissopimuksilla katetaan myös sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet laajakaistaverkon rakentamisesta tukikelvottomalle kaupalliselle alueelle. Myönnetty takaus ei ole markkinaehtoinen toimenpide. Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Keski-Suomen Valokuituverkot Oy hyötyy takauksesta välillisesti kuntien omistaman emoyhtiön kautta. Takausvastuun suuruus ei ole ollut myöskään valtuuston tiedossa.

Hallinto-oikeus antoi pikaisella käsittelyllä asiasta välipäätöksen. Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.

Perusteluissa Kuntalain (365/1995) 98§:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Takaussitoumuksen allekirjoittaminen perustaa oikeussuhteen sitoumuksen antajan ja velkojan välille, minkä vuoksi takauspäätöksen täytäntöönpanosta seuraavan oikeustoimen peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Valokuitu Keski-Suomi! Verkkoyhtiölle annetut rahoitukset olivat laittomia! KHO.

Multian kunnalle elokuussa annettu KHO:n päätös todennäköisesti vaikuttaa kaikkien kymmenen omistajakunnan Keski-Suomen Verkkoholding/ Valokuituverkoille myönnettyihin lainatakauksiin. Näistä kunnista suurinosa antoi lainatakauksen Multian kunnan tavoin myös kakkosvaiheeseen eli keskus-taajamaan yhtäaikaa tukikelpoisen alueen kanssa. KHO: n päätös mm. tällä syyllä kumosi Multian päätöksen. Tämä KHO:n päätös tulee ottaa vakavasti, koska verkkoyhtiön pystyssä pysyminen on nyt todella vaarassa kuntien laittomien päätöksien vuoksi.

Tämän KHO:n päätöksen saaminen kesti yli kolme vuotta, siksi tämän pitkän käsittelyn aikana ehdittiin tehdä kunnissa vielä useita uusia kuituverkkon rahoituspäätöksiä. Esimerkiksi yhtiölle kuntien antamat lainat ehdittiin muuttaa Svop-sijoituksiksi, mutta nämäkin päätökset tulevat kumoutumaan lähes varmasti tällä KHO:n päätöksellä. Myös useana vuotena ovat omistajakunnat pumpanneet velkaiselle yhtiölle lisää rahaa osakeostoilla yhtiön pohjattomaan kaivoon. Nämäkin päätökset ovat osissa omistajakunnista hallinto-oikeuden päätöksellä täytäntöönpanokiellossa.

Petäjävesi oli ainoa järkevä kunta, joka jäi valtuuston päätöksellä osake-antijunasta pois. Nähtäväksi tulee, kuinka tässä lopulta tulee käymään. Ainakin vahinkoa on tullut kunnille miljoonia euroja.
Usean kunnan valtuustoissa ja hallituksissa sekä yksittäisisissä kuntalaisissa on pieni sitkeä joukko yrittänyt näitä virheellisyyksiä tuoda julki jo vuosia, mutta aivan turhaan. Tätä porukkaa on vain mollattu mediassa ja kuntien tiedotuksissa sekä kuntien antamissa vähättelevissä ja puutteellisissa lausunnoissa. Kuuliaiset kuntalaiset ja päättäjät ovat uskoneet sokeasti kunnanjohtajien selvityksiin, jotka loppujen lopuksi eivät pitäneet paikkaansa.

Nyt pitäisi kaivaa kaikki kuntien Hallinto-oikeuksiin laittamien valituksien lausunnot. Näistä nähtäisiin se tosiseikka, kuinka huonoa ja virheellistä on kuntien virkamiesten lainsäädännön tuntemus.
Huonointa on kuitenkin se että aina kärsijöinä on kuntien veronmaksajat ja lakisääteiset palvelut, joista kuntien tappiot tullaan kattamaan.

Keuruu peruuttamassa laajakaistapäätöksensä
Keuruun kaupunginhallitus 3.9.2018. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto peruuttaa päätöksensä 16.11.2015 §53 kokonaisuudessaan valokuituverkkohankkeissa esiintyneiden ongelmien ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Keuruun kaupungin ei ole perusteltua liittyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkaaksi ja osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistahankkeeseen.

Suur-Keuruulehti 27.8.2018
Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut ratkaisua: Multian takauspäätös verkkoyhtiölle kumottu

Multian kunnan valitus, joka koski Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisua valokuituverkon takausta koskevassa asiassa, meni nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
KHO piti voimassa hallinto-oikeuden syyskuussa 2015 tekemän ratkaisun, jonka nojalla Multian verkkoyhtiölle tekemä takauspäätös kumottiin.
Multian kunnanvaltuusto päätti tammikuussa 2015 myöntää enimmäismäärältään 1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle. Lainalla rahoitettaisiin valokuituverkon rakentamista Multian kunnan alueelle.
Rakennettavan laajakaistaverkon operaattorina toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, joka on taattavan lainan ottaneen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n määräysvallassa.

Multialaiset Pasi Koppinen ja Sauli Mäkelä valittivat asiasta hallinto-oikeuteen. Koppinen oli tuolloin kunnanvaltuutettu ja Mäkelä varavaltuutettu. Heidän mielestään päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä takauksessa ei ole otettu huomioon Euroopan komission valtiontukisäännöksiä.

Hallinto-oikeus totesikin päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja kumosi sen syyskuussa 2015.
Multian kunta valitti hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua.
Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vaikka Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainasta antama omavelkainen takaus ja kyseisen yhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta arvioituina peräkkäisiä toimenpiteitä, niitä voidaan pitää yhtenä toimenpiteenä.
Oikeuden mukaan "toteutettu väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytyksen kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän eli Multian kunnan ja tuensaajan välillä, vaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myönnetyn taloudellisen edun ja kunnan omavelkaisesta takauksesta mahdollisesti johtuvien tulonmenetysten välillä on katsottava olevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavoin riittävän välitön liityntä".
Hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan, että taattavalla lainalla rahoitetaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy liiketoimintaan liittyviä investointeja, joten kyseinen yhtiö saa valikoidusti hyötyä kyseisestä rahoitusjärjestelystä.

Suur-Keuruu ei tavoittanut Multian kunnanjohtaja Erkki Pyökkimiestä kommentoimaan asiaa. Ylen haastattelussa Pyökkimies sanoo, että kunta käsittelee KHO:n tekemän päätöksen hallintoelimissään ja arvioi kokonaistilanteen sen perusteella.
Keski-Suomen Verkkoholding -yhtiön tilinpäätöksessä puolestaan arvioidaan, että jos Multian tekemä takauspäätös ei saa lainvoimaisuutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, verkkoyhtiö pyytää Multian kuntaa tekemään uuden takauspäätöksen.

Kotimaa 22.08.2018

Laajakaistarakentaminen: KHO kumosi Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholdingille antaman takauksen

Vuosia jatkunut vääntö Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle myönnetystä omavelkaisesta takauksesta päättyi Multialla, kun KHO:kin kumosi kunnan valituksen.

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston tammikuussa 2015 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi noin miljoonan euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle. Samalla kunta päätti olla mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä.
Järjestelyt liittyivät Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen.
Jo Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi takauspäätöksen syntyneen valtiontukisäännösten soveltamiseen liittyvällä perusteella virheellisessä järjestyksessä. Päätöstä tehtäessä ei oltu selvitetty mahdollisten EU:n valtiontukisäännösten olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamista takausratkaisuun. Kunta valitti tästä KHO:een.
KHO:n käsittelyn yhteydessä kunta ilmoitti, että tukisäännösten tarkastelu oli tehty jo aiemmin, kun valtuusto päätti valokuituverkon rakentamis- ja rahoitusjärjestelyistä. KHO totesi kuitenkin, ettei asiakirjoista käy ilmi tällaista tarkastelua tehdyn missään vaiheessa.
Edelleen KHO totesi takauksen liittyneen laajakaistahankkeen kakkosvaiheeseen, joka koski ainakin osittain kaupallista, valtiontukikelvotonta aluetta.
Oikeus näki, että kunnan Verkkoholdingin lainasta antama omavelkainen takaus ja Verkkoholdingin edelleen Valokuituverkoille myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta peräkkäisiä toimia, mutta niitä voidaan EU-artiklan mukaan pitää taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta yhtenä toimenpiteenä.
KHO:n mukaan Keski-Suomen Verkkoholdingin ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen toteuttama väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytysten kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän ja -saajan välillä. Näin kunnan omavelkaisen takauksen ja valokuituverkkoyhtiölle myönnetyn taloudellisen edun välillä on katsottava olevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu "riittävän välitön liityntä".
Kunnalle ei makseta sen vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Sen sijaan kunta joutuu maksamaan korvaamaan kulut toiselle henkilöistä, jotka alun perin valittivat kunnan päätöksestä.

Päivi Liimatainen

Tässä linkki KHO:n päätökseen:

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1534749991069.html

16.11.2017

Keski-Suomessa on tällä hetkellä lähemmäs kymmenen valitusta laajakaistan rakentamisesta eri Hallinto-oikeuksissa! Valitukset ovat tehneet usean kunnan kuntalaiset ja valtuutetut.

"Valtuustopäätös, vaikka on saanut lainvoiman, ei ole automaattisesti laillinen"

Onko nämä valituksissa olevat isot riskit huomioitu?

Keski- Suomen kunnissa viime vuosien aikana on Hallinto-oikeus kumonnut tai estänyt täytäntöönpanokiellolla useita laajakaistasta tehtyjä laittomia päätöksiä:

Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot.

Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella.Tästäkin päätöksestä on täytäntöönpanokielto. Asia vietiin vielä Multian kunnan lähettämänä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa on myös toinen kuituyhtiöön liittymiseen liittyvä päätösasia. Näistä valituksista on tulossa päätökset lähiaikoina. Yhtiön talouteen on aivan varmasti näillä tulevilla päätöksillä valtava merkitys. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.

Viitasaarella Hallinto-oikeus on kumonnut kunnan laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä. Myös Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen viivyttelemättä.

Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä.

Saarijärvellä ovat laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet lähes koko ajan. Useimmissa Laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää.

Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Nyt Kuuskaista on pääsemässä vastuistaan kuin koira veräjästä eli velkasaneeraukseen. Tämä tarkoittaa puhtaasti sitä, että liittymät ja kuntien etumaksut etukäteen maksaneet kuntalaiset ja kunnat eivät tule saamaan rahojaan milloinkaan takaisin.

Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kyseisen yhtiön aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät uuteen perustettuun yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Keuruulla on valitus sisässä Verkkoyhtiöön liittymisestä.

Tällä hetkellä on riittävästi päätöksiä eri oikeusasteilta mikä on mennyt tässä verkkoprojektissa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle verkkoyhtiölle? On myös ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään verkkoyhtiön kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin.

Kummallisinta on myös se, että kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia verkkoyhtiössä olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Kuinka käy näiden kuntien talouden jos takaukset laukeavat niskaan?

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Tässä vielä Markus Kauppisen kirjoitus Seutu-lehdessä 15.11.2017

Avustuskin voi olla valtiontukea

Huopanan-Keihärinkosken alueelle on haettu tukea 488 000 euroa ja Vuorilahdelle 77 000 euroa valokuituverkkojen toteuttamiseen

Viime viikolla kaupunginvaltuustossa äänestettiin siitä, tulisiko keskustaajamaan suunniteltavan valokuituverkon rakentajan talous selvittää. Ilpo Manninen(ps) sai esityksensä taloudellisen tilan selvittämisestä puolelle kolme muuta valtuutettua.
Vaikka esitys ei ottanut tuulta alleen, syntyi asiasta kuitenkin keskustelua. On myös mahdollista, että taloudelliset edellytykset selvitetään esityksen hylkäämisestä huolimatta.

Olennaista on kysymys siitä, onko Isoaholle, Kurkelaan ja keskustaan suunnitellun valokuituverkon rakentajalle myönnettävä 300 000 euron tuki julkisen tahon antamana valtiontukea. Jos tätä maksua pidetään valtiontukena, rakentajayrityksen taloudellinen tila pitää selvittää.

Osana valtuustokeskustelua kaupunginjohtaja Janne Kinnunen totesi, ettei avustus ole valtiontukea. Kinnunen tarkensi Seudulle, ettei asiaa ole lopullisesti ja kattavasti arvioitu, koska kilpailutuksen toteuttamisen lopullisesta mallista ei ole vielä päätetty.

-Kaupunki suojaa omat taloudelliset riskinsä suunnitellusti maksamalla avustuksen vasta jälkikäteen, kun verkko on toimintakykyinen.

-Jos kyseessä on valtiontuki, ei tälläinen oman maksun suojaaminen riitä. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle ei voida maksaa avustusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtiontukisäännöt koskevat lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Toimenpide katsotaan valtiontueksi, jos tukea tai avustusta myönnetään valikoivasti tietylle yritykselle tai yrityksille taloudelliseen toimintaan.

Kilpailutus rakentajien välillä voi vaikuttaa asiaan Viitasaarella. EU:n valtiontukisäännösten mukaan avoin ja syrjimätön kilpailutus, johon ei liity ehtoja, voi jäädä valtiontuen määritelmän ulkopuolelle. Komission tiedonannossa säännösten ulkopuolelle jäävälle maksulle on kuitenkin myös muita ehtoja.

Perusteet sille, että mahdollinen avustus ei sisällä valtiontukea, on kuitenkin syytä kirjata päätöksen esittelyyn.

Kolmen Viitasaaren kylän alueelle suunnitellaan kuituverkon rakentamista Keski- Suomen Valokuituverkot Oy KSVV) toimesta. KSVV on hakenut ely- keskuksen EU:n maaseutuohjelmasta tukea Huopanan- Keihärinkosken alueelle jopa 488 000 euroa ja Vuorilahdelle 77 000 euroa.

Ely-keskuksen maaseutu-asiantuntija Veli Koski kertoo, että hakemuksia ja tuen myöntämisen edellytyksiä ei ole vielä tarkasti tutkittu, Kosken mukaan myös taloustilanne selvitetään säännösten mukaan

Julkisessa päätöksenteossa liikkuu korruptio!

Kyselytutkimus: Hyvä veli -verkostoihin kuuluvia suositaan julkisessa päätöksenteossa, uskovat suomalaiset

Suomalaisista lähes neljä viidestä ilmoittaa uskovansa, että hyvä veli -verkostoihin kuuluvien suosiminen julkisessa päätöksenteossa on erittäin tai ainakin melko yleistä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT

Kansalaiset arvioivat, että liike-elämä ja valtakunnallisen tason poliitikot ovat altteimpia korruptiolle, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Tuomioistuimet, veroviranomaiset ja poliisi ovat puolestaan vastaajien mukaan vähiten alttiita korruptiolle.
Suomalaisista lähes neljä viidestä ilmoittaa uskovansa, että hyvä veli -verkostoihin kuuluvien suosiminen julkisessa päätöksenteossa on erittäin tai ainakin melko yleistä. Selvä enemmistö vastaajista arvioi kuitenkin, että korruptiota esiintyy Suomessa yleensä vain harvoin.
Korruptioon liike-elämässä uskoo 59 prosenttia vastaajista. 55 prosenttia epäilee, että valtakunnan tason poliittisten päättäjien keskuudessa korruptio, eli vallan väärinkäyttö omaksi eduksi, on erittäin tai melko yleistä.
Kaksi kolmesta uskoo, että päätöksenteossa suositaan yleisesti sukulaisia tai lähiystäviä. Enemmistö katsoo myös, että liialliset sidonnaisuudet julkisten päättäjien ja elinkeinoelämän väillä ovat varsin tavanomainen ilmiö Suomessa.
Lähes joka toinen otaksuu, että poliittiset päättäjät omassa kotikunnassa ovat alttiitta korruptiolle. Kaksi viidestä osoittaa syyttävällä sormella mediaa ja ammattiyhdistysliikettä.

Suoranaiset lahjukset harvinaisia

Kaksi kolmesta uskoo korruption olevan erittäin tai melko yleistä, kun tuetaan puolueita ja ehdokkaita vaaleissa. Enemmistö arvioi korruption olevan ainakin melko tavallista, kun tehdään julkisia hankintoja ja virkanimityksiä tai valmistellaan maan ja alueiden käyttöä.
Tuomioistuimien, veroviranomaisten ja poliisien nuhteettomuuteen uskoo kolme neljästä suomalaisesta. Enemmistö arvioi myös rahoituslaitosten ja virkamiesten toimivan puhtoisesti.
Suoranaisten lahjusten ottamisen tai antamisen uskotaan kuitenkin olevan erittäin tai melko harvinaista.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkijat kääntyvät kansalaisten puoleen – piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa

Vaasan yliopisto kerää kertomuksia kansalaisten havaitsemasta epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.

Vaasan yliopisto kerää kansalaisten kertomuksia ja kokemuksia piilokorruptiosta Suomessa. Professori Ari Salmisen johtaman tutkimusryhmän tarkoituksena on kertomusten avulla kartoittaa Suomessa tapahtuvaa korruptiota, joka poikkeaa ilmikorruptiosta ja on siksi vaikeammin havaittavissa.
Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa korruptio, esimerkiksi lahjonta on vähäistä. Korruption ja etiikan tutkijana tunnetun professori Ari Salmisen mukaan Suomessa korruption voidaan useimmiten katsoa olevan enemmän piilossa.
Salminen kertoo saaneensa vuosien varrella kansalaisilta kymmeniä yhteydenottoja, joissa on kerrottu esimerkiksi lahjonnasta tai tilanteista, joissa on havaittu muuten epäeettistä toimintaa.
– Sellainen tunne minulle on tullut, että pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin julkisuuteen tulee, sanoo Salminen.

Pieniä piirejä ja suljettuja verkkoja

Nyt Salminen tutkimusryhmänsä kanssa kääntyy kansalaisten puoleen ja pyytää kertomuksia ja kokemuksia epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.
Vaikka kansalaisten kertomukset ovat subjektiivisia ja niiden todentaminen voi olla mahdotonta, uskoo Salminen, että kansan puoleen kääntyminen kannattaa. Kansalaisten kokemukset voivat tuoda esiin tietoa, jota muuten ei olisi kaivettavissa esiin.
– Piilokorruptiolla tarkoitamme epäeettistä ja korruptiivista toimintaa, joka ei ole näkyvää eikä välttämättä tule ilmi. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen.
Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen.
– Vastauksia käsitellään ehdottomalla luottamuksella, eikä vastaajista kerätä mitään tietoa, josta heidät voitaisiin tunnistaa, Salminen sanoo.
Kertomukset voi lähettää kyselylomakkeella 15.9.–15.10.2016 välisenä aikana.

Rikosprofessori: Pieni kunta alistuu helposti yhden yrityksen tahtoon – koston pelossa kukaan ei valita

Korruptio pesiytyy kuntien kaavoitukseen ja hyvä veli -verkostoihin, sanoo Pekka Viljanen.

Eeva-Liisa Hynynen
SK 34/2016|26.8.2016, Suomen Kuvalehti

Parhaillaan valmistellaan lakia, jonka mukaan virkavastuu ja julkisuuslaki koskisivat sote-tuottajayhtiöitä, myös yksityisiä yhtiöitä, julkisen tuotannon osalta. Tavoitteena on korruption estäminen.

Kuinka suuri parannus on luvassa, rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta?

”Suunta on oikea, mutta laki ei ratkaise kaikkia ongelmia.”

”Liikesalaisuudet ovat salassapidon piirissä. Nykyinen julkisuuslaki on väljä ja riittämätön. Jos myös sitä ei uudisteta, merkittävä osa asioista jää salassapidon piiriin.”

Mikä olisi tästä esimerkki?

”Länsimetro, jossa isojen taloudellisten epäonnistumisten syyt pystytään salaamaan veronmaksajilta. Hanketta toteuttaa kuntien omistama yhtiö, jota julkisuuslaki ei koske. Mutta vaikka koskisi, asiakirjat voitaisiin jättää antamatta liikesalaisuuteen vedoten. Niitä olisi sitten perättävä hallintotuomioistuimen kautta.”

Maakuntavaalit edellyttävät vaalirahaa ja valtuutetut päättävät sote-miljoonista. Millaisia riskejä tähän liittyy?

”Luottamuspaikoille pyrkii myös henkilöitä, jotka ovat olleet vain kotikuntiensa valtuustoissa, jos niissäkään. Vaalirahaa saadaan yrityksiltä. Rahoituksen ilmoittamisvelvollisuutta voi kiertää niin, että sama intressitaho lahjoittaa useista yhtiöistään summia, joita ei tarvitse ilmoittaa. Niistä voi kertyä merkittävä rahoitus. Vaalirahan pitäisi olla julkista ilman alarajaa.”

”Maakuntauudistuksessa pidän hyvänä lainsäädäntöön suunniteltua tiukkaa valtionohjausta. Vaikutus korruption suitsimisessa voi olla merkittävä, koska liikkumavara maakuntien päätöksenteossa on pienempi kuin nykykunnissa.”

Olette muistuttanut piilevästä rakenteellisesta korruptiosta. Mitä se on?

”Se on poliittisten päättäjien ja yritysten intressien epäasiallista kietoutumista toisiinsa.”

Olette sanonut, että suomalainen korruptio on pesiytynyt kuntien kaavoitukseen ja hyvä veli -verkostoihin.

”En näe syytä muuttaa näkemystäni. Juuri on alkamassa oikeudenkäynti Vantaan kaavoitussotkuista kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen kaudelta.”

”Korruptiota ei ole vain lahjusten antaminen ja ottaminen, vaan kaikenlainen epäasiallinen suosiminen vanhan ystävyyden tai muun sellaisen perusteella. Siis palvelus palveluksesta -periaatteella hyvien veljien tai sisarien kesken.”

Mikä näistä on eniten alttiina korruptiolle: pieni kunta, suuri kunta vai maakunta?

”Ilman muuta pieni kunta. Siellä yksi yritys voi saavuttaa määräävän aseman helpommin. On erittäin epätoivottavaa, jos kunta alistuu yrityksen tahtoon tai oletettuun tahtoon kaiken kontrollin ulkopuolella. Vastaavaa on nähty valtakunnallisella tasolla, muun muassa Lex Nokia eli urkintalaki.”

”Pienissä kunnissa epäkohtiin on hankalaa puuttua. Kytkökset voivat olla niin syviä, että työpaikan menettämisen tai muun koston pelossa kukaan ei uskalla valittaa päätöksistä tai edes puhua ongelmista.”

Valtakunnansyyttäjä törmäsi poliittiseen korruptioon

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen törmäsi poliittiseen korruptioon, hyvä veli -verkostoon.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiseltä kysyttiin jäsenkirjaa yllättävässä yhteydessä. PSA / JUSSI LEINONEN

Hiljattain poliisiylijohtajan paikkaa hakenut valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo tuoreessa blogissaan, miten eräs nykyisen hallituspuolueen entinen kansanedustaja tarjoutui edistämään hänen hakemustaan.
”Kai sulla on jäsenkirja? Mä tunnen ihmisiä”, Nissisen hausta tiennyt henkilö kysyi.
– Ensin tuli hämmennys. Pikakelasin hakukuulutuksen mielessäni edes takaisin. Ei siinä mainittu mistään jäsenyyksistä, Nissinen kirjoittaa.
Voimassaolevista jäsenkirjoista Nissiselle nousi mieleen liuta soutuseurasta osuuskaupan bonusasiakkuuteen. Hän ei kuitenkaan uskonut kysyjän tarkoittavan niitä.
– Oma tunteeni vaihtui ärtymyksen sekaiseksi epäilyksi... Miksi ja millä mandaatilla tällaisia kysytään. Olenko nykyisillä jäsenyyksilläni jotenkin epäkelpo? Olinko joutunut tekemisiin hyvä veli -verkoston kanssa? Tätäkö se korruptio on?
Nissinen huomauttaa, ettei hän suinkaan kyseenalaista viran täytön lopputulosta. Jäsenkirjan kysely sai hänet kuitenkin pohtimaan korruption eri muotoja.
– Yhdelle korruptio on sama kuin lahjonta, toiselle se tarkoittaa epäeettistä toimintaa ja vallan käyttöä ylipäätään, kolmas viittaa sillä institutionaalisiin hyvä veli -verkostoihin.
Matti Nissisen blogi on luettavissa osoitteessa vksv.fi

RISTO KUNNAS
risto.kunnas@ilmedia.fi

Korruptio Suomessa – "Ei silkkaa rahaa, vaan vaikkapa virkanimitys ja vaikutusvaltaa"

Korruption riskikohteita ovat julkiset hankinnat, rakentaminen ja politiikka. Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tutkimus kertoo, että korruptio näkyy mm. tarjouskartelleina ja kaavoituksessa. Osana ovat myös poliittiset virkanimitykset ja vaikutusvallan käyttö kauppatavarana.

Sallitun ja kielletyn raja on hämärä, kun mietitään, mitä on korruptio vaikkapa kunnissa. Korruptio kietoutuu useimmiten liike-elämän ja viranomaisten suhteisiin.
Riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta, ja sovitut etuudet ovat jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta.
– Ei lahjojienkaan puolella niin tyhmiä olla, että suoraan rahaa vaihdetaan. On kyse muuntyyppisistä etuuksista. Esimerkiksi vaikutusvallasta, suosinnasta, virkanimityksistä ja urakoista sopimisesta. Julkisissa hankinnoissa sopimuksia tai ehtoja räätälöidään tietylle taholle sopivaksi. luettelee tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.

Sallitun ja kielletyn raja epäselvä

Suurimmat riskit ja korruption vaara vaanivat julkisissa hankinnoissa, politiikan kentillä, rakennusalalla sekä yhdyskuntasuunnittelussa.
Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tutkimus kertoo, että nyky-Suomessa korruptio näkyy mittavina tarjouskartelleina, rakennus- ja kaavoitustoiminnassa sekä politiikassa omia etuja ajavien korkean tason verkostoina.
– Korruption riski liittyy useimmiten liike-elämän ja viranomaisten suhteisiin. Sallitun ja kielletyn rajaa ole ei aina havaita.
Muttilaisen mukaan keskeisimmissä riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta.
– Sovitut etuudet ovat jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Polamkista.
Rakennusalalla kyse on aina suurista summista. Osa alan korruptiosta liittyy rakennusurakoiden jakamiseen ja urakkakustannusten määrittelyyn. Korruptiota edistää se, että yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus on vaikeaselkoista.

Poliittiset virkanimitykset merkki korruptiosta?

Poliittiset virkanimitykset ovat asiantuntijoiden mukaan keskeisin korruptioon viittaava riskitekijä. Riskit liittyvät myös tilanteisiin, joissa vaikutusvaltaa kaupataan hyötymistarkoituksessa tai siirrytään julkisen sektorin korkeasta virasta yksityiselle sektorille.
– Tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat peräänkuuluttuvat sitä, ettei enää pelattaisi vanhan maailman säännöillä, sanoo tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna vain 22 lahjusrikosta. Mutta lahjusrikokset ovat vain osanen kaikista korruptioon viittaavista rikoksista. Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen sanoo, että korruptio on isompi ilmiö.
– Poliisin rekisteristäkin näkyy moninkertainen määrä esimerkiksi luottamusaseman väärinkäyttöön, yrityssalaisuuksiin ja virkarikoksiin liittyviä asioita, joissa korruptiivisia piirteitä.
Korruptiota torjuttaisiin parhaiten tutkimuksen mukaan sidonnnaisuuksien rekisteröinnillä, korruptiotapausten ilmiantojärjestelmällä ja tekemällä vaikutusvallan väärinkäytöstä laitonta. Lisäksi voitasiin rajoittaa siirtymistä julkisen sektorin viroista yksityispuolelle.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Nuorisosäätiö!

Ps. Juttua on päivitetty 11.8..2020. Tätä nuorisosäätiötä koskevia juttuja on tämän kirjoituksen jälkeen vielä osat 2-4. Jutut löytyvät heti tämän julkaisun jälkeen.

Arvoautoja takavarikkoon, syyttäjä epäilee miljoonatulojen pimittämistä verottajalta — Nuorisosäätiön ex-johtajiin liittyvä laaja talousrikostutkinta levisi myös Viroon

Talousrikoksista Virossa epäilty liikemies Arto Autio on keskeisessä roolissa myös Suomen poliisin suorittamassa rikostutkinnassa, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön entiset johtajat.

Nuorisosäätiö

11.8.2020

Jyri Hänninen

Nuorisosäätiön entisiä johtajia ja heidän lähipiiriään koskeva poikkeuksellisen laaja rikostutkinta on laajentunut myös Viroon.

Viron syyttäjänvirasto epäilee suomalaista liikemiestä Arto Autiota ja hänen entistä puolisoaan talousrikoksista. Rikosepäily käy ilmi syyttäjän viime viikolla Tallinnassa oikeudelle toimittamista tiedoista.

Syyttäjän mukaan Autio on pimittänyt mittavia tuloja ja välttynyt tällä tavoin yli miljoonan euron verojen maksusta Viron verottajalle.

Poliisi epäilee Arto Autiota talousrikoksista myös Suomessa. Epäilyt liittyvät laajaan rikostutkintaan, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön entiset johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen.

Helsingin poliisin ja Keskusrikospoliisin johtamassa tutkinnassa on yhteensä toistakymmentä rikoksesta epäiltyä henkilöä.

Useat rikostutkinnassa keskeisessä roolissa olevat taloudelliset epäselvyydet ovat tapahtuneet juuri Virossa. Arto Aution edustamat yhtiöt tekivät Nuorisosäätiön kanssa kiinteistökauppoja Tallinnassa.

Nuorisosäätiö on maksanut kiinteistökaupoissa miljoonia euroja ylihintaa tai kärsinyt muuten vakavaa taloudellista haittaa.

Yle ei tavoittanut Arto Autiota kommentoimaan rikosepäilyä.

Virosta tulleet tiedot käynnistivät rikostutkinnan Suomessa

Arto Autio on pitkään Virossa asunut liikemies, joka on tehnyt liiketoimia paitsi Nuorisosäätiön myös Viron keskustapuolueen kanssa (siirryt toiseen palveluun). Myös Nuorisosäätiö on taustaltaan lähellä keskustapuoluetta, joskin side puolueeseen on katkennut säätiön nykyisen johdon aikana.

Ylen tietojen mukaan Nuorisosäätiön ex-johtajien rikostutkinta käynnistyi, kun Suomen viranomaiset saivat tietoja Viron verottajalta.

Suomen poliisi epäilee, että Haarolle ja Nousiaiselle maksettiin vähintään useiden satojen tuhansien eurojen arvosta lahjuksia. Lahjuksiksi epäillyt rahat kiersivät virolaisten yhtiöiden kautta, joita Arto Autio on hallinnoinut. Epäilyttäviin tilisiirtoihin kiinnitti huomiota ensimmäisenä juuri Viron verottaja.

Arvoautoja vakuustakavarikkoon

Arto Autio on pyörittänyt yhdessä virolaisen liikekumppaninsa kanssa sijoitusyhtiötä nimeltä Brave Capital. Autio on myös tarjonnut yhtiöiden perustamis- ja hallintointipalveluita laajalle joukolle suomalaisia yrittäjiä ja liikemiehiä.

Yksi Autiolta palveluita ostaneista henkilöistä on yrittäjä ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Eero Lehti.

Tallinnassa oikeudessa viime viikolla pidetyssä istunnossa Aution ja hänen ex-vaimonsa omaisuutta määrättiin vakuustakavarikkoon. Pakkotoimenpiteen kohteena oli muun muassa taidetta, kaksi Mercedes-Benz-autoa sekä italialainen Maserati-merkkinen arvoauto.

Vakuustakavarikolla pyritään varmistamaan, että mikäli rikoksesta epäillyt joutuvat korvausvelvollisiksi, he eivät voi hävittää omaisuuttaan.

Suomessa käräjäoikeus on määrännyt Nuorisosäätiön ex-johtajien ja heidän lähipiirinsä sekä liikekumppaniensa omaisuutta vakuustakavarikkoon yli kymmenen miljoonan euron arvosta.

Kyseessä on mahdollisesti Suomen ennätys yhden rikostutkinnan yhdeydessä tehtyjen vakuustakavarikkojen määrässä.

Autio haastoi Viron yleisradion toimittajat oikeuteen

Yle sai tiedon rikosepäilystä virolaisen Eesti Ekspress -lehden toimittajalta Tarmo Vahterilta. Myös Viron media on seurannut Arto Autioon ja Nuorisosäätiöön liittyvää rikostutkintaa ja sen vaiheita tarkasti.

Loppuvuodesta 2018 Arto Autio nosti kanteen kahta Viron yleisradioyhtiön ERR:n toimittajaa sekä yleisradioyhtiötä vastaan. Viron yleisradioyhtiön tutkivan journalismin ohjelma Pealtnägija kertoi Aution ja Nuorisosäätiön liiketoimista laajassa jutussaan.

Kanteessa Autio syyttää ERR:n toimittajia virheellisen tiedon levittämisestä. Valtaosa Pealtnägijan jutussa olleista tiedoista oli kerrottu jo aiemmin Ylen ja Suomen Kuvalehden jutuissa.

Asian käsittely on edelleen kesken Viron oikeudessa, kertoo Pealtnägijan vastaava toimittaja Mihkel Kärmas.

Kotimaa 22.01.2020

Nuorisosäätiö vaatii entisiltä hallituksen jäseniltä jopa miljoonien korvauksia – tuhansien nuorten tulevaisuus säätiön asunnoissa on edelleen vaakalaudalla

Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen kerrostalon vuonna 2014. Kerrostalo (keskellä) osoitteessa Hämeenkatu 24 on kuvattu Vesijärvenkadun puolelta. LEHTIKUVA/ Samuli Ikäheimo

STT

Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön entisiä hallituksen jäseniä. Perusteena on hallituksen hyväksymä kahdeksan miljoonan euron kiinteistökauppa, joka kanteen mukaan tehtiin säätiön tappioksi ja myyjäpuolena olleen rakennusliikkeen eduksi.
Kanne liittyy samaan talousrikosepäilyjen kokonaisuuteen, jossa Nuorisosäätiö aikoo vaatia entiseltä johtokaksikoltaan Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien euron korvauksia. Ensimmäiset vahingonkorvauskanteet löytyvät jo käräjiltä, vaikka entistä johtoa koskeva rikostutkinta on edelleen kesken.
Viimeistään vaalirahakohun myötä julkisuuteen noussut Nuorisosäätiö on ollut keskellä paisuvaa väärinkäytösepäilyjen vyyhtiä vuodesta 2016 lähtien. Keskiössä ovat Haaron ja Nousiaisen tekemät liiketoimet.
Miehiä epäillään ainakin törkeästä petoksesta vuosina 2016–2017 ja törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa vuonna 2015. Poliisi tutkii myös epäiltyä avustuspetosta julkisrahoitteisen säätiön toiminnassa.
Tähän mennessä suurimman hallituksen jäseniä koskevan korvausvaatimuksen käräjille on toimittanut säätiön entisen tytäryhtiön Pääskynpesien perillinen Vaparatalot. Korvausvaatimuksen taustalla on kiinteistökauppa, jonka Nuorisosäätiön tytäryhtiön silloinen hallitus teki yhdessä entisen Salpausselän rakentajat (SSR) -konsernin kanssa. SSR toimii nykyään nimellä Pallas Rakennus.
Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen taloyhtiön kaikki osakkeet vuonna 2014.
Säätiön tytäryhtiö Pääskynpesät otti lainaa ja osti osakkeet reilun 8 miljoonan euron kauppahintaan. Kun uusi johto teetti kiinteistön markkina-arvosta arvion neljä vuotta myöhemmin, arvioitiin tontti ja rakennus 1,6–2,7 miljoonan arvoiseksi ja kiinteistön purkukustannuksiksi 400 000–633 500 euroa. Lopulta osakkeet myytiin noin miljoonan euron kauppahintaan, eli yleishyödyllinen säätiö teki kaupoilla neljässä vuodessa varainsiirtoveroineen yli 7 miljoonan euron tappion.
– Hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, että vastaajat olisivat selvittäneet lainkaan, minkä arvoinen hankittava kohde on. Ostopäätöksen pohjaksi ei hankittu selvitystä kiinteistön ja osakkeiden arvosta, kanteessa sanotaan.
Huomattavan arvokkaissa kaupoissa tällaisten selvitysten hankkiminen on vakiintunut tapa toimia.
SSR oli kanteen mukaan hankkinut yhtiön koko osakekannan vuoden 2014 aikana ja maksanut osakkeista olennaisesti vähemmän kuin Pääskynpesät maksoi SSR:lle. Säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö maksoi osakkeista miljoonia enemmän kuin SSR vain kuukausia aiemmin.
Poliisi selvittää muun muassa sitä, hyötyikö entinen johtokaksikko liiketoimista rakennusliikkeen kanssa rahallisesti. Kyseessä on nykyjohdon mukaan vain esimerkki useista säätiön entisen johdon säätiölle junailemista epäedullisista liiketoimista.
Ex-toimitusjohtaja: Aioimme laajentaa radanvarsikaupunkeihin
Haaron ja Nousiaisen epäillään käyttäneen epäselvyyksistä seuraaviin seilannutta keskustataustaista Nuorisosäätiötä lypsylehmänä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun sen jälkeen, kun se jäi puolueelta tuuliajolle. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo noin kaksi vuotta sitten, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.
Kun tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavalle Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto, säätiön kassa oli tyhjä. Noin 60-vuotias säätiö oli hyvin lähellä konkurssia. Rahaa oli nykyjohdon mukaan hävinnyt yli 40 miljoonaa euroa entisen johdon aikana erilaisten liiketoimien, rakennusprojektien, kiinteistökauppojen ja maanvuokrasopimusten seurauksena Suomessa ja Virossa.
Haaro ja Nousiainen kiistävät epäasiallisuudet. Nousiainen kiistää STT:lle rikosepäilyt ja sen, että olisi käyttänyt Nuorisosäätiötä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin julkisuudessa.
Haaro taas sanoo STT:lle, että kaikkien epäselviksi, epäasiallisiksi ja jopa rikollisiksi tulkittujen liiketoimien taustalla oli silloisen johdon tarve saada nuorille lisää vuokrattavia asuntoja ja sitä kautta vuokratuottoja säätiölle, jotta se voisi kattaa takapainotteisia valtionlainojaan ja kiinteistöjen kasvavia korjauskuluja.
– Lähtökohta oli se, että laajennamme Etelä-Suomen radanvarsikaupunkeihin ja päärataa pitkin maakuntiin. Tämä oli ihan normaalia toimintaa. Tietenkin kiistän rikosepäilyt. Mitään epäasiallisuuksia ei näissä liiketoimissa tehty, Haaro sanoo.
Lahden kiinteistökaupassa tarkoitus oli Haaron mukaan peruskorjata purkukuntoinen keskustakiinteistö ja tehdä siitä säätiölle pitkällä aikavälillä tuottoisa kohde. Hänen mukaansa nykyjohto on se, joka hölmöili, kun myi osakkeet halvalla pois.
Kattavaa selitystä sille, miksi säätiö ajautui konkurssikypsään tilaan tai mihin rahat hävisivät, ei miehiltä irtoa. Haaron mukaan rahaa ei ole edes hävinnyt mihinkään, vaan rikosepäilyt julkisuuteen tuonut Yle ja säätiön nykyjohto antavat asiasta väärän kuvan.
Pitkät vuokrasopimukset on irtisanottu
Laineen mukaan Haaron puheet ovat Haaron itsensä keksintöjä, jotka eivät kestä minkäänlaista läpivalaisua. Laineen mukaan entisen johdon riskihankkeet rikkovat sekä säätiön sääntöjä että lain yleishyödyllisyysvaatimuksia.
– Säätiön tehtävänä on asuntojen vuokraaminen nuorille sosiaalisin perustein. Se, mitä Haaro on aiheuttanut toiminnallaan on, että uudisrakentamisesta kirjasimme juuri 30 miljoonan euron tappiot ja rahaa on hävitetty erilaisiin Viron-liiketoimintoihin ynnä muihin hämäräbisneksiin, Laine jyrähtää.
Nuorisosäätiön taskuilla käytiin Laineen mukaan esimerkiksi vuokravivutustempulla. Säätiön nimissä tehtiin muun muassa pitkiä maanvuokrasopimuksia, joissa rakennusliike osti tontin ja säätiö lupautui vuokralaiseksi tonteille.
Pitkä ja tuottoisa vuokrasopimussitoumus nosti tontin hintaa siten, että rakennusliike saattoi myydä tontin pois voitolla. Tämä jätti säätiölle Laineen mukaan järjettömät vastuut.
– Näistä on nyt saatu karsittua puoli miljardia pois, tällaisia pitkäaikaisia vuokravastuita. Ei tässä ollut säätiön kannalta mitään tolkkua eikä järkeä. Nämä epäedulliset vuokrasopimukset on nyt saatu peruttua.
Nuorisosäätiö perää takaisin myös jo maksettuja vuokrarahoja sillä perusteella, että entinen johto teki säätiölain vastaisia oikeustoimia, joita nykyjohto pitää pätemättöminä.
Poliisi tutkii kokonaisuudessa myös rakennusliikkeiden edustajien toimintaa.
Hallituksen jäsenet vaitonaisia
Nousiainen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2018. Haaro on toiminut Nuorisosäätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja säätiön toimitusjohtajana marraskuusta 2016 toukokuun 2018 alkuun saakka.
Nykyjohdon suurimmat korvausvaateet on osoitettu Haaron ja Nousiaisen lisäksi heidän aikanaan säätiön hallituksessa istuneista Klaukkalassa asuvalle Rauno Koitermaalle, 55, helsinkiläiselle Pasi Pöngälle, 71, ja Karjaalla asuvalle Kiril Häyriselle, 42. Lisäksi säätiö on esittänyt vaatimuksia tytäryhtiöiden hallituksessa istuneille.
Koitermaa sanoo, ettei allekirjoita kannetta omalta osaltaan. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa enempää ennen kuin asioihin saadaan selvyyttä. Pönkä ei halunnut kommentoida koko asiaa STT:lle. Häyrinen sanoo, ettei ole toiminut lain vastaisesti eikä huolimattomasti.
– Asia on laaja ja monitahoinen, mutta sellaistakin on tullut ilmi, että hallitus on saanut Nousiaiselta ja Haarolta väärää tietoa, Häyrinen sanoo.
Säätiön jatko on liipaisimella
Säätiön olemassaoloa uhkaa vielä tälläkin hetkellä se, että yhteiskunnan tukea säätiölle kanavoinut Ara on perunut sen yleishyödyllisyysaseman. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus teki niin toissa kesäkuussa, ja marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että sillä on oikeus perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysasema. Perusteena oli, että säätiön toiminta ei täyttänyt Aran mukaan lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle.
– Jos tämä saa lainvoiman, niin kuntarahoitus on velvoitettu sanomaan antamansa lainat irti. Puhutaan noin sadan miljoonan lainapotista. Sillä hetkellä säätiön tytäryhtiöiden tilanne on sellainen, että ollaan konkurssin kyykyssä. Silloin 3 000–4 000 nuorta olisi täydessä epävarmuudessa, hallituksen puheenjohtaja Laine sanoo.
Nyt säätiö on anonut varsinaisen säätiön sijaan tytäryhtiöilleen yleishyödyllisyysasemaa Aralta, jotta voisi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätöskään ei ole vielä lainvoimainen, sillä säätiö hakee siihen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Nuorisosäätiön entinen johto kiinnitti miljoonalainan vakuudeksi kerrostalon Helsingistä – "Allekirjoituksesta näkee, ettei se ole minun", sanoo säätiön hallituksen ex-jäsen

Helsinkiläinen kiinteistöyhtiö, Nuorisosäätiön nykyjohto ja hallituksen ex-jäsenet syyttävät Nuorisosäätiön entistä johtokaksikkoa asiakirjojen väärentämisestä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT

Puolalainen sijoitusrahasto antoi Nuorisosäätiölle 20 miljoonan euron lainan vuonna 2017. Lainalla muun muassa hankittiin Helsingin keskustasta arvokiinteistö, joka ei säätiön nykyjohdon mukaan sovi tuettua asumista nuorille tarjoavan säätiön toimintaan. Nyt helsinkiläisessä kiinteistöyhtiössä, jossa säätiö on pääomistajana, uskotaan, että laina hankittiin viekkaudella ja vääryydellä.
Lainan vakuudeksi pantattiin muun muassa Helsingin Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitsevan Hiihtomäentie 14 -nimisen kiinteistöyhtiön osakkeita. Paikalla toimii esimerkiksi hampurilaisistaan tunnettu ravintola Treffipub.
Taloyhtiön osakkeiden lisäksi Nuorisosäätiö panttasi kiinteistöyhtiön vuokraoikeuden tontille, jossa sijaitsee kerrostalo liiketiloineen. Tontti on vuokrattu Helsingin kaupungilta vuoteen 2035 asti, ja vuokraoikeus antaa omistusoikeuden tontilla sijaitsevalle rakennukselle. Kiinnityksen arvoksi määritettiin 30 miljoonaa euroa.
STT:n korkeimmasta oikeudesta hankkiman purkuhakemuksen mukaan yhtiö uskoo, että Nuorisosäätiön entinen johtokaksikko Perttu Nousiainen ja Aki Haaro käyttivät väärennettyjä asiakirjoja kiinnitysten tekemiseen.
Kiinteistöyhtiö on sittemmin kesäkuisen pöytäkirjansa mukaan tehnyt keskusrikospoliisille (KRP) tutkintapyynnön. Yhtiön tekemän purkuhakemuksen mukaan KRP tutkii asiaa.
Nousiainen ja Haaro eivät perjantaina vastanneet STT:n yhteydenottopyyntöihin tai heille lähetettyihin kysymyksiin. He ovat aiemmin kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin Nuorisosäätiön toiminnassa.
"En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla"
Väärennysepäily koskee nimien väärentämistä kiinteistöyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjaan. Kiinnitysten purkuhakemuksen liitteenä olevissa sähköpostikeskusteluissa kaksi Nuorisosäätiönkin hallituksessa istunutta miestä kiistävät asiakirjan aitouden.
– Näitä asiakirjoja en ole ennen nähnyt. En ole allekirjoittanut pöytäkirjaa, jossa on englannin kieltä. Allekirjoituksesta näkee, ettei se ole minun. En ole ollut kokouksessa läsnä, kirjoitti säätiön ja kiinteistöyhtiön hallituksessa istunut Pasi Pönkä toukokuisessa sähköpostissaan.
Keksityksi väitetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja on päivätty syyskuulle 2017. Pöytäkirjan mukaan kiinteistöyhtiön hallituksen puhelinkokouksessa ei ollut paikalla muita kiinteistöyhtiön osakkeenomistajia, vaan paikalla oleviksi oli merkitty ainoastaan Nousiainen, Haaro ja kaksi Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä.
Myös toinen hallituksen entisistä jäsenistä kiistää nimikirjoituksensa aitouden.
– En muista kyseistä kokousta tai pöytäkirjaa. Hiihtomäentie 14:ssä ei kyllä ole ollut sellaisia kokouksia, jossa kukaan noista säätiön ulkopuolisista (kiinteistöyhtiön osakkeenomistajista) ei olisi ollut paikalla. He olivat hyvin aktiivisia. Pöytäkirjassa oleva nimikirjoitus ei ole minun. Ei edes niin, että se olisi jostakin toisesta pöytäkirjasta copy-pastetettu (kopioitu). En koskaan kirjoita nimeäni tuolla tavalla, Kiril Häyrinen kirjoitti viime toukokuussa.
Pöytäkirjan mukaan Häyrinen oli puhelinkokouksena pidetyn kokouksen sihteeri. Samaisessa paperissa todetaan myöhemmin, että kokouksessa päätettiin tarkastaa ja allekirjoittaa pöytäkirja heti, vaikka kyse oli puhelinkokouksesta. Puhelinkokous ei ollut paperillakaan päätösvaltainen, ja Nuorisosäätiön nykyjohto epäilee Haaron ja Nousiaisen väärentäneen myös toisen pöytäkirjan, jossa mukamas annetaan hallitukselle 30 miljoonan kiinnitys tiedoksi.
Pönkä ja Häyrinen eivät halunneet kommentoida asiaa STT:lle, sillä Nuorisosäätiön entisen johdon epäselvyydet ovat poliisitutkinnassa. Ainakin Häyristä on hänen itsensä mukaan epäilty avustusrikoksesta, jonka hän kiistää. STT:llä ei ole tietoa, että Pönkää epäiltäisiin jostakin Nuorisosäätiön rikostutkinnassa.
Muut osakkeenomistajat lirissä
Nuorisosäätiö on tällä hetkellä velkasaneerauksessa muun muassa Haaron ja Nousiaisen rikollisiksi epäiltyjen useiden liiketoimien takia. Ainakin paperilla tilanne on tällä hetkellä se, että panttikirjat ovat puolalaisen säätiölle lainat järjestelleen BSWW Trust -nimisen yrityksen hallussa. Jos lainoja ei makseta takaisin, se voisi periaatteessa vaatia tontin vuokraoikeutta ja myös kerrostaloa itselleen.
Tämä voisi tarkoittaa muiden taloyhtiön osakkeenomistajien omistuksen nollautumista. Muita omistajia ovat muun muassa HOK-Elanto, kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ja SOS-lapsikylä.
Nyt Hiihtomäentie 14 vaatii korkeinta oikeutta purkamaan kiinnitykset.
Puolalainen BSWW Trust taas vastustaa kiinnitysten purkamista. Sen vastauksen mukaan Nuorisosäätiö on kerännyt rahoitusta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainan ja velkakirjat hankki kaksi sijoitusrahastoa, jotka lainasivat rahaa säätiölle. Vastauksen mukaan BSWW on myös merkitty lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, eikä mahdollinen kiinteistöyhtiön asiakirjojen väärentäminen voi sen mukaan olla syynä esimerkiksi 30 miljoonan euron kiinnityksen purkamiselle.
– Kiinnityshakemuksen on allekirjoittanut asiamies. Hakemuksen liitteenä on asianmukainen valtakirja, jonka on allekirjoittanut kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen. Haarolla ja Nousiaisella on kummallakin ollut oikeus edustaa kiinteistöyhtiötä yksin, puolalaisyhtiö perustelee.
- - - - -
Viimeisessä kappaleessa 1. väliotsikon jälkeen avunantorikos-sana muutettu avustusrikokseksi.

Diilien tekijät

Liikemiehet Timo Nieminen ja Arto Autio pyörittävät yhtiöitä poliitikkojen ja julkkisten kanssa, mutta he itse ovat pysytelleet poissa parrasvaloista.

Kotimaa 05.12.2018 07:30

teksti Jarno Liski ja Salla Vuorikoski kuvitus vesa lehtimäki

Kiinteistönvälittäjän ja tv-juontajan Jethro Rostedtin 40-vuotissyntymäpäiviin kului paljon rahaa. Ehkä yli 100 000 euroa, Ilta-Sanomissa arveltiin.
Vieraina oli lehdistä tunnettuja kasvoja kuten ravintola-alan vaikuttaja Seppo ”Sedu” Koskinen ja liikemies Stefan Therman, joka esitellään yleensä reality-ohjelmista tutun Martina Aitolehden puolisona.
Kansanedustaja Harry Harkimo (kok) saapui juhliin viinipullo kainalossaan. Juhlaa vietettiin myös Hooligan-jahdilla, joka on suosittu jatkopaikka julkisuuden henkilöiden juhlissa. Sitä on käyttänyt myös Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmo tempauksissaan.
Sankarin rinnalla juhli veneen isäntä Timo Nieminen. Hänestä suuri yleisö ei ole kuullut.
”Timolle on tosi tärkeää kalliit kellot ja autot. Ja se, että hänen veneensä on isoin. Julkisuutta hän karttaa”, kertoo Niemisen pitkäaikainen tuttava.

Lehdissä kirjoitetaan ”Sedun ravintoloista”. Harva tietää, että niitä rahoittaa Nieminen. Puhutaan ”Jethron kiinteistönvälitysyhtiöstä”, josta yli kolmanneksen omistaa Nieminen. ”Martinan Stefan-rakkaan” luksuskellokaupastakin puolet omistaa Nieminen.
Laajasti verkottuneen miljonäärin muut liiketoimet kiinnostavat nyt Helsingin poliisia, joka tutkii laajaa Nuorisosäätiö-rikosvyyhtiä.
Säätiön uusi johto arvioi, että julkisella tuella suomalaisnuorten hyödyksi hankittua omaisuutta on hävitetty kymmeniä miljoonia euroja.
Säätiön haaskalla on ollut monta nokkijaa. Kaikki säätiölle vahingollisista kaupoista hyötyneet eivät välttämättä ole syyllistyneet rikoksiin, eikä ketään ole tuomittu rikoksista.
Säätiö teki marraskuussa 2018 poliisille tutkintapyynnön Timo Niemisen tonttikaupoista Hollolassa.
Nuorisosäätiö pyytää poliisia selvittämään, onko joku kauppoihin liittyvistä yhdestätoista henkilöstä tai kymmenestä yrityksestä syyllistynyt rikoksiin.
Säätiön nykyjohto käy läpi myös muita Niemisen yhtiöiden kanssa tehtyjä sopimuksia.
Säätiön sotkuun kytkeytyy myös toinen yleisölle tuntematon liikemies, Arto Autio. Hän on Timo Niemisen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Poliisi epäilee Autiota rahanpesurikoksista Nuorisosäätiö-jutussa.
Suomen Kuvalehti selvitti, miten Niemisen ja Aution yritysimperiumit ovat syntyneet – ja mitä heidän lehtien palstoilta tutut liikekumppaninsa ajattelevat kaksikon toimista.

Nuorisosäätiön uusi johto teki marraskuussa 2018 Arto Autiosta (vas.) ja Timo Niemisestä tutkintapyynnön poliisille.

Autio ja Nieminen olivat 1990-luvun lopulla parikymppisiä.
Autio asui kerrostalossa Helsingin Pohjois-Haagassa ja työskenteli vartijana Maunulan ostoskeskuksessa. Vuonna 1999 hän siirtyi myyntipäälliköksi toimitiloja välittäneeseen Kanrakiin. Kanrak oli ollut julkisuudessa, sillä yhtiötä pyörittäneellä Arto Merisalolla oli takanaan vankilatuomio talousrikoksista.
Pian Autio itse perusti Comreal-nimisen toimitilavälitysyhtiön toisen Kanrakin nuoren työntekijän Ilari Hassisen kanssa.
Työssään Autio tutustui vaikutusvaltaisiin suomalaisiin. Häneltä kiinteistöjä osti muun muassa keravalainen miljonääri Eero Lehti, joka myöhemmin nousi kokoomuksen kansanedustajaksi.
Kun Autio rakensi uraa kiinteistöalalla, Timo Nieminen luotsasi siivousalan yhtiötä. 1990-luvun lopussa perustetun Hansalaiset Oy:n liikevaihto kasvoi rivakasti.
Välillä asiakassuhteita hoidettiin kovin ottein. Esimerkistä käy vuonna 2004 tehty myöhäinen vierailu sairaalaan, joka oli Hansalaisten asiakas.
Sairaalayhtiö oli saanut kilpailevan tarjouksen toiselta siivousyritykseltä. Nieminen halusi tietää, mitä tarjous piti sisällään. Paikalla ollut siivooja ei ollut suostunut urkkimaan paperia, mutta päästi pomonsa tiloihin.
Nieminen kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa tapaus liittyi entisen työntekijän kanssa syntyneeseen riitaan.
Oikeuden pöytäkirjan mukaan yritysvakoilusyyte peruttiin, koska sitä ei saatu toimitettua Niemiselle määräajassa. Oikeuteen Nieminen päätyi myös urkittuaan työntekijän sähköposteja, siitä hän sai sakkotuomion salassapitorikoksesta.

Timo Nieminen ja Arto Autio tunsivat toisensa kiinteistöbisneksen kautta: Niemisen siivousyhtiö oli Aution toimitilayhtiön asiakas.
Miehet pystyttivät yhdessä Lease Deal Oy:n. Vuonna 2006 perustetusta yhtiöstä tuli Niemisen laajan yritystoiminnan pohja. Juuri Lease Deal tuli myöhemmin Rostedtin kiinteistövälitysliikkeen ja Thermanin luksuskellokaupan omistajaksi sekä Koskisen ravintoloiden rahoittajaksi.
Kaupparekisteritietojen mukaan Lease Deal osti kiinteistöjä eri puolilta maata.
Keskellä kansainvälistä pankkikriisiä Niemisen yhtiö kasvoi vauhdilla. Raskaalla velkavivulla aloittanut Lease Deal teki pian miljoonatulosta ja tase paisui voitoista.
Kaksikon toinen liikemies Arto Autio toimi lukuisissa yrityksissä. Yksi niistä omisti Lease Dealia.
Tämä sijoitusyhtiö teki yhteensä satojen miljoonien eurojen liikevaihdon vuosina 2006–2008. Viivan alle ei jäänyt juuri mitään.
Mistä rahat tulivat ja minne ne menivät? Tilinpäätöksessä häkellyttäviä lukuja selitetään arvopaperikaupalla. Myös Aution toinen yhtiö pyöritti kymmeniä miljoonia euroja.
Kolmas Aution yhtiö joutui verottajan hampaisiin. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan verotarkastuksessa havaittiin yli puolentoista miljoonan euron edestä tekaistuiksi katsottuja konsulttimaksuja vuosina 2006–2008. Verottaja ei tehnyt asiasta tutkintapyyntöä poliisille.
Vuonna 2008 Aution toimitilayhtiö Comreal ajautui vaikeuksiin. Toinen perustajaosakas Ilari Hassinen oli jo jättänyt yrityksen, kun Autio myi Comrealin veljelleen ja muutti Viroon. Autio jätti myös Lease Dealin, joka jäi Timo Niemisen omistukseen.

Vuonna 2011 Nieminen tienasi miljoonia euroja vanhan siivousyhtiönsä myynnistä.
Hänen yhtiönsä Lease Deal jatkoi kasvamistaan. Konserniin oli hankittu myös Vaunula-autokauppaketju.
Niemisen Lease Deal tarjosi työpaikan myös Arto Merisalolle, Arto Aution entiselle työnantajalle ja kiinteistöalan oppi-isälle.
Merisalosta oli tullut vaalirahakohun myötä etusivun uutinen. Merisalon Nova Group oli kaatunut konkurssiin tuhlattuaan rahaa johtajiensa leveään elämään ja poliitikkojen vaalikampanjoihin.
Kun Merisalo aloitti Niemisen Lease Deal -konsernissa toimialajohtajana, poliisi epäili häntä raskaista talousrikoksista Nova-jutussa.

Suomenlahden toiselle puolelle siirtynyt Arto Autio löysi kumppanikseen Virossa konkurssisotkuista tunnetuksi tulleen kiinteistösijoittajan nimeltä Veljo Kuusk. Yhdessä he perustivat Brave Capitalin.
”Kapital, mis ei tunne hirmu”, kuului mainos. ”Pääomaa, joka ei tunne pelkoa.”
Kuusk uhosi mediassa tuovansa Viroon sadan miljoonan euron edestä kiinteistösijoituspääomaa pääasiassa Skandinaviasta.
Arto Aution työ ostoskeskusvartijana oli jäänyt kauas taakse. Piirit olivat nyt suuremmat. Pian Autiolle aukeaisivat myös Viron pääministerin ovet.

Kun vaalirahoittaja Merisalo oli vuonna 2013 istunut vankeustuomionsa Nova Groupin konkurssirikoksista, käynnistyi Nuorisosäätiö-kuvio, josta kehkeytyi yksi Suomen suurimmista talousrikostutkinnoista.
Kuviossa oli roolit myös Timo Niemiselle ja Arto Autiolle.
Kaikki alkoi Nuorisosäätiön johtajien kylpyläkaupoista.
Kesällä 2013 hallituksen jäsen Perttu Nousiainen ja toimitusjohtaja Aki Haaro ostivat iisalmelaisen Runnin kylpylän.
Kaksikon visiot eivät kantaneet, ja kylpylä upotti heidät raskaisiin velkoihin. Niistä piti päästä eroon. Ratkaisu löytyi vankilasta juuri vapautuneen Merisalon lähipiiristä.
Merisalo työskenteli jälleen kiinteistökonsulttina. Tällä kertaa hän teki tiivistä yhteistyötä lahtelaisen Mika Wileniuksen Salpausselän Rakentajien kanssa.
Wileniuksen yritys aloitti kylpylässä mittavan remontin.
Elokuussa 2014 Nuorisosäätiö solmi Salpausselän Rakentajien kanssa sopimuksen: säätiö sitoutui vähintään kymmenien miljoonien eurojen hankkeisiin yhtiön kanssa.
Yksi kalleimmista oli Lahden paraatipaikan kerrostalo, jonka kattokerroksen luksusasunnoista Timo Nieminen varasi kaksi. Kaupat peruttiin myöhemmin.
Seuraavana keväänä säätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen myivät kylpylänsä Ilari Hassiselle. Velat huomioiden hinta oli reilun miljoonan.
Kylpyläremonttia ohjasi Arto Merisalo. Lasku paisui miljooniin.
Nuorisosäätiön Haaro ja Nousiainen pääsivät eroon murheenkryynistään, mutta kaksikon omille yrityksille jäi miljoonavelat.
Poliisi epäilee, että näitä velkoja hoidettiin myöhemmin Nuorisosäätiön rahoilla.
Rahaa virtasi rakennusliikkeelle tonttikaupoista ja urakoista. Niitä taas maksettiin edelleen Arto Aution yhtiöille konsulttipalkkioina.
Virosta konsulttipalkkioiksi ja lainoiksi merkittyjä rahoja kulki poliisin selvitysten mukaan monimutkaisia reittejä takaisin Suomeen, muun muassa Wileniukselle sekä Haaron ja Nousiaisen yhtiölle.
Uusitun Runnin kylpylän avajaisia juhlittiin lokakuussa 2015. Liikemiesten yhteiskuntasuhteet olivat kunnossa.
Kunniavieraana oli Aution ja Merisalon vanha tuttu, kansanedustaja Eero Lehti.
Lehti toi juhliin jopa tasavallan presidentin tervehdyksen. Sen Merisalo oli pyytänyt Sauli Niinistöltä.

Liikemieskaksikko Autio ja Nieminen pääsi tapaamaan Viron pääministeriä.

Korkean tason suhteita vaalittiin myös Tallinnassa joulukuussa 2015, kun suomalainen delegaatio tapasi Viron silloista pääministeriä, reformipuolueen Taavi Rõivasia.
Mukana oli liikemieskaksikko Arto Autio ja Timo Nieminen.
Pääministerin puheille saapuivat myös kansanedustaja Eero Lehti vaimoineen sekä Nuorisosäätiön Perttu Nousiainen, Salpausselän Rakentajien Mika Wilenius, tämän virolainen luottomies Gaido Kentem ja Wileniuksen käyttämät verokonsultit Marko ja Sanna Nokka.
Viron television Pealtnägijä-ohjelmassa marraskuussa 2018 entinen pääministeri kuvasi tilaisuutta tavanomaiseksi: suomalaiset olivat kiinnostuneita Virosta liiketoimintaympäristönä.
Mielenkiintoisen seurueen jäseniä yhdistivät moninaiset ja mutkikkaat liiketoimet.
Aution Brave Capital hoiti niin Lehden, Wileniuksen, Niemisen kuin Nuorisosäätiönkin yhtiöitä Virossa. Lehti myös hieroi Keravalla tonttikauppaa Wileniuksen rakennusliikkeen kanssa.
Pääministeritapaamista seuraavana vuonna Eero Lehti, Timo Nieminen ja Mika Wilenius hankkivat yhteisen yrityksen Suomessa.
Niemisen mukaan tarkoituksena oli ostaa liikekiinteistö, mutta hanke jäi kesken.
Niemisen yhtiöt myivät Wileniuksen rakennusliikkeelle autoja, vuokrasivat sille tiloja ja tarjosivat rahoitusta.
Nuorisosäätiön tuoreen tutkintapyynnön kohteena olevissa tonttikaupoissa Wilenius puolestaan lainasi Niemiselle rahaa, jolla Niemisen yritys osti tontin Hollolasta. Sen hän myi Ylen MOT-ohjelman mukaan eteenpäin satojentuhansien eurojen voitolla vain viikkoja myöhemmin.
Säätiön nykyjohdon mukaan Niemisen pikavoiton mahdollisti se, että Haaron ja Nousiaisen johtama säätiö vuokrasi tontin 80 vuodeksi jopa neljä kertaa markkinatasoa korkeammalla hinnalla.
Haaro, Nousiainen ja Wilenius ovat poliisin tutkiman Nuorisosäätiö-jutun pääepäiltyjä.
Haaron ja Nousiaisen viimeisenä vuonna Nuorisosäätiön johdossa Niemisen kanssa tehtiin vielä kaksi suurta sopimusta.
Kesällä 2017 suurin osa Nuorisosäätiön asukaspysäköinnistä ulkoistettiin Timo Niemisen yhtiölle.
Se nosti välittömästi pysäköintihintoja kymmeniä prosentteja, mikä aiheutti valitusten tulvan Nuorisosäätiön asiakaspalveluun.
Niemisen Lease Deal ja hänen kellokauppakumppaninsa Stefan Thermanin sijoitusyhtiö ostivat helmikuussa 2017 Nuorisosäätiöltä kaksi kerrostaloa Helsingistä.
Säätiön johto tutkii nämäkin kaupat kaiken varalta vielä kerran.

Virossa Arto Autiosta tuli julkkis. Hän osti pääministeripuolue keskustan toimitilat Tallinnasta loppuvuonna 2017.
Pealtnägijä-ohjelma paljasti marraskuussa 2018, että samana kaupantekopäivänä Tallinnan keskustalainen pormestari teki Arto Autiolle edullisen kaavapäätöksen.
Korruptioepäily on myrkkyä Viron keskustalle, joka on yrittänyt pestä kasvojaan aiempien sotkujen jäljiltä.
Kesällä Viron verottaja vaati Aution yhtiön omaisuutta takavarikkoon veronkiertoepäilyjen vuoksi.
Nieminen taas on tehnyt miljoonakaupat Suomen hallituksen kanssa.
Keväällä 2018 hänen yhtiönsä osti valtiolta raskaiden ajoneuvojen korjaamiseen erikoistuneen Raskone Oy:n 7,7 miljoonalla eurolla.
Aution ja Niemisen imperiumien palaset näyttävät olevan jälleen liikkeessä.
Aution Brave Capitalissa omistuksia on siirretty yhtiöltä toiselle. Myös Nieminen on irtautunut reilun vuoden aikana kymmenistä vastuuasemista eri yhtiöissä.

Timo Niemisen yhtiö on tänä keväänä ostanut valtionyhtiön.

Mitä Timo Niemisen ja Arto Aution julkisuudesta tunnetut tuttavat ajattelevat siitä, että heidän liikekumppaninsa ovat kytköksissä Nuorisosäätiön sotkuihin?
Jethro Rostedt ja Nieminen ovat olleet liikekumppaneita vuodesta 2013.
Silloin Aninkaisten Kiinteistövälitys osti Lease Dealilta toimitilavälitystä tehneen yhtiön, jossa Merisalo oli työskennellyt.
Samalla Lease Deal osti 35 prosenttia Aninkaisten Kiinteistövälityksestä.
Sittemmin Rostedt on lähtenyt mukaan myös politiikkaa uudistamaan pyrkivän Liike Nytin toimintaan.
Liikkeen perustaja, kansanedustaja Harry Harkimo kertoo, että Jethro Rostedt ei ole ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa.
Myös Harkimo on Rostedtin liikekumppani. Hän osti keväällä 2017 osuuden Rostedtin Ruutukasi Oy -nimisestä asuntosijoitusyhtiöstä.
Virosta löytyy samanniminen yritys, jo tammikuussa 2016 perustettu Ruutukasi Oü. Sen omistajaksi on merkitty – Arto Autio.
Harkimo kertoo, ettei tiedä Viron-yrityksestä. Arto Autio ja Timo Nieminenkään eivät ole tuttuja.
”En ole koskaan tavannut”, Harkimo sanoo.
Rostedt kertoo puhelimessa, että kyse on yrityksestä, jonka hänelle tuntematon taho on perustanut Viroon hänen toimeksiannostaan.
”En tiedä yhtään, siellä on Virossa joku firma, joka näitä perustelee. Se tuli sieltä [Timo] Niemisen kautta.”
Arto Aution nimi on Rostedtin mukaan hänelle vieras.
”Semmoisella ei kyllä oo meidän kanssa mitään tekemistä. En kyllä tiedä.”
Viron yhtiön tarkoitus ei puhelussa selviä.
”Nyt sul tulee niin vitusti kysymyksii, laita ne sähköpostilla, niin rauhoitut hieman”, Rostedt pyytää.
Sähköpostitse hän tarkentaa, että tietää Aution julkisuudesta, mutta ei ole ollut koskaan tekemisissä hänen kanssaan. Rostedt myös korostaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä Nuorisosäätiön kanssa.
Viron yrityksen tarkoitus oli hänen mukaansa ”ei mikään” eikä se ole tehnyt mitään.
”Siihen aikaan puhuttiin paljon yrityksen perustamisesta Viroon ja niinpä minäkin iloisena poikana sellaisen halusin perustaa.”

Rostedtin lisäksi Liike Nytin toinen tunnettu kasvo on ravintoloitsija Seppo ”Sedu” Koskinen.
Myös hänen ravintolabisneksissään Timo Nieminen on mukana. Koskinen ei vastannut Suomen Kuvalehden soittoihin tai viesteihin.
Kansanedustaja Eero Lehti korostaa, ettei ole ollut ”missään tekemisissä Nuorisosäätiöön liittyvissä asioissa”.
Hänestä tuli kuitenkin Runnin kylpylän toinen pääomistaja kesällä 2016. Lisäksi Lehden huviloita Virossa omistava yhtiö oli pitkään merkitty Arto Aution nimiin.
”Autio hoitaa omistamani yrityksen asioita. Hän valvoo, että tilitoimisto tekee kirjanpidon ja veroilmoitukset ajallaan”, Lehti kertoo.
Autio ei reagoinut Suomen Kuvalehden yhteydenottopyyntöihin. Kiireisiinsä vedonnut Timo Nieminen vastasi sähköpostilla ja kertoi, ettei poliisi ole kuullut häntä rikoksista epäiltynä.
”Olen ollut Nuorisosäätiön kanssa tekemisissä kuten monet muutkin kiinteistöalalla, mutta en ole tehnyt mitään väärää tai rikollista.”
”Olen todella hämmästynyt, jos näistä jutussa mainitusta liiketoimista nostetaan minua vastaan syytteitä.”
Nieminen kertoo väistyneensä yritysten vastuuasemista ajanpuutteen ja ulkomailla asumisen takia.

Lease Dealin päämaja on teollisuusalueella Helsingin Metsälässä. Osoitteeseen on rekisteröity runsaasti yrityksiä, joukossa myös Rostedtin kiinteistönvälitysyhtiö ja Thermanin kellokauppa.
Timo Nieminen on kertonut olevansa tuona päivänä Suomessa. Kysymme, olisiko häntä mahdollista jututtaa.
Aulatyöntekijän mukaan hän ei ole paikalla.
”Hän ei ole lainkaan Suomessa tällä hetkellä”, hän arvelee.
Myöhemmin selviää, että Nieminen aloitti toimistolla neuvottelun Nuorisosäätiön nykyjohtajien kanssa vain viisitoista minuuttia käyntimme jälkeen.