perjantai 4. joulukuuta 2015

Laajakaistahanke, voisiko pohjoisen Keski-Suomen seutuverkkoa hyödyntää?

Saarijärvi ryhtyy selvittämään, voisiko pohjoisen Keski-Suomen seutuverkkoa hyödyntää myös Saarijärven tietoliikenneyhteyksien parantamisessa.
Seutuverkon omistaa kahdeksan Saarijärven-Viitasaaren seudun kuntaa, jotka perustivat työkalukseen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n.
Yhtiö pitää yllä ja hoitaa seutuverkkoa ja siihen liittyviä tietoliikenneverkkoja.
Saarijärven kaupunginhallitus nimesi valmistelua varten työryhmän, johon kutsutaan muun muassa Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tuula Hakkarainen ja saarijärveläisen SSYP Kehitys Oy:n Digi Digi -hankkeen projektipäällikkö Pertti Saarinen, Saarijärven kaupungin talous- ja hankintapäällikkö Mirja Niemi ja Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen sekä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Harri Lehtinen.
Työryhmän tutkimus valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista Oy:n välinen operaattorisopimus halutaan purkaa.
Sopimus kirjoitettiin helmikuussa viime vuonna, mutta Kuuskaistan rahoitusvaikeudet keskeyttivät toiminnan. Hanketta varten perustettiin maakunnallinen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, johon Saarijärvi ei liittynyt.
Saarijärven kaupunki on maksanut Kuuskaistalle operaattorisopimukseen perustuvia omavastuuosuuden ennakkomaksuja vajaat 433 000 euroa. Kaupunki haluaa, että Kuuskaista hyvittää maksut.
Kaupungin ja Kuuskaistan väliset neuvottelut käydään lokakuun loppuun mennessä.
Kaupunginhallituksen jäsen Jukka Ruunaniemi (kesk.) esitti purkupykälän poistamista kaupunginjohtajan esityksestä. Esitystä ei kannatettu, mutta Ruunaniemi jätti päätökseen eriävän mielipiteensä.

Tässä esimerkki kuinka Sonera on asentanut Etelä-Karjalaan kuituverkon. Samalla sapluunalla on verkko asennettu Keski-Suomeen ja Viitasaarelle. Kuitua lukee kaaviossa menevän myös kyläkunnille!

Osittainenkin valokuituverkko mahdollinen Viitasaarella

Kuva: ESa Kilponen Viitasaaren kylillä odotetaan valokuituverkkoa, mutta ratkaisu venyy. Lapiomies Juho Rautio veteli kuitua Kannonkoskelle viime kesänä.

30.3.2015 22:34

Kaupunki etsii edelleen kuumeisesti ratkaisua valokuituverkon rakentamiseksi kaupunkiin EU-tuen asettaman tiukan aikarajan sisällä. Yksi mahdollisuus voisi olla osittainen rakentaminen: valokuitukaapelia ei vedettäisikään joka niemeen ja notkoon, vaan vaikkapa osaan kylistä.
- Ely-keskuksen kannanoton mukaan myös hankkeen osittainen toteuttaminen on mahdollista, jos ratkaisu on järkevä ja toimiva. Tämä edellyttää kuitenkin muutoshakemuksen tekemistä, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kertoo.
Maaseutuvirasto on asettanut tukikelpoiselle rakentamiselle takarajaksi elokuun lopun. Sen jälkeen kaupungilla olisi kuukausi aikaa valmistella maksatushakemus. Jos takarajaa halutaan siirtää, siitä on neuvoteltava suoraan Maaseutuviraston kanssa, Kinnunen sanoo.
Aikataulu on joka tapauksessa todella tiukka. Kinnusen mukaan rakentaminen on mahdollista, jos asia saadaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vielä huhtikuun aikana.

Neuvottelut jatkuvat
Kaupunki neuvottelee lähipäivinä myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n, sen jäsenkuntien ja yhtiön ulkopuolella olevien kuntien kanssa ehdoista ja rahasummasta, joilla Verkko-osuuskunta Kuuskaista luopuisi 10 prosentin osuudestaan Valokuituverkot Oy:ssä.
Osa kunnista on katsonut, etteivät ne voi lähteä mukaan yhtiöön, jos Kuuskaista on siinä osaomistajana. Kuuskaista puolestaan on valmis luopumaan osuudestaan, jos se edistää hankkeiden etenemistä, osuuskunnan toimitusjohtaja Tapio Saarinen kertoi kaupunginhallitukselle maanantaina.
Jos neuvottelut eivät johda tulokseen eikä Viitasaari pääse liittymään Valokuituverkkoihin, kaupunki aikoo harkita operaattorisopimuksen purkamista Kuuskaistan kanssa.
Kaupunginhallitus päätti myös tutustua tarkemmin Kuuskaistan kirjanpitoon. Se haluaa selvittää, mihin kaupungin maksamia etumaksuja on käytetty ja mitä niillä on saatu.
- Sen tiedämme, että verkkoa on pitkälti suunniteltu ja luvitettu. Lisäksi Keiteleentien varteen on vedetty kaapelia arviolta 15 kilometriä, Kinnunen kertoo.
Perussuomalaisten valtuutettu Seppo Ijäs jätti jälleen eriävän mielipiteen hallituksen päätökseen.

Tukia kalastelevat pienet kunnat maksumiehiksi laajakaistahankkeessa

Ps. Olen tänään lopettanut 30 vuoden jälkeen lehti Keskisuomalaisen kestotilauksen. Syy olen lopen kyllästynyt lehden puolueelliseen sisällön linjaan. Odotan jatkossa koska Keski-Suomessa mediat ja ennenkaikkea päämediat alkavat julkaisemaan asioista todellisia ja tasapuolisia julkaisuja. Maakunnassa odotetaan tasapuolista ja rehellistä tiedottamista. Muistutuksena, että median työnantajina toimivat tavalliset lukijat. Vain yhden puolueen mielipiteet eivät ainakaan lisää näiden medioiden kannatuslukemia. Onneksi vielä kuitenkin julkaistaan aktiivisten lukijoiden omia kirjoituksia. Tässä pari kirjoitusta, jotka on vaikea varmasti osoittaa vääriksi? Ilpo

Tukia kalastelevat pienet kunnat maksumiehiksi laajakaistahankkeessa

Keski-Suomen laajakaistahanke on syytä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Jopa professoritasoisten henkilöiden ottaessa asiaan kantaa näyttää, että kysymyksessä olisi Äänekosken uuden sellutehtaan suuruinen investointi ja Keski-Suomen jääminen kaiken kehityksen ulkopuolelle ilman juuri näitä valokuituja.

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan "verkkoon" tarttuneista, nykyisin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n/Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n "tartuttamien" kuntien (Pihtipudas, Karstula, Konnevesi, Toivakka, Multia, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Luhanka) asukasmäärä on vain 8,7 prosenttia Keski-Suomen asukkaista. Näistäkin vain noin 10 prosentti on tilannut ”täysin” kiinteän laajakaistan.

Viestintäviraston päätös 16.6.2015 hylätä Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tukihakemus Jyväskylään ja Saarijärvelle on perusteltu hyvin. Laajakaistatukilaki ei edellytä kunnan sitoutuvan hankkeeseen takaamalla lainaa tai ennakkomaksuin kuten muutamat Keski-Suomen kunnat Kuuskaistan vaatimuksesta osaamattomuuttaan päättivät. Virasto huomauttaa kunnan takauksen olevan jopa vahingollinen: "Valtionavustuslain määritelmän mukaanhan julkisella tuella tarkoitetaan muun muassa kunnan myöntämää takausta. Valtioavustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan puolestaan valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Jyväskylä ja Saarijärvi-hankkeen tuki-intensiteetti on komission päätöksen mukaisesti 66 prosenttia, joka olisi täyttynyt jo pelkästään laajakaistatukilain mukaisesta valtiontuesta ja kuntaosuudesta." Loppu 34 prosenttia täytyy olla operaattorin pääomaa, jota Kuuskaistalla ei ole ollut.

Tämä sama peruste estänee muidenkin Kuuskaistakuntien tuen saamisen. Keski-Suomen Valokuituverkko -kunnissa julkisen tuen osuus on 100 prosenttia! Viranomainenhan ei tällä perusteella tukia voi myöntää, joten kunnat vastaavat kustannuksista yli 30 vuoden ajan. Tämäkö on kuntien tahtotila?

Verkon liikevaihto ja tuotto eivät tule riittämään lainojen maksuun. Korkojen ja lyhennysten maksu kiertyy kunnille verovaroilla maksettavaksi kokonaisuudessaan. Kuuskaista on ilman vastuita rahankerääjä ylihintaisen verkon rakentamissopimuksellaan.

Miksi koko laajakaistahanketta Keski-Suomessa edes lähdettiin viemään tällä tukikelvottomaksi osoittautuvalla tavalla? Uskottiinko, että viranomaiset eivät noudata lakeja?

Kalevi Kuorelahti

Jyväskylä

Toimittaja Kauppiselle laiskanläksyä laajakaistasta

Laajakaista kaikille 2015 laki laadittiin luomaan tasavertaisia edellytyksiä haja-asutusalueilla toimiville (viisi prosenttia väestöstä).

Valtio varasi 66 miljoonaa ja EU:lta saatiin 25 miljoonaa euroa koko maan hankkeisiin. Kuntien osuus on 40 miljoonaa euroa eli yhteensä 131 miljoonaa euroa.

Viestintävirasto (Vivi) on Kauppisen mukaan myöntänyt tai tukia on haettu 68 miljoonan euroa. Vivi jakaa valtion ja EU:n rahoja (91 Me). Kunnat päättävät rahoistaan itse (40 Me). Tämän Kauppinen kirjoitti väärin. Jäljellä on 23 miljoonaa.

Kantokyvyn mukaan kuntien rahoitusosuus on 8, 22 tai 33 %. Kunnat päättävät itse rahankäytöstään eivätkä saa ylittää tukensa ylärajaa. Jos kunta ylittää enimmäismäärän, tuki pienentyy.

Operaattorilla tulee AINA olla 34 %:n omarahoitus. Tämä on tuen saannin EHDOTON edellytys.

Osassa Keski-Suomea on toimittu vastoin lakia. Nämä kunnat ovat olleet valmiit takaamaan pääomatonta Kuuskaistaa sen omarahoituksen osalta.

Finnvera ei taannut Kuuskaistaa tämän vuoksi ja myös siksi, että takaus olisi aiheuttanut tukien hylkäyksen (tuki-intensiteetti yli 66 %:n).

Vivi antoi 16.6. päätöksensä Saarijärven ja Jyväskylän hankkeisiin. Kauppinen kirjoittaa väärin, että tukikelvottomuus johtuu kaupunkien sitoutumattomuudesta hankkeeseen. Vivi hylkäsi hankkeet Kuuskaistan tukikelvottomuuden vuoksi. Saarijärven kohdalla maksimi tuki (66 %) täyttyi pelkästään kuntaosuuden (33%) etumaksulla, kuten Viitasaarella. Näin myös muissakin ”Kuuskaistakunnissa”.

Jos Saarijärvi olisi lain vastaisesti taannut Kuuskaistan OMARAHOITUSOSUUTTA, tuki olisi hylätty. Rakennusaikaisia lainoja kunnat olisivat voineet periaatteessa taata, jos taattava olisi ollut maksukykyinen.

Kuuskaista on ilmoittanut kunnille ja Viville, ettei se ole saanut omarahoitustaan järjestymään edes jälkikäteen. Tästä syystä osa kunnista keskeytti etumaksujen maksamisen.

Viitasaari yritti ajaa läpi lainatakauksia. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen lain vastaisena.

Hankkeen kaatuminen ei johdu valittajista tai kunnista, vaan Kuuskaistan rahoituksen puutteesta. Ovatko hankkeen ”puuhamiehet” tienneet tämän koko ajan?

Vahinkoa on syntynyt yli 10 miljoonaa euroa. Lisäksi Keski-Suomen Ely-keskuksen myöntämät tuet 22 %:n kuntiin (5,4 Me EU:n tukea) on peruttu laittomina. Viitasaaren osuus on 2,2 miljoonaa euroa.

Kauppisen kirjoituksissa syyttömistä tehdään syyllisiä. Vivin päätöksen arvostelu on sallittua, jos perustelut ja rahkeet siihen riittävät. Lakien noudattajia ei pidä syyllistää.

Asko Hackzell

Saarijärvi

Laajakaistahanke olikin floppi: "Amatöörit puuhamiehet asialla"

Keskiviikko 17.6.2015 klo 07.28

Laajakaista kaikille -hanke viivästyy useita vuosia aikataulustaan, eivätkä määrärahat riitä laajakaistaverkon ulottamiseen koko maahan.

Laajakaista -hankkeessa valokuitukaapelin piti kattaa koko Suomi. Nyt kiinteä laajakaista on tarjolla vajaaseen puoleen kotitalouksista. (LAPIN KANSA)

Alkuperäisen tavoitteen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä 99 prosentilla suomalaisista olisi pitänyt olla huippunopea 100 megabitin yhteys kahden kilometrin päässä, josta se olisi viety kotitalouteen pääosin kuidulla.
- Tavoitteeseen ei päästä. Määrärahat alkavat olla loppua, eikä lisää ole tiedossa, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola.
Hankkeen piti tuoda kiinteä laajakaista 130 000 kotitalouteen haja-asutusalueilla. Viestintäviraston arvion mukaan vuoden lopussa ollaan päästy reiluun puoleen tavoitteesta.
Hankkeita on käynnistetty noin 220, mutta vasta 70 on saatu päätökseen. Lähes 30 uutta hanketta jonottaa aloituslupaa, ja niitä tulee jatkuvasti lisää.
Valtio rahoitti hanketta 66 miljoonalla, EU 25 miljoonalla ja kunnat noin 40 miljoonalla. Hanke sai tänä vuonna 5,5 miljoonaa lisärahoitusta.
- Tarvittaisiin vielä ainakin 45 miljoonaa lisärahaa, että päästäisiin lähelle tavoitetta. Mitään ei ole kuitenkaan luvattu, kertoo laajakaista-ryhmän päällikkö Päivi Peltola-Ojala viestintävirastosta.
Uusi rakennusaikataulu hankkeille on vuoden 2017 loppuun.

Amatöörit puuhamiehet asialla

Ristolan mukaan Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti. Teleyrityksien oletettiin maksavan hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen, mutta ne eivät rahoituksesta innostuneet: kaupallisesti hankkeet eivät olisi olleet kannattavia.
- Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä, Ristola kuvailee.
Viestintävirasto joutui pyytämään lähes kaikilta hankkeiden järjestäjiltä lisäselvityksiä.
- Lisätyötä tuli merkittävästi. Monet hankkeiden käynnistäjät olivat tavallisia kuntalaisia, jotka halusivat laajakaistan omalle kotipaikalleen. Kirjava joukko ihmisiä, joilla ei ollut riittävää asiantuntemusta. He tarvitsivat paljon lisäopastusta, Peltola-Ojala sanoo.
Osassa kunnissa myös todettiin, ettei niillä ollut varaa lähteä taloustilanteensa vuoksi mukaan hankkeeseen.

Tarvitaan kiinteää ja mobiilia

Operaattorit perustelevat nihkeää innostustaan kiinteään verkon rahoittamiseen sillä, että ne panostavat voimakkaammin mobiiliyhteyksiin. DNA jätti muutamia tarjouksia hankkeisiin, mutta sillä edellytyksellä, että loppuosa liittymästä toteutettaisiin mobiilisti.
- Tällaista ratkaisua ei hyväksytty, vaikka mobiilisti päästäisiin alhaisempaan hintatasoon kuluttajalle. Kuituverkkojen rakentaminen maksaa tuhansia, mobiililiittymä alle 20 euroa, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Kuluttajavirasto pitää tärkeänä laajentaa sekä kiinteää että mobiiliverkkoa koko maahan.
- Mobiiliverkon tukiasemat on kytketty kiinteään verkkoon, joten molempia tarvitaan. Varsinkin tulevaisuudessa, kun 5G-verkkoja päästään ottamaan käyttöön, huomauttaa viestintävekkoyksikön johtaja Laura Vilkkonen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

HANNA GRÅSTEN

VAUHTIA VALOKUIDUN RAKENTAMISEEN

(Ksml 1.9.2015)

Lakiesitys: Valokuituhankkeet laitetaan yhteen muun infrarakentamisen kanssa.

Valokuituverkkoa saatetaan ensi vuoden alusta alkaen ryhtyä rakentamaan yhteistyössä sähköverkon ja muun infrarakentamisen kanssa. Hallituksen lakiesitys yhteisrakentamisesta ja yhteiskäytöstä pyrkii yhdistämään valokuidun rakentamisen sähköverkkojen ja liikenneverkkojen rakentamiseen.

Yhteisrakentamista koskevan lakiesityksen lausuntoaika on päättynyt, ja lakiesitys on menossa eduskunnan ratkaistavaksi tänä syksynä. Laki tulisi voimaan tammikuussa 2016.

Liikenne- ja viestintäministerön hallitussihteeri Janne Mänttärin mukaan lakiesitys sopii hyvin yhteen viime vuonna voimaan tulleen sähkömarkkinalain kanssa. Uuden sähkömarkkinalain mukaan suuri määrä ilmajohtoja on siirrettävä maan alle.

- Seuraavina vuosina on joka tapauksessa alkamassa massiivinen määrä rakennustöitä sähkölinjojen vuoksi. Olisi järkevää, jos valokuitua voitaisiin rakentaa samaan kaivantoon, Mänttäri sanoo.

Yhteisrakentamislaki velvoittaisi tietyin edellytyksin sähkö-, vesihuolto- ja liikenneverkkoja rakentavia yrityksiä suostumaan teleoperaattorin esittämään pyyntöön yhteisrakentamisesta.

Ministeriössä toivotaan, että laki edistää valokuituverkon leviämistä sekä valokuidun rakentamista uusiin ja peruskorjattaviin taloihin. Lakiesitys perustuu viime kesänä annettuun EU-direktiiviin.

Valokuidun rakentaminen ei ole edennyt Suomessa niin nopeasti kuin valtiovalta olisi halunnut. Vuonna 2008 asetetun Laajakaista 2015 -hankkeen oli tarkoitus tuoda valokuitu lähes kaikkien suomalaisten ulottuville.

Hankkeen oli määrä päättyä tänä vuonna, mutta Viestintäviraston viestintäverkkoasiantuntijan Harri Grönroosin mukaan hanketta jatketaan niin kauan kuin siihen jyvitettyä rahaa on jäljellä. Hankkeeseen varattiin valtion rahaa 66 miljoonaa euroa. Grönroos arvioi, että siitä on vielä 20 miljoonaa euroa käyttämättä.

Hankesuunnitelmassa oletettiin, että valokuidun rakentaminen etenee 95 prosentin väestöpeittoon markkinaehtoisesti, eli teleoperaattorit rakentaisivat taajama-alueet ilman tukirahaa.

Sen jälkeen tuetulla rakentamisella oli tarkoitus nostaa valokuidun peittoprosentti 99:ään. Tukikelpoisilla alueilla rakentamisen kustannukset jakautuvat valtion, kunnan ja operaattorin välille niin, että jokainen maksaa kolmasosan.

Tukirahaa on siis ollut tarjolla, mutta rakentaminen on hyytynyt projektin toteuttajiin, eli kuntiin ja operaattoreihin. Valokuituverkoston rakentaminen taajamiin on oleellisessa osassa, jos tavoitellaan 99 prosentin väestöpeittoa.

Operaattorit eivät ole lähteneet rakentamaan markkinaehtoisia taajamia odotetun aktiivisesti, joten peittoprosentti on jäänyt kauas tavoitellusta.

Toinen syypää tavoitteista jäämiseen on kuntien säästöpaine, jonka vuoksi tukikelpoisiakaan alueita ei ole rakennettu.

Suuret teleoperaattorit ovat viime vuosina keskittyneet mobiililaajakaistan rakentamiseen, koska siihen suuntaan yhteyksien kysyntä on operaattoreiden mukaan kehittynyt. Valokuidun rakentaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin mobiililaajakaistan.

Mobiiliverkkoa voidaan laajentaa pystyttämällä tukiasemia, joiden kantama on maastosta riippuen sadoista metreistä 20 kilometriin. Valokuitu on vedettävä erikseen joka kiinteistöön.

Janne Mänttärin mukaan yhteisrakentamislaki voi edistää valokuidun rakentamista alueilla, joissa siihen eivät ole tähän mennessä ryhtyneet teleoperaattorit tai kunnat. Lakiesitys saattaa tosin vielä muuttua lausuntokierroksen jälkeen.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että perustetaan keskitetty tietopalvelu, johon operaattorit ovat velvollisia toimittamaan tiedot olemassa olevista verkoista sekä käynnissä olevista rakennushankkeista. Tietopalvelun toimijaksi ehdotetaan Johtotieto Oy:tä, joka kuuluu valtion täysin omistamaan Suomen Erillisverkostot -konserniin.

Useat lausunnon antajat vastustavat ehdostusta. Esimerkiksi Tietoliikenteen- ja tietotekniikan keskusliitto FiComin mukaan Johtotiedon nimittäminen tietopalvelun toteuttajaksi aiheuttaisi markkinahäiriön ja kilpailuoikeudellisen ongelman.

Toinen tärkeä ratkaistava asia on lain vastavuoroisuus, eli ovatko valokuitua rakentavat operaattorit velvollisia suostumaan muuta infrastruktuuria rakentavien toimijoiden yhteisrakentamispyyntöihin.

- Uskon, että yhteisymmärrykseen päästään. Lain tavoitteena on kaikkien osapuolten kustannusten alentaminen, Mänttäri sanoo.

Kirjoittanut: Tuomas Koukkunen

Mikä meni pieleen Kuuskaistan laajakaistassa

Tänään 16.10 oli Sampolehti varmistanut vanhan seutuverkon hyödyntämisen olevan täysin mahdollista Pohjoisessa Keski- Suomessa.

Tässä esimerkki Viitasaarelle, näin pitäisi toimia meilläkin. Meidän tulisi Kuuskaistan kanssa tehty operaattorisopimus purkaa välittömästi, ja vaatia rahamme takaisin.
Ilpo

Kirjoitukset Sampo -lehdessä 11.9.2014 vakuuttavat entisestään seutuverkon hyödyntämisen myös Viitasaarella. Saarijärven kaupunki on ainoa, jossa on uskallettu kertoa avoimesti laajakaista-asioista. Viitasaaren tulisi ryhtyä pikaisesti samanlaisiin toimiin laajakaistan suhteen kuin Saarijärvellä, eikä juuttua vanhoihin laajakaistan rakentamissuunnitelmiin. Nyt tulisi viimeistään muodostaa rohkeasti uusi käsitys seutuverkon hyödyntämisestä ja alkaa toimimaan Saarijärven malliin.

Lue Sampo lehden juttu painamalla tästä linkistä.

Allaolevan jutun voit lukea tästä linkistä.

Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella.

Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella – operaattoreiden kattavuudessa silti eroja

ECE:n raportin mukaan kaikkien operaattorien 4g-verkon kattavuus on parantunut edellisen mittauksen jälkeen. Se suoritettiin kesällä.
Ulkokuuluvuudessa Elisan jälkeen toiseksi paras oli Telia-Sonera. Sisäkuuluvuudessa Dna:n verkko oli toiseksi paras ja Soneran huonoin.
Elisan oman käsityksen mukaan sen 4g-verkko kattaa jo 97,5 prosenttia suomalaisista.
”Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat, että operaattorit ovat viime vuosina investoineet paljon verkon rakentamiseen ja kehittämiseen”, toimitusjohtaja Jukka Lempiäinen ECE:stä sanoo.

Salamana verkkoon - tutkijat loivat terabitin 5G-yhteyden

Torstai 26.2.2015 klo 09.10

Yliopistolla luotu koeverkko on ylivoimaisesti nopein koskaan luotu mobiiliverkko.

Mies puhelimessa vuoden 2014 Mobile World Congress -messuilla. Tämän vuoden MWC:ltä odotetaan uutisia 5G:n edistymisestä. (ZUMA)

4G on hädin tuskin lyönyt vielä itseään lävitse digitekniikkaan, mutta alan tulevaisuuteen katsovat tohisevat jo tulevasta 5G:stä, jonka mahdollisuuksista tiedetään vasta vähän. Nopeita tulevan sukupolven mobiiliverkot tulevat kuitenkin olemaan, se on jo varma.
Tulevaisuudesta nähtiin taas väläys, kun Surreyn yliopistolla Isossa-Britanniassa luotiin 5G-verkko, jonka nopeus rikkoi satumaisen nopean terabitin sekuntivauhdin, mihin yhdessäkään kokeilussa ei tätä ennen ole pystytty. Yliopiston saavutuksesta kertoi V3-sivusto.
Surreylaisten digitekniikan uroteko jättää edellisen nopeusennätyksen, Samsungin 7,5 gigabitin sekuntivauhdin, kauas jälkeensä.

Koejärjestely tehtiin laboratoriossa alle 100 metrin säteellä yliopiston rakentamilla laitteilla. Tutkijat suunnittelevat levittävänsä verko laajemmin kampuksen alueelle lähivuosina ja esittelevänsä sen suurelle yleisölle vuoteen 2018 mennessä.

Tutkijoiden mukaan kukaan ei nykypäivänä tarvitse tällaisiin nopeuksiin pystyviä mobiiliverkkoja, mutta tulevina vuosikymmeninä erilaisten mobiilisovellusten vaatima kaista tulee vain kasvamaan.

LASSI LAPINTIE
lassi.lapintie@ilmedia.fi

Kirjoitus yle.fi 15.7. 2014, Kiuru oli silloin viestintäministerinä.

Langattomasta verkosta ratkaisu syrjäseutujen tietoliikenneongelmiin

Krista Kiuru toivoo uuden 4G-verkon vapauttamista teleoperaattoreiden käyttöön. Hänen mukaansa kiinteän verkon vetäminen aivan kaikkialle yhteiskunnan tuella tulisi liian kalliiksi.

Mistä on kyse?

Krista Kiuru uskoo, että langattomat 4G-yhteydet ratkaisevat syrjäseutujen verkko-ongelmat
Valtio on jo vapauttanut uuden taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön
Miehikkälän kunta on vaatinut parempia nettiyhteyksiä

Krista Kiuru (sd.) uskoo langattomien 4G-yhteyksien ratkaisevan syrjäseutujen tietoliikenneongelmat.
Kiuru pitää kiinteän kuituverkon rakentamista myös haja-asutusalueille tärkeänä hankkeena, mutta kiinteän verkon vetäminen joka torppaan tulisi liian kalliiksi yhteiskunnalle.
Tähän mennessä kiinteiden verkkojen rakentamista on tuettu 33 miljoonalla eurolla. Kiuru kertoo, että tämän lisäksi laajakaistahankkeita eri puolilla Suomea vireillä 39 miljoonan euron edestä.
– Vaikka meillä on vedetty tuhansia kilometrejä kiinteää laajakaistaa, tosiasiassa me emme ole saaneet kaikille alueille täyttä kattavuutta, Kiuru toteaa.

4G käyttöön lähes kaikille

Kiuru pitää merkittävänä asiana syrjäseutujen yhteyksien kannalta hallituksen päätöstä ottaa käyttöön uusia 4G-taajuuksia.
Valtio vapautti vuoden vaihteessa 800 megahertsin taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön. Samalla operaattorit velvoitettiin tarjoamaan viiden vuoden sisällä 4G-yhteys 97 prosentille väestöstä.

Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa.

– Krista Kiuru

Uudella 800 megahertsin 4G-tajuudella yhdellä tukiasemalla voi kattaa laajemman alueen, mikä helpottaa operaattoreiden tukiasemien rakennustaakkaa. Päätös onkin saanut vauhtia 4G-verkon rakentamiseen.
Kiuru toivoo, että päätökset myös 700 megahertsin taajuuden vapauttamisesta 4G-verkon käyttöön saataisiin aikaiseksi.

Miehikkälä vaatii parempia yhteyksiä

Miehikkälän kunta vaati heinäkuun alussa valtiota toimia tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi sivukylillä. Kiuru pitää Miehikkälän kirjelmöintiä erikoisena, koska kunnasta ei ollut tullut valituksia yhteyksistä Viestintävirastoon, joka valvoo lain takaamien yhteyksien toteutumista.
– Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa. Ei yksittäisten ihmisten tietoliikenneongelmia voi kukaan muu tietää kuin kansalaiset itse, Kiuru toteaa.
Kiuru pitää erikoisena myös sitä, että kirjelmä oli lähetty liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) ja peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.) sekä Kymenlaakson kansanedustajille, mutta ei viestintäministerille.

Ps. Mielenkiintoinen artikkeli langattomista verkoista. Voisiko olla ratkaisu myös Viitasaarella. Linkkien lisääminen palvelisi kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti. Kannattaisiko miettiä tätäkin vaihtoehtoa? Lue lisää lopussa olevasta linkistä!

Lainaus Digi Today lehdestä

Valtion laajakaistahanke saa kritiikkiä: iskee palveluihin

Kuusamoon tukiasemia lisää, kaapelien sijaan.

12.12.2014 Onko Laajakaista kaikille 2015 -hanke susi?
Kuusamo hankki 4g-tukiasemia kaapelin sijaan.

Hallituksen vuonna 2008 tekemä päätös laajakaistan tuomisesta lähes kaikille ei saa yleistä hyväksyntää kaikilta kunnilta. Ensi vuoden lopussa päättyy määräaika, jonka sisällä yli 99 prosenttia väestöstä olisi saatava enimmillään kahden kilometrin päähän 100 megabitin kuituverkosta.

Suurin osa kunnista on toteuttanut hankkeen vetämällä kaapelia. Tämä tekee kunnasta osittain myös internet-operaattorin. Kuntien osuus hankkeen kustannuksista on kunnan taloudesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen väittää sen myös köyhdyttävän sähköisiä palveluita. Kuusamon kaupunki on osallistunut pilottihankkeeseen, jossa kaapelin sijaan kunnan alueella rakennetaan laajaa 4g-peittoa.

– Jos olisimme lähteneet vetämään kaapelia, meillä olisi nyt 15 miljoonaa velkaa eikä yhtään palvelua. Palvelut ovat nyt verkossa nopeammin, koska painopiste on palveluissa eikä tekniikassa, Halonen sanoi puhuessaan toimittajille torstaina Kuusamossa.

Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantolan mukaan kaupunki on ottanut tänä vuonna käyttöön kotihoitoa tukevan videoyhteyspalvelun sekä astman hoidossa käytettävän etämittauspalvelun.

http://www.digitoday.fi/data/2014/12/12/valtion-laajakaistahanke-saa-kritiikkia-iskee-palveluihin/201417135/66

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Manu Pitkänen

15.12.2014

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Teknologia

Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.
Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.
”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

Muut asiasanat:

DNA, Elisa, 4G, Sonera

Langaton verkko jyrää maakaapelin

Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.
Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.
- Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko, kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.

Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.
- Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki
Peltomäen mukaan verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina vuoteen 2019 vuoteen saakka.
- Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.

Jämsä ei innostu kuituverkosta

Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.
Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.
Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.

Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.
Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.
- Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.
Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.
- Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen