Laajakaista! Pekkarisen selvitykset Finnveran rahoituksesta?

Alla linkit maakuntavaltuuston puheenjohtajan Mauri Pekkarisen selvityksiin  Finnveran jäämisestä pois rahoituksesta Jyväskylän valtuustossa!

Miksi ei informoitu maakuntajohtajaa ja maakuntaliittoa.Tämän tiedon panttaaminen tulee maksamaan loppupelissä kunnille miljoonia euroja.

 Mauri Pekkarisen kannanotot oheisessa linkissä  Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksesta 14.4.2014, §36, aikakohdalta 1 tunti 15 min (1:15) koskien Jyväskylän osallistumisesta Kuuskaistan Laajakaistaan. Jyväskylä hylkäsi osallistumisen äänin 45 -15 ja 1 tyhjä
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat
Huomioitavaa:
Mauri Pekkarinen kertoo, että neljän hengen laajakaista työryhmä neuvotteli kuntien sopimuksen Kuuskaistan kanssa ja halusi Finnveran hankkeen takaajaksi.
Mauri Pekkarinen kertoi, että oli tiennyt jo aikaisemmin, ettei Finnvera voi sääntönsä mukaan osallistua tälläiseen hankkeeseen takaajana. Olin asiasta yhteydesä Finnveraan.
Tästä linkistä pääsee suoraan  kokouksen kulkuun.
http://embed.bambuser.com/broadcast/4534633?autoplay=1
Kannattaa katsoa vähän aikaisemmin, vaikka 1:12 kohdalta, koska ajalla 1;12 - 1:28 on hyvin oleellista tietoa asiasta.
Jyväskylä teki järkeviä ratkaisuja tosiasioiden perusteella.
Tästä syntynyttä sählinkiä ja ongelmaa puidaan edelleen kunnissa.
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-kaupunginhallitus-esittaa-kuuskaista-sopimuksen-purkamista/2007052

---

Liite 4

Valtuutettu Asko Hackzellin aloite operaattorisopimuksen purkamisesta

---

Valtuutettu vaatii laajakaistasopimuksen purkua Saarijärvellä

Saarijärvellä kiistellään kaupungin ja osuuskunta Kuuskaistan välisestä laajakaistasopimuksesta.

Saarijärveläinen kaupunginvaltuutettu Asko Hackzell (sit.) esitti maanantaina valtuustossa, että kokouksen asialistalle otettaisiin kiireellisenä asiana Saarijärven kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välisen operaattorisopimuksen purkaminen. Hänen mielestään kaupunki voi menettää Kuuskaistalle maksamatta jättämänsä 700 000 euroa, jos sopimuksen purkamista lykätään.

Asia olisi voitu ottaa kokouksessa käsittelyyn, jos valtuusto olisi tähän yksimielisesti suostunut. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori (kesk.) kuitenkin esitti, ettei valtuusto ota asiaa heti käsittelyyn, koska operaattorisopimusasia on esillä kaupunginhallituksessa jälleen ensi maanantaina. Vuoren mukaan kaupungille voi koitua Hackzellin mainitsemaa summaa suurempi vahinko, jos asiaa ei hoideta laillisesti oikein.

Kokouksen päätteeksi Hackzell teki operaattorisopimuksen purkamisesta aloitteen. Siinä vaaditaan, että kaupunki riitauttaa Kuuskaistan kanssa tekemänsä sopimuksen kanteella käräjäoikeudessa ja vaatii Kuuskaistalta takaisin kaupungin sille jo maksamat etumaksut 432 000 euroa sekä liittymien ennakkomaksut korkoineen.

Kuuskaistan oli määrä rakentaa Saarijärvelle valokuituverkko, mutta Kuuskaistan rahoitusvaikeuksien vuoksi työ jäi pahasti kesken. Hackzellin mukaan Kuuskaista on rikkonut operaattorisopimusta monella tavalla, joten sopimuksen purkuun on perusteet.

Aloitteessa vaaditaan myös, että kaupunginvaltuusto edellyttää tarkastuslautakunnan selvittävän virheellisen menettelyn laajakaista-asian valmistelussa ja esittelyssä. Selvitykseen Hackzell haluaa tarkat laskelmat kaupungille aiheutuneista menetyksistä sekä siitä, mitkä ovat nykyisten ja entisten viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden vastuut vahingoista.

Hackzell ilmoitti viime kesäkuussa Saarijärven kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa jättävänsä kunnallispolitiikan kokonaan. Hän ei kuitenkaan jättänyt valtuustolle kirjallista eronpyyntöä, mutta oli poissa valtuuston kokouksista maanantaihin asti.

Maarit Vaaherkumpu

Alla linkki Saarijärven tulevaan kaupunginhallituksen kokouslistaan 9.3.

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA VERKKO-OSUUSKUNTA KUUSKAISTAN VÄLINEN OPERAATTORISOPIMUS-JATKOKÄSITTELY  Kuntien valokuituverkoilla muhkea hintalappu – yksi liittymä voi maksaa yli 15 000 euroa. Haja-asutusalueiden valokuituverkon rakentaminen ei ole kaikissa kunnissa sujunut kitkatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa ensimmäisen operaattorin ajauduttua rahoitusvaikeuksiin vain kourallinen kuntia puskee hanketta eteenpäin. Rakentaminen herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, mutta käy myös kalliiksi – tosin se tiedettiin jo etukäteen         Mistä on kyse? Verkko-osuuskunta Kuuskaistan piti rakentaa valokuituverkko Keski-Suomessa 18:aan kuntaan. Kuuskaistan ajauduttua rahoitusvaikeuksiin kuusi kuntaa osti liikentoiminnan ja perusti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n. Kuntien yhtiö on saanut verkon valmiiksi tähän mennessä neljässä kunnassa. Muut Kuuskaistan valinneet kunnat miettivät yhteistyön jatkamista Kuuskaistan kanssa tai liittymistä kuuden kunnan yhtiöön. Jämsä, Hankasalmi ja Kinnula jättäytyivät rakentamisesta sivuun jo alkuvaiheessa, nyt ne miettivät omia ratkaisuja. Joutsa tähyilee Mikkelin Kyläverkon suuntaan. Äänekoskella ja Laukaassa verkon rakentajaksi valittiin Sonera. Maakunnassa ainoastaan Muuramessa verkko toteutuu kaupallisesti. Valtioneuvosto teki jo vuonna 2008 periaatepäätöksen, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan kuului: laajakaista kaikille. Osassa kuntia asia on jo hoidettu, mutta joillakin alueilla valokuituverkon rakentaminen takkuilee. Esimerkiksi Keski-Suomessa verkko on toteutumassa vasta neljäsosassa maakunnan kunnista. Valokuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Keski-Suomessa suurin vastustus on liittynyt kustannuksiin ja kuntien takauksiin. Maakunnassa ensimmäisenä verkko saatiin viime vuoden puolella valmiiksi Multialla, jossa vedettiin 320 kilometriä valokuitukaapelia maahan noin 3,8 miljoonalla eurolla. Liittymiä tilattiin 153, lisäksi kiepin eli kaapelin odottamaan talon nurkalle myöhempää liittymistä varten halusi noin 90 taloutta. Liittymän ja kiepin tilaajat maksoivat valokuidusta yhteensä noin 200 000 euroa. Loput jäi maksettavaksi valtiolle (tuki noin miljoona euroa), kunnalle (osuus noin 130 000 euroa) ja verkon rakentaneelle yhtiölle – hintaa yhtä liittymää kohden kertyi yli 15 000 euroa. Ensimmäinen yhtiö rahavaikeuksissa Osaltaan kuidun kalleuteen vaikuttivat niin sanotut kieppitilaukset. Pahimmillaan kuitua vedettiin maahan lukuisia kilometrejä vapaa-ajan asunnolle, jonka omistaja maksoi vain 500 euron varausmaksun. Muita tuloja liittymästä ei ole – ei välttämättä ole koskaan, ellei varausta halutakaan lunastaa. Tällainen hanke pitäisi saada tehtyä hyvässä yhteishengessä. – Toimitusjohtaja Janne Paunonen Multian verkkoa rakennettaessa osasta kieppitilauksia päästiin neuvottelemalla eroon, mutta ei kaikista. Verkko-osuuskunta Kuuskaista oli ehtinyt rakentaa jo osan niistä ennen rahoitusvaikeuksiin joutumista. Alunperin Kuuskaistan piti hoitaa rakentaminen 18:ssa keskisuomalaisessa kunnassa, mutta kun rahat loppuivat, kuusi kuntaa perusti oman yhtiön, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ja osti liiketoiminnan Kuuskaistalta. Multialla Kuuskaista ehti saada verkon 75-prosenttisesti valmiiksi, mutta kiire painoi silti uutta yhtiötä: tukikelpoinen verkko piti saada valmiiksi kesäkuun 2014 loppuun mennessä, vain reilu kuukausi uuden yhtiön otettua hankkeen vetovastuu. Oppirahat maksettu Kuuden kunnan omistaman Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen myöntää, että osaltaan Multialla hintoja nostivat kieppitilaukset. – Toisaalta kiepit ovat myös potentiaalisia asiakkaita. Multian oppirahat on maksettu, eikä yhtiölle epätaloudellisia kieppitilauksia enää myydä. Nyt olisi tärkeää ymmärtää se, etteivät langaton verkko ja valokuitu sulje toisiaan pois. – Toimitusjohtaja Janne Paunonen Paunonen korostaa, etteivät Multian kustannukset eivät loppujen lopuksi karkaa kovinkaan kauas siitä, mitä valtakunnallisessa Laajakaista 2015 -hankkeessa on arvioitu. Sen avulla arvioidaan saatavan nopea valokuituyhteys 130 000 käyttäjälle haja-asutusalueilla – puolella miljardilla eurolla. Jos puolella miljardilla rakennettaisiin 65 000 liittymää eli käyttäjät asuisivat kahden hengen talouksissa, yhdelle liittymälle tulisi hintaa noin 7700 euroa. Jos taas oletettaisiin, että osa käyttäjistä asuisi kerros- tai rivitaloissa ja liittymiä tarvittaisiin vain 50 000, hinta nousee 10 000 euroon. Paunosen mukaan lähtötilanne – eli se, että verkot ovat arvokkaita – oli tiedossa etukäteen, siksi myös yhteiskunta on niitä lähtenyt tukemaan. "Langaton verkko ja valokuitu eivät sulje toisiaan pois" Yhden liittymän hinta kuulostaa hurjalta, miten se voi kannattaa taloudellisesti? – Yhtiön tehtävä on selvitä. Olemme vielä alkuvaiheessa ja riskejä on, mutta myös positiivisessä vaakakupissa on paljon asioita. Tällainen hanke pitäisi saada tehtyä hyvässä yhteishengessä. Riskejä on, mutta myös positiivisessä vaakakupissa on paljon asioita. – Toimitusjohtaja Janne Paunonen Valokuituverkon rakentamiseen on liittynyt paljon negatiivista keskustelua, mikä on Paunosen mukaan vaikuttanut myös liittymämyyntiin, koska ihmisillä on päällimmäisenä mielessä vaikeudet. Paunonen toivoisikin, että kuntalaiset muistaisivat, että uudessa yhtiössä omistajia ovat kunnat. – Taloustilanne on kiristynyt maailmanlaajuisesti, ja on pakko myöntää, että tarvitsemme lisää asiakkaita: kun käynnissä olevat hankkeet loppuvat, ei tukirahaa ole enää tarjolla. Nyt olisi tärkeää ymmärtää se, etteivät langaton verkko ja valokuitu sulje toisiaan pois. Kuidun päähän mobiiliverkon tukiasemia Paunosen mukaan esimerkiksi 4G ja valokuituverkko pitäisi nähdä toistensa täydentäjinä. Jos esimerkiksi valokuitua on vedetty kyläkeskukseen, kaapelia voisi hyödyntää mobiiliverkon tukiasema, jonka kautta kuidun ulottumattomissa olevat ihmiset voisivat saada nopeat yhteydet. – Käymme jatkuvasti neuvotteluja operaattoreiden kanssa tukiasemien sijoittamisesta. Tv-palveluita voimme jo tarjota, myös tietoturva-asioilla voisi olla kysyntää. Tämä on osa lisäpalvelumyyntiä, jossa on rajattomat mahdollisuudet. Kuluja yhtiö yrittää hillitä myös hakemalla kustannussäästöjä rakentamisessa, esimerkiksi tekemällä yhteistyötä muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Siihen kuuluu muun muassa yhteisten hankintojen tekemistä, resurssien ja valokuitujen vaihtoa. Asiakkaiden saamiseksi yhtiö kartoittaa parhaillaan verkkojen lähellä sijaitsevia talouksia. Tarkoituksena on, että alle 200 metrin päässä sijaitsevat taloudet voisivat ostaa liittymän "hankehinnalla" eli 1100 eurolla. Kauempana asuville hinta nousee asteittain. – Esimerkiksi Toivakassa kartoitus saatiin jo tehtyä. Liittymän saaminen on edelleen mahdollista kaikille, mutta yli 300 metrin päässä verkosta sijaitsevien osalta puhutaan jo kaupallisesta hinnasta. Toinen vaihe hiertää Multialla Asiakkaiden haalimisessa yhtiön on  Paunosen mukaan jalkauduttava asiakkaiden luokse ja tehtävä yhtiötä tunnetuksi. – Yritys on vielä nuori. Tällä hetkellä kaikki resurssit on jouduttu keskittämään siihen, että rakentamistyöt saadaan tehtyä ja tukirahat kotiutettua. Yksi hyvä verkon avulla toteutuva innovaatio voi maksaa kunnan investoinnit verotuloina. – Toimitusjohtaja Janne Paunonen Paunosen mukaan rakentaminen on vielä kesken Kannonkoskella ja Konnevedellä, mutta hankkeen osalta Multian lisäksi myös Toivakka, Kyyjärvi ja Pihtipudas ovat valmiita. – Liityntäverkon tekeminen jatkuu vielä muualla paitsi Multialla. Hankeraha kattaa vain runkoverkon ja yli kahden kilometrin mittaiset liityntäjohdot, mutta ei näitä pitkiä liityntäjohtoja nyt ihan hirveästi ollut. Paunonen ei osaa arvoida, millaisia kuuden kunnan yhtiön ulkopuolelle jääneiden kuntien mahdollisuudet ovat ratkaista laajakaista-asiansa. Paunonen ei näe estettä niiden liittymiselle Keski-Suomen Valokuituverkkoihin, mutta lopullinen päätös kuuluu yhtiön omistajakunnille. – Kuntien ei pitäisi nähdä asiaa pakkona, vaan mahdollisuutena. Yksi hyvä verkon avulla toteutuva innovaatio voi maksaa kunnan investoinnit verotuloina. Tällä hetkellä käynnissä olevat hankkeet koskevat niin sanottua ensimmäistä vaihetta. Kunnilta on pyydetty takauksia hankkeen kakkosvaiheeseen, jossa kuitua olisi tarkoitus vetää myös taajamiin. Multialla toinen vaihe maksaa noin miljoonan, mutta kunnan tekemästä takauspäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muissa omistajakunnissa on jo tehty lainvoimaiset takauspäätökset. Sanna Savela, yle keski-suomi Vuoden 2016 tiedon mukaan liittymien hinnaksi Multialla oli tullut 32 000 € / kpl

Kunta maksaa laajakaistan 1,8 milj. takausvastuitaan velalla!

Rautavaaran laajakaistasta löytyy kirjoituksia lisää sivuiltani helmikuu 2016. Ilpo

Rautavaara maksaa laajakaistan 1,8 miljoonan takausvastuitaan lainarahalla

Savon Sanomat 22.3.2016

Kehotamme Teitä lainan omavelkaisena takaajana maksamaan 80 prosenttia edellä mainitusta yhteismäärästä eli 1 133 646,05 euroa. Mikäli emme saa suoritustanne viimeistään 21.3.2016, ryhdymme oikeudelliseen perintään.
Handelsbankenin lakimiehen allekirjoittama viesti on tyly mutta selvä.
Kunnassa nopeasti eteen tullut iso lasku oli kaikkea muuta.
– Muutaman päivän varoitusajalla tuollaista. On niin iso asia, että ohhoh, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mikko Korhonen (kesk.) pohti ennen hallituksen kokousta.
Korhonen myöntää, ettei hänellä ole tietoa miten asia aiotaan käytännössä hoitaa. Hän on kyseisessä pykälässä kokouksen puheenjohtajana, koska kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.) toimi aiemmin lainanottajan eli Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) hallituksen johdossa ja on jäävi.
– Ei kunnan tilillä sellaista rahaa ole. Se on otettava velkaa, jota on kyllä ennestäänkin.
Korhonen sanoo kunnanjohtaja Unto Murron valmistelevan asiaa. Hän ei ole kuitenkaan ollut yhteydessä esityslistan lähettämisen jälkeen.

Maanantain kokoukseen osallistuu myös Matti Matikainen (vas.) valtuuston puheenjohtajan roolissa. Hän miettii vielä päivällä sitä, että voiko pankki panna takauksen maksuun noin vain. Ehkä ei kannata maksaa vaan odotella mitä saneerausmenettely tuo tullessaan, Matikainen pohtii.
– En ole ollut Untoon yhteydessä, mutta hänen tehtävä on selvittää asia. Saattaa olla, että on neuvotellut asiasta suoraan pankin kanssa.

Kunnanjohtaja Murto soittaa iltapäivän päätteeksi Savon Sanomille. Päivä on mennyt pankkiasioissa.
– Sain neuvoteltua jatkoajan. Uusi eräpäivä on 1.4.
Huono uutinen on, että nyt laskuja on kaksi. Maksukyvyttömän osuuskunnan toisesta lainasta on tulossa kunnan maksettavaksi vajaat 700 000 euroa. Sen eräpäivä on 4.4.
– Eivät nämä yllätyksenä tulleet. Vaatimuskirje tuli 8.3. ja olin kipeänä sitä seuraavan viikon, Murto kertoo.
Murron ajatus on maksaa nopeasti, jotta korot eivät juokse. Hän aikoo kilpailuttaa lyhytaikaisen luoton. Hallitus päätti illalla, että 1,8 miljoonan euron laskut maksetaan eräpäiviin mennessä.
– Koska osuuskunta ei pysty maksamaan niin velkojalla on oikeus vaatia takaajalta.
Saneerausohjelmassa takaajasta tulee velkoja. Ohjelmassa laaditaan maksuohjelma siitä, mitä ja kuinka paljon kunta aikanaan olisi saamassa takaisin.
– Nopea suoritus ajaa veronmaksajan etua. Pääsemme nokkimisjärjestyksessä parempaan asemaan, vakuusvelkojaksi, Murto järkeilee.

Osuuskunta jatkaa toimintaansa suojassa velkojilta. Toimitusjohtaja Pirjo Manninen sanoo juoksevien asioiden hoituvan käyttäjien ja jäsenien kannalta normaalisti.
Osuuskunta saa tulonsa verkon ja liittymien käyttäjiltä. Niillä katetaan operaattori- ja jäsenpalvelut ja erinäiset häiriöiden korjaamiset.

Rautavaaran ja Valtimon takaamilla lainoilla rakennettiin laajakaistaa molempien kuntien sekä Varpaisjärven alueelle. Vailla täyttä tolkkua, moni sanoo nyt.
– Pahimmalla mahdollisella tavalla epäonnistuivat, mistä sitten johtuukin. Ei olisi uskonut kuusi vuotta sitten, että ovat kymppimiljoonan rästissä, Korhonen huokaa.
Kunnan velkataakka kasvaisi jo ilman takauksen maksua. Rautavaaran vastuut RTVO:sta ovat yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.
– Kuntalaiset tästä kärsivät. Palveluita joudutaan karsimaan. Kunnalla olisi remonttireiskalle töitä muttei rahaa, Korhonen sanoo.
– Vuonna 2014 vauhti päällä pistettiin Varpaisjärvellekin 500 000 euroa. Olisi ollut sille tarvetta omassa kunnassa.
Murto sanoo, että kunta on ajautumassa kriisikunnaksi Juankosken malliin. Kartonkitehtaan sijaan syöksykierteen takana on nyt laajakaista ja RTVO.

Heikki Toivanen

Rautavaaran on raavittava 1,1 miljoonaa maanantaiksi

19.3.2016 Simo Roth Uutiset

Rautavaaran kunta on ajautunut tukalaan tilanteeseen. Kunnan takaaman tietoverkko-osuuskunnan 1,4 miljoonan euron lainan lyhennykset, korot, kulut ja viivästyskorot ovat jääneet maksamatta.
Lainan myöntänyt Handelsbanken uhkaa perintätoimilla, ellei 80 prosenttia lainasta (yli 1,1 miljoonaa) makseta viimeistään ensi maanantain aikana.
Rautavaaran kunnanvaltuusto päätti vuoden 2010 lokakuussa myöntää tietoverkko-osuuskunnan 1,5 miljoonan euron lainalle kunnan omavelkaisen takauksen. Lainalla käynnistettiin valokuituverkon rakentaminen ja osuuskunnan toiminta.

Sittemmin tietoverkko-osuuskunta joutui hakemaan yrityssaneerausta, jota koskeva menettely aloitettiin viime helmikuun 18. päivänä.
Kunnan vastaanottama, Handelsbankenin maaliskuun 7. päivänä laadittu karhukirje on karua luettavaa.
– Kehotamme teitä lainan omavelkaisena takaajana maksamaan 80 prosenttia lainan yhteismäärästä eli 1 133 646,05 euroa. Mikäli emme saa suoritustanne viimeistään 21.3. 2016, ryhdymme oikeudelliseen perintään, pankin maksuvaatimuksessa todetaan.
Maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitetään, että pankin vaatima runsaan 1,1 miljoonan euron summa maksetaan.