K-S Valokuituverkot kaatumassa kuntien syliin?

 

Lähes jokaisessa K-S Valokuituverkkoja koskevassa jutussa kerrotaan, että yhtiön huonoon taloustilanteeseen on syy saamatta jäänyt valtion tuki. Valtion tukea saadakseen olisi pitänyt noudattaa EU:n  valtiontukisääntöjä. Viestintävirasto on evännyt tukensa, koska yhtiön osakaskunnat ovat jo rahoittaneet hanketta moninkertaisesti yli lakien salliman rajan lainoja takaamalla, että osake-ostoilla.  Tämä on todettu jo useassa Hallinto-oikeuden päätöksissä. Kuten alla olevassa jutussa annetaan ymmärtää on virheet tehty jo lähtömetreillä. Osakaskunnilla ja yhtiöllä on tässä sotkussa peiliin katsomisen paikka.

 

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta"

Kymmenen kuntaa valmistelee Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myyntiä.

Valokuituverkot

8.11.2019 

 

Multian kunnanvirastolla on käytetty lukemattomia työtunteja Keski-Suomen laajakaistasotkujen selvittämiseen. Kunnanjohtaja uskoo Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myynnin olevan kuntalaistsen kannalta vähiten huono vaihtoehto. Minna Matintupa / Yle

Yle Jyväskylän saamien tietojen mukaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajat haluavat eroon taloudelliseksi aikapommiksi muodostuneesta yhtiöstään.

Yhtiön omistaa tällä hetkellä kymmenen keskisuomalaista (siirryt toiseen palveluun) kuntaa (Keski-Suomen Valokuituverkot Oy) Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta.

• Omistajakunnat: Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Omistajat ovat perustaneet oman työryhmän valmistelemaan yhtiön myyntiä.

Kunnat ovat taanneet yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa Valokuituverkkojen lainoja. Yhtiö ei selviä lainanmaksustaan, joten kunnat ovat joutuneet erääntyvien lainojen maksumiehiksi.

Se on tarkoittanut jo tänä vuonna kymmenien tuhansien eurojen lisälaskua ennestään hankalassa taloustilanteessa oleville pikkukunnille.

Kriisikunnaksi ajautuminen kummittelee

Moni kunta toivoisi pikaista ratkaisua yhtiön tilanteelle. Miljoonavelat luovat pitkää varjoa kuntien ensi vuoden taloussuunnitteluun. Suurin uhkakuva on, että koko lainataakka kaatuu takaajien, eli kuntien vastuulle.

– Minun arvion mukaan se riski on tällä hetkellä aika iso, sanoo Multian kunnanjohtaja Noora Pajari.

Esimerkiksi Kyyjärvellä ollaan jo nyt valtion kriisikuntamenettelyn kohteena.

Konneveden kunnanjohtaja Juha Jokitalo arvioi, että jos velat kaatuisivat kokonaisuudessaan kuntien kontolle, kriisikunta-status uhkaisi suurella todennäköisyydellä myös heitä.

Ylen omistajakuntien kunnanjohtajille tekemästä kyselystä selviää, että myös Multia ja Kivijärvi pelkäävät Verkkoholdingin velkojen vievän kunnan kriisirajoille, kun samaan aikaan myös sote-menot kasvavat.

Kuka ostaisi verkkoyhteyksiä korpimaille?

Käytännössä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myynnin valmistelu tarkoittaa yhtiön arvon määrittelemistä ja mahdollisten ostajien tai sijoittajien etsimistä. Tähän tehtävään on palkattu ulkopuolinen asiantuntijayritys, KPMG Oy (siirryt toiseen palveluun).

Arviota yhtiön arvosta odotetaan vielä tämän vuoden puolella Verkkoholdingin yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

 

Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen johtaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää. Simo Pitkänen / Yle

Mutta kuka ostaisi velkaisen yhtiön, jonka toimintaa on vetää laajakaistayhteyksiä seuduille, jonne suuret verkkoyritykset eivät ole kiinnostuneita tulemaan?

Yle Jyväskylän saamien tietojen mukaan ehdokkaita on jo olemassa. Alustavia neuvotteluja on käyty kolmen eri toimijan kanssa

– Selvää kiinnostusta on olemassa, mutta ei meillä ole vielä minkäänlaista käsitystä esimerkiksi hinnasta, kertoo myyntityöryhmän puheenjohtajana toimiva Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

Myyminen tai sijoittaja tasa-arvoisia vaihtoehtoja

Osalla Verkkoholdingin mahdollisista ostajista tai sijoittajista on ulkomainen omistajatausta. Kinnunen määrittelee kiinnostuksen eurooppalaiseksi.

Myös kiinnostuksen laatu vaihtelee. Osa neuvottelukumppaneista olisi halukas ostamaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kokonaisuudessaan.

Toinen vaihtoehto on tulla mukaan yhtiöön sijoittamalla siihen rahaa. Sekin riittäisi, sillä Keski-Suomen Valokuituverkoilla voisi olla odottamassa arviolta pari tuhatta uutta liittymän ostajaa, mikäli liittymiä päästäisiin rakentamaan. Toistaiseksi rakentaminen on ollut jäissä rahapulan takia.

– Kuntien kannalta molemmat vaihtoehdot ovat ihan hyviä ja järkeviä, Kinnunen sanoo.

Ostajan lähtökohdat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi Keski-Suomen Verkkoholdingista saataviin tarjouksiin:

– Onko tarvetta runkoverkkoyhteyksille Suomen läpi pääsemiseksi, vai onko kysymys siitä, että tehdään vain kuluttajaliiketoimintaa alueellisesti? Se saattaa kovastikin vaikuttaa arvoon, Kinnunen arvioi.

Takkiin tulee, mutta paljonko?

Kunnanjohtajien mukaan kunnilla on laajakaistayhtiönsä kanssa tarjolla lähinnä huonoja tai erittäin huonoja taloudellisia vaihtoehtoja. Vaikka sopiva ostaja löytyisikin, todennäköistä on, että myyntihinta on kunnille tappiollinen.

Toinen vaihtoehto olisi velkasaneeraus. Siinä vähintäänkin osa lainoista tulisi takaajien maksettavaksi.

Kunhan asiantuntijayritys on tehnyt arvionsa Keski-Suomen Verkkoholdingin nykyisestä arvosta, punnitaan, mikä vaihtoehto olisi kunnille kannattavin – tai vähiten huono.

– Jos ajatellaan, mikä on vähiten huono vaihtoehto, niin myynti voisi olla sellainen. Silloin palvelu säilyy asiakkaille. Paras ratkaisu olisi hoitaa tämä mahdollisimman vähin vahingoin kuntalaisille, Multian kunnanjohtaja Noora Pajari toivoo.

 

Multian kunnanjohtajaa Noora Pajaria huolettaa laajakaistasotkussa paitsi talousasiat, myös verkkoyhteyksien säilyminen. Simo Pitkänen / Yle

Tappioihin on jo henkisesti varauduttu. Ari Kinnusen mukaan kunnissa on syksyn mittaan käyty keskustelua siitä, missä vaiheessa kuntien täytyy tehdä alaskirjauksia verkkoyhtiön arvosta.

– Kun on otettu takaus vastattavaksi, lähtökohta on, että maksimiriski on koko takaus. Mutta en kuitenkaan usko, etteikö verkolla olisi merkittävää arvoa nykyisellään, Kinnunen sanoo.

"Ensi kesänä ei enää mietitä näitä asioita"

Kymmenen kunnan omistamassa yhtiössä myynnistä päättäminen ei ole helppoa. Jos Verkkoholdingista saadaan tarjouksia, kauppa täytyy hyväksyä jokaisen kunnan valtuustossa.

Yhtenäistä näkemystä myyntiehdoista ja erityisesti hyväksyttävistä tappioista voi olla hankala saavuttaa.

– Toivon, että kriisi yhdistää. Meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen huoli myös kuntalaisten tietoliikenneyhteyksistä, joten toivon, että tästä selvitään yhdessä, sanoo Multian kunnanjohtaja Noora Pajari.

Keski-Suomen kunnat ovat roikkuneet laajakaistakaapeleista solmitussa löyhässä hirressä jo vuosikausia.

Verkkoholdingin omistajakunnissa on petytty pahoin valtioon, jonka odotettiin tukevan laajakaistahanketta miljoonilla euroilla. Tukia ei tullutkaan ja kunnat jäivät yksin takaamiensa velkojen varassa toimivan yhtiön kanssa.

– Kunnat on innoissaan ryhtyneet toteuttamaan valtion hanketta, ja sitten kävin näin. Tulevaisuudessa ehkä pohdimme vähän tarkemmin, mihin juttuihin enää lähdetään mukaan, Pajari arvelee.

Laajakaistahanke on myös johtanut riitoihin, rikosilmoituksiin ja hallinto-oikeuteen Keski-Suomen kunnissa. Aihe saa tunteet kuumenemaan monen kyläparlamentin pöydässä.

Nyt kuntien mitta alkaa olla täyttymässä. Myyntihankkeen toivotaan tuovan nopeita ratkaisuja tilanteeseen.

– Tämä on kuitenkin ihmisten mielissä ja hampaissa, ja asian ympärillä on vellomista. Toivon, että tavalla tai toisella löytyy nopea ratkaisu, ja ensi kesänä ei enää mietitä näitä asioita, sanoo Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

Alla linkki Hannu Luotolan mielipidekirjoitukseen:
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jos-historia-ei-opeta-se-rankaisee/1469683

Valokuituverkon miljoonien eurojen lainatakaukset kaatumassa K-S:n pikkukunnille!

Verkkoyhtiö rahapulassa!

Multia, Petäjävesi ja Kyyjärvi eivät ole huolineen yksin. Todennäköisesti muissakin seitsemässä K-S Valokuituverkot Oy:n omistajakunnissa on sama pelko että kunnat joutuvat maksumiehiksi. Tämä näyttää jopa todennäköiseltä.                                    

Jos lainojen takaisinmaksut lankeavat, niin kriisikuntakriteerit kunnissa paukkuvat   aivan varmasti. Hanke oli todellakin uhkarohkea ja virkamiehiltä todella huonosti valmisteltu. Sopassa oli vielä lisäksi mukana iso joukko erinäisiä asiantuntijoita ja lakimiehiä. Syyttömiksi ei kuitenkaan voi myöskään kuntien päättäjiä päästää, koska ovat päätöksillään pistäneet kunnat tähän liemeen. 

Varoituksia asian riskeistä on annettu matkanvarrella useammaltakin taholta, mutta niitä ei ole mitenkään noteerattu. Myös eri Hallinto-oikeuksilta on tullut toistakymmentä kuntien kumoavaa päätöstä.

Valokuitusopassa karvas maku

Multia ei kaadu mutta horjuu, jos valokuitulainat rysähtävät niskaan
– tilanne on vakava, sanoo kunnanjohtaja Noora Pajari
28.10.2019/ Suurkeuruu

Multian tuore kunnanjohtaja Noora Pajari sai virkaan astuessaan lahjaksi selviytymispaketin. Sisua
on tarvittu ja tarvitaan yhä. Jos valokuituyhtiöiden velat kaatuvat kuntien maksettaviksi, Multian
talous on todella tiukalla.

Eija Ruoho
Kymmenen keskisuomalaisen kunnan yllä häälyy 30 miljoonan euron takausvastuu kuin
Damokleen miekka. Kunnat ovat taanneet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoja, joista yhtiö
ei nyt selviydy.

Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on
rakentanut valokuituverkkoja kuntiin, muun muassa Multialle. Nyt yhtiöllä ei ole varaa investoida
ja rakentaa uusia liittymiä.

Multian kunta yhtenä viidestä kunnasta on jo maksanut ensimmäistä lainaerää tänä vuonna. Koko
vuonna 2019 Multia maksaa 46 000 euroa.

- Ei se Multiaa kaada, mutta horjuttaa vakavasti. Silloin emme voi ottaa lisälainaa meidän
omiin investointeihin. Novasairaala ja sotekustannukset lisäävät pienen kunnan taakkaa.
Ilman valokuituyhtiön lainojakin tilanne on vakava, sanoo Pajari.

Multialla on tällä hetkellä velkaa vain 600 euroa asukasta kohti. Jos valokuitulainat lankeavat, velka
nousee 1800 euroon asukasta kohti. Se on Multian mittakaavassa paljon.

Verkkoholding Oy:n osakaskokous käsitteli tilannetta torstaina Konnevedellä. Mukana oli
viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä yhteensä viitisenkymmentä kymmenestä kunnasta.

Kokouksessa todettiin tilanne ja vaihtoehdot. Nykyisessä tilanteessa ollaan, koska yhtiöltä on evätty
4,6 miljoonaa valtion tukia laajakaistahankkeeseen. Tukien saaminen ei ole näköpiirissä.

- Yhtiössä on pyritty korjaamaan virheet jotta tukia voitaisiin saada, mutta se tie on nyt käyty
loppuun. Tänä vuonna olemme myös rampanneet eduskunnassa ja pyrkineet vaikuttamaan
poliitikkoihin, mutta siitäkään ei ole ollut apua, sanoo Noora Pajari.

Pääministeri Antti Rinne totesi Keuruun vierailullaan, että asia on valtiovarainministeriön listalla.

- Tarkoittaisikohan se, että kuntien olisi mahdollista saada harkinnanvaraista valtionapua tälle
vuodelle? Se ei kuitenkaan auta yhtiön tilannetta, sanoo Pajari.

Tilanteesta selviämiseen ei ole kovin ruusuisia vaihtoehtoja. Jos yhtiö ei suoriudu velvoitteistaan,
täytyy hallituksen osakeyhtiölain mukaan ilmoittaa yhtiö velkasaneeraukseen. Silloin lainat tulevat
kuntien maksettavaksi.

Toinen vaihtoehto on vapaaehtoiseen velkasaneeraukseen hakeutuminen, jolloin kunnat voisivat
vapaaehtoisesti hoitaa velkajärjestelyjä.

- Onnistuisiko tämä vaihtoehto kuitenkaan, sillä asia on varsin valitusherkkä, eikä yhtiö
kestäisi ratkaisujen pitkittymistä, sanoo Pajari.
Kolmas vaihtoehto olisi sijoittajan löytyminen tai omistan vaihdos. Yhtiö pitäisi tervehdyttää
myyntikuntoon ja sille pitäisi tehdä arvonmääritys.

- Pahin vaihtoehto on, että yhtiö kaatuu ja lainat tulevat kuntien maksettavaksi. Paras
vaihtoehto on se, mistä on vähiten haittaa, muotoilee Pajari.

Multialla valokuituverkko ehdittiin rakentaa ja se toimii.

- Varsinkin yrityksiltä on tullut palautetta, että toimintavarmat yhteydet ovat elintärkeitä.
Minustakin verkkoyhteydet ovat osa yhteiskunnan perusinfraa, sanoo Pajari.
Multialle liittymiä on noin 200. Kymmenen kunnan alueella mahdollisia liittyjiä olisi ollut viime
vuodenvaihteessa jopa 2000, mutta yhtiö ei pysty investoimaan uusiin liittymiin.

- Toistaiseksi tilanne ei ole näkynyt asiakkaiden suuntaan. Jos uusi omistaja löytyisi, sillä
lienee velvoite jatkaa toimintaa. Mitä sitten tapahtuu jos yhtiö menee velkasaneeraukseen,
sitä en tiedä, sanoo Pajari.

Vaihtoehdot jäivät osakaskokouksen jälkeen punnittavaksi. Yhtiökokous järjestettäneen
joulukuussa.

- Ratkaisu pitäisi saada aikaan pian, asia jäytää kuntien päätöksenteossakin. Sehän tässä on
katkeraa kalkkia, että valtion lupaamat tuet jäivät saamatta. Asian toinen puoli on tietenkin
se, että liian innokkaasti lähdettiin liikkeelle ennen tukipäätösten saamista, sanoo Pajari.

https://www.suurkeuruu.fi/a/10a09299-ac5f-4021-b25f-b78198958103

Valokuitu- yhtiöiden loppusuora häämöttää
Mielipidekirjoitus 30.10.2019 KSML

”Valokuitusopassa karvas maku” totesi tositilanteen edessä Multian kunnanjohtaja Noora Pajari
(Suur-Keuruu 28.10.).
Kymmenen Keski-Suomen kunnan valokuituyhtiöiden, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-
Suomen Valokuituverkot Oy, tulevaisuuden vaihtoehdot ovat karuja: velkasaneeraus tai konkurssi
ja kaikissa vaihtoehdoissa yhtiöiden velkojen maksu lankeaisi takaajille, kymmenelle
omistajakunnalle. Muut vaihtoehdot ovat toiveajattelua. Juttu nimeää yhdeksi syyksi 4,6 miljoonan
euron evätty valtion tuen.

Viestintäviraston, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden peräti 18
päätöstä eri kunnille vahvistavat, että kunnat ja yhtiöt eivät voi lain mukaan enää saadakaan noita
tukia. Syykin on kuntien itse aiheuttama niiden jakaessa julkista rahaa yhtiöille
kaksoisyhtiökikkailullaan selvästi yli laajakaistalain määrän.

Laajakaistatukien pitää olla Suomen ja EU:n lakien mukaisia. Näin ei nyt ole.
Takausvastuiden realisoituessa Multian asukaskohtainen velkamäärä kasvaisi 600:sta 1 800 euroon,
siis 200 prosenttia! Muiden yhdeksän kunnan tulevaisuus näyttää yhtä karulta. Paljonko kunkin
kunnan pitää nostaa veroäyriään, jotta selviävät takausvastuistaan?

Kunnat eivät voi vetäytyä vastuistaan eivätkä vedota tietämättömyyteen, sillä lukuisia kertoja ja
perustellusti niitä on asiasta vuosien ajan monin tavoin varoitettu.
Eriävät mielipiteet takauspäätöksiin ohitettiin eikä välitetty niissä esitetyistä asiaperusteisista
varoituksista ja selvityspyynnöistä. Päättäjien lasku jää nyt kuntalaisille.

Valokuituyhtiöiden vuoden 2018 tilinpäätöksiä ei ole jostain syystä toimitettu patentti- ja
rekisterihallitukselle, kuten laki edellyttää, joten tilinpäätöstietoja ja tilintarkastuskertomuksia ei
näe. Salailuyrityksiä aiheutetusta katastrofista pyritään selvästi jatkamaan. Kuntien päättäjien
vastuu asiassa pitää saattaa viimeinkin oikeus arviointiin kunnille ja asukkaille aiheutetun suuren ja
pitkäaikaisen vahingon vuoksi.

Kalevi Kuorelahti

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Valokuitu-yhti%C3%B6iden-loppusuora-%A4/

Petäjäveden KHALL:21.10.2019 14:00 esityslista:
Selvityksen antaminen vuoden 2018 arviointikertomuksen havainnoista.

Mitä suunnitelmia voidaan tehdä valokuituverkon arvon säilyttämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi mahdollisissa verkkoyhtiöiden uudelleen järjestelyissä?

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ovat molemmat hankalassa taloudellisessa tilanteessa, jonka syyt juontuvat pääasiassa yhtiöiden perustamisen aikoina tehdyistä epärealistista liiketoimintasuunnitelmista, epäoikeudenmukaisesta valtiontukipolitiikasta, omistajakunnissa tehdyistä valituksista sekä monikuntaomistajuuden aiheuttamasta yleisestä omistajaohjausvaikeudesta.

Petäjäveden kunta omistaa KSVH:n osakkeita 594.375 euron arvosta ja kunnan taseessa on verkon rakentamiseen käytetyistä kustannuksista (31.12.2018) 679.536 euroa. Lisäksi kunta on taannut KSVH:n laajakaistaverkon rakentamiseksi ottamia lainoja 1.944.735 euron edestä. Takauksen vastineena on omistusosuus verkosta. KSVH ei tällä hetkellä pysty itse hoitamaan verkonrakentamislainojen lyhennyksiä, josta syystä lainat myöntänyt Kuntarahoitus lähettää lainalyhennykset omistajakunnille eli takaajille maksettaviksi. Kunnalle syntyy yhtiön lainojen lyhentämisestä oikeus lyhennysten suuruiseen takaussaatavaan yhtiöltä.

Paras tapa turvata yhtiön arvon säilyminen ja kunnalle koituvien vahinkojen minimoiminen olisi saada yhtiö sellaiseen taloudelliseen kuntoon, jossa se selviäisi itse verkon rakentamiseen otettujen lainojen maksamisesta. Tämä vaatisi huomattavaa liittymämäärän kasvattamista, jonka edellytyksenä puolestaan on, että omistajakunnat lisärahoittavat KSVH:ta. Lisärahoitukseen ei ole kuitenkaan omistajakunnissa ollut tahtoa. Näin ollen yhtiön tulevaisuuden turvaa parhaiten ja kuntien vahingot minimoi vaihtoehto, jossa yhtiö myydään joko kokonaan tai osittain ulkopuoliselle taholle. Tämän vaihtoehdon kannattavuus riippuu kuitenkin kauppahinnasta ja siitä siirtyisivätkö lainat kaupan mukana, jolloin omistajakuntien takausvastuut poistuisivat. Yhtiön myymiseen suhteen on myös mahdollista, että teoreettinen yrityskauppa kaatuu omistajakuntien poliittisessa päätöksenteossa.

Mikäli valokuituyhtiötä ei saada myytyä tai siihen ei saada mukaan ulkopuolista sijoittajaa, joka mahdollistaisi asiakasmäärän kasvattamisen, on kunnan syytä varautua vaihtoehtoon, jossa lainatakaukset tulevat kerralla kunnan maksettavaksi ja osakkeiden arvostuksia ja mahdollisesti myös verkon arvoa joudutaan alaskirjaamaan. Kyseessä on kunnan suurin ja todennäköisin taloudellinen riski.

https://ktweb.petajavesi.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KHALL&pvm=21%2e10%2e2019%2014%3a00

Petäjäveden kunta

TILINPÄÄTÖS 2018

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Laajakaista kaikille

 – hankkeenvaikeudet rahoituksen riittävyydestä ja viestintäviraston avustusten saamisesta jatkuivat. Kunta osallistui Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin merkitsemällä osakkeita vuosien 2017–2018 aikana yhteensä 539.213,00 euron merkintähintaan. Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa, ettei Petäjäveden kunta osallistu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin, jolla kunta olisi hankkinut yhtiön uusia osakkeita yhteensä noin 130.000 eurolla.

                                                                                                                                   s. 25

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Talouteen liittyvät riskit

Petäjäveden kunnan taloudelliset riskit muodostuvat markkinariskeistä lainojen, takausten ja sijoitusten osalta, talousarvion tasapainon saavuttamiseen liittyvistä riskeistä ja sopimusriskeistä.

Kunnan takaukset ovat kohdistuneet kunnan tytäryhtiöiden asuntorakentamisen lainoihin ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainoihin, jotka liittyvät valokuituverkon rakentamiseen.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt joulukuussa 2016 takaussopimuksen muutoksen, jolla myös holdingyhtiön lainojen korkosuojaus voidaan hoitaa. Korkosuojauksen avulla voidaan vähentää markkinariskiä rahoituksessa korkojen mahdollisesti lähtiessä nousuun.

Sekä kunnan välillisesti osittain omistaman Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n että Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n taloudellinen tilanne on kunnan merkittävin ulkoinen talouden riski. KSVH Oy ei ole edelleenkään saanut valtiontukia Viestintävirastolta ja se kärsii muun muassa valituksista.

Petäjäveden valtuuston päätös olla tukematta yhtiötä osakeostoin kesäkuussa 2018 merkitsi toistaiseksi loppua omistajakuntien rahoitukselle ja toi samalla lähemmäksi tilanteen, jossa kunnan yhtiölle antamat lainatakaukset realisoituvat.

Kunnalla on valokuituverkon rakentamiseen liittyen takauksia yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa, osakkeita yhtiöstä on hankittu noin 600.000 eurolla ja lisäksi aikanaan rakentamista on tuettu lähes 700.000 eurolla.

                                                                                                                                   s. 28

Petäjäveden kunta Tilinpäätös 2018

Petäjäveden kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan osakeantiin merkitsemällä 20.620 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä 539.213,00 euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake). Osakemerkintä maksetaan kahdessa erässä, jotka erääntyvät 31.8.2017 ja 31.3.2018. Vuoden 2017 talousarvion investointiosaan osakkeet myönnetään 269.575 euron lisämääräraha ensimmäistä erää varten. Toisen erän osuus 269.575 euroa rahoitettiin vuoden 2018 talousarviolla.

  

https://www.petajavesi.fi/images/stories/hallinto/Tilinpts2018_valmis.pdf

                                                                                                                                s. 111 - 1

15.10.2019
Kriisikunnaksi luokiteltu Kyyjärvi järjestää videoitavan valtuuston kokouksen- "Suurena mörkönä on Keski-Suomen Valokuituverkko"

 –  Suurena mörkönä on kuitenkin Keski-Suomen Valokuituverkko. Olemme laittaneet siihen rahaa melkein miljoona euroa, ja lisäksi meillä on 2,3 miljoonan euron takausvastuut, joita olemme jo joutuneet lyhentelemää

Valtiovarainministeriön edustajat tulevat kertomaan kunnan talouden arvioinnin vaiheet. 

Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen

Konneveden kunta

Kunnanahallitus

Kokouspäivämäärä 17.9.2019

sivu 148

2. KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N TAKAUSSAATAVIEN PERINTÄ

Kh. § 91

Liite 3

Valmistelija: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p. 0400 643384

Kuntarahoitus Oyj on lähettänyt kunnan antaman omavelkaisen takauksen perusteella Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n erääntyeen laina- ja korkosaatavan kunnana suoritettavaksi takaajana. Yhtiö on lainalla rakentanut kuntaan laajakaistaverkon.

Kuntarahoituksen laskut ovat liitteessä 3.

Kunnalle takaajana syntyy suoraan lain nojalla oikeus velkoa suorituksensa päävelalliselta takautumissaatavana.

KSVH Oy on tekemässä selvityksiä järjestelyistä, jotka mahdollistaisivat tulevaisuudessa yhtiön kyvyn vastata lainastaan.

KUNNANJOHTAJAN EHDOTUS

Kunnanhallitus päättää toistaiseksi periä takaussaataviaan KSVH Oy:ltä niin, että yhtiölle lähetetään kunnan takautumisoikeuden perusteella lasku takaussaatavista.

PÄÄTÖS

Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

http://www.konnevesi.fi/uploads/Khallitusptk17.9.pdf

K-S Suomen laajakaistayhtiöiden surkea tilanne!

 
Keski-Suomessa toimivien verkkoyhtiöiden taloustiedot:

Liikevaihto (ylempi taulukko) ja tulos (alempi taulukko) v.2008-2017, 1000€

 

Valokuitu yhtiöiden oma ja vieras pääoma v. 2008-2017, 1000€

Hallinto-oikeudet ovat hylänneet 14 kuntien KSVV Oy:n rahoituspäätöstä laittomina.

1. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren hallituksen 2016 tekemän päätöksen osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy osakkaaksi lainvastaisesti syntyneenä.

Viestintävirasto on hylännyt seuraavat tukihakemukset kuntien liikaa maksaman tuen vuoksi
2. Multian tukipäätös: 7.6.2017, Dnro:1020/941/2013, hylätty
3. Konneveden tukipäätös: 22.2.2018, Dnro: 1493/9520/2010, hylätty
4. Kivijärven tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 569/9520/2010, hylätty
5. Kannonkosken tukipäätös: 15.6.2018, Dnro: 570/9520/2010, hylätty

6. Multialle Korkeimman hallinto-oikeuden langettava päätös
Muu päätös 3833/2018
Kunnallisasiaa koskeva valitus, Multia Antopäivä: 22.8.2018
Taltionumero: 3833
Diaarinumero: 3145/3/15
ECLI- tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T3833
Asia Kunnallisasiaa kokeva valitus
Valittaja Multian kunta
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.9.2015 nro 15/0647/3, Multialle langettava tuomio


HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden viikolla 8/2019 antamia kuntien päätösten kumoamisia

7. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0171/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanhallituksen päätös 9.2.2017 § 25

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

8. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0172/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanhallituksen päätös 18.4.2017 § 85

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätökset, jotka koskivat kunnan edustajan nimeämistä ja tämän valtuuttamista päättämään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokouksessa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan muuttamisesta sijoitukseksi mainitun yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

9. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0173/2

Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 20

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

10. Pihtipudas, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0175/2

Valituksenalainen päätös: Pihtiputaankunnanvaltuuston päätös 29.5.2017 § 33

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

11. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0176/2

Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 30.5.2017 § 29

Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

12. Multia, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0177/2
Valituksenalainen päätös: Multian kunnanvaltuuston päätös 10.4.2018§ 22
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

13. Pihtipudas, Antopäivä:19.2.2019Päätösnumero: 19/0178/2
Valituksenalainen päätös: Pihtiputaan kunnanvaltuuston päätös 23.4.2018§ 35
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

14. Karstula, Antopäivä: 19.2.2019 Päätösnumero: 19/0179/2
Valituksenalainen päätös: Karstulan kunnanvaltuuston päätös 14.5.2018§ 12
Asian kuvaus: Hallinto-oikeus kumosi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin osallistumista koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/hameenlinnanhallinto-oikeus/material/attachments/oikeus_hallintooikeudet_hameenlinnanhallinto-oikeus/viikkotiedotteet/ZBM6r1uFL/Viikkotiedote_8_2019.pdf

Valokuitu Keski-Suomi. Viestintäviraston lausunnot tukiasiassa!

Viestintäviraston ja kuntaliiton lausunnot tukiasiassa:

Lehdet, muu media ja kunnat sekä toimitusjohtaja Paunonen ovat kyseenalaistaneet, miksi ei Viestintävirasto ole maksanut Keski-Suomen Valokuituverkkojen kuudelle omistajakunnalle laajakaistatukia. Laitoin kyselyn Viestintävirastoon, ja sain selvät vastaukset. Minusta asia on täysin selvä, eli julkisella tuella on rajansa ja sitä ei saa ylittää. Muistutan, että Ely-keskus maksoi neljälle kunnalle kuitenkin tuet yhteensä yli 3 miljoonaa euroa. Nämäkin tuet pitäisi kyseenalaistaa, koska samat julkisen tuen lait koskevat näitäkin tukia. Rahaa on ollut yhtiöllä käytössä useita kymmeniä miljoonia 2600:n liittymän rakentamiseen. Miksi kuitenkin yhtiö on talousvaikeuksissa?

Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen vapaaseen pääomaan sijoituksena. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää tämän toimenpiteen tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite, joka selviää jäljempänä lakimiesten lausunnoista.

Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti todennäköisesti sen, ettei tukea tullut yhtään. Näistä toimenpiteistä olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:n.

Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia euroja.

Oma olettamukseni on, että näillä lainojen muuttamisilla sijoituksiksi ja nyt taas toisinpäin ei lopputuloksessa ole mitään merkitystä Viestintäviraston kantaan, koska julkisen tuen osuus säilyy edelleen liian suurena ja edelleen ilmoitus EU:n puuttuu.


"Aikomus vaihtaa takaisin osa SVOP-sijoituksista lainoiksi:"

Toimitusjohtaja Paunonen ilmoitti lehti keskisuomalaisessa 19.11.2018 seuraavaa:

Ykköstavoitteemme on yhä saada tuet. Siksi aiomme nyt tehdä muutoksia rahoitukseemme. Verkkoholding alkaa maksaa omistajakunnille lainoistaan takausprovisiota. Tiistaina kokoontuvan Verkkoholdingin hallituksen käsittelyssä on myös yhtiön vuonna 2016 KSVV Oy:hyn tekemän sijoituksen muuttaminen vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi. Kielteisesissä tukipäätöksissään Viestintävirasto on pitänyt tätä sijoitusta julkisena tukena.


Kuntaliitto:

”Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua.

​Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle löydettävä hyväksyttävä peruste. Lisäksi tuki on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti.”


Viestintäviraston vastaus huhtikuu 2019:

Sain yhteydenottosi koskien KSVV:n laajakaistahankkeita ja svop-sijoitusta.
Keski-Suomen hankkeiden osalta keskeisin kysymys on tukikelpoisuusehtojen täyttymisen arvioinnista, jonka osalta tulkinta ja lainsäädäntö on yhteneväinen kaikkien hankkeiden osalta. Laajakaistatukilaissa on nimenomaisesti rajoitettu hankkeille sallitun julkisen tuen enimmäismäärää, jonka tavoitteena on ollut se, että hankkeisiin lähdettäessä hankkeiden rahoitus suunniteltaisiin siten, ettei se perustu pelkästään valtion ja kuntien maksamaan tukeen.  Alla olevassa Hannen vastauksessa on hyvin tiivistetty tästä KSVV:n kanssa käydystä prosessista.

Ystävällisin terveisin,
Lakimies

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom/Transport- och kommunikationsverket Traficom
Liikennejärjestelmä ja markkinat
laura.lassila@traficom.fi

Viestintävirasto marraskuu 2018:

Viestintävirasto ei missään laajakaistahankkeen tuki- tai maksupäätösasiassa ohjeista hakijaa noudattamaan jotakin tiettyä rahoitusjärjestelyä tai edellytä hakijaa toimimaan rahoituksen suhteen tietyllä tavalla. Kukin tukea saava yhtiö suunnittelee omalle hankkeelleen sopivan rahoituksen itse ja siltä osin kuin asiassa on kunta mukana, neuvottelee siitä kunnan kanssa itse.

Viestintävirasto antaa kuitenkin tietoa valtiontukisääntöjen sisällöstä ja kertoo hakijalle mm. siitä, millä kriteereillä tiettyyn rahoitukseen (laina, takaus, sijoitus) mahdollisesti sisältyvää julkista tukea ja sen määrää arvioidaan.

Multian hankealueen maksupäätöksen käsittelyn aikana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) on kerrottu, että julkiselta tai julkisomisteiselta taholta saadut pääomalainat on tulkittu laajakaistahankkeen valtiontukitarkastelussa aina täysimääräisesti muuksi julkiseksi tueksi.

SVOP-sijoituksen osalta Viestintävirasto on antanut KSVV:lle lausunnon 28.12.2016 (eli viestiinne liittämän kunnan päätöksen teon jälkeen). Lausunnosta ilmenee, että sijoitusta voidaan pitää markkinaehtoisena, jos sille voidaan odottaa tuottoa kohtuullisessa ajassa. Lisäksi lausunnossa on todettu, että rahoituksen mahdollisesti sisältämä julkinen tuki arvioidaan tapauskohtaisesti päätöksenteon yhteydessä.

Tiivistetysti voidaan todeta, että Viestintävirasto ei ole edellyttänyt KSVV:ltä mitään tiettyä rahoitusmallia eikä toisaalta antanut sellaista tietoa, että jollakin tietyllä mallilla täysimääräisen tuen varmasti saa.

Ystävällisin terveisin
Hanne Hirvonen
Lakimies
Markkinat
Viestintävirasto

Alla linkki tammikuussa 2019 Eduskunnalle kuntien lähettämä viesti.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-242417.pdf"

Alla oleva toimittaja Kilposen juttu on ilmeisesti suora lausuma toimitusjohtaja Paunosen suusta. Minun mielestäni Valtio, Viestintävirasto sekä kuntien päätöksistä valittaneet eivät ole millään tavalla syyllisiä, vaan mukana olevat kunnat ja yhtiö. Mikään yhtiö ei voi kannattavasti myydä satasella tai jakaa ilmaisesti liittymiä jotka todellisuudessa maksavat yhtiölle tuhansia euroja/ kappale.
Myöskään Viestintävirasto ei voi antaa julkista tukea yli lain salliman määrän.
Viitasaaren kuiturakentaminen ei onnistu 200 000€.lla vaan tarvitaan muiden kuntien rahaa lisää satoja tuhansia ja jopa miljoonia.

Esa Kilponen 02.04.2019 KSML
Viitasaaren valokuidun rakentaminen jumissa: 685 halukasta liittyjää odottaa päätöstä valituksesta

KSVV Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen myöntää, että yhtiön taloustilanne on haastava. Rahoitusta etsitään yhdessä omistajakuntien kanssa.

Suunnitelma rakentaa valokuituverkkoa Viitasaaren taajamaan on yhä jumissa, sillä Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut asiassa tehtyä valitusta. Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti myöntää 200 000 euroa niin sanottua de minimis -tukea hankkeelle, jossa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy rakentaisi liittymiä keskusta-alueen pientaloihin ja muihin kiinteistöihin. Tästä päätöksestä tuli valitus.

Mielenkiintoa liittymiin olisi. KSVV:n toimitusjohtaja Janne Paunonen sanoo, että liittymiä on tilattu sopimuksilla tai ennakkovarauksilla pientaloihin, huoneistoihin ja yrityksiin 685, mikä periaatteessa riittäisi rakentamisen aloittamiseen.

- Kaupungin asettama minimimäärä 300 liittyjästä toteutuu, Paunonen sanoo.

Toisaalta KSVV on taloudellisessa ahdingossa, kun sen rahoituspohja on kokenut takaiskuja muun muassa Viestintäviraston kielteisen tukipäätöksen ja omistajakuntien pääomituspäätöksistä seuranneen valituskierteen takia. Yhtiö etsii rahoitusta voidakseen rakentaa muissa kunnissa tilattuja liittymiä. Yhtiö on luvannut tiedottaa asiakkaitaan huhtikuun loppuun mennessä.

Viitasaaren tuki yhtiölle maksettaisiin vasta kun liittymät on rakennettu ja otettu käyttöön.

https://www.ksml.fi/kotimaa/Viitasaaren-valokuidun-rakentaminen-jumissa-685-halukasta-liittyjää-odottaa-päätöstä-valituksesta/1350432#comments

06.04.2019 Keskisuomalainen
Keski-Suomen laajakaistasotkussa uusi
käänne – valokuituyhtiön 130 000 euron
lainaerä kuntien maksettavaksi

Valokuituverkkojen rakentamiseen käytetyt velat ovat vaarassa langeta Keski-Suomen
Verkkoholding Oy:n omistajakuntien vastuulle.

Maarit Vaaherkumpu
Kymmenen kunnan omistama Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy ei ole pystynyt
maksamaan tämän vuoden ensimmäistä lainanhoitoeräänsä Kuntarahoituksen
myöntämästä lainasta. Kuntarahoitus on jo jyvittänyt erän omistajakunnille, joilla on
yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut yhtiön lainoista.
Laskut lainanhoitoerästä voidaan laittaa kunnissa maksuun jo aiempien takauspäätösten
perusteella ilman erillistä päätöksentekoa.
KSVH omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV) Oy:n joka on rakentanut nopeiden
tietoliikenneyhteyksien valokuituverkkoja pääasiassa omistajakuntiinsa. KSVH on
rahoittanut KSVV:n toimintaa sijoituksilla ja lainoilla.
Kuntien takaamia lainoja on ollut tarkoitus hoitaa KSVV:n tuloilla, mutta tulot eivät
nykytasolla riitä tähän. Jos lainat kaatuvat kokonaan omistajien niskaan, se toisi
vaikeuksia erityisesti heikoimmassa taloustilanteessa oleville kunnille.
KSVV:n toimitusjohtajan Janne Paunosen mukaan kuntien nyt maksettavaksi päätynyt
lainanhoitoerä oli 130 000 euroa. Kunnille siitä jaetut osuudet vaihtelevat sen mukaan,
kuinka suuret kuntien takaukset ovat ja maksetaanko lainoista tässä vaiheessa pelkkiä
korkoja vai myös lainanlyhennystä.

Lainanhoitomaksuja kertyy tänä vuonna Paunosen mukaan 545 000 euroa. KSVH ei
Paunosen mukaan pysty hoitamaan tämän vuoden muitakaan lainanhoitoeriä, ellei se saa
Viestintävirastolta hakemiaan tukirahoja tai muuta ulkopuolista rahoitusta.
– KSVV:lle on kertymässä tänä vuonna käyttökatetta 300 000 euroa, mutta se on jo
korvamerkitty viime vuoden valokuiturakentamisen maksuihin, Paunonen kertoo.
KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen
Laajakaista kaikille -hankkeen tukia kuuteen kuntaan jo rakennetuista verkoistaan. Yhtiö
on aiemmin saanut valokuiturakentamiseen ely-keskuksen kautta EU-tukia 3,2 miljoonaa
euroa.
Viestintävirasto on tehnyt osasta tukihakemuksia jo kielteiset päätökset muun muassa sillä
perustella, että hankkeissa on käytetty liikaa julkista tukea. Valitusprosesseja näistä
päätöksistä on yhä kesken.
Viime vuonna KSVH muutti yhtiöiden välisiä rahoitusjärjestelyjä toivoen, että vielä
keskeneräiset tukipäätökset kääntyisivät myönteisiksi. Toive ei toteutune, sillä tällä viikolla
Viestintävirasto antoi kaksi kielteistä tukipäätösluonnosta. Yhtiö valmistelee nyt niistä
lausuntoja.
Verkkoyhtiöiden omistajakunnat ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi,
Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi. Yhtiöt perustettiin vuonna
2014 jatkamaan laajakaistahankkeita, jotka olivat jääneet Verkko-osuuskunta
Kuuskaistalta kesken.
Takausten lisäksi kunnat ovat antaneet yhtiöön pääomia.


Laajakaistakuntien ahdinko syvenee
Mielipidekirjoitus 05.04.2019

”Kannonkosken tulos himpun verran miinuksella”, ”Konneveden kunta on kriisikunnan rajoilla”,
”Kyyjärvi täyttää nyt kriisikunnan kriteerit”, ”Pihtiputaan kunnan talous repsahti” ja ”Talous
romahti Uuraisilla”. Nämä ovat poimintoja viime päivien uutisotsikoista.
Karstulan tilinpäätöksessä 2018 todetaan: ”Erityisesti Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takaukset
4 303 065 euroa ja epävarmuudet sen tulevaisuudesta...” Multian tilinpäätöksessä 2018 todetaan:
”Omistajakuntien takausvastuut ovat yhteensä vajaat 30 milj. euroa. Riskinä on, että takausvastuut
lankeavat kunnille, jollei yhtiön rahoitusta saada kuntoon.”
Huoli kuntien kyvyistä selviytyä ydintehtävistään antaa syyn pohtia kuntien hallinnollisia,
oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia laajakaistarakentamisessa.
Oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus mukaan lukien, ovat kumonneet kuntien
laajakaistapäätöksiä toistakymmentä kappaletta. Viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto
Traficom 1.1.2019 alkaen) on hylännyt osakaskuntien tukihakemuksia.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kymmenen osakaskuntaa
(Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja
Toivakka) ovat vakavissa ongelmissa. Uurainen tehtyään Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa
onnettoman sopimuksen, on myös ongelmissa.
Tässä ei pitäisi olla uutta eikä yllättävää, sillä kuntien luottamuselimissä, lehtien palstoilla ja
muissakin tiedotusvälineissä hanketta on käsitelty kriittisesti vuodesta 2011 alkaen.
On aihetta tutkia, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu
lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai
tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja,
jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin
perustein.
Tutkinnan tulisi koskea laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien
päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja
EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä
kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia.

Hannu Luotola
Saarijärvi


Tiedote KSVV:ltä
Kuten aiemmassa tiedotteessa jo kerroimme, toteutimme kymmenessä kunnassa valtion laajakaistatukilain mukaiset hankkeet lähes valmiiksi vuosina 2014-2017 ja toteutetuilta hankkeilta puuttuu valtiontukia 4,7 miljoonaa euroa. Viestintävirastolta tällä viikolla saatu valtiontukipäätösluonnos on edelleen kielteinen.
Valtiontuen puuttumisesta johtuen yhtiöllä ei ole mahdollisuutta tukea liittymien rakentamista suunnitellulla tavalla. Tästä syystä pystymme myymään ja rakentamaan liittymiä vain niin, että valokuituliittymän tilaava asiakas maksaa lähes kokonaan rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Valokuitu Keski-Suomi Hallinto-oikeuksien tuomioit!

Laajakaistastan rakentamisesta kunnille kauhuskenaario Keski-Suomessa.

Keski-Suomen Verkkoholding/ Keski-Suomen Valokuituverkot on kymmenen pikkukunnan omistama verkkoyhtiö.

Vuosien varrella on Keski-Suomessa kumottu Hallinto-oikeuksissa kaikkiaan 12 kunnissa tehtyä kyseiseen Verkkoyhtiöön liittyvää valokuituverkkopäätöstä. Viime viikolla tuli kerralla kahdeksan kumoavaa kuntien päätöstä yhtenä pompsina. Lienee lajissaan Suomen ennätys.

Kertausta matkan varrelta:

Delegointi

Heti lähtömetreillä Hallinto-oikeus hylkäsi Viitasaaren kaupungin päätöksen liittyä Verkkoyhtiöön. Yksi syistä oli delegointi valtuustopäätöksen lopullisesta lainamäärästä hallitukselle. Valtuuston tehtävä on päättää kuntalain perusteella takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Tuolloinhan kunnanhallitukset olisivat voineet taata enimmäismäärän, vaikka siinä takauksessa olisi ollut miljoonia euroja liikaa. Tällainen toiminta on kuntalaissa kielletty.

Viitasaari ei ole liittynyt vielä tähän päivään mennessä tähän kymmenen Keski-Suomen kunnan omistamaan verkkoyhtiöön osakkaaksi! Viitasaaren takaukset olisivat olleet aikoinaan valokuidusta haja-asutus alueelle 7,9 milj.euroa ja keskusta-alueelle 5 milj.euroa. Viestintäviraston tukea ei olisi tullut lanttiakaan. Lisäksi Viitasaari olisi joutunut lisäpääomittamaan useaan kertaan yhtiötä rahapulan takia, jopa useilla sadoilla tuhansilla euroilla, kuten omistajakunnat nyt joutuvat tekemään.

Osakkaaksi on Viitasaaren kaupunkia esitetty jo useampaan kertaan, mutta valituksilla on onnistuttu liittyminen kaatamaan. Viitasaaren keskusta-alueen kuituverkon rakentajaksi on kuitenkin vielä esitetty kyseistä yhtiötä ns. De minimis-tuella. De minimis-tuki on 200 000€, joten suurimman osan Viitasaaren keskusta-alueen verkon rahoituksesta hoitaisivat omistajakunnat. Tästäkin on tehty kolme valitusta Hallinto-oikeuteen.

Kaupallisen alueen tukeminen:

Osa omistajakunnista päättivät ilman kilpailutusta ja ilman takausprovisiota taata miljoonien edestä Verkkoholding -yhtiölle lainoja, jotta näiden kuntien taajamiin rakennetaan valokuituverkko. Eli verkko rakennetaan  kaupalliselle alueelle yhtäaikaa tukikelpoisen alueen kanssa. Tukien käyttäminen oli tarkoitettu pelkästään haja-asutualueille.

Takauksen oikeellisuutta jossain kunnassa perusteltiin mm. sillä, että kunnat voivat taata 100% lainasaamisen kokonaismäärästä. Tämä perustelu oli kuitenkin täysin väärä.
Kaikissa näissä takauksen myöntäneissä kunnissa rikottiin EU -lainsäädäntöä ihan mennen tullen.
Korkein hallinto-oikeus kumosikin Multian kohdalta valtuuston yksimielisen päätöksen antaa 100%:n takaus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n pyytämälle lainalle. Kumoamiseen vaikuttaneita syitä oli useita.

Väliyhtiö:

Myös väliyhtiön käyttö katsottiin yhdeksi toimenpiteeksi emoyhtiön kanssa. Oikeus näki, että Multian kunnan Verkkoholdingin lainasta antama omavelkainen takaus ja Verkkoholdingin edelleen Valokuituverkoille myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta peräkkäisiä toimia, mutta niitä voidaan EU-artiklan mukaan pitää taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta yhtenä toimenpiteenä.
KHO:n mukaan Keski-Suomen Verkkoholdingin ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen toteuttama väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytysten kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän ja -saajan välillä. Näin kunnan omavelkaisen takauksen ja valokuituverkkoyhtiölle myönnetyn taloudellisen edun välillä on katsottava olevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu "riittävän välitön liityntä".

Johdannaissopimukset:

Johdannaissopimukset kuntarahoitusyhtiön kanssa todettiin myös laittomiksi.
Lainaus Hallinto-oikeuden päätöksestä:
Multian kunnanvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt takauksen antamisesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoitus Oyj:n kanssa tehtävästä johdannaissopimuksesta ja niistä koronvaihto-,korkokatto-ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimus sovelletaan.
Valtuustolle on toimitettu esityslistan liitteenä johdannaissopimusten yleiset ehdot sisältävä johdannaisyleissopimus sekä erityyppisten johdannaissopimusten ehtojen vahvistamisesta käytettäviä lomakkeita. Kunnanhallituksen päätöksen 13.12.2016§265 Esittelytekstissä on todettu, että kunkin johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan erikseen, ja vahvistetaan edellä tarkoitettujen Kuntarahoitus Oyj:n vahvistusmallien mukaisessa muodossa.

Kunnan päätösesitys johdannaissopimuksesta oli puutteellisesti valmisteltu:
Alla olevasta Hallinto-oikeuden tekstistä voidaan päätellä,ettei kunnan selvitystä oltu käytännössä tehty ollenkaan.


Kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuus:
Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Lainaus Hallinto-oikeuden päätöksestä:
Voidakseen arvioida asianmukaisesti kyseisen edellytysten täyttymistä valtuustolle tulee lähtökohtaisesti olla riittävät tiedot sen lainan tai muun sopimuksen  sisällöstä, josta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä takaus annetaan.
Asiakirjoista ei ilmene, että valtuuston käytettävissä olisi ollut tietoja takauksen kohteena olevien johdannaissopimusten keskeisistä ehdoista.
Asian valmisteluaineiston perusteella ei ole ollut mahdollista asianmukaisesti arvioida takauksesta kunnalle aiheutuvaa taloudellista riskiä varsinkaan, kun takaus on päätetty antaa asettamatta ehtoa kunnan vastuun enimmäismäärälle.

Takauksesta aiheutuvan riskin suuruudella voi olla merkitystä myös arvioitaessa takauksen markkinaehtoisuutta, jonka toteaminen voi olla tarpeen Euroopan unioninvaltiontukisääntöjen soveltuvuuden selvittämiseksi. Kysymyksessä oleva takaus on myönnetty sellaisen yhtiön velvoitteista, joka on rahoittanut laajakaistapalveluja markkinoilla tarjoavan tytäryhtiönsä liiketoimintaa.
Tässä tapauksessa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltavuutta ei voida suoraan sulkea pois kunnanhallituksen lausunnossa mainitun Euroopan komission 7.9.2012 antaman päätöksen C(2012) 6182 final perusteella, koska valituksenalaisella päätöksellä myönnetyssä takauksessa ei ole katsottava olevan kyse komission päätöksen kohdassa 13 tarkoitetusta lainatakauksesta tai muustakaan siinä yksilöidystä lisärahoitusvälineestä. Valtiontukisääntöjen soveltavuutta ei voida suoraan sulkea pois muillakaan kunnanhallituksen esittämillä perusteilla.

Kunnanhallituksen päätös on edellä mainituista syistä syntynyt asian valmistelun ja selvittämisen puutteellisuuden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Kun kunnanvaltuuston päätös kumotaan tällä perusteella, valituksessa esitetyistä  muista perusteista ei ole tarpeen lausua.

Svop-sijoitukset:

Svop-sijoitukset eli Verkkoholdingin omistaja kuntien myöntämät lainat 25 milj. euroa muutettiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen vapaaseen pääomaan sijoituksena. Svop sijoitus tarkoittaa karkeasti sitä ettei 25 miljoonaa euroa tarvitse maksaa kunnille koskaan takaisin kuten laina jossa on korot ja lyhennykset määrätty lainasopimuksessa. Kunnissa 25 miljoonan Svop -päätöstä perusteltiin esittelytekstissä siten, että Viestintävirasto edellyttää tämän toimenpiteen tuen saamiseksi täysimääräisenä. Tuo perustelu oli täsin perätön väite.

Kunnat eivät hoida tehtäviään:
Hallinto-oikeuden tekstiosassa mainitaan seuraavaa: Kunnanhallitus ei ole päätöstä tehdessään selvittänyt asianmukaisesti ja riittävällä tavalla mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, vaikka se on edellä mainituilla perusteilla ollut velvollinen niin tekemään.

Hälytyskellojen olisi pitänyt soida. Svop -sijoitus eli sijoitus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaaseen omaan pääomaan aiheutti sen, ettei tukea tullut yhtään. Tämäkin todettiin Hallinto-oikeudessa  Multian ja Pihtiputaan päätöksissä laittomiksi. Näistä toimenpiteistä olisi pitänyt ilmoittaa mm. EU:iin.

Svop-sijoitus siirroilla saatiin Keski-Suomen Valokuituverkkojen tase näyttämään vahvalta, kun omapääoma näyttää taseessa kymmeniä miljoonia euroja. Todellisuudessa kaikki rahat on jo käytetty.
Yhtiöiden taseiden tarkastelu myös vääristyy Svopin takia siten ettei taloudellisia vaikeuksia voida tarkastella Keski-Suomen Valokuituverkkojen osalta.

Osake-ostot:

Vielä pisteenä iin päälle. Karstulasta kaksi päätöstä, Pihtiputaalta myös kaksi päätöstä ja lisäksi vielä Multialta kaksi päätöstä, kaikki koskivat osakekauppoja Verkkoyhtiön kanssa. Nämä kaikki todettiin laittomiksi. Näillä osakekaupoilla pönkitettiin taloudellisissa vaikeuksissa olevaa verkkoyhtiötä.

Alla lainaus Hallinto-oikeuden päätöstekstistä koskien osakekauppoja:

Arvioitaessa, olisiko yksityinen sijoittaja tehnyt kysymyksessä olevan sijoituksen samoissa olosuhteissa, on otettava huomioon, että yksityinen sijoittaja yleensä odottaa saavansa sijoitukselleen kohtuullisen tuoton kohtuullisessa ajassa. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksistä ja niiden valmisteluasiakirjoista ei ilmene, että asiaa valmisteltaessa olisi tehty laskelmia sijoitukselle odotettavasta tuotosta tai että sijoitukselle olisi asiaa valmisteltaessa ylipäätään määritetty jokin tuotto-odotus.

Inspira Oy:n laatimassa arvonmäärityksessä on huomioitu oman pääoman kustannus, mutta arvonmääritys ei koske osakeannin järjestänyttä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:tä, vaan sen tytäryhtiötä. Keski-Suomen Verkkoholding Oy on rahoittanut tytäryhtiönsä toimintaa muun muassa Kuntarahoitus Oyj:ltä ottamillaan lainoilla.

Asiakirjoissa ei ole laskelmia siitä, kuinka suuri osa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n emoyhtiölleen maksamasta arvioidusta tuotosta olisi jaettavissa edelleen emoyhtiön osakkeenomistajille. Lisäksi on huomattava, että sijoituksen tulevaan tuottoon liittyy edellä esitetyn perusteella merkittävää epävarmuutta. Tämän seikan voidaan olettaa vaikuttavan olennaisesti siihen, olisiko yksityinen sijoittaja valmis tekemään samanlaisen sijoituksen samanlaisissa olosuhteissa ja kuinka suurta tuottoa tälläinen sijoittaja edellyttäisi sijoitukselle.

Edellä todetun perusteella ei voida pitää uskottavana, että tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt kunnanvaltuuston käytettävissä olleen selvityksen perusteella kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Tämän johdosta myöskään unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuutta ei voida sulkea pois sijoituksen markkinaehtoisuuden perusteella.

Valtiontueksi katsottavan tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Lisäksi tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Tältä osin on riittävää, jos voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.
Tässä tapauksessa on kyse sijoituksesta yhteen yhtiöön, jonka on edellä esitetyillä perusteilla katsottava osallistuvan määräysvallassaan olevan yrityksen taloudellisen toiminnan harjoittamiseen laajakaistapalveluiden markkinoilla. Kyseisellä toimialalla toimivat operaattorit ja palveluntarjoajat harjoittavat usein toimintaa, jonka puitteissa käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä.
 
Komissio on päätöksellään 7.9.2012C(2012)6182 final hyväksynyt Laajakaista kaikille 2015-hanketta koskevaan tukiohjelmaan kuuluviksi päätöksessä mainitut lisärahoitusvälineet, kuten kuntien myöntämän pääoman ehtoisen rahoituksen. Hankkeeseen saadun julkisen tuen yhteismäärä ei tällöinkään saa ylittää 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Valitukseen liitetyistä Viestintäviraston 7.6.2017 antamasta päätöksestä ilmenee, että Viestintävirasto on katsonut kysymyksessä olevan sijoituksen johtaneen hankekohtaisen tuen enimmäismäärän huomattavaan ylittymiseen Multian laajakaistahankkeen osalta. Vaikka tuen enimmäismäärää koskevan ehdon noudattamisen valvominen on laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetuissa laissa säädetty Viestintäviraston tehtäväksi, se ei poista kunnalle Euroopanunionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten perusteella kuuluvaa velvollisuutta varmistua omien toimenpiteittensä valtiontukisääntöjen mukaisuudesta.

Viestintäviraston päätöksestä ilmenevien tietojen perusteella on epäiltävissä, ettei tuen enimmäismäärää koskevan ehdon täyttymistä ole tässä tapauksessa mahdollista varmistaa pelkästään valtion tukiviranomaisen toimenpitein.
Hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että valtiontuen myöntäminen edellä tarkoitetuilla lisärahoitusvälineillä ei ollut kunnanvaltuuston päätöksen tekohetkellä 30.5.2017 voimassa olleiden kansallisten säännösten mukaan ylipäätään mahdollista sellaisissa hankkeissa, joihin liittyvän valtion tuen maakunnan liitto oli julistanut haettavaksi ennen 12.11.2012.

Karstulan ja Pihtiputaan tuet tulivat ELY-keskuksen kautta:

Komissio on päätöksellään 7.9.2012 K(2010) 6182 final hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuviksi sille ilmoitetut muutokset edellä mainittuun tukiohjelmaan. Ilmoitetut ovat koskeneet muun ohessa hankekohtaisen tuen kumulatiivisen enimmäisintensiteetin korottamista 66 prosentista 90 prosenttiin ja lisärahoitusvälineitä, joita ovat pääomalainat, vaihtovelkakirjalainat, lainajärjestelysopimukset, pääoman ehtoinen rahoitus, matalakorkoiset lainat ja lainantakaukset, joiden arvo voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä, sekä muut alkuperäiseen toimenpiteeseen kuulumattomat suorat avustukset. Komission päätöksen mukaan Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet edellä mainitut toimenpiteet 27.1. 2012 päivätyllä kirjeellä ja antaneet niistä komission pyynnöstä lisätietoja 19.4. ja 9.7.2012 saapuneilla kirjeillä. Ensiksi mainitussa kirjeessä on todettu , että ilmoitetut muutokset eivät koske elinkeino,-liikenne- ja ympäristökeskusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myöntämiä tukia.

 
Edellä todetun perusteella on mahdollista, että kunnanvaltuuston päätöksessä tarkoitettu pääomasijoitus sisältää komission hyväksymään tukiohjelmaan kuulumatonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.
Valtiontukimääräysten ja-säännösten soveltuvuutta ei edellä esitetyistä syistä voida sulkea pois kunnan esittämän selvityksen perusteella. Mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää olemassa olevaan tukiohjelmaan kuulumatonta valtiontukea, olisi tuesta tullut ennen sen täytäntöönpanoa ilmoittaa Euroopan komissiolle.
Tälläistä ilmoitusta ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudattaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Kunnanvaltuuston päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja päätös on näin ollen lainvastaisena kumottava.

Viestintäviraston tukiasia:

Lisäksi Viestintävirasto on torpannut jo neljän omistajakunnan tuet, koska ne ovat saaneet liikaa julkista tukea. Kaksi kuntaa tulee saamaan todennäköisesti vielä saman tuomion. Valokuituverkot on valittanut näistä neljästä Viestintäviraston päätöksestä Hallinto-oikeuteen, koska kyseinen virasto eväsi näiden kuntien tuet kokonaan. Viestintävirasto on toiminut täysin lakien mukaan, koska liikaa julkista tukea on jaettu jo moninkertaisesti.  Nämä viimeiset Multian, Karstulan ja Pihtiputaan Hallinto- oikeuden päätökset sinetöivät tukien kohtalon lopullisesti. Eli yhtiö ei saa lanttiakaan Viestintäviraston tukea näiden kuntien osalta.

Yleistä:

Nämä Hallinto-oikeuksien päätökset koskevat kaikkia omistajakuntia ja yhtiötä. Yhtiön kymmenen omistajakuntaa on tehnyt kaikissa kunnissa lähes identtiset päätökset. Yhtiölle lankeaa tiettävästi tänä keväänä lainojen lyhennykset ja korot, joita se todennäköisesti ei pysty maksamaan. Joten kuntien kukkarolle ollaan taas tulossa. Mutta tämäkin maksatus tulee olemaan kiellettyä tukea. Valituksia menee todennäköisesti lisää Hallinto-oikeuteen.

Tämä pistää miettimään kuntien päättäjien oikeudellista vastuuta eli virkavastuuta. Näitä laittomia laajakaistapäätöksiä on suollettu uusia, vaikka Hallinto-oikeus on todennut osan laittomiksi ja laittanut päätöksiä välittömästi täytäntöönpanokieltoon. Mm. osakekaupat olivat täytäntöönpano kiellossa. Lehti keskisuomalainen uutisoi, että vain kolmessa kunnassa on tehty valitukset. Hallinto-oikeuden päätökset koskevat muitakin osakaskuntia, vaikka kunnanpäätös on saanut lainvoiman ja osakkeet on maksettu. Muistutan taas kerran ettei lainvoiman saanut päätös tarkoita sitä että kunnan päätös olisi automaattisesti laillinen.

Mielestäni Hallinto-oikeus on päätöksillään aivan samalla viivalla kuin rikosoikeus. Tässä kuitujutussa on todettu jo useita lainrikkomuksia. Miksi Hallinto-oikeuksien päätöksiä ei noudateta?
Totuus on, että yhtiön rahat on yksinkertaisesti loppu. Mitä nyt seuraavaksi tapahtuu, niin arvailuja pöytään.
Olen täysin varma, ettei tämä juttu pääty kenenkään kannalta enää kunnialla.

Ps.  Kuitupäätöksistä löydät muista jutuistani lisää.

Hallinto-oikeus kumosi tukun Multian kunnan päätöksiä- kyseessä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:tä koskevat rahoitusasiat.

22.2.2019 14.04
Eija Ruoho/ Suurkeuruu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnan päätöksiä, jotka liittyvät kunnan

rooliin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitusasioissa.

Kunnallisvalitukset päätöksistä on tehnyt Pasi Koppinen, jonka mielestä päätöksissä on kyse

kielletyn valtiontuen myöntämisessä. Hallinto-oikeus on puntaroinut, ovatko rahoitusjärjestelyt

olleet Euroopan Unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Ensimmäinen valitus koski Multian kunnanhallituksen päätöksiä 13. joulukuuta 2016 sekä 9.

helmikuuta 2017. Kunnanhallitus oli 13.12. nimennyt Seppo Lampisen kunnan edustajaksi Keski-

Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien kokoukseen. Hänet oli valtuutettu osallistumaan

yksimielisen päätöksen tekemiseen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle annetun pääomalainan

muuttamisesta sijoitukseksi yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Koppinen vaati ensin oikaisuvaatimuksessa kunnanhallituksen päätöksen kumoamista, mutta

kunnanhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Koppinen valitti hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus päätti tutkia valituksen ja päätyi kumoamaan Multian kunnanhallituksen päätökset.

Lisäksi hallinto-oikeus velvoittaa Multian kunnan maksamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300

euroa.

Toinen valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä 30. toukokuuta 2017. Tuolloin Multian

kunnanvaltuusto päätti, että kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin

merkitsemällä 21 147 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä 552 994 euron hintaan. Koppisen

mukaan tässäkin on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi asiassa välipäätöksen 4.7.2017 ja kielsi kunnanvaltuuston

päätöksen täytäntöönpanon, kunnes asia on ratkaistu. Päätöksessään 19.2.2019 hallinto-oikeus

kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen ja velvoittaa kunnan korvaamaan Koppisen

oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.

Kolmas valitus koski Multian kunnanvaltuuston päätöstä 10.4.2018. Kunnanvaltuusto päätti, että

Multian kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin merkitsemällä 5 075

yhtiön uutta osaketta 132 720 euron merkintähintaan. Valtuusto päätti samalla ottaa samansuuruisen

määrärahan talousarvioon merkintähinnan maksamista varten.

Koppinen pitää järjestelyä kielletyn valtiontuen myöntämisenä. Lisäksi hän sanoo valituksessaan,

että osakkeiden merkintä ei palvele kuntaa ja kuntalaisia. Osallistuminen riskialttiiseen

yritystoimintaan ei kuulu kunnan toimialaan.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kielsi 18.5.2018 antamallaan välipäätöksellä kunnanvaltuuston

päätöksen täytäntöönpanon. Nyt hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen ja velvoitti Multian

kunnan suorittamaan Koppisen oikeudenkäyntikuluja 300 euroa.

https://www.suurkeuruu.fi/a/201473446?c=1537784399


KSML 21.2.2019
Kolmen kunnan päätökset nurin osakeanneista
Verkkoholding Oy: Hallinto-oikeuden mukaan sijoituksista ei riittävästi selvitetty tukiasiaa.

Karstula, Multia, Pihtipudas
Maarit Vaaherkumpu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan valtuustojen keväällä 2017 sekä keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin.
Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia noin 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli noin 
154 000 euroa, Multian noin 133 000 euroa ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja yhtiölle, koska hallinto-oikeus kielsi jo aiemmin valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.

KSVH:n on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka kokonaan omistava Keski-Suomen Valokuituverkot Oy(KSVV) on rakentanut valokuituverkkoja omistajakuntiinsa ja niiden ulkopuolellekin.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin  osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.Osakkeiden käyvän arvon selvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvonmääritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko mamankokoinen yhkityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.

Kun muut KSVH: n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhtiölle yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa. Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jää saamatta noin 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Petäjävesi teki vuoden 2018 osakeannista kielteisen päätöksen.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV:tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja



VIISPIIKKINEN 27.2.2019/ Maarit Vaaherkumpu

Hallinto-oikeus kumosi sijoituspäätöksen
VALOKUITU
Seutu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Karstulan, Multian ja Pihtiputaan keväällä 2017 ja keväällä 2018 tekemät päätökset osallistua Keski- Suomen Verkkoholding Oy:n(KSVH) osakeanteihin. Keväällä 2017 Karstula päätti merkitä yhtiön osakkeita noin 640 000 euron, Multia 553 000 euron ja Pihtipudas noin 671 000 euron arvosta. Keväällä 2018 Karstulan osakemerkintä oli 154 000euroa, Multian noin 133 000 euron ja Pihtiputaan noin 161 000 euroa.
Kunnat eivät ole maksaneet rahoja, koska hallinto-oikeus kielsi valitusten alaisten päätösten täytäntöönpanon.
KSVH on kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama yhtiö, jonka omistama Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSSV) on rakentanut valokuituverkkoja.
Hallinto-oikeuden mukaan valtuustojen päätökset osakeantiin osallistumisesta syntyivät virheellisessä järjestyksessä, koska niissä ei selvitetty riittävällä tavalla, sisältävätkö kyseiset pääomasijoitukset valtiontukea.
Kuntien mielestä osakkeista oltiin maksamassa käypä hinta ja osakkeiden merkinnässä ei ollut kyse valtiontuen myöntämisestä yhtiölle.
Osakkeiden käyvän arvonselvittämiseen käytettiin muun muassa Inspira Oy:n KSVV:stä tekemää arvon määritystä.
Hallinto-oikeuden mukaan julkisyhteisön sijoituksen markkinaehtoisuus tulisi määritellä arvioimalla, olisiko samankokoinen, yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Hallinto-oikeuden mukaan päätösten valmisteluun liittyvistä asiakirjoista ei ilmene, että kunnissa olisi määritelty sijoitukselle tuotto-odotus tai tehty laskelmia sen odotettavissa olevista tuotoista.
Kun muut KSVH:n omistajakunnat tekivät myönteiset päätöksensä osallistumisesta osakeanteihin, ne arvioivat valtiontukiasiaa samoin perustein kuin Karstula, Multia ja Pihtipudas. Muiden omistajakuntien päätöksistä ei valitettu.
Osakeanneissa oli tarkoitus kerätä yhteensä 6,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa.
Jos hallinto-oikeuden ratkaisut jäävät voimaan, yhtiöltä jääsaamatta noin 2 miljoonaa euroa.
KSVH:n ja KSVV:n toiminta on ollut tappiollista. Omistajakunnilla on noin 29 miljoonan euron takausvastuut KSVH:n lainoista. KSVH taas on rahoittanut KSVV: tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVH ja KSVV perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta kesken jääneitä valtakunnalliseen Laajakaista kaikille-hankkeeseen kuuluneita valokuituverkkoja.