"Syksyn oikeudenkäynnissä punnitaan, mistä asioista yksittäisen valtuutetun, kunnanhallituksen
jäsenen tai tilapäisen valoikunnan jäsenen tulisi ottaa selvää ennakkoon päätöksiensä tueksi.
Rikoslain mukaan kunnan luottamushenkilöt, kuten kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen
jäsenet, ovat rikosoikeudellisessa vastuussa aivan samoin kuin virkamiehetkin.
Kunnissa on silti totuttu siihen, että jos lainvastaisesta päätöksestä tehdään kunnallisvalitus,
hallinto-oikeus vain kumoaa päätöksen. Jos maksettavaa on kertynyt, kunta maksaa viulut."
Uusi pöytäkirja: Näin Kittilän päättäjät pantiin puhumaan poliisille – Poromies: ”Koin tulleeni kusetetuksi”
Painostusta, päätösten teettämistä väärillä tiedoilla ja kutsuja tapaamiseen, jossa pitäisi sopia, mitä poliisikuulusteluissa kerrotaan.
Julki tullut Kittilä-oikeudenkäynnin lisätutkintapöytäkirja kertoo, miten syytteeseen asetettujen kuntapäättäjien laaja joukko on pidetty ruodussa.
Keskusrikospoliisin tekemä lisätutkinta tuli julkiseksi, kun Suomen suurimmat kuntakäräjät käynnistyivät Rovaniemellä Lapin aluehallintoviraston juhlasalissa 11. syyskuuta. Lisätutkintaa pyysi syyttäjä. Lisätutkinnassa kuulluista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat todistajia.
Lapin käräjäoikeus ryhtyi puimaan vuosien vyyhtiä, jossa syytettyinä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä on 27 kuntapäättäjää – ja lisäksi avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen syytetään tilapäisen valiokunnan sihteeriä.
Kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen johtaneet tapahtumat perataan oikeussalissa tarkasti.
Samalla selviää, oliko kunnanhallituksen kahdeksalla jäsenellä ja varajäsenellä oikeus peruuttaa Mäkelän tekemä tutkintapyyntö Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta ja evästää yhtiön hallitusta palauttamaan erotettu Palosaari yhtiön johtoon. Suomen Kuvalehti on kertonut oikeudenkäynnin taustoista ja ennakkoasetelmista laajasti.
Nyt julki tulleessa lisätutkinnassa on ollut kuultavana muun muassa syytteeseen asetettu keskustan valtuustoryhmän entinen kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, poromies Eino Holck, joka erosi kunnanhallituksen jäsenyydestä helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden todettua Mäkelän irtisanomisen lainvastaiseksi.
Kun lokakuussa 2017 nostettiin syytteet kaikkiaan 27 kuntapäättäjää vastaan, Holck pyysi eroa lopuistakin luottamustehtävistään: kunnanvaltuuston jäsenyydestä sekä teknisen lautakunnan puheenjohtajuudesta ja jäsenyydestä.
Holckin kuulustelukertomus paljastaa uutta tietoa Kittilän päättäjien toiminnasta.
Eino Holck kertoo tarkistaneensa Anna Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalta Veli-Matti Junnolalta (kesk) kesäkuussa 2014, onko valiokunnan kuultavana käyneistä henkilöistä laadittu kuulemismuistiot.
Valtuuston puheenjohtajana tuolloin vasemmistoa edustanut Inkeri Yritys oli nostanut ongelman esille käytyään valiokunnan kuultavana. Yritys joutui kirjoittamaan oman muistionsa itse.
Holckin mukaan Junnola vakuutti, että muistiot ovat olemassa, mutta ne on salattu. Kun Mäkelän irtisanominen kumottiin hallinto-oikeudessa helmikuussa 2016, Holck kysyi vielä uudelleen Junnolalta muistioiden perään.
”Junnola päästi paskaisen naurun ja sanoi, ettei niitä ole olemassa”, Holck kertoo kuulustelupöytäkirjassa. ”Koin tulleeni kusetetuksi ja erosin kunnanhallituksen jäsenyydestä”.
Holckin suorasukaisista vastauksista käy ilmi sekin, miksi keskusrikospoliisin aiemmissa esitutkintapöytäkirjoissa epäiltynä kuultujen kertomukset ovat varsin yhdenmukaisia.
Holck kertoo, että ennen kevään 2016 poliisin kuulusteluja Kittilän keskustan kärkivaikuttaja Timo Kurula otti häneen yhteyttä ja esitti, että hänen pitäisi tulla kokoukseen Leville sopimaan, ”miten asiat ovat menneet ja mitä kerrotaan tulevissa poliisin kuulusteluissa”.
Holck ei mennyt, mutta hänen käsityksenä mukaan kutsu koski kaikkia kuulusteluihin kutsun saaneita. Holckille kerrottiin, että paikalla olisi myös lakimies.
Pelin henki oli sama vielä syksyllä 2017, kun syytteet oli nostettu ja Holck oli jo jättänyt eronpyyntönsä luottamustehtävistä. Timo Kurula paimensi Holckin mukaan tuolloinkin rivejä suoriksi.
”Timo Kurula soitti ja pyysi minua vetämään eroanomukseni pois. Kurula selvitti, että ryhmän pitäisi pysyä yhtenäisenä eikä kenenkään pitäisi erota.”
Holckin mukaan kunnanhallituksessa oli sisäpiiri, joka päätti asiat. Siihen kuuluivat hänen mukaansa Timo Kurula, Tarmo Salonen (tuolloin ps), Torsti Patakangas (kok), Reijo Kyrö (kesk) sekä myöhemmin Pekka Rajala (kesk).
Holckin kuulustelukertomuksesta käy ilmi, että hän oli uskonut tietävänsä oleelliset Mäkelän irtisanomisvyyhtiin liittyvät asiat, mutta niin ei ollutkaan. Hän oli kunnanhallituksen sisällä toimiessaankin ulkona asioiden todellisesta taustavalmistelusta.
Lisätutkintapöytäkirjasta löytyvät myös muun muassa oikeustieteen lisensiaatti Pertti Eilavaaran, entisen vs. kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin, ja Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren kuulustelukertomukset. Heidät kaikki on kuultu todistajan asemassa ja kuullaan todennäköisesti oikeudessakin.
Tiistaina 11. syyskuuta pidetyssä istunnossa Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen lukivat syytteet – ja kävivät läpi keskeiset tapahtumat kunnanjohtaja Mäkelän lainvastaista irtisanomista, työsyrjintää, työturvallisuuden vaarantamista ja Levin hissien konsernivalvonnan laiminlyöntiä koskevien syytteiden osalta.
Syyttäjät pitävät tiukasi kiinni näkemyksestä, jonka mukaan Mäkelän irtisanominen oli kosto Jouni Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi.
Syyttäjien mukaan Mäkelän irtisanomisessa ei ollut kyse pienestä muotovirheestä, vaan suunnitelmallisesta ja pitkään jatkuneesta toiminnasta, jolla vaarannettiin myös Mäkelän terveys.
Lainvastainen irtisanominen oli näiden toimien loppuhuipennus lukuisista varoituksista huolimatta.
Vastaajien puolustus ehti tiistaina käyttää kaksi puheenvuoroa: muun muassa Timo Kurulaa edustanut asianajaja Olli Siponen kiisti jyrkästi kaikki syytteet. Hänen mukaansa ei ole rikottu edes virkavelvollisuutta miltään osin.
Siponen korosti kunnallisen itsehallinnon merkitystä: päättäjillä oli oikeus irtisanoa kunnanjohtaja luottamuksen menettämisen jälkeen. Hän vertasi kunnanjohtajaa yrityksen toimitusjohtajaan: kummankin saa irtisanoa, kun luottamus loppuu.
Toisen puheenvuoron vastaajien puolesta käytti viiden syytetyn asiamies Jari Korhonen. Hän on Kittilän vyyhdin moniottelija: muun muassa Levin hissien hallituksen nykyisen puheenjohtajan Tarmo Salosen asiamies – ja lisäksi Jouni Palosaaren sekä Hullu Poro Oy:n toimitusjohtajan Päivikki Palosaaren asiamies. Palosaaret eivät ole tässä oikeudenkäynnissä syytettyinä.
Lakimies Jari Korhosen mukaan Jouni Palosaaren potkuissa oli kyse Anna Mäkelän kostosta Palosaarta kohtaan. Korhonen totesi, että Palosaarella ja Mäkelällä oli huonot välit jo paljon ennen hissidraamaa, syksystä 2012 alkaen.
Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Ensimmäisenä istuntopäivänä syyttäjät totesivat, että käräjillä olevassa vyyhdissä on kyse rakenteellisesta korruptiosta, jossa ”kunnallista päätöksentekoa ovat alkaneet ohjata Palosaarten yritystoiminnan tarpeet”.
Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirja nostaa näkyviin useaan kertaan kuntapäättäjien vahvat yhteydet Levin tunnetuimpaan sisaruspariin.
Kittilän tapausta vuosia seurannut rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ei hätkähtänyt syyttäjien kiteytyksestä. Päinvastoin.
”Sehän näkyy kunnan pöytäkirjoistakin, kuinka ensisijaista päättäjille oli vetää Jouni Palosaaresta tehty tutkintapyyntö pois.”
Viljanen ihmettelee muutenkin Kittilän päättäjien toimia. ”Mitään ei myönnetä, sovitaan yhteisistä kertomuksista ja joukot pidetään kasassa uhkailulla ja painostuksella. Sitäkö on suomalainen kunnallinen itsehallinto? Tuollaiseen menettelyyn on aiemmin totuttu vain järjestäytyneiden rikollisryhmien kohdalla”, sanoo Viljanen.
Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona 12. syyskuuta vastaajien asiaesittelyillä. Äänessä ovat vastaajien asiamiehet. On mahdollista että keskiviikkona ehditään jo kuulla lakimies Kari Uotin puheenvuoro. Hänen toimistonsa edustaa seitsemää syytteeseen asetettua.
Oikaisuja:
Juttua muutettu 12.9.2018 klo: 10.42. Kari Uotin toimisto edustaa seitsemää syytettyä, ei kuutta kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Julki tullut Kittilä-oikeudenkäynnin lisätutkintapöytäkirja kertoo, miten syytteeseen asetettujen kuntapäättäjien laaja joukko on pidetty ruodussa.
Keskusrikospoliisin tekemä lisätutkinta tuli julkiseksi, kun Suomen suurimmat kuntakäräjät käynnistyivät Rovaniemellä Lapin aluehallintoviraston juhlasalissa 11. syyskuuta. Lisätutkintaa pyysi syyttäjä. Lisätutkinnassa kuulluista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat todistajia.
Lapin käräjäoikeus ryhtyi puimaan vuosien vyyhtiä, jossa syytettyinä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä on 27 kuntapäättäjää – ja lisäksi avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen syytetään tilapäisen valiokunnan sihteeriä.
Kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen johtaneet tapahtumat perataan oikeussalissa tarkasti.
Samalla selviää, oliko kunnanhallituksen kahdeksalla jäsenellä ja varajäsenellä oikeus peruuttaa Mäkelän tekemä tutkintapyyntö Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta ja evästää yhtiön hallitusta palauttamaan erotettu Palosaari yhtiön johtoon. Suomen Kuvalehti on kertonut oikeudenkäynnin taustoista ja ennakkoasetelmista laajasti.
Nyt julki tulleessa lisätutkinnassa on ollut kuultavana muun muassa syytteeseen asetettu keskustan valtuustoryhmän entinen kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen, poromies Eino Holck, joka erosi kunnanhallituksen jäsenyydestä helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden todettua Mäkelän irtisanomisen lainvastaiseksi.
Kun lokakuussa 2017 nostettiin syytteet kaikkiaan 27 kuntapäättäjää vastaan, Holck pyysi eroa lopuistakin luottamustehtävistään: kunnanvaltuuston jäsenyydestä sekä teknisen lautakunnan puheenjohtajuudesta ja jäsenyydestä.
Holckin kuulustelukertomus paljastaa uutta tietoa Kittilän päättäjien toiminnasta.
Eino Holck kertoo tarkistaneensa Anna Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalta Veli-Matti Junnolalta (kesk) kesäkuussa 2014, onko valiokunnan kuultavana käyneistä henkilöistä laadittu kuulemismuistiot.
Valtuuston puheenjohtajana tuolloin vasemmistoa edustanut Inkeri Yritys oli nostanut ongelman esille käytyään valiokunnan kuultavana. Yritys joutui kirjoittamaan oman muistionsa itse.
Holckin mukaan Junnola vakuutti, että muistiot ovat olemassa, mutta ne on salattu. Kun Mäkelän irtisanominen kumottiin hallinto-oikeudessa helmikuussa 2016, Holck kysyi vielä uudelleen Junnolalta muistioiden perään.
”Junnola päästi paskaisen naurun ja sanoi, ettei niitä ole olemassa”, Holck kertoo kuulustelupöytäkirjassa. ”Koin tulleeni kusetetuksi ja erosin kunnanhallituksen jäsenyydestä”.
Holckin suorasukaisista vastauksista käy ilmi sekin, miksi keskusrikospoliisin aiemmissa esitutkintapöytäkirjoissa epäiltynä kuultujen kertomukset ovat varsin yhdenmukaisia.
Holck kertoo, että ennen kevään 2016 poliisin kuulusteluja Kittilän keskustan kärkivaikuttaja Timo Kurula otti häneen yhteyttä ja esitti, että hänen pitäisi tulla kokoukseen Leville sopimaan, ”miten asiat ovat menneet ja mitä kerrotaan tulevissa poliisin kuulusteluissa”.
Holck ei mennyt, mutta hänen käsityksenä mukaan kutsu koski kaikkia kuulusteluihin kutsun saaneita. Holckille kerrottiin, että paikalla olisi myös lakimies.
Pelin henki oli sama vielä syksyllä 2017, kun syytteet oli nostettu ja Holck oli jo jättänyt eronpyyntönsä luottamustehtävistä. Timo Kurula paimensi Holckin mukaan tuolloinkin rivejä suoriksi.
”Timo Kurula soitti ja pyysi minua vetämään eroanomukseni pois. Kurula selvitti, että ryhmän pitäisi pysyä yhtenäisenä eikä kenenkään pitäisi erota.”
Holckin mukaan kunnanhallituksessa oli sisäpiiri, joka päätti asiat. Siihen kuuluivat hänen mukaansa Timo Kurula, Tarmo Salonen (tuolloin ps), Torsti Patakangas (kok), Reijo Kyrö (kesk) sekä myöhemmin Pekka Rajala (kesk).
Holckin kuulustelukertomuksesta käy ilmi, että hän oli uskonut tietävänsä oleelliset Mäkelän irtisanomisvyyhtiin liittyvät asiat, mutta niin ei ollutkaan. Hän oli kunnanhallituksen sisällä toimiessaankin ulkona asioiden todellisesta taustavalmistelusta.
Lisätutkintapöytäkirjasta löytyvät myös muun muassa oikeustieteen lisensiaatti Pertti Eilavaaran, entisen vs. kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin, ja Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren kuulustelukertomukset. Heidät kaikki on kuultu todistajan asemassa ja kuullaan todennäköisesti oikeudessakin.
Tiistaina 11. syyskuuta pidetyssä istunnossa Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen lukivat syytteet – ja kävivät läpi keskeiset tapahtumat kunnanjohtaja Mäkelän lainvastaista irtisanomista, työsyrjintää, työturvallisuuden vaarantamista ja Levin hissien konsernivalvonnan laiminlyöntiä koskevien syytteiden osalta.
Syyttäjät pitävät tiukasi kiinni näkemyksestä, jonka mukaan Mäkelän irtisanominen oli kosto Jouni Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi.
Syyttäjien mukaan Mäkelän irtisanomisessa ei ollut kyse pienestä muotovirheestä, vaan suunnitelmallisesta ja pitkään jatkuneesta toiminnasta, jolla vaarannettiin myös Mäkelän terveys.
Lainvastainen irtisanominen oli näiden toimien loppuhuipennus lukuisista varoituksista huolimatta.
Vastaajien puolustus ehti tiistaina käyttää kaksi puheenvuoroa: muun muassa Timo Kurulaa edustanut asianajaja Olli Siponen kiisti jyrkästi kaikki syytteet. Hänen mukaansa ei ole rikottu edes virkavelvollisuutta miltään osin.
Siponen korosti kunnallisen itsehallinnon merkitystä: päättäjillä oli oikeus irtisanoa kunnanjohtaja luottamuksen menettämisen jälkeen. Hän vertasi kunnanjohtajaa yrityksen toimitusjohtajaan: kummankin saa irtisanoa, kun luottamus loppuu.
Toisen puheenvuoron vastaajien puolesta käytti viiden syytetyn asiamies Jari Korhonen. Hän on Kittilän vyyhdin moniottelija: muun muassa Levin hissien hallituksen nykyisen puheenjohtajan Tarmo Salosen asiamies – ja lisäksi Jouni Palosaaren sekä Hullu Poro Oy:n toimitusjohtajan Päivikki Palosaaren asiamies. Palosaaret eivät ole tässä oikeudenkäynnissä syytettyinä.
Lakimies Jari Korhosen mukaan Jouni Palosaaren potkuissa oli kyse Anna Mäkelän kostosta Palosaarta kohtaan. Korhonen totesi, että Palosaarella ja Mäkelällä oli huonot välit jo paljon ennen hissidraamaa, syksystä 2012 alkaen.
Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Ensimmäisenä istuntopäivänä syyttäjät totesivat, että käräjillä olevassa vyyhdissä on kyse rakenteellisesta korruptiosta, jossa ”kunnallista päätöksentekoa ovat alkaneet ohjata Palosaarten yritystoiminnan tarpeet”.
Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirja nostaa näkyviin useaan kertaan kuntapäättäjien vahvat yhteydet Levin tunnetuimpaan sisaruspariin.
Kittilän tapausta vuosia seurannut rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ei hätkähtänyt syyttäjien kiteytyksestä. Päinvastoin.
”Sehän näkyy kunnan pöytäkirjoistakin, kuinka ensisijaista päättäjille oli vetää Jouni Palosaaresta tehty tutkintapyyntö pois.”
Viljanen ihmettelee muutenkin Kittilän päättäjien toimia. ”Mitään ei myönnetä, sovitaan yhteisistä kertomuksista ja joukot pidetään kasassa uhkailulla ja painostuksella. Sitäkö on suomalainen kunnallinen itsehallinto? Tuollaiseen menettelyyn on aiemmin totuttu vain järjestäytyneiden rikollisryhmien kohdalla”, sanoo Viljanen.
Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona 12. syyskuuta vastaajien asiaesittelyillä. Äänessä ovat vastaajien asiamiehet. On mahdollista että keskiviikkona ehditään jo kuulla lakimies Kari Uotin puheenvuoro. Hänen toimistonsa edustaa seitsemää syytteeseen asetettua.
Oikaisuja:
Juttua muutettu 12.9.2018 klo: 10.42. Kari Uotin toimisto edustaa seitsemää syytettyä, ei kuutta kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Kaikkien aikojen kuntakäräjät
Kittilän kriisi
täyttää syksyllä viisi vuotta ja pian kuntapäättäjien toimia puidaan
käräjillä. Oikeudenkäynti on vasta alkua, sillä keskusrikospoliisi
tutkii myös kuluvan valtuustokauden päätöksentekoa.
Kotimaa
07.09.2018
teksti Eeva-Liisa Hynynen
Sali ei ole suuren suuri, mutta tilavin tähän tarkoitukseen Rovaniemeltä löydetty. Aluehallintoviraston juhlatilasta tehdään pian Lapin käräjäoikeuden istuntosali.
Se on poikkeuksellista – mutta poikkeuksellinen on myös edessä oleva oikeudenkäynti, jossa tehdään suomalaisen kunnallishallinnon historiaa.
Mitä tarkoittaa kuntapäättäjien virkavastuu? Tätä kysymystä juhlasalissa puidaan tiistaista 11. syyskuuta lähtien. Silloin käynnistyy Suomen laajimman virkarikosoikeudenkäynnin pääkäsittely Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan.
Tiistaina 28. elokuuta Lapin käräjäoikeuden käräjätuomari Vilho Niiranen tiedotti medialle alkavasta Kittilä-oikeudenkäynnistä, jossa Niiranen johtaa kolmen tuomarin kokoonpanoa.
Lapin käräjäoikeus on paria syyslomaviikkoa lukuunottamatta varautunut käsittelemään syytteitä koko syksyn, joulukuun alkupäiviin asti.
Edessä ovat käräjät, joiden kulkua kukaan ei uskalla ennakoida. Niin moninaisia ovat olleet Kittilän päätöksenteon käänteet.
Syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisasiassa on asetettu kaikkiaan 27 viime valtuustokauden kuntapäättäjää. Osaa heistä syytetään myös muista virka- ja työrikoksista. Mäkelä irtisanottiin lainvastaisesti marraskuussa 2014.
Lisäksi avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen syytetään Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä, joka on kunnallisoikeuden alalta valmistunut hallintotieteen maisteri.
Kaikki Kittilä-vyyhdissä epäiltyinä olevat ja syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Esitutkinnan avaamiseen Kittilän kuntapäättäjien toimista johti tutkintapyyntö, jonka lehden lukija teki Suomen Kuvalehdessä kesäkuussa 2014 julkaistun Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella.
Kyseisessä jutussa Kittilän tapahtumia kommentoi virkarikoskysymysten asiantuntija, tuolloinen rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta.
Nyt neljä vuotta myöhemmin Viljanen on emeritus ja Kittilän päätöksenteon asiakirjojen spesialisti.
”Kyse on viime kädessä rajanvedosta tahattoman ja tahallisen lainvastaisen päätöksen välillä”, Viljanen sanoo.
Hänen mukaansa Kittilä-oikeudenkäynnissä haetaan ensimmäistä kertaa kunnallisen virkavastuun rajoja. Mikä on sallittua kunnan itsehallinnon nimissä? Mistä luottamushenkilö on henkilökohtaisessa vastuussa?
Syksyn oikeudenkäynnissä punnitaan, mistä asioista yksittäisen valtuutetun, kunnanhallituksen jäsenen tai tilapäisen valiokunnan jäsenen tulisi ottaa selvää ennakkoon päätöksensä tueksi.
Rikoslain mukaan kunnan luottamushenkilöt, kuten kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet, ovat rikosoikeudellisessa virkavastuussa aivan samoin kuin virkamiehetkin.
Kunnissa on silti totuttu siihen, että jos lainvastaisesta päätöksestä tehdään kunnallisvalitus, hallinto-oikeus vain kumoaa päätöksen. Jos maksettavaa on kertynyt, kunta maksaa viulut.
Tapaus Kittilä on hämmentänyt kuntaväkeä siksi, että hallintotuomioistuinten lainvastaiseksi toteama kunnanjohtaja Mäkelän irtisanominen punnitaan lisäksi virkarikosasiana käräjäoikeudessa.
Pekka Viljanen kertaa, kuinka Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2016 antamien päätösten mukaan Mäkelää ei kuultu laissa edellytetyllä tavalla.
Kunnanvaltuusto ei päätösten mukaan myöskään ollut huolehtinut asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.
”Hallinto-oikeudet eivät edes ottaneet kantaa siihen, olivatko irtisanomisen perusteiksi ilmoitetut seikat todellisia ja riittäviä vai eivät”, Viljanen sanoo. Irtisanominen kaatui menettelyvirheisiin.
Nyt tilanne on toinen. Käräjäoikeudessa syyttäjä vaatii rangaistusta sekä menettelyvirheistä että asiavirheistä irtisanomisprosessissa.
”Syytteitä ei ole nostettu vain ’muotovirheestä’ vaan myös siitä, että syytteen mukaan irtisanomisen perusteiksi ilmoitetut syyt eivät ole olleet asiallisia, riittäviä eivätkä todellisia”, Viljanen summaa.
Hän muistuttaa, että rikoslain mukaan virka-aseman väärinkäyttämisessä on aina kyse tahallisuudesta.
Virkamies tai luottamushenkilö rikkoo virkavelvollisuuttaan päätöksenteossa tai sen valmistelussa hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa.
Virka-aseman väärinkäyttäminen voidaan katsoa törkeäksi, jos rikos esimerkiksi tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi.
”Häikäilemättömyyttä voi osoittaa vaikkapa se, että asianomainen jatkaa rikollista toimintaansa senkin jälkeen, kun hänen toimintansa lainvastaisuus on tehty hänelle selväksi”, Viljanen selvittää.
Maaliskuussa Lapin käräjäoikeuden Kittilä-valmisteluistunnon yhteydessä tulivat julki Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjien haastehakemukset sekä keskusrikospoliisin lähes 5 000-sivuinen esitutkintapöytäkirja.
Kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen mukaan Anna Mäkelän irtisanominen oli kosto siitä, että Mäkelä oli tehnyt joulukuussa 2013 tutkintapyynnön kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palosaaren menettelystä hissikilpailutuksessa.
Myöhemmin joulukuussa 2013 myös hissiyhtiön hallitus teki asianomistajana Palosaaresta tutkintapyynnön erotettuaan hänet jo aiemmin toimitusjohtajan tehtävästä.
Kahdeksaa kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä syytetään nyt myös virka-aseman väärinkäyttämisestä, koska he osallistuivat Mäkelän tekemän tutkintapyynnön peruuttamiseen. He myös antoivat ohjausta hissiyhtiön yhtiökokoukselle, jotta Palosaari voitiin palauttaa toimitusjohtajaksi.
Syyttäjät katsovat heidän toimineen kuntakonsernin valvonta-asiassa kunnan edun vastaisesti tarkoituksenaan tuottaa Jouni Palosaarelle hyötyä.
Syyttäjien ja syytettyjen näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Irtisanomiseen osallistuneiden kuntapäättäjien mukaan kunnanjohtajan irtisanomisessa on tapahtunut ’vain pieni muotovirhe’. Eli Mäkelää ei kuultu lopullisesta raportista, mutta muutoin irtisanomisperusteet olivat olemassa.
Syyttäjät katsovat, että kyse ei ole ainoastaan muotovirheestä ja kuulemisen laiminlyönnistä, vaan piittaamattomasta tahallisesta toiminnasta ennen irtisanomista ja sen jälkeen.
Syyttäjien mukaan tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa on jopa virheellistä tietoa, jolla perusteltiin Mäkelän irtisanomista.
Palosaaren jutun tutkinnanjohtajana toiminut Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario vahvisti julkisuudessa kahteen kertaan, että raportissa oli virheellisiä tietoja Palosaaren tutkinnasta. Tästä huolimatta virheitä ei korjattu lopulliseen raporttiin.
Ennen kuin kunnanvaltuusto marraskuussa 2014 irtisanoi Anna Mäkelän, irtisanomiseen osallistuneita valtuutettuja oli ehditty varoittaa ja neuvoa useita kertoja.
Vasemmistoa edustanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys puuttui virheitä sisältävään raporttiin syyskuussa 2014 ja hyllytti tilapäisesti kunnanhallituksen yrittäessään estää ilmeisen lainvastaisen irtisanomisen.
Marraskuun 2014 kunnanvaltuustossa Yritys korosti ennen irtisanomisäänestystä, että Mäkelää ei ollut kuultu lopullisesta raportista ja sen kaikista liitteistä, ja poliisi oli julkisuudessa vahvistanut, että raportissa oli virheellistä tietoa.
Mäkelä irtisanottiin silti äänin 23–4.
Syytteeseen asetetut eivät ole julkisuudessa kommentoineet raportin virheitä. Näin puhe pienestä muotovirheestä elää tiukassa.
”Se usein esitetty väite, että vastaajat eivät ole voineet puolustautua julkisuudessa, ei pidä paikkaansa”, emeritusprofessori Pekka Viljanen sanoo.
”Jokaisella on oikeus kertoa omista tekemisistään kenelle tahansa, eikä sitä voida estää edes poliisin antamalla ilmaisukiellolla”, hän täsmentää.
Esitutkintapöytäkirjoista käy ilmi, että epäillyt eivät ole kertoneet paljoakaan tapahtuneen taustoista. Joko ei muisteta tai ei haluta kommentoida.
Selviää myös se, että osa päättäjistä on ollut sisäpiiriläisiä.
He ovat tienneet, mistä virkamiesvalmistelun ohi päätöksentekoon tuodut esitykset ja lausunnot ovat vuosina 2013–2015 tulleet.
Osa taas on ollut varjovalmisteluun liittyvän tiedon suhteen täysin ulkokehällä.
Kunnan hallintojohtaja Esa Mäkinen yritti saada päättäjiä noudattamaan lakia. Hänet syrjäytettiin.Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen lisäksi myös kunnan hallintojohtaja Esa Mäkinen yritti saada päättäjiä noudattamaan lakia.
Kun keskusrikospoliisi oli tiedottanut tutkivansa Mäkelän irtisanomista, Mäkinen toi lainvastaisen irtisanomisen oikaistavaksi kunnanhallitukseen laillisuusvalvonta-asiana. Mäkinen toi asian kolme kertaa päätettäväksi tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2015. Päättäjillä oli tilaisuus korjata päätös, mutta he eivät sitä tehneet.
Kunnanhallituksen enemmistö ei suostunut kertaakaan käsittelemään asiaa. Sen sijaan se jääväsi hallintojohtaja Mäkisen.
Ei siis muotovirhe, vaan pitkään jatkunut tahallinen teko, katsovat syyttäjät.
Myöhemmin syksyllä 2015 Esa Mäkiseltä otettiin pois kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävät muuttamalla hallintosääntöä Mäkistä kuulematta.
Tämä asia on nyt poliisitutkinnassa.
Kittilä-vyyhti on sakea sekoitus hyvä veli -verkostoja, päättäjien tekemää varjovalmistelua ja itse keksittyjen pelisääntöjen soveltamista tilanteissa, joissa hallinnon normaalit käytännöt eivät näytä riittävän.
Erityisesti Palosaaren sisarusparin taustavaikuttaminen näkyy poliisin tutkinta-aineistossa.
On puhelinsoittoja, sähköposteja, vetoamista kuntapäättäjiin ja muihin vaikuttajiin, jotta erotettu Jouni Palosaari palautettaisiin hissiyhtiön johtoon. Näin myös tapahtui, ja pian sen jälkeen käynnistyivät Anna Mäkelän irtisanomiseen johtaneet toimet.
Jouni Palosaaren tekemiset on jo syynätty yksillä käräjillä. Valtakunnansyyttäjänvirasto avasi elokuussa 2014 Lapin syyttäjänviraston edelliskeväänä sulkeman tutkinnan Palosaaren toimista hissikilpailutuksessa.
Palosaari sai joulukuussa 2017 syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Käräjiä käytiin toukokuussa 2018. Lapin käräjäoikeus antoi vapauttavan tuomion kesäkuussa 2018.
Oikeus totesi Palosaaren vuotaneen toisen hissivalmistajan hintatiedot kilpailijalle ja piti toimintaa täysin epäasiallisena. Se kuitenkin katsoi, että Palosaari ei syyllistynyt rikokseen hissiyhtiötä kohtaan. Kihlakunnansyyttäjä Sari Anttonen on ilmoittanut valittavansa tuomiosta hovioikeuteen.
Rikoksista epäiltyjen päättäjien hyllyttäminen kesti vuosia. Ensin eduskunnan piti säätää uusi laki, Lex Kittilä, jotta suomalainen kunta voitaisiin tavallaan ”ottaa huostaan”. Laki astui voimaan kesällä 2017.
Vielä tällä valtuustokaudella päätöksenteossa mukana olleet 20 syytteeseen asetettua luottamushenkilöä pidätettiin luottamustehtävistään kesäkuussa 2018. Heidän on määrä pysyä poissa luottamustoimista lainvoimaisiin tuomioihin asti.
Kittilän kunta ja osa syytteeseen asetetuista ovat valittaneet pidättämispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. He katsovat eduskunnan säätämän Lex Kittilän perustuslain vastaiseksi.
Pekka Viljanen seuraa yhä tiiviisti Kittilän päätöksentekoa. Poliisin käsissä olevalle tutkintavyyhdille ei ole näkyvissä loppua.
Siitä kertoo uusien kuntapäättäjien enemmistön asenne. Syytteeseen asetettujen päättäjien ei haluttu väistyvän päätöksentekopaikoiltaan edes sen jälkeen, kun heitä vastaan nostettiin syytteet törkeistä virkarikoksista omaa kuntaansa kohtaan.
Kuvaavaa on, että Kittilän kunta ei ole esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimuksia syytettyjä kohtaan.
Vain yksi syytetyistä erosi kunnanhallituksesta, kun hallinto-oikeus helmikuussa 2016 kumosi Mäkelän irtisanomisen lainvastaisena. Syytteiden nostamisen jälkeen hän jätti kaikki kunnalliset luottamustehtävänsä päätöksenteon uskottavuuden vuoksi.
Uusia oikeudenkäyntejä on luvassa vielä syksyn jälkeenkin.
Joulun 2017 alla nostettiin syytteet kolmea viime kauden keskeistä päättäjää – Timo Kurulaa (kesk), Markku Mäkitaloa (kesk) ja Aki Maunulaa (vas) – vastaan törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta niin sanotussa Eilavaara-laskuasiassa.
Kolmikko oli tilannut oikeudellista apua muun muassa kunnanjohtajan irtisanomisasiassa oikeustieteen lisensiaatti Pertti Eilavaaralta. Tämä tapahtui vastoin kunnan hankintasääntöä, mutta kolmikko yritti silti maksattaa laskun kunnalla. Eilavaaran valmistelemia asiakirjoja ei ollut kirjaamossa eikä kaikilla kunnanhallituksen jäsenillä. Virkamiehet eivät tienneet asiasta mitään ennen kuin kuntaan tuli lasku.
Kesällä 2017 kunnasta löytyi toinenkin Eilavaara-lasku, joka oli lojunut piilossa toista vuotta. Sen maksamisesta päätti syyskuussa 2017 kunnanhallitus, jossa istui uuden valtuustokauden päättäjiä. Oulun kihlakunnansyyttäjien mukaan tapaus on jo syyteharkinnassa.
Rakenteellinen korruptio pesii nimenomaan kunnissa.Parhaillaan kolme peräkkäistä vs. kunnanjohtajaa on epäiltynä tai syytteessä virkarikoksista.
Huhtikuun 2015 alusta huhtikuun 2017 loppuun vs. kunnanjohtajana toiminut Kyösti Tornberg on saanut syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Hänen jälkeensä vs. kunnanjohtajana toiminutta pitkäaikaista kuntapäättäjää ja biologian lehtoria Timo Kurulaa vastaan on nostettu syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeän petoksen yrityksestä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä työrikoksista.
Nyt kuntaa johtaa vs. kunnanjohtaja, varatuomari Sanna Ylinampa. Hän on Yle Uutisten mukaan ollut epäiltynä poliisitutkinnassa viime vuoden lopulta lähtien.
Ylinampa ja Kurula valittiin virkaan enemmistön päätöksillä, vaikka päättäjät tiesivät kummankin olevan poliisitutkinnassa.
Keskusrikospoliisi on kertonut tutkivansa myös kuluvan valtuustokauden päätöksentekoa. Epäiltyinä on uusiakin päättäjiä. Kaikkien aikojen kuntakäräjät siis jatkuvat vielä vuosia.
Kittilän yhteydessä asiantuntijat ovat usean vuoden ajan puhuneet ilmiselvistä rakenteellisen korruption piirteistä. Pekka Viljanen muistuttaa, että rakenteellinen korruptio pesii nimenomaan kunnissa.
”Vahva kunnallinen itsehallinto, verotusoikeus, puutteellinen tilintarkastus, puolueiden kunnallisjärjestöjen vaalirahoituksen valvonnan puute ja kuntapäättäjien henkilökohtaisen vastuun puute luovat sille oivalliset edellytykset”.
Kari Uotilta odotettavissa kovaa kielenkäyttöä
Lisäväriä oikeudenkäyntiin tuovat vastaajien avustajina toimivat lakimiehet.Istuntosalissa nähdään sekä oikeustieteen tohtori Kari Uoti että oikeustieteen kandidaatti Jari Korhonen. Uotin lakiasiaintoimisto puolustaa kuutta, Korhosen toimisto viittä syytteeseen asetettua.
Korhonen on myös Levin tunnettujen sisarusten, Hullu Poro Oy:n toimitusjohtajan Päivikki Palosaaren ja hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren asiamies.
Uoti on blogikirjoituksissaan käyttänyt kovaa kieltä syyttäjistä, todistajista ja Anna Mäkelästä. Näyttää siltä, että syyllisen viittaa yritetään asettaa muille kuin syytteeseen asetetuille.
Jo maaliskuun 2018 valmisteluistunnossa Uoti epäili syyttäjien taipuneen valtiovarainministeriön painostukseen.
Hän tivasi, nostivatko syyttäjät syytteet törkeistä virkarikoksista kuntapäättäjiä vastaan, jotta ministeriö voisi hyllyttää päättäjät päätöksenteosta Lex Kittilä -lain turvin. Käräjätuomarin mielestä kysymys oli asiaton. Hän totesi, ettei syyttäjien tarvitse vastata.
Uoti, Korhonen ja Mäkelä eivät halunneet kommentoida oikeudenkäyntiä SK:lle.
Avainsanat
Kittilä: Suomen suurimmat kuntakäräjät alkavat Rovaniemellä – Pelkkään valmisteluistuntoon varattu kolme päivää
KRP:n tuhansien sivujen esitutkintapöytäkirjat tulevat samalla julkisiksi.
Lapin aluehallintoviraston
juhlasali Rovaniemellä on valjastettu Lapin käräjäoikeuden
istuntosaliksi tiistaista 13. maaliskuuta alkaen aina torstaihin 15.
maaliskuuta asti.
Aluehallintoviraston juhlasalissa järjestetään Suomen suurimman kuntaoikeudenkäynnin valmisteluistunto, jossa valmistaudutaan käsittelemään Kittilän kunnan päätöksenteosta nostettuja syytteitä.
Oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa 11. syyskuuta. Kun kyseessä on iso ja merkittävä oikeudenkäynti, sitä edeltää poikkeuksetta valmisteluistunto.
Puitteet ovat juhlavat, mutta tänä vuonna 150 vuotta täyttävällä Kittilän kunnalla ja kunnallisella itsehallinnolla ei ole aihetta juhlaan. Lex Kittilä -selvitysryhmän helmikuun lopulla luovuttama raportti kertoo sellaisesta kunnallishallinnosta, jota ei saisi olla olemassa.
Syksyn oikeudenkäynnistä on tulossa historiallinen: ensimmäistä kertaa punnitaan perusteellisesti kuntapäättäjien virkavastuu tavallisia ”rivivaltuutettuja” koskevaa vastuuta myöten. Oikeudenkäynnille on varattu aikaa 6–8 viikkoa.
”Riippuu aina tapauksesta, mutta todennäköisesti valmisteluistunnossa muun muassa sovitaan pääkäsittelyn aikataulusta ja käsittelyjärjestyksestä, tarkistetaan asianosaisten ilmoittaman todistelun tarpeellisuus ja mahdollisen lisätutkinnan tarve”, kertoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen kolmipäiväisen istunnon luonteesta.
Ennakkotietojen mukaan myös syytteeseen asetetut saattavat osallistua istuntoon henkilökohtaisesti. Yleensä paikalla valmisteluistunnossa ovat vain vastaajien asiamiehet.
Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjat, joita on tuhansia sivuja, tulevat julkisiksi valmisteluistunnon myötä.
”Edessä on todennäköisesti pitkä ja raskas, vuosia kestävä oikeusprosessi – niin kaukana toisistaan syyttäjien ja vastaajana olevien Kittilän kuntapäättäjien näkemykset julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ovat”, Viljanen arvioi.
Virkarikosprofessori muistuttaa, että syytteet on nostettu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
”Se tarkoittaa, että syyttäjät katsovat pystyvänsä todistamaan tahallisen ja suunnitelmallisen lainvastaisen toiminnan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisessa. Syytteeseen asetetut sen sijaan puhuvat vain pienistä muotovirheistä”, professori sanoo.
Kaikkiaan 27 luottamushenkilöä on asetettu syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa. Heistä neljäätoista syytetään myös työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syytteeseen asetetuista 20 toimii kunnan luottamustehtävissä myös kuluvalla valtuustokaudella.
Irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta törkeään virka-aseman värinkäyttämiseen.
Lisäksi viime vaalikauden kunnanhallituksen kahdeksaa jäsentä ja varajäsentä syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä koskien päätöstä peruuttaa tutkintapyyntö, jonka kunnanjohtaja Mäkelä oli tehnyt joulukuussa 2013 kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.
Valmisteluistunto koskee alustavan tiedon mukaan myös niin sanottua Eilavaara-tutkintaa: Viime valtuustokauden kolmea keskeistä luottamushenkilöä syytetään törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kyse on oikeudellisen asiantuntija-avun hankkimisesta ja yrityksestä maksattaa lasku kunnalla, vaikka kunta ei ollut tehnyt lakiavusta hankintapäätöstä.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Valmisteluistunnosta tulee todennäköisesti värikäs. Syytteeseen asetettuja kuntapäättäjiä avustavat muiden muassa lupalakimiehet Kari Uoti ja Jari Korhonen.
Uoti on jo ehtinyt kirjoittaa blogissaan useita kirjoituksia liittyen Kittilän tutkintaan ja nostettuihin syytteisiin. Hän on kritisoinut kovasanaisesti syyttäjiä.
Korhonen on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan usean kuntapäättäjän asiamies ja monessa roolissa tapaus Kittilässä.
Parhaiten Korhonen tunnetaan Levin tunnetun sisarusparin, hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren ja Hullu Poro Oy:n omistajan Päivikki Palosaaren asiamiehenä. Kumpikaan heistä ei ole syytettynä tässä oikeudenkäynnissä.
Jouni Palosaari joutuu käräjille vielä kuluvan kevään aikana – ja juuri hänen toiminnastaan hissikilpailutuksessa kunnan päätöksenteon kriisi sai alkunsa.
Poliisin tutkintaan Kittilän kuntapäättäjät päätyivät Suomen Kuvalehden lukijan tehtyä tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella.
Elokuussa 2017 Suomen Kuvalehti kertoi jutussaan Suomen kalleimmat potkut (SK 32/2017) kunnan päätöksenteon saldosta kuntapäättäjien kolmen ja puolen vuoden laista piittaamattoman toiminnan jäljiltä.
Kittilän päätöksenteko työllistää edelleen KRP:tä. On todennäköistä, että syksyn oikeudenkäynti ei jää ainoaksi.
Katso aikajana Kittilän tapahtumista täältä.
Oulun syyttäjänviraston syyttäjät vaativat tiistaina rikostuomioita kahden eri kunnan entisille ja nykyisille kuntapäättäjille kahdessa eri käräjäoikeudessa.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus aloittaa pääkäsittelyn Pyhäjärven rikoksista syytettyjä kuntapäättäjiä kohtaan, kun taas Lapin käräjäoikeudessa alkaa valmisteluistunto Kittilän kunnan syytteen saaneita luottamushenkilöitä vastaan.
Kaikkiaan syytettyjen penkillä näissä vyyhdissä istuu yli 30 entistä tai nykyistä pohjoissuomalaista kuntapoliitikkoa.
Ylivieskassa kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
vaatii seitsemälle Pyhäjärven kaupunginhallituksessa vuonna 2013
toimineille henkilöille tuomiota virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syytettynä on myös osin asioiden esittelystä vastannut virkamies.
Kaikkiaan syytettyjä on siis kahdeksan. Osa syytetyistä toimii edelleen Pyhäjärvellä päättäjinä.
Syyttäjä katsoo, että syytetyt ovat menetelleet virheellisesti Pyhäjärven entisen kaupunginjohtajan Tita Rinnevaaran irtisanomismenettelyyn koskevassa asiassa vuonna 2013.
Hän katsoo osan syytetyistä syrjäyttäneen Rinnevaaran kaupunginjohtajan virkatehtävän hoitamisesta tahallaan ja laittomasti.
Tita Rinnevaara vaatii syytetyille muun muassa tuomioita osittain laajemmista teoista kuin mitä syyttäjä. Hän hakee syytetyiltä myös vahingonkorvauksia.
Kaikki syytetyt kiistävät syytteet. Oikeudenkäyntiä valmisteltiin syksyllä ja tiistaina aloitetaan nelipäiväiseksi kaavailtu pääkäsittely. Tuomio annetaan myöhemmin.
Kittilässä vyyhti kytkeytyy Leviin
Kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen puolestaan ajavat syytteitä Kittilän kunnan luottamushenkilöitä kohtaan. He syyttävät peräti 27:ää Kittilän nykyistä ja entistä luottamushenkilöä.
Syytteitä on nostettu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen, virka-aseman väärinkäyttämisestä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.
Syyttäjät väittävät, että osa syytetyistä syyllistyi rikoksiin muun muassa päättäessään peruuttaa Kittilän entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän poliisille tekemän tutkintapyynnön ja antaessaan omistajaohjausta irtisanotun Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palosaaren palauttamiseksi tehtäväänsä.
Mäkelän tekemä tutkintapyyntö koski Palosaarta. Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Mäkelää kohdeltiin epäasiallisesti tutkintapyynnön tekemisen jälkeen ja hänet myös irtisanottiin. Jouni Palosaarta syytetään luottamusaseman väärinkäyttämisestä.
Syyttäjät katsovat, että Palosaari suosi hissivalmistajaa vuotamalla sille kilpailevan hissivalmistajan luottamuksellisia tarjouskilpailutietoja Levin etelärinteen hissihankinnassa syksyllä 2013.
Vyyhdessä on nostettu syytteitä myös törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomista. Ne koskevat asiantuntija-avun hankkimista ja siitä aiheutunutta laskutusta Kittilän kunnalle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Valmisteluistunnolle on varattu aikaa kolme päivää. Useita viikkoja kestävä pääkäsittely on edessä vasta ensi syksynä.
Jouni Palosaarta koskeva osuus käsitellään omassa oikeudenkäynnissään toukokuussa.
Aluehallintoviraston juhlasalissa järjestetään Suomen suurimman kuntaoikeudenkäynnin valmisteluistunto, jossa valmistaudutaan käsittelemään Kittilän kunnan päätöksenteosta nostettuja syytteitä.
Oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa 11. syyskuuta. Kun kyseessä on iso ja merkittävä oikeudenkäynti, sitä edeltää poikkeuksetta valmisteluistunto.
Puitteet ovat juhlavat, mutta tänä vuonna 150 vuotta täyttävällä Kittilän kunnalla ja kunnallisella itsehallinnolla ei ole aihetta juhlaan. Lex Kittilä -selvitysryhmän helmikuun lopulla luovuttama raportti kertoo sellaisesta kunnallishallinnosta, jota ei saisi olla olemassa.
Syksyn oikeudenkäynnistä on tulossa historiallinen: ensimmäistä kertaa punnitaan perusteellisesti kuntapäättäjien virkavastuu tavallisia ”rivivaltuutettuja” koskevaa vastuuta myöten. Oikeudenkäynnille on varattu aikaa 6–8 viikkoa.
”Riippuu aina tapauksesta, mutta todennäköisesti valmisteluistunnossa muun muassa sovitaan pääkäsittelyn aikataulusta ja käsittelyjärjestyksestä, tarkistetaan asianosaisten ilmoittaman todistelun tarpeellisuus ja mahdollisen lisätutkinnan tarve”, kertoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen kolmipäiväisen istunnon luonteesta.
Ennakkotietojen mukaan myös syytteeseen asetetut saattavat osallistua istuntoon henkilökohtaisesti. Yleensä paikalla valmisteluistunnossa ovat vain vastaajien asiamiehet.
Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjat, joita on tuhansia sivuja, tulevat julkisiksi valmisteluistunnon myötä.
”Edessä on todennäköisesti pitkä ja raskas, vuosia kestävä oikeusprosessi – niin kaukana toisistaan syyttäjien ja vastaajana olevien Kittilän kuntapäättäjien näkemykset julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ovat”, Viljanen arvioi.
Virkarikosprofessori muistuttaa, että syytteet on nostettu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
”Se tarkoittaa, että syyttäjät katsovat pystyvänsä todistamaan tahallisen ja suunnitelmallisen lainvastaisen toiminnan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisessa. Syytteeseen asetetut sen sijaan puhuvat vain pienistä muotovirheistä”, professori sanoo.
Syyttäjät ovat nostaneet kymmeniä kovia syytteitä virka-, petos- ja työrikoksista.Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen nostivat lokakuussa ja joulukuussa 2017 kymmeniä kovia syytteitä virka-, petos- ja työrikoksista edellisen valtuustokauden luottamushenkilöitä vastaan.
Kaikkiaan 27 luottamushenkilöä on asetettu syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa. Heistä neljäätoista syytetään myös työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syytteeseen asetetuista 20 toimii kunnan luottamustehtävissä myös kuluvalla valtuustokaudella.
Irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta törkeään virka-aseman värinkäyttämiseen.
Lisäksi viime vaalikauden kunnanhallituksen kahdeksaa jäsentä ja varajäsentä syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä koskien päätöstä peruuttaa tutkintapyyntö, jonka kunnanjohtaja Mäkelä oli tehnyt joulukuussa 2013 kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.
Valmisteluistunto koskee alustavan tiedon mukaan myös niin sanottua Eilavaara-tutkintaa: Viime valtuustokauden kolmea keskeistä luottamushenkilöä syytetään törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kyse on oikeudellisen asiantuntija-avun hankkimisesta ja yrityksestä maksattaa lasku kunnalla, vaikka kunta ei ollut tehnyt lakiavusta hankintapäätöstä.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Valmisteluistunnosta tulee todennäköisesti värikäs. Syytteeseen asetettuja kuntapäättäjiä avustavat muiden muassa lupalakimiehet Kari Uoti ja Jari Korhonen.
Uoti on jo ehtinyt kirjoittaa blogissaan useita kirjoituksia liittyen Kittilän tutkintaan ja nostettuihin syytteisiin. Hän on kritisoinut kovasanaisesti syyttäjiä.
Korhonen on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan usean kuntapäättäjän asiamies ja monessa roolissa tapaus Kittilässä.
Parhaiten Korhonen tunnetaan Levin tunnetun sisarusparin, hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren ja Hullu Poro Oy:n omistajan Päivikki Palosaaren asiamiehenä. Kumpikaan heistä ei ole syytettynä tässä oikeudenkäynnissä.
Jouni Palosaari joutuu käräjille vielä kuluvan kevään aikana – ja juuri hänen toiminnastaan hissikilpailutuksessa kunnan päätöksenteon kriisi sai alkunsa.
Poliisin tutkintaan Kittilän kuntapäättäjät päätyivät Suomen Kuvalehden lukijan tehtyä tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella.
Elokuussa 2017 Suomen Kuvalehti kertoi jutussaan Suomen kalleimmat potkut (SK 32/2017) kunnan päätöksenteon saldosta kuntapäättäjien kolmen ja puolen vuoden laista piittaamattoman toiminnan jäljiltä.
Kittilän päätöksenteko työllistää edelleen KRP:tä. On todennäköistä, että syksyn oikeudenkäynti ei jää ainoaksi.
Katso aikajana Kittilän tapahtumista täältä.
Kuntapäättäjiä käräjillä: Pyhäjärven tapauksessa syytettyjä on kahdeksan, Kittilästä oikeuden eteen 27 luottamushenkilöä
Oulun syyttäjänviraston syyttäjät vaativat tiistaina rikostuomioita kahden eri kunnan entisille ja nykyisille kuntapäättäjille kahdessa eri käräjäoikeudessa.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus aloittaa pääkäsittelyn Pyhäjärven rikoksista syytettyjä kuntapäättäjiä kohtaan, kun taas Lapin käräjäoikeudessa alkaa valmisteluistunto Kittilän kunnan syytteen saaneita luottamushenkilöitä vastaan.
Kaikkiaan syytettyjen penkillä näissä vyyhdissä istuu yli 30 entistä tai nykyistä pohjoissuomalaista kuntapoliitikkoa.
Kaikkiaan syytettyjä on siis kahdeksan. Osa syytetyistä toimii edelleen Pyhäjärvellä päättäjinä.
Syyttäjä katsoo, että syytetyt ovat menetelleet virheellisesti Pyhäjärven entisen kaupunginjohtajan Tita Rinnevaaran irtisanomismenettelyyn koskevassa asiassa vuonna 2013.
Hän katsoo osan syytetyistä syrjäyttäneen Rinnevaaran kaupunginjohtajan virkatehtävän hoitamisesta tahallaan ja laittomasti.
Tita Rinnevaara vaatii syytetyille muun muassa tuomioita osittain laajemmista teoista kuin mitä syyttäjä. Hän hakee syytetyiltä myös vahingonkorvauksia.
Kaikki syytetyt kiistävät syytteet. Oikeudenkäyntiä valmisteltiin syksyllä ja tiistaina aloitetaan nelipäiväiseksi kaavailtu pääkäsittely. Tuomio annetaan myöhemmin.
Kittilässä vyyhti kytkeytyy Leviin
Kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen puolestaan ajavat syytteitä Kittilän kunnan luottamushenkilöitä kohtaan. He syyttävät peräti 27:ää Kittilän nykyistä ja entistä luottamushenkilöä.
Syytteitä on nostettu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen, virka-aseman väärinkäyttämisestä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.
Syyttäjät väittävät, että osa syytetyistä syyllistyi rikoksiin muun muassa päättäessään peruuttaa Kittilän entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän poliisille tekemän tutkintapyynnön ja antaessaan omistajaohjausta irtisanotun Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan Jouni Palosaaren palauttamiseksi tehtäväänsä.
Mäkelän tekemä tutkintapyyntö koski Palosaarta. Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Mäkelää kohdeltiin epäasiallisesti tutkintapyynnön tekemisen jälkeen ja hänet myös irtisanottiin. Jouni Palosaarta syytetään luottamusaseman väärinkäyttämisestä.
Syyttäjät katsovat, että Palosaari suosi hissivalmistajaa vuotamalla sille kilpailevan hissivalmistajan luottamuksellisia tarjouskilpailutietoja Levin etelärinteen hissihankinnassa syksyllä 2013.
Vyyhdessä on nostettu syytteitä myös törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomista. Ne koskevat asiantuntija-avun hankkimista ja siitä aiheutunutta laskutusta Kittilän kunnalle. Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.
Valmisteluistunnolle on varattu aikaa kolme päivää. Useita viikkoja kestävä pääkäsittely on edessä vasta ensi syksynä.
Jouni Palosaarta koskeva osuus käsitellään omassa oikeudenkäynnissään toukokuussa.
Kittilän kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa sekä tilapäisessä valiokunnassa edellisellä vaalikaudella toimineita jäseniä vastaan on nostettu syytteitä eri henkilöiden osalta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Viimeksi mainitusta on nostettu syyte kunnan viidelle tilapäisen valiokunnan jäsenelle, kahdellekymmenelleyhdelle kunnanvaltuuston jäsenelle ja yhdelle varajäsenelle sekä neljälletoista kunnanhallituksen jäsenelle ja varajäsenelle.
Syytteet liittyvät kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen ja epäasialliseen kohteluun sekä Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajaa koskevan tutkintapyynnön perumiseen. Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syytteet. Syyteharkinnassa on vielä muitakin epäilyjä.
–Valtiovarainministeriö toteaa, että Kittilän tilanne on kuntakentässä huolestuttava, poikkeuksellinen ja äärimmäisen vakava. Valtiovarainministeriö on jo aiemmin pyytänyt kunnalta selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin kunta on ryhtynyt Keskusrikospoliisin (KRP) toukokuussa julkistaman tiedotteen sekä luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimestaan koskevan aloitteen johdosta, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Valtiovarainministeriöön 12.10. saapuneen vastauksen mukaan Kittilän kunta on pyytänyt selvitystä esitutkinnassa olleilta henkilöiltä ja heidän vastausaikansa päättyy 16.10. Kunta on ilmoittanut käsittelevänsä asian viimeistään 17.11. pidettävässä ylimääräisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.
Ministeriö viittaa kesäkuun alussa voimaan tulleeseen kuntalain muutokseen, jota on kutsuttu Lex Kittiläksi. Se mahdollistaa valtion puuttumisen kunnan päätöksentekoon kriisitilanteessa tarvittaessa. Ministeriö huomauttaa, että kuntalain mukaan valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat.
–Kuntalain lähtökohta on, että kunnalla on ensisijainen vastuu selvittää hallinnon vaikeutensa. Kuntalain mukaiseen valtiovarainministeriön käynnistämään selvitysmenettelyyn ei ole tarvetta eikä perustetta, mikäli kunta on ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) vaatii Twitterissä, että Kittilän kunnan on ”ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin kuntapäättäjiä koskevien vakavien syytteiden vuoksi”. Ylelle hän sanoo, että syytteessä olevien on vetäydyttävä syrjään välittömästi.
Kuntalain mukaan luottamushenkilö voi myös itse vetäytyä hoitamasta luottamustoimea. Valtiovarainministeriöllä on valmiudet käynnistää poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettelyn valmistelu nopealla aikataululla.
Selvitysmenettelyn tarkoituksena on auttaa kuntaa turvaamaan kunnan päätöksentekokyky ja hyvä hallinto poikkeuksellisessa tilanteessa. Selvityshenkilö tai selvitysryhmä laatii yhteistyössä kunnan kanssa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi kuntalain ja muiden lakien mukaiseksi. Kunnanvaltuuston velvollisuus on käsitellä ehdotus ilman aiheetonta viivytystä.
Kittilän kunnan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin kuntapäättäjiä koskevien vakavien syytteiden vuoksi https://t.co/1ZiMx47Qy8