Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella.

Lähes kaikki suomalaiset asuvat nopean 4g-verkon alueella – operaattoreiden kattavuudessa silti eroja

ECE:n raportin mukaan kaikkien operaattorien 4g-verkon kattavuus on parantunut edellisen mittauksen jälkeen. Se suoritettiin kesällä.
Ulkokuuluvuudessa Elisan jälkeen toiseksi paras oli Telia-Sonera. Sisäkuuluvuudessa Dna:n verkko oli toiseksi paras ja Soneran huonoin.
Elisan oman käsityksen mukaan sen 4g-verkko kattaa jo 97,5 prosenttia suomalaisista.
”Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat, että operaattorit ovat viime vuosina investoineet paljon verkon rakentamiseen ja kehittämiseen”, toimitusjohtaja Jukka Lempiäinen ECE:stä sanoo.

Salamana verkkoon - tutkijat loivat terabitin 5G-yhteyden

Torstai 26.2.2015 klo 09.10

Yliopistolla luotu koeverkko on ylivoimaisesti nopein koskaan luotu mobiiliverkko.

Mies puhelimessa vuoden 2014 Mobile World Congress -messuilla. Tämän vuoden MWC:ltä odotetaan uutisia 5G:n edistymisestä. (ZUMA)

4G on hädin tuskin lyönyt vielä itseään lävitse digitekniikkaan, mutta alan tulevaisuuteen katsovat tohisevat jo tulevasta 5G:stä, jonka mahdollisuuksista tiedetään vasta vähän. Nopeita tulevan sukupolven mobiiliverkot tulevat kuitenkin olemaan, se on jo varma.
Tulevaisuudesta nähtiin taas väläys, kun Surreyn yliopistolla Isossa-Britanniassa luotiin 5G-verkko, jonka nopeus rikkoi satumaisen nopean terabitin sekuntivauhdin, mihin yhdessäkään kokeilussa ei tätä ennen ole pystytty. Yliopiston saavutuksesta kertoi V3-sivusto.
Surreylaisten digitekniikan uroteko jättää edellisen nopeusennätyksen, Samsungin 7,5 gigabitin sekuntivauhdin, kauas jälkeensä.

Koejärjestely tehtiin laboratoriossa alle 100 metrin säteellä yliopiston rakentamilla laitteilla. Tutkijat suunnittelevat levittävänsä verko laajemmin kampuksen alueelle lähivuosina ja esittelevänsä sen suurelle yleisölle vuoteen 2018 mennessä.

Tutkijoiden mukaan kukaan ei nykypäivänä tarvitse tällaisiin nopeuksiin pystyviä mobiiliverkkoja, mutta tulevina vuosikymmeninä erilaisten mobiilisovellusten vaatima kaista tulee vain kasvamaan.

LASSI LAPINTIE
lassi.lapintie@ilmedia.fi

Kirjoitus yle.fi 15.7. 2014, Kiuru oli silloin viestintäministerinä.

Langattomasta verkosta ratkaisu syrjäseutujen tietoliikenneongelmiin

Krista Kiuru toivoo uuden 4G-verkon vapauttamista teleoperaattoreiden käyttöön. Hänen mukaansa kiinteän verkon vetäminen aivan kaikkialle yhteiskunnan tuella tulisi liian kalliiksi.

Mistä on kyse?

• Krista Kiuru uskoo, että langattomat 4G-yhteydet ratkaisevat syrjäseutujen verkko-ongelmat
• Valtio on jo vapauttanut uuden taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön
• Miehikkälän kunta on vaatinut parempia nettiyhteyksiä

Krista Kiuru (sd.) uskoo langattomien 4G-yhteyksien ratkaisevan syrjäseutujen tietoliikenneongelmat.
Kiuru pitää kiinteän kuituverkon rakentamista myös haja-asutusalueille tärkeänä hankkeena, mutta kiinteän verkon vetäminen joka torppaan tulisi liian kalliiksi yhteiskunnalle.
Tähän mennessä kiinteiden verkkojen rakentamista on tuettu 33 miljoonalla eurolla. Kiuru kertoo, että tämän lisäksi laajakaistahankkeita eri puolilla Suomea vireillä 39 miljoonan euron edestä.
– Vaikka meillä on vedetty tuhansia kilometrejä kiinteää laajakaistaa, tosiasiassa me emme ole saaneet kaikille alueille täyttä kattavuutta, Kiuru toteaa.

4G käyttöön lähes kaikille

Kiuru pitää merkittävänä asiana syrjäseutujen yhteyksien kannalta hallituksen päätöstä ottaa käyttöön uusia 4G-taajuuksia.
Valtio vapautti vuoden vaihteessa 800 megahertsin taajuuden teleoperaattoreiden käyttöön. Samalla operaattorit velvoitettiin tarjoamaan viiden vuoden sisällä 4G-yhteys 97 prosentille väestöstä.

Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa.

– Krista Kiuru

Uudella 800 megahertsin 4G-tajuudella yhdellä tukiasemalla voi kattaa laajemman alueen, mikä helpottaa operaattoreiden tukiasemien rakennustaakkaa. Päätös onkin saanut vauhtia 4G-verkon rakentamiseen.
Kiuru toivoo, että päätökset myös 700 megahertsin taajuuden vapauttamisesta 4G-verkon käyttöön saataisiin aikaiseksi.

Miehikkälä vaatii parempia yhteyksiä

Miehikkälän kunta vaati heinäkuun alussa valtiota toimia tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi sivukylillä. Kiuru pitää Miehikkälän kirjelmöintiä erikoisena, koska kunnasta ei ollut tullut valituksia yhteyksistä Viestintävirastoon, joka valvoo lain takaamien yhteyksien toteutumista.
– Toivon, että ihmiset myös omatoimisesti olisivat kiinnostuneita siitä, miten omia yhteyksiä voidaan parantaa. Ei yksittäisten ihmisten tietoliikenneongelmia voi kukaan muu tietää kuin kansalaiset itse, Kiuru toteaa.
Kiuru pitää erikoisena myös sitä, että kirjelmä oli lähetty liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) ja peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.) sekä Kymenlaakson kansanedustajille, mutta ei viestintäministerille.

 Ps. Mielenkiintoinen artikkeli langattomista verkoista. Voisiko olla ratkaisu myös Viitasaarella. Linkkien lisääminen palvelisi kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti. Kannattaisiko miettiä tätäkin vaihtoehtoa? Lue lisää lopussa olevasta linkistä!

Lainaus Digi Today lehdestä

Valtion laajakaistahanke saa kritiikkiä: iskee palveluihin


Kuusamoon tukiasemia lisää, kaapelien sijaan.

12.12.2014  Onko Laajakaista kaikille 2015 -hanke susi?
Kuusamo hankki 4g-tukiasemia kaapelin sijaan.

Hallituksen vuonna 2008 tekemä päätös laajakaistan tuomisesta lähes kaikille ei saa yleistä hyväksyntää kaikilta kunnilta. Ensi vuoden lopussa päättyy määräaika, jonka sisällä yli 99 prosenttia väestöstä olisi saatava enimmillään kahden kilometrin päähän 100 megabitin kuituverkosta.

Suurin osa kunnista on toteuttanut hankkeen vetämällä kaapelia. Tämä tekee kunnasta osittain myös internet-operaattorin. Kuntien osuus hankkeen kustannuksista on kunnan taloudesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen väittää sen myös köyhdyttävän sähköisiä palveluita. Kuusamon kaupunki on osallistunut pilottihankkeeseen, jossa kaapelin sijaan kunnan alueella rakennetaan laajaa 4g-peittoa.

– Jos olisimme lähteneet vetämään kaapelia, meillä olisi nyt 15 miljoonaa velkaa eikä yhtään palvelua. Palvelut ovat nyt verkossa nopeammin, koska painopiste on palveluissa eikä tekniikassa, Halonen sanoi puhuessaan toimittajille torstaina Kuusamossa.

Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantolan mukaan kaupunki on ottanut tänä vuonna käyttöön kotihoitoa tukevan videoyhteyspalvelun sekä astman hoidossa käytettävän etämittauspalvelun.

http://www.digitoday.fi/data/2014/12/12/valtion-laajakaistahanke-saa-kritiikkia-iskee-palveluihin/201417135/66

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Manu Pitkänen

15.12.2014

• Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Teknologia

Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.
Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.
”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

Muut asiasanat: 

DNA, Elisa, 4G, Sonera

Langaton verkko jyrää maakaapelin

Teleoperaattorit ovat voimakkaasti laajentaneet langattomia 4G- verkkoja ja tahti jatkuu kiivaana myös tänä vuonna. Esimerkiksi Keski-Suomessa mobiiliverkot kattavat tänä keväänä kaikki kuntakeskukset ja mobiiliverkkojen rakentaminen laajenee myös haja-asutusalueille. Samaan aikaan kunnat kamppailevat takkuisasti etenevän kuituverkko-hankkeen kanssa. Viimeisin taisto on käynnissä Jämsässä.

DNA:n verkko kattaa keskustaajamat ja tänä vuonna verkon rakentaminen jatkuu taajamien lähialueilla. Ensi vuonna 4G-verkko toimii nykyisen gsm-verkon tasolla, sanoo DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari.
Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki sanoo, että muutostahti on kova.
- Kyllä se lähtee aina kuluttajien tarpeesta ja siitä, mistä ollaan valmiit maksamaan. Asia ei ole koskaan niin mustavalkoinen, mutta kyllä ihmisten työnteko,  kuluttaminen ja viihtyminen on vahvasti siirtymässä mobiiliverkkoihin ja se kannustaa kyllä rakentamaan mobiiliverkkoja entistä enemmän.

Mobiili tiedonsiirto hurjassa kasvussa

Kuluttajien käyttäytymisen muutos näkyy selvästi myös Elisan tiedonsiirtojen määrässä.
- Jos peilataan sitä tiedonsiirtojen valossa niin pelkästään viime vuonna Elisan verkossa tiedonsiirtomäärät kasvoivat ähes 100 prosenttia ja sama trendi tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, sanoo Peltomäki
Peltomäen mukaan  verkkoja laajennetaan ja kapasiteettia lisätään kuluvana vuonna. LTE- verkon rakentaminen jatkuu aina  vuoteen 2019 vuoteen saakka.
- Sen jälkeen tulee rinnalle myös uusia tekniikoita eli mobiilitekniikan kehittyvät vuosi vuodelta. Tulevaisuus näyttää mobiililta.

Jämsä ei innostu kuituverkosta

Keski-Suomessa kuntien oma laajakaistahanke on edennyt takkuisasti. Nyt valtio on luvannut hankkeelle uutta tukea noin 5,5 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen liitto selvittää parhaillaan kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen.
Edellisen kerran kuntien kiinnostusta kysyttiin vuonna 2013. Sillon Jämsän kaupunki jättäytyi hankkeesta pois.
 Nyt asia on uudelleen esillä kaupunginhallituksessa, eikä intoa ole tullut yhtään enempää. Perusteluna on kaupungin huono taloustilanne. Lähes kahden miljoonan investointi tuntuu liian raskaalta varsinkin kun samaan aikaan kaupallisten operaattorien mobiiliverkot laajenevat vauhdilla.

Kyläyhdistykset kaipaavat kiinteää verkkoa

Jämsän kyläyhdistyksissä kiinteä verkko olisi kuitenkin mieluisampi kuin haavoittuvana ja epävarmana pidetty mobiiliverkko.
Toimiva laajakaista olisi erittäin tärkeä Jämsän kylien kehittämisen kannalta, sanoo  kyläyhdistyksen yhteisen Jämsän Voimavara ry:n puheenjohjata Markku Koponen.
- Surullisin mielin kuuntelen, että ei olla edistymässä tässä hommassa. Kyllähän se täällä kylillä asumista helpottaisi ja  toisi etätyöpaikkoja. Maanviljelys tarvitsee nykyään hyvät yhteydet ja moni muu yritys. Kyllä se kylien kehittämisen jarru on, jos sitä ei tänne saada.
Kyläyhdistyksillä ei ole täyttä luottamusta kaupallisten operaattorien tarjoamiin langattomiin verkkoihin.
- Jos kaupalliset rakentaa niin nehän rakentaa asutuskeskuksiin. Eihän tänne harvaanasutetuille alueille niillä varmaankaan ole intressiä, epäilee Koponen

• Laajakaista kaikille 2015 -hanke kaartuu loppusuoralle: Kuitu jää mobiilin jalkoihin

  
  

  28.11.2015

  Laajakaista kaikille 2015 -hanke kaartuu loppusuoralle myös Savossa. Pohjois-Savon liiton alkuperäisistä runkoverkkohankkeista korkeimmat toteutusprosentit löytyvät Ylä-Savosta.
  – Kartassa näkyvät vain hankkeet, joihin on saatu julkista tukea valtiolta ja EU:lta. Näiden lisäksi muun muassa Suonenjoen, Leppävirran ja Rautalammin kunnissa on toteutettu valokuiturakentamista puhtaasti kunnan rahoittamana niihin taajamaiin, joihin haja-asutusalueiden tuki ei ole ulottunut, Kaista Savoon -hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola kertoo.
  Kuntien erillisrahoitteisilla hankkeilla on haluttu paikata tietoliikenneyhteyksien puutteita erityisesti teollisuusalueilla. Kiinteät yhteydet on rakennettu esimerkiksi Suonenjoella Valiolle, Pakkasmarjalle ja Arctic Machinelle.
  – Yritykset ovat sinnitelleet täysin riittämättömillä yhteyksillä ilman, että kaupalliset operaattorit ovat millään rahalla olleet kiinnostuneita kehittämään yhteyksiä, Jaakkola huomauttaa.
  
  Kaupalliset laajakaistaoperaattorit katsovat, että laajakaista tarvitsee sekä kuituverkkoa että mobiiliyhteyksiä. Haja-asutusalueen laajakaistahankkeen tavoitteet jäävät kuitenkin puolitiehen, koska julkisesta tuesta ei tehty teknologianeutraalia.
  – Kaikkea tähän mennessä rakennettua verkkoa varmasti tarvitaan, mutta eri asia on, onko se ollut taloudellisesti järkevää ja välttämätöntä, Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen arvioi.
  – Kuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille on kallista. Kuluttajille voidaan tarjota hyvät yhteydet myös mobiililla tai lyhentämällä kupariyhteyttä yhteyskeskukselle, jolloin kalliita kuituinvestointeja ei tehdä jokaiseen taloon.
  – Kysyntä ratkaisee viime kädessä myös talouden. Jos kuidun ostaneiden asiakkaiden määrä jää vähäiseksi, hankkeista tulee kohtuuttoman kalliita asiakkailta saatavaan tuottoon nähden, Punkkinen viittaa kotitalouksien kilpailutilanteeseen mobiilinetin ja kuituverkon välillä.
  
  Kuitukaapeliasiakkaat on sitoutettu yleensä 2-3 vuoden sopimuksiin, mutta määräaikojen umpeuduttua mobiilinetin hintatarjoukset houkuttelevat. Esimerkiksi Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan 1 300 kuituliittymästä on aktiivisia noin 1 100 asiakasta.
  Käytännössä kuitukaapeli on välttämätön runkoverkon ja tukiasemien väliseen tietoliikenteeseen. Viimeiset kilometrit onnistuvat 4G lte -mobiiliverkon ympäristössä jo nyt 150-300 megabittisekunnin nopeudella, mikä riittää esimerkiksi HD-tason televisiokuvaan.
  – Langattomien yhteyksien toimintaan vaikuttavat myös ympäröivä maasto, rakennukset ja sää. Näin ollen signaalin kantavuus voi olla vain muutamia kilometrejä. Jos esimerkiksi Rautavaaran kaikki kolkat haluttaisiin kattavan 4G-verkon piiriin, pitäisi tukiasemia olla pahimmillaan jopa 500 metrin välein, toimitusjohtaja Pirjo Manninen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnasta toteaa.
  
  Rautavaaralla laajakaistahanketta on vedetty vahvasti etunojassa ja runkoverkkojen toteutusaste onkin maakunnan korkein eli täydet sata prosenttia. Osuuskunta on kuitenkin ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin, koska se ennakoi valtion tukiosuudet liian korkeiksi.
  Kuituverkko-osuuskunta hakeutui viikko sitten yrityssaneeraukseen yli yhdeksän miljoonan euron velkalastissa. Edessä on todennäköisesti osuuskunnan kuituverkon ja liiketoiminnan realisointi. Kiinnostaako se Elisaa?
  – Ainakin kartoittaisimme tilanteen. Eri asia on mihin se johtaa, Punkkinen vastaa.
  
  
   Jouko Juutilainen

  
  
  
  Tenho Tornberg @tornber Yle Keskisuomi 
  
  Kotimaa 01.10.2015

   

  Professori: Meillä on poskettoman halvat mobiililaajakaistojen hinnat

  
  Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner muistuttaa, että laajakaistayhteyden nopeudella on yksittäiselle kuluttajalle merkitystä vain tiettyyn rajaan asti. Sen jälkeen lisänopeus ei hyödytä juurikaan.
  – Esimerkiksi videon katsominen Netflixistä tai Yle Areenasta HD-laadulla vaatii vain 10 megan latausnopeuden. 300 megan nopeudessa on 290 megaa liikaa, koska kuva ei tule yhtään parempana. Seuraava murheenkryyni, 4K-laadun videokaan ei tarvitse kuin 20–30 megabittiä, mutta ei 300 megabittiä tai edes 50 megabittiä, Aalto-ylipiston professori konkretisoi.
  Internetsivujen latauksessakin nopeuden hyöty on korkeintaan puolen sekunnin luokkaa.
  – Yheyden laadussa mikään ei voita kuitua tai kaapelia ylipäänsä. Suurempi osa kansasta pääsee kuitenkin peruskäytössä kovempiin nopeuksiin mobiililla kuin kiinteissä yhteyksissä. 4G:llä saa niin hyvän yhteyden, ettei paremmasta välilä, jos verkko toimii.
  Manner muistuttaa, että useiden kymmenien tai jopa satojen megojen yhteydestä on tavallisella kuluttajalle hyötyä vain silloin, kun yhteys jaetaan monen käyttäjän kesken.
  Operaattorit ovat pystyttäneet todella nopeaa mobiililaajakaistaverkkoa vauhdilla eri puolille maata tämän vuoden ajan.
  – Meillä on poskettoman halvat hinnat. Keski-Euroopassa maksetaan mobiililiittymästä moninkertaisesti Suomeen nähden ja niiden tiedonsiirtomäärää on rajoitettu. Niillä ei voi käyttää päivittäin videopalveluita, koska datarajoitukset tulevat vastaan, Manner muistuttaa.
  Mobiililaajakaistojen saatavuuden ja hintojen muodostama kokonaisuus on hänen mukaansa Suomessa aivan Euroopan kärkeä.
  Nopeimpia 4G-yhteyksien saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja jopa isojen kaupunkien välillä, vaikka aluksi nopeinta verkkoa on rakennettu ensisijaisesti niihin.
  Esimerkiksi Jyväskylässä sekä Elisalla että Soneralla on tarjolla mobiiliverkkoa, jossa latausnopeus voi nousta teoriassa jopa 300 megabittiin sekunnissa. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin normaali 4G-yhteys nopeimmillaan. Joensuussakin on saatavilla nopein mobiiliyhteys Elisan verkossa jopa 10 kilometrin päässä keskustasta.
  – Lahteen on tulossa 4G+-verkko lokakuussa. Kuopiota ei ole vielä aikataulutettu, Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen viittaa nopeimpaan Suomessa tarjolla olevaan mobiiliyhteyteen, joka kulkee virallisesti nimellä 4G LTE Advanced carrier aggregation.
  Nopein mobiiliyhteys on nyt noin 40 kunnan alueella ja viimeistään ensi viikolla jo noin 50 kunnan alueella.

  Matti Pietiläinen
  
   

  Elisa tuplasi 4G-verkon nopeuden Lahdessa

  Tiedote.
  Julkaistu: 22.12.2015 klo 12:00
  Julkaisija: Elisa Oyj
  Alueellinen lehdistötiedote 22.12.2015
  Elisa toi huippunopean netin Lahteen. Uudistetut tukiasemat mahdollistavat jopa 300 Mbit/s nopeuden 4G-verkossa ja tarjoavat enemmän kapasiteettia. Huippunopeiden yhteyksien hyödyntämiseen tarvitset niitä tukevan liittymän ja laitteen.
  Elisa toi ensimmäisenä Suomessa kuluttaja-asiakkaiden saataville liittymän, joka mahdollistaa jopa 300 Mbit/s nopeuden Suomen tutkitusti kattavimmassa 4G-verkossa. Nyt näihin nopeuksiin voidaan päästä myös Lahdessa. Entistä nopeammat langattomat yhteydet tekevät surffailusta, etätöistä ja pelaamisesta sujuvampaa.
  – Nopeat 4G-yhteydet hyödyttävät paljon liikkuvia internetin tehokäyttäjiä, jotka haluavat erittäin nopean netin mukaansa. Uskomme nopeuksien kiinnostavan etenkin sellaisia, jotka tekevät etätöitä, käsittelevät isoja tiedostoja tai katsovat paljon videoita, Elisan Hämeen aluejohtaja Rauno Vänni sanoo.
  Uudistus on toteutettu Carrier Aggregation -tekniikalla, joka yhdistää kaksi 4G-taajuutta. Nopeuden vaihteluväli uudella tekniikalla on 0,4–240 Mbit/s ja maksiminopeus 300 Mbit/s.
  – Tukiasemissa käytetyn uuden teknologian myötä myös verkon kapasiteetti paranee, mikä tarkoittaa sitä, ettei netti hidastele, vaikka saman tukiaseman alueella olisi paljon käyttäjiä, Vänni jatkaa.
  Matkaviestinnän edelläkävijänä Elisa investoi verkkoonsa jatkuvasti, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä häiriöttömämmät ja nopeammat yhteydet. Elisa on tuonut 4G-nopeudet jo yli 290 paikkakunnalle ja jopa 300 Mbit/s nopeutta tukevia tukiasemia yli 30 paikkakunnalle.
  Huippunopea mobiililaajakaistayhteys löytyy Elisan Saunalahti Mobiililaajakaista 4G Super+, Huoleton 4G Super+ ja Tarkka 4G Super+ liittymistä. Hinnat alk. 49,90 eur/kk. Lisätietoa Elisa Saunalahti -liittymistä ja laitteista: https://saunalahti.fi/
  
  Näin saat nopeat 4G-yhteydet käyttöösi
  

  • Uusien nopeuksien käyttöön tarvitaan 225 Mbit/s ja 300 Mbit/s nopeutta (LTE CAT-6) tukeva laite ja liittymä.
  • Suurin osa uusista puhelimista tukee huippunopeuksia. Elisan valikoimista löytyy runsaasti huippunopeuksia tukevia laitteita: puhelimia, tabletteja ja mobiilireitittimiä.
  • SIM-korttia ei tarvitse vaihtaa. 4G-palvelu lisätään vanhaan liittymääsi.  Tarvitset uuden SIM-kortin vain, jos vaihdat operaattoria tai ostamasi uusi laite vaatii aiempaa pienemmän SIM-kortin.
  • 4G-puhelin toimii myös 3G-verkossa. Laite valitsee aina parhaan yhteyden.
  • Kaikki tietokoneet ja tabletit saat yhdistettyä 4G-verkkoon nettitikun tai mobiilireitittimen avulla.

  Elisan verkon kuuluvuustiedot päivittyvät kuuluvuuskartalle osoitteeseen www.elisa.fi/kuuluvuus
  
  Lisätiedot: Elisa Viestintä, mediadesk@elisa.fi, p. 050 305 1605
  
  4G lyhyesti: 4G eli ns. neljännen sukupolven mobiilitekniikka on jatkoa jo laajasti käytössä olevalle 3G-tekniikalle. 4G-verkossa voidaan päästä jopa 300 Mbit/s siirtonopeuksiin. 4G-nopeuksia voi hyödyntää Elisan valikoimissa olevilla älypuhelimilla, tableteilla, reitittimillä ja nettitikuilla, jotka tukevat 4G-teknologioita ja käyttävät parasta saatavilla olevaa Elisan verkkoa. Elisan 4G-nopeudet ovat saatavilla jo yli 290 paikkakunnalla. Jopa 300 Mbit/s nopeutta tukevia tukiasemia löytyy yli 30 paikkakunnalta. European Communications Engineering Oy:n riippumattoman tutkimuksen (11/2015) mukaan Elisan 4G-verkko on Suomen kattavin. Elisan verkko käyttää uusiutuvaa energiaa. Lisätietoja: www.elisa.fi/4G
  Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen. Suomessa Elisa on mobiililiittymien markkinajohtaja. Yhteistyö Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on yli 200 000. Liikevaihto vuonna 2014 oli 1,54 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 100. www.elisa.fi
  
  22.12.2015 klo 12:00 | Toimiala: Telekommunikaatio
  Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille
  
  
  Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
  23.12.2014 06:19
  
  DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
  Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.
  
  "Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”
  
  Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.
  
  Ainutlaatuinen yhteisyritys
  
  Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.
  
  "Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
  Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
  "Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.
  
  Enemmän ja nopeammin
  
  Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
  4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.
  
  "Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.
  
  Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ilman yhteiskunnan tukia."
  
  Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä.
  
  http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325
  

   

  Soneran ja DNA:n nopea 4G-matkapuhelinverkko valmistuu – uusi langaton verkko korvaa kalliita lankayhteyksiä

  Soneran ja DNA:n perustama yhteisyritys saa syyskuussa valmiiksi Pohjois- ja Itä-Suomen kattavan matkapuhelinverkon. Silti itärajan tuntumaan jää vielä katvealueita. 

  
  Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut Pohjois- ja Itä-Suomeen lähes kaksi tuhatta uutta tukiasemaa, jotka korvaavat Soneran ja DNA:n omat matkapuhelinverkot. Verkko kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.
  Pari vuotta kestänyt urakka on valmis, kunhan viimeiset tukiasemat saadaan käyttöön Lappeenrannassa sekä Miehikkälässä ja Ylämaalla. Uuden matkapuhelinverkkon peitto on hyvä myös haja-asutusalueella.
  – Tukiasemien määrä on lisääntynyt, koska Soneran ja DNA:n käytössä aiemmin olleet mastot on otettu molempien operaattorien asiakkaiden käyttöön, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
  Silti esimerkiksi Urho Kekkosen puistoon ja Utsjoelle jää katvealueita, mutta Jokisen mukaan yhteydet toimivat siellä, missä on vakituista asutusta.
  

  Huippunopeudet vaativat uuden kännykän

  Uudet tukiasemat tarjoavat jopa 450 Mbit/s nopeuden, mutta kumpikaan operaattoreista ei vielä tarjoa tällaista nopeutta hyödyntävää liittymää. Taajamissa nopeudeksi luvataan 300 Mbit/s ja taajamien ulkopuolella 150 Mbit/s.
  – Kaikki vanhat päätelaitteet toimivat verkossa, mutta jos haluaa käyttää nopeimpia yhteyksiä, on hankittava tänä tai viime vuonna markkinoille tullut puhelin, sanoo Suomen Yritysverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.
  Uusi verkko perustuu LTE Advanced 4G-tekniikkaan, jota vanhemmat päätelaitteet eivät pysty hyödyntämään kokonaan.
  – Tässä on useampikertainen taajuuskapasiteetti käytössä, käytännössä kolme LTE-kantoaaltoa eli kolminkertainen määrä kapasiteettia vanhaan 4G-tekniikkaan verrattuna.
  Suomen Yhteisverkko on varautunut lisäämään kapasiteettia verkkoon käytön mukaan. Käytännössä matkapuhelinverkossa siirrettävän datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi.
  –Meidän ei tarvitse vielä lisätä kapasiteettia syrjäisimmissä paikoissa, mutta esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa voimme nopeasti rakentaa uutta kapasiteettia, jatkaa Jokinen.
  

  Venäjän sotilastutkat rajoittavat 4G:n toimintaa itärajalla

  Itärajalle jää pitkä lähes 40 kilometrin levyinen kaistale, jossa 4G toimii ainoastaan kaupunkien kohdalla. Nopean verkon rakentamisen estää Venäjän kanssa tehty sopimus, jossa 4G:n käyttämän 800 MHz taajuusalueen käyttöä rajoitetaan itärajan tuntumassa. Taajuusalue on varattu Venäjällä sotilaskäyttöön ja vaarana on, että suomalainen matkapuhelinverkko häiritsee ilmailututkia.
  Sen sijaan rajan tuntumassa olevissa taajamissa voidaan käyttää 1800 MHz taajuusaluetta, mutta tukiasemia tarvitaan niin tiuhaan, ettei verkkoa kannata rakentaa maaseudulle.
  – Imatralla olemme rakentaneet 4G-peiton 1800 MHz taajuusalueella, sanoo Jokinen.
  Maaseudulla vaihtoehtona on 3G-verkko, mutta esimerkiksi netin selaaminen sujuu selvästi hitaammin.
  
  
  

  Nopea 4G-verkko laajenee suositulle mökkialueelle – ”40 megabittiä on lupa odottaa”

  Syvä maaseutu jää ilman huippunopeaa 4G-verkkoa rajalla – Venäjän takia

  Soneran ja DNA:n yhteinen 4G-verkko valmistui Lappiin - kuuluvuus paranee ja tiedonsiirto nopeutuu

  .