K-S Valokuituverkot kaatumassa kuntien syliin?

 

Lähes jokaisessa K-S Valokuituverkkoja koskevassa jutussa kerrotaan, että yhtiön huonoon taloustilanteeseen on syy saamatta jäänyt valtion tuki. Valtion tukea saadakseen olisi pitänyt noudattaa EU:n  valtiontukisääntöjä. Viestintävirasto on evännyt tukensa, koska yhtiön osakaskunnat ovat jo rahoittaneet hanketta moninkertaisesti yli lakien salliman rajan lainoja takaamalla, että osake-ostoilla.  Tämä on todettu jo useassa Hallinto-oikeuden päätöksissä. Kuten alla olevassa jutussa annetaan ymmärtää on virheet tehty jo lähtömetreillä. Osakaskunnilla ja yhtiöllä on tässä sotkussa peiliin katsomisen paikka.

 

Keski-Suomen kunnat haluavat eroon laajakaistayhtiöstä, jonka velat ovat tikittävä aikapommi – "Kiinnostusta on, mutta ei meillä ole minkäälaista käsitystä hinnasta"

Kymmenen kuntaa valmistelee Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myyntiä.

Valokuituverkot

8.11.2019 

 

Multian kunnanvirastolla on käytetty lukemattomia työtunteja Keski-Suomen laajakaistasotkujen selvittämiseen. Kunnanjohtaja uskoo Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myynnin olevan kuntalaistsen kannalta vähiten huono vaihtoehto. Minna Matintupa / Yle

Yle Jyväskylän saamien tietojen mukaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajat haluavat eroon taloudelliseksi aikapommiksi muodostuneesta yhtiöstään.

Yhtiön omistaa tällä hetkellä kymmenen keskisuomalaista (siirryt toiseen palveluun) kuntaa (Keski-Suomen Valokuituverkot Oy) Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kautta.

• Omistajakunnat: Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Omistajat ovat perustaneet oman työryhmän valmistelemaan yhtiön myyntiä.

Kunnat ovat taanneet yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa Valokuituverkkojen lainoja. Yhtiö ei selviä lainanmaksustaan, joten kunnat ovat joutuneet erääntyvien lainojen maksumiehiksi.

Se on tarkoittanut jo tänä vuonna kymmenien tuhansien eurojen lisälaskua ennestään hankalassa taloustilanteessa oleville pikkukunnille.

Kriisikunnaksi ajautuminen kummittelee

Moni kunta toivoisi pikaista ratkaisua yhtiön tilanteelle. Miljoonavelat luovat pitkää varjoa kuntien ensi vuoden taloussuunnitteluun. Suurin uhkakuva on, että koko lainataakka kaatuu takaajien, eli kuntien vastuulle.

– Minun arvion mukaan se riski on tällä hetkellä aika iso, sanoo Multian kunnanjohtaja Noora Pajari.

Esimerkiksi Kyyjärvellä ollaan jo nyt valtion kriisikuntamenettelyn kohteena.

Konneveden kunnanjohtaja Juha Jokitalo arvioi, että jos velat kaatuisivat kokonaisuudessaan kuntien kontolle, kriisikunta-status uhkaisi suurella todennäköisyydellä myös heitä.

Ylen omistajakuntien kunnanjohtajille tekemästä kyselystä selviää, että myös Multia ja Kivijärvi pelkäävät Verkkoholdingin velkojen vievän kunnan kriisirajoille, kun samaan aikaan myös sote-menot kasvavat.

Kuka ostaisi verkkoyhteyksiä korpimaille?

Käytännössä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n myynnin valmistelu tarkoittaa yhtiön arvon määrittelemistä ja mahdollisten ostajien tai sijoittajien etsimistä. Tähän tehtävään on palkattu ulkopuolinen asiantuntijayritys, KPMG Oy (siirryt toiseen palveluun).

Arviota yhtiön arvosta odotetaan vielä tämän vuoden puolella Verkkoholdingin yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

 

Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen johtaa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakuntien perustamaa myyntityöryhmää. Simo Pitkänen / Yle

Mutta kuka ostaisi velkaisen yhtiön, jonka toimintaa on vetää laajakaistayhteyksiä seuduille, jonne suuret verkkoyritykset eivät ole kiinnostuneita tulemaan?

Yle Jyväskylän saamien tietojen mukaan ehdokkaita on jo olemassa. Alustavia neuvotteluja on käyty kolmen eri toimijan kanssa

– Selvää kiinnostusta on olemassa, mutta ei meillä ole vielä minkäänlaista käsitystä esimerkiksi hinnasta, kertoo myyntityöryhmän puheenjohtajana toimiva Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

Myyminen tai sijoittaja tasa-arvoisia vaihtoehtoja

Osalla Verkkoholdingin mahdollisista ostajista tai sijoittajista on ulkomainen omistajatausta. Kinnunen määrittelee kiinnostuksen eurooppalaiseksi.

Myös kiinnostuksen laatu vaihtelee. Osa neuvottelukumppaneista olisi halukas ostamaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n kokonaisuudessaan.

Toinen vaihtoehto on tulla mukaan yhtiöön sijoittamalla siihen rahaa. Sekin riittäisi, sillä Keski-Suomen Valokuituverkoilla voisi olla odottamassa arviolta pari tuhatta uutta liittymän ostajaa, mikäli liittymiä päästäisiin rakentamaan. Toistaiseksi rakentaminen on ollut jäissä rahapulan takia.

– Kuntien kannalta molemmat vaihtoehdot ovat ihan hyviä ja järkeviä, Kinnunen sanoo.

Ostajan lähtökohdat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi Keski-Suomen Verkkoholdingista saataviin tarjouksiin:

– Onko tarvetta runkoverkkoyhteyksille Suomen läpi pääsemiseksi, vai onko kysymys siitä, että tehdään vain kuluttajaliiketoimintaa alueellisesti? Se saattaa kovastikin vaikuttaa arvoon, Kinnunen arvioi.

Takkiin tulee, mutta paljonko?

Kunnanjohtajien mukaan kunnilla on laajakaistayhtiönsä kanssa tarjolla lähinnä huonoja tai erittäin huonoja taloudellisia vaihtoehtoja. Vaikka sopiva ostaja löytyisikin, todennäköistä on, että myyntihinta on kunnille tappiollinen.

Toinen vaihtoehto olisi velkasaneeraus. Siinä vähintäänkin osa lainoista tulisi takaajien maksettavaksi.

Kunhan asiantuntijayritys on tehnyt arvionsa Keski-Suomen Verkkoholdingin nykyisestä arvosta, punnitaan, mikä vaihtoehto olisi kunnille kannattavin – tai vähiten huono.

– Jos ajatellaan, mikä on vähiten huono vaihtoehto, niin myynti voisi olla sellainen. Silloin palvelu säilyy asiakkaille. Paras ratkaisu olisi hoitaa tämä mahdollisimman vähin vahingoin kuntalaisille, Multian kunnanjohtaja Noora Pajari toivoo.

 

Multian kunnanjohtajaa Noora Pajaria huolettaa laajakaistasotkussa paitsi talousasiat, myös verkkoyhteyksien säilyminen. Simo Pitkänen / Yle

Tappioihin on jo henkisesti varauduttu. Ari Kinnusen mukaan kunnissa on syksyn mittaan käyty keskustelua siitä, missä vaiheessa kuntien täytyy tehdä alaskirjauksia verkkoyhtiön arvosta.

– Kun on otettu takaus vastattavaksi, lähtökohta on, että maksimiriski on koko takaus. Mutta en kuitenkaan usko, etteikö verkolla olisi merkittävää arvoa nykyisellään, Kinnunen sanoo.

"Ensi kesänä ei enää mietitä näitä asioita"

Kymmenen kunnan omistamassa yhtiössä myynnistä päättäminen ei ole helppoa. Jos Verkkoholdingista saadaan tarjouksia, kauppa täytyy hyväksyä jokaisen kunnan valtuustossa.

Yhtenäistä näkemystä myyntiehdoista ja erityisesti hyväksyttävistä tappioista voi olla hankala saavuttaa.

– Toivon, että kriisi yhdistää. Meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen huoli myös kuntalaisten tietoliikenneyhteyksistä, joten toivon, että tästä selvitään yhdessä, sanoo Multian kunnanjohtaja Noora Pajari.

Keski-Suomen kunnat ovat roikkuneet laajakaistakaapeleista solmitussa löyhässä hirressä jo vuosikausia.

Verkkoholdingin omistajakunnissa on petytty pahoin valtioon, jonka odotettiin tukevan laajakaistahanketta miljoonilla euroilla. Tukia ei tullutkaan ja kunnat jäivät yksin takaamiensa velkojen varassa toimivan yhtiön kanssa.

– Kunnat on innoissaan ryhtyneet toteuttamaan valtion hanketta, ja sitten kävin näin. Tulevaisuudessa ehkä pohdimme vähän tarkemmin, mihin juttuihin enää lähdetään mukaan, Pajari arvelee.

Laajakaistahanke on myös johtanut riitoihin, rikosilmoituksiin ja hallinto-oikeuteen Keski-Suomen kunnissa. Aihe saa tunteet kuumenemaan monen kyläparlamentin pöydässä.

Nyt kuntien mitta alkaa olla täyttymässä. Myyntihankkeen toivotaan tuovan nopeita ratkaisuja tilanteeseen.

– Tämä on kuitenkin ihmisten mielissä ja hampaissa, ja asian ympärillä on vellomista. Toivon, että tavalla tai toisella löytyy nopea ratkaisu, ja ensi kesänä ei enää mietitä näitä asioita, sanoo Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen.

Alla linkki Hannu Luotolan mielipidekirjoitukseen:
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jos-historia-ei-opeta-se-rankaisee/1469683