keskiviikko 24. elokuuta 2016

Historiallinen korruptiovyyhti?

Käräjäoikeus tuomitsi Helsingin rakennusviraston lahjusvyyhden päätekijät ehdolliseen vankeuteen – tunnustukset lievensivät tuomioita selvästi

Käräjäoikeus antoi ensimmäiset tuomionsa Helsingin rakennusvirastoa vuosia piinanneesta lahjusringistä.

Kaupunki
Benjamin Suomela / HS, Antti Hämäläinen ja Leif Rosas
Helsingin rakennusviraston lahjuskäräjillä on puitu useita eri urakoita. Vasemmalta ylhäältä lukien Herttoniemen metrovalvomo, Kallion pelastusasema, Latokartanon peruskoulu ja Pirkkolan uima- ja palloiluhalli.


Näihin Helsingin rakennushankkeisiin tuomiot liittyvät

 Kallion keskuspelastusaseman peruskorjausurakka
 Haapaniemenkadun veroviraston peruskorjausurakka
 Hietaniemenkatu 7–9:n korjausurakka
 Pirkkolan uima-ja palloiluhallin saneerausurakka
 Latokartanon peruskoulun, liikuntahallin ja väestönsuojan uudisrakennusurakka
 Latokartanon peruskoulun ja liikuntahallin takuuaikatyöt
 Herttoniemen metrovalvomon saneerausurakka
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut törkeistä petoksista viisi henkilöä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Helsingin rakennushankkeisiin vuosina 2004–2012 liittyneistä rikoksista, selviää HS:n hankkimista tiedoista.
Tuomittujen joukossa ovat huijausvyyhdin päätekijät. Tuomiot annettiin syyskuun puolivälissä.
Helsingin mukaan kaupungilta on huijattu rakennushankkeiden yhteydessä rahaa yhteensä reilun 540 000 euron edestä. Tämän lisäksi myös useat rakennusyhtiöt, kuten YIT ja Fira sanovat kokeneensa tuntuvia taloudellisia tappioita huijausten yhteydessä. Helsingin kaupunki ja rakennusyhtiöt vaativat tuomituilta tuntuvia korvauksia.
Esimerkiksi rakennusyhtiö YIT vaatii kolmea tuomittua maksamaan heidän noin 250 000 euron oikeudenkäyntikulunsa. Korvauksiin palataan erillisen vahingonkorvauksia koskevan oikeuskäsittelyn yhteydessä.
Tuomituille teoille yhteistä on, että niihin on liittynyt Helsingin rakennusviraston asiantuntijaorganisaation HKR-rakennuttajan projektinjohtajana toiminut, nyt 64-vuotias mies. Mies tuomittiin vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen sekä 70 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Se on tuomioista ankarin.
Jokaista rangaistusta lievensi oleellisesti se, että tuomitut henkilöt tunnustivat syytteessä kuvatut teot. Esimerkiksi projektinjohtaja olisi voitu ilman tunnustusta tuomita oikeuden näkemyksen mukaan kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen.
”Tunnustaja todetaan syylliseksi syytteessä todettuun tekoon, mutta tunnustaminen vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen. Hän saa siis tunnustamisesta huomattavan edun”, sanoi kihlakunnansyyttäjä Katri Lyytikäinen HS:lle.

Artikkeliin liittyvät

Tuomion mukaan tuomitut ovat huijanneet itselleen sekä kaupungin että rakennusyhtiöiden rahaa. Ketju on alkanut siitä, kun aliurakoitsijat ovat laskuttaneet pääurakoitsijalta kokonaan tai osittain perusteettomista töistä. Aliurakoitsijat ovat saaneet huijatun perusteettoman hyödyn esimerkiksi käteisenä rahana.
Järjestelyn onnistuminen on vaatinut, että pääurakoitsijoilla työskennelleet vastaavat mestarit, työpäälliköt ja työmaainsinöörit ovat tarkastaneet ja hyväksyneet perusteettomiksi tietämiään aliurakointilaskuja. Laskut ovat näin päätyneet pääurakoitsijayhtiön maksettavaksi.
”Perusteettomat aliurakoitsijoille tehdyt tai myöhemmin tehtävät suoritukset ovat näiden henkilöiden toimesta sisällytetty ainakin osittain HKR-rakennuttajalle annettuihin lisä- ja muutostyötarjouksiin”, käräjäoikeuden tuomiossa sanotaan.
”Tarjousten laatijat ovat vielä lisänneet tarjouksiin rakennusliikkeen hyväksi lasketun yleiskulun, joka on ollut 5–12 prosenttia tarjotusta lisä- tai muutostyöstä. Edelleen tarjouksille yleiskuluineen on laskettu arvonlisävero.”
HKR:n projektinjohtaja on tämän jälkeen huolehtinut siitä, että perusteettomat tarjoukset ovat hänen esittelystään hyväksytty HKR-rakennuttajassa.
Tarjousten hyväksyminen kuuluu HKR-rakennuttajassa projektinjohtajan esimiehenä toimivalle toimistopäälliköille. Poliisin esitutkinnassa pohdittiin, onko HKR-rakennuttajan toimistopäällikkökin syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Kihlakunnansyyttäjä Lyytikäinen päätti kuitenkin syksyllä 2015, ettei toimistopäällikköä vastaan nosteta syytettä. Hänen mielestään projektinjohtaja on erehdyttänyt häntä sekä muita toimistopäälliköitä lisä- ja muutostöiden tarjousten hyväksymisessä. Lue HS:n uutinen aiheesta täältä.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan projektinjohtajan toiminnan moitittavuutta korostaa rikoksen tekeminen huomattavan pitkällä ajalla, vastuullisen aseman hyväksikäyttö sekä menettelystä aiheutuneen taloudellisen vahingon huomattavan suuri määrä.
Tuomioista toisiksi ankarin määrättiin YIT:llä ja Firalla työpäällikkönä työskennelleelle 50-vuotiaalle miehelle. Hänet tuomittiin vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen rangaistukseen sekä 50 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Ilman tunnustusta hänelle oltaisiin voitu oikeuden mukaan tuomita kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistus.
Tämän lisäksi käräjäoikeus tuomitsi muun muassa YIT:llä vastaavana työnjohtajana työskennelleen 45-vuotiaan miehen vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Firalla vastaavana työnjohtajana työskennelleen 63-vuotiaan miehen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä Firassa työmaainsinöörinä työskennelleen 45-vuotiaan naisen neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Kihlakunnansyyttäjä Lyytikäinen sanoo, että tapauksessa on tällä haavaa 12 epäiltyä. Heistä pääosa on nyt tunnustanut tekonsa.
Nyt annetut tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia ja niihin voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen tai tekemällä ennakkopäätösvalituksen korkeimpaan oikeuteen.

Historiallista Peltomäen korruptiovyyhtiä aletaan puida oikeudessa – näin raha liikkui syyttäjän mukaan Vantaan rakennushankkeissa

Kaupunki


Suomen rikoshistoriassa harvinaisen suuri talousrikosoikeudenkäynti alkaa keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Vyyhdin ytimessä on Vantaan entinen kaupunginjohtaja ja maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd).
Tapauksessa on kyse siitä, millaisia etuja liikkui niiden vaikuttajien välillä, jotka päättivät, miten Vantaata rakennetaan.
Keskusrikospoliisi (krp) alkoi tutkia Peltomäen rahakytkyjä vantaalaiseen arkkitehtitoimistoon Forma-Futuraan ja sen omistajaan, rakennusarkkitehti Leila Tuomiseen kesällä 2011 sen jälkeen, kun HS oli paljastanut Peltomäen asuvan edullisesti Myyrmäessä Forma-Futuran omistamassa asunnossa.
Tapauksen tutkinta kesti krp:ssä yli kaksi vuotta. Syytteet luettiin lopulta kesällä 2015.
Krp:n tutkinta laajeni vakaviin epäilyihin lahjonnasta HOK-Elannossa ja muussa yritystoiminnassa. Tässä haarassa on kyse lahjusepäilyistä, josta keskiviikkona alkavassa oikeudenkäynnissä on epäiltyinä Tuominen ja HOK-Elannon entinen kiinteistöjohtaja Jari Leivo.
Kolmas haara on Vantaalla erityisen vahvassa asemassa olleen vuokra-asuntorakennuttaja VVO:n entiseen johtajaan ja vantaalaiseen kuntapoliitikkoon Tapio Päiviseen (sd) liittyvä lahjusepäily.
Kaikki rikoksista epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
HS kokosi yhteen kolmen tutkintahaaran ydinasiat.
1. Vantaan Jukka Peltomäki
Syytteet: Jukka Peltomäkeä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänen epäillään saaneen Leila Tuomiselta etuja noin 200 000 euron arvosta. Peltomäki, hänen vaimonsa ja kaksi poikaansa ovat asuneet Tuomisen tai Forma-Futuran asunnoissa.
Tuomista epäillään tässä haarassa törkeästä lahjuksen antamisesta.
Tästä on kyse: Peltomäen ja Tuomisen ystävyys ulottuu 1980-luvulle. Forma-Futura sai paljon suunnittelutöitä Vantaalla. Peltomäen epäillään edistäneen niitä ja käsitelleen kaavaprojekteja, joista hänen olisi kytköksen takia pitänyt jäävätä itsensä. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2006–2011.
Leila Tuominen myös siirsi syyttäjän mukaan vuosina 2007–2009 Peltomäen tilille yhteensä 80 000 euroa. Rahat käytettiin kesämökin rakentamiseen sekä veneen ja nelipyörän hankintaan.
2. HOK-Elannon Jari Leivo
Syytteet: Leila Tuomista syytetään tässä haarassa törkeästä kirjanpitorikoksesta ja lahjomisesta elinkeinotoiminnassa. Tuomisen epäillään lahjoneen HOK-Elannon entistä kiinteistöjohtajaa Jari Leivoa.
Tästä on kyse: Epäilyt Tuomisen laajoista lahjuksista myös yritysmaailmassa paljastuivat Vantaan Peltomäen tapausta tutkittaessa. Tapaukset nivoutuvat yhteen Tuomisen ja Forma-Futuran kautta.
Epäily liittyy Vantaan kaavoitukseen. Leivolle annettujen etujen arvo olisi yhteensä noin 112 000 euroa. Tapaus on tätä oikeudenkäyntiä laajempi, ja sen käsittelyä jatketaan myöhemmin erikseen.
Laajassa vyyhdissä entistä kiinteistöjohtajaa epäillään yhteensä noin miljoonan euron lahjusten vastaanottamisesta. Epäillyt rikokset ovat vuosilta 2005–2012.
Peltomäkeä ei epäillä rikoksesta tässä haarassa.
3. VVO:n Tapio Päivinen
Syytteet: Tapio Päivistä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Leila Tuomista epäillään tässä haarassa törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjomisesta elinkeinotoiminnassa ja rekisterimerkintärikoksesta.
Tästä on kyse: Päivisellä oli vuosikymmeniä kaksoisrooli VVO:n johtajana ja Vantaan johtavana kaupunkisuunnittelupoliitikkona. Hän oli myös kaupungin omistaman Vantaan Moottorirata Oy:n toimitusjohtaja.
Forma-Futuran epäillään rahoittaneen moottoriratahanketta antamalla sille noin 35 000 euroa mainostukea. Forma-Futura myös suunnitteli VVO:lle kiistanalaisia kaavamuutoksia. Päivinen osallistui kokouksiin, joissa kaavoja hyväksyttiin. VVO:lle luovutettiin vuosina 2003–2012 seitsemän kertaa enemmän tontteja kuin seuraavaksi suurimmalle yhtiölle. Tuominen myös osti VVO:lta asunnon, johon muutti yksi Peltomäen pojista.
Epäillyt rikokset ovat vuosilta 2007–2011.
Vantaan vyyhti on paraatiesimerkki korruptiosta
Vantaalaisen arkkitehtitoimiston Forma-Futuran ympärille kietoutuva lahjusvyyhti on ennen kokemattoman laaja suomalaisessa oikeushistoriassa.
Kaksi virkarikoksiin erikoistunutta rikosoikeuden professoria, Matti Tolvanen ja Pekka Viljanen, pitää moneen suuntaan laajenevaa tapausta paraatiesimerkkinä rakenteellisesta korruptiosta. Sitä vastaan Suomessa ei ole kunnollisia vastakeinoja, Tolvanen sanoo.
Ennen Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen (sd) lahjusepäilyjä on yleisesti haluttu ajatella, ettei Suomessa ole laajamittaista lahjontaa.
Tolvasen mukaan kyse on siitä, ettei sitä ole varsinkaan kunnissa havaittu järjestelmällisesti.
Kuntakorruptiossa on kyse siitä, että yritysten ja virkamiesten tai kuntapoliitikkojen edut kietoutuvat yhteen. Asiasta tietävillä ei yleensä ole halua puuttua etujen jakamiseen, koska siitä hyötyy jokainen osapuoli.
Vantaalla oli myös tapana, että kaupunki vaati rakennusliikkeitä palkkaamaan kaavasuunnittelijaksi arkkitehtitoimiston, ja alalla Peltomäen tiivis yhteys Forma-Futuraan oli tiedossa.
”Kansainvälinen rakenteellinen korruptio on usein juuri tämänkaltaista ja liittyy varsinkin rakennushankkeisiin”, Tolvanen sanoo.
Nyt alkava oikeudenkäynti voi Viljasen mukaan ”puhkaista ison kuplan”. Erityisesti pienissä kunnissa suuren yrityksen nousu määräävään asemaan on hänen mukaansa tavanomaista.
Suomessa voisi Tolvasen mukaan ottaa mallia vaikka Saksasta, jossa rakennusalan väärinkäytöksiä varten on luotu paljastusjärjestelmä. Siinä suuri merkitys on ulkopuolisella tilintarkastuksella ja läpinäkyvyydellä.
”Tyypillinen riskin paikka on asioiden ulkoistaminen. Silloin julkisuus häviää. Jos Suomessa siirretään nyt aiotusti kuntien toimintoja yhtiöihin, korruption riski kasvaa”, Tolvanen sanoo.
Yrityksissä säännöt ovat erilaiset kuin virkavastuulla toimittaessa, ja siksi lahjonta olisi vielä vaikeammin todistettavissa.
Uutena keinona sekä kuntien että yritysten työntekijöiden asemaa ilmiantajina tulisi Viljasen mielestä parantaa. Laissa pitäisi hänen mukaansa turvata se, ettei ilmiantaminen johda potkuihin. Peltomäen tapauksessa syytteitä ei nostettu muille virkamiehille. Viljasen mukaan kyse voi olla siitä, ettei alainen nyt ole velvollinen ilmiantamaan esimiestään.


Korruptio muuttaa muotoaan!
5.8.2016
Pääkirjoitus Kaleva

Korruption rakenne on Suomessa muuttumassa. Tiedon merkitys korruptiorikoksissa on kasvussa ja rahan merkitys vähenemässä.


Poliisiammattikorkeakoulun tällä viikolla julkistamassa tutkimuksessa poliisin tietoon tulleesta korruptiorikollisuudesta yhdeksi keskeiseksi lahjontatavaksi on noussut salassa pidettävän tiedon käyttö erilaisissa taloudellisissa hankkeissa ja etuuksien haalimisessa.

Yrityssalaisuuden tai virkavelvollisuuden rikkominen ja luottamusaseman väärinkäyttö ovat korruptiorikosten uusi suunta Suomessa.


Perinteinen rahavarojen väärinkäyttö on tutkimuksen mukaan edelleen yleisin korruption muoto Suomessa, mutta tietoon liittyvät tapaukset ovat kasvussa.

Neljä vuotta sitten tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa tiedon osuus hyödynnettävänä etuutena oli vähäisempi. Nyt se on runsas kolmannes kaikista tapauksista.

Yritykset ja julkinen sektori ovat siirtäneet toimintojaan tietoverkkoihin 2000-luvulla. Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden Suvi-Tuuli Mansikkamäen ja Vesa Muttilaisen tekemässä tutkimuksessa vuosien 2011–2014 korruptiorikollisuudesta huomautetaan, että kehityksen seurauksena mahdollisuudet rikoksentekoon ovat kasvaneet. Monilla on pääsy arvokkaisiin tietoihin, joita voi käyttää taloudellisesti hyväksi.

Usein tapaus on kehittynyt niin, että yrityksen korkeassa asemassa oleva henkilö on käyttänyt luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen. Erääksi korruptiotyypiksi on tutkimuksen mukaan noussut myös salassa pidettävän virkatiedon paljastaminen, vaikkapa henkilörekisteririkokset.

Molempien yhteenlaskettu osuus on 37 prosenttia tutkitusta korruptiorikollisuudesta eli varsin korkea. Epäilyjä on paljon enemmän, mutta tapausten epäselvyyden vuoksi näytön hankkiminen on vaikeaa eikä syytekynnys ylity.


Yhteiskunnan pitää tarttua uudenlaisen lahjontamuodon tuomiin uhkiin. Heti alkuun syyteharkinnan kynnystä on tietokorruptioepäilyissä voitava madaltaa.

Lisäksi tietojärjestelmissä tulee ottaa huomioon teknisen tietoturvan ohella myös, kuka saa mitäkin tietoa käyttöönsä. Tiedon hallinta on vastuutettava selkeäksi.

Tutkimus osoittaa, että silmiä ei kannata ummistaa, vaikka Suomi on ollut vuodesta toiseen kunniakkaasti kärkisijoilla, kun on listattu maailman vähiten korruptoituneita maita.

Lahjontaa tutkivan Transparency International -järjestön tutkimukset korruption alhaisuudesta ovat kiistämättömiä ja niistä on syytä iloita, mutta ne mittaavat ainoastaan julkisen sektorin korruptiota. Mittaukset antavat liian puhtoisen kuvan suomalaisesta korruptiosta.

Paljon jää varjoon, sillä lukuun ei oteta esimerkiksi hyvä veli -verkostoja tai lahjontaa yritystoiminnassa. Rikosepäilyt painottuvat nykyisin entistä enemmän yritysten välisiin ja sisäisiin tapauksiin. Lahjontaa esiintyy yhä runsaammin myös säätiöissä, yhdistyksissä ja asuntoyhtiöissä.


Suurimpia ongelmia ovat kuntien tarjous- ja urakkakilpailut!

Kuntien päätöksenteossa suurena ongelmana ovat korruptio ja hyvä veli -toiminta, etenkin pikkukunnissa, joissa kaikki tuntevat toinen toisensa. Suurimmat ongelmat ovat kunnissa suoritetut tarjous- ja urakkakilpailut. Poliittista kenttää edustaa lähes aina yksi suuri poliittinen ryhmittymä, joka käyttää poliittista valtaa surutta.Yhdyn täysin Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Erkki Niemisen ja Ylen alla oleviin  juttuihin.

Kuntalehdessä Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Erkki Nieminen kertoo tarkastuslautakunnan antaneen kaupungille eettiset ohjeet korruption torjuntaan. Eettiset ohjeet korruption torjuntaan tulisi laatia kaikissa kunnissa - jopa ohjeiden pitäisi tulla pakollisiksi. Näitä Erkki Niemisiä ei taida muista kunnista löytyä? Kunnissa on tarkastuslautakuntia ja sisäisiä tarkastajia, joilla ei ole loppujen lopuksi yhtään mitään virkaa. Nämä edellä mainitut populat koostuvat lähes poikkeuksetta samasta kaveriporukasta. Näitä porukoita ohjailevat puolueet, jotka sanelevat mihinkä asiaan saa puutua ja mihinkä taas ei missään nimessä saa ottaa kantaa? Ilpo

Tässä katkelma jutusta:

 "Lahden tarkastuslautakunta puuttuu kertomuksessaan myös korruptioon. Puheenjohtaja Niemisen mukaan päätöksenteon läpinäkyvyydestä kannattaa pitää ääntä, vaikka yleinen käsitys on, ettei Suomessa ole korruptiota.



- Korruption torjuntaan tarvitaan nykyistä vahvempi strateginen suunnitelma ja tiukempia sanktioita, Nieminen toteaa.
Tarkastuslautakunta suosittaa, että Lahden kaupunkikonsernille laaditaan rakenteellisen korruption vastainen toimintaohjelma, jossa kartoitetaan riskit ja määritellään ennalta ehkäiseviä eettisiä ohjeita.
Nieminen kysyy, voiko rakenteellinen korruptio vaikuttaa esimerkiksi sijaisena toimivan esittelijän toimintaan tilanteissa, joissa hän on esiteltävästä asiasta eri mieltä esteellisenä olevan esittelijän eli esimiehensä kanssa.
Toinen ajankohtainen keskutelunaihe on kuntien nimeämien edustajien toiminta eri yhteisöissä. Milloin he muuttuvat näiden yhteisöjen edustajiksi kunnissa ja alkavat lobata niiden puolesta? Voiko näissä tilanteissa olla kyse rakenteellisesta korruptiosta?
Kilpailutuksissa tulee usein esiin tilanne, että voittajan ratkaisee laatu eikä halvin hinta. Niemisen mukaan laatupisteiden antaminen on usein tulkinnanvaraista mutu-tuntumaa ja saattaa johtaa tuttavan suosimiseen.

- Esimerkiksi kaupunki myi Lahden asemapäällikön talon 15 000 euron pohjahinnalla, vaikka paljon korkeampikin tarjous annettiin. Laatutekijöiden sanottiin vaikuttavan." 

Suomessa ei ole korruptiota, eihän? No, se riippuu, mitä korruptiolla tarkoitetaan, ja miten sitä mitataan. Mutta ennen kaikkea se riippuu vallankäytön läpinäkyvyydestä.


Tammikuussa julkaistiin maailman tunnetuimman korruptiomittauksen, Corruption Perception Index (CPI), vuotta 2015 koskevat tulokset. Niiden mukaan korruptio on lähinnä kehitysmaita koskeva ongelma. Mittauksen kärjestä löytyvät taas kerran sellaiset maat kuin Tanska, Suomi ja Uusi-Seelanti.
Tulokset kuvaavat huonosti todellisuutta. CPI ottaa huomioon vain julkisella sektorilla esiintyvän korruption, ja senkin lähinnä rikoslaissa kriminalisoidun lahjonnan osalta. Jos tuomioita ei tule, ja niitä harvemmin tulee, niin maa kuin maa saa helposti puhtaat paperit.
 
Tämä on poliittisen korruption laajuutta ja esiintymismuotoja arvioivan käsikirjan, Routledge Handbook of Political Corruption (2015), keskeinen tulos.
Tähän kirjaan toivoisin suomalaisten tarttuvan. Käsityksemme korruption esiintymismuodoista on kohtalokkaalla tavalla harhainen. CPI-mittaus ylläpitää käsitystä, että kaikki on hyvin ja että mihinkään korjaaviin toimiin ei tarvitse ryhtyä.
 
Miten korruptio sitten pitäisi ymmärtää? Laaja-alaisemman määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan annetun valta-aseman väärinkäyttöä omaksi tai porukan eduksi. Näin määriteltynä korruptio tulee varsin lähelle osaksi politiikan vallankäyttöä, jonka läpinäkyvyydessä on vielä paljon toivomisen varaa myös taloudellisesti pitkälle kehittyneissä maissa.
Mutta toki valtaa käytetään muualla kuin avoimesti poliittisissa instituutioissa, kuten eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Myös suuryritykset, etujärjestöt ja media voivat korruptoitua ja vääristää vallankäyttöä erilaisten eliittien eduksi.
 
Toistaiseksi nämä instituutiot on kuitenkin onnistuttu pitämään lähes tyystin korruptiota koskevan keskustelun ulkopuolella. Yksi keskeinen syy siihen on korruptiomittarin, CPI:n, hegemonia.
Korruptiomittarista itsestään on tullut ongelma.
CPI syyllistää kehittyvät maat niille tyypillisestä katukorruptiosta ja vapauttaa kehittyneet maat niille tyypillisestä institutionaalisesta korruptiosta. Siksi esimerkiksi monet veroparatiisit näyttäytyvät CPI-mittauksessa lähes puhtaina.
 
On vaikea uskoa, että tämä valtasuhteiden vääristely olisi tahatonta. Juuri CPI:n kaltaista mittaria tarvitaan siihen, että rakenteellinen korruptio ei valikoituisi julkisen keskustelun kohteeksi.
Myös korruptiosta koskevan lainsäädännön kehitys on ollut hidasta. Avainongelma korruption torjunnassa on edelleen rankaisemattomuus. Lainsäädännöllä asia olisi helposti korjattavissa, mutta vatuloinniksi on sekin mennyt.
 
Tämä koskee myös Suomea. OECD:n lahjonnanvastainen sopimus valmistui vuonna 1997. Mutta yhä edelleen Suomella on ainakin 13 sopimuksen edellyttämää lakikorjausta tekemättä. Ei siis mikään ihme, että korruptiotuomioita ei ole tullut.
Aivan oma ongelmansa on Saksa, jossa lahjontakulut sai vuoteen 1997 asti vähentää tuloksesta ennen verotusta. Senkin jälkeen laiva on kääntynyt todella hitaasti. Vasta 2015 Saksa ratifioi YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen vuodelta 2003.
 
Myös EU on epäonnistunut. EU:n itälaajentumista ja EU:n uutta talouskurihallintoa perusteltiin muun muassa korruption torjunnalla. Mutta toisin on käynyt: korruptio on vain lisääntynyt ja institutionalisoinut tavalla, jota kukaan ei ole osannut ennakoida.
Monellekaan ei näytä tulleen mieleen, että länsimainen demokratia ja sen ylläpitämät instituutiot voisivat olla keino, jota suuren mittaluokan korruptio edellyttää.
 
Kanadalainen valtio-opin professori Mark E. Warren kuvaa tätä mahdollisuutta käsitteellä ”kaksinaamainen pois sulkeminen”. Ensin poliittinen eliitti käynnistää politiikkaohjelmia ”syrjäytyneiden integroimiseksi”. Sitten sama eliitti korruptoi ne instituutiot, joiden tehtäväksi on annettu integrointi.
Tästä näyttäisi lähes aina olevan seurauksena jotakin sellaista, jonka tuloksena eliitti voi lopulta entistä paksummin. Vastaavasti ne, joiden piti hyötyä politiikkaohjelmista, voivat entistä huonommin. Syrjäytyneisyys ja sivullisuus lisääntyvät. Usko syrjäytymistä ehkäiseviin instituutioihin hiipuu.
Puhutaanko tässä salaliitosta? Ei puhuta. Tässä puhutaan kaksoisrooleista ja eturistiriitojen institutionalisoimisesta.
 
Lopputulos voi toki näyttää salaliiton kaltaiselta, mutta korruptoituneet poliitikot eivät juuri koskaan tunnustaudu osaksi ongelmaa. Kuten eivät myöskään heidän vastapuolensa, lobbarit.
Heidän mukaansa ongelma nousee edustuksellisesta demokratiasta itsestään: pitkälle kehittyneessä ja ristiriitaisten näkemysten leimaamissa yhteiskunnissa päätöksentekokyky voidaan turvata vain ei-julkisten ja keskinäiseen luottamukseen perustuvien epämuodollisten järjestelyjen avulla.
Jos tästä seuraa, että keskinäisten etuisuuksien luottamuksellisesta jakamisesta tulee maan tapa, niin siihen voidaan kohdistaa vain moraalista kritiikkiä. Käytännössä maan tavalle ei ole vaihtoehtoa, jos päätöksentekokyky halutaan säilyttää, he sanovat.
 
Olisiko markkinamekanismista vaihtoehdoksi? Ei olisi. Uuden, markkinajohtoisen julkishallinnon myötä meillekin on syntynyt vakava pyöröoviongelma: yksityisen ja julkisen intressin haltijat tapaavat nykyään vaihtaa paikkaa sillä seurauksella, että myös lainvalmistelusta on tullut yksityisten suuryritysten hallitsema prosessi. Mitään erityistä julkista intressiä ei enää ole.
Siksi Bo Rothstein, yksi kirjan kirjoittajista ja Ruotsin tiedeakatemian pitkäaikainen jäsen, on jopa ehdottanut taloustieteen Nobelin taloustieteen palkinnosta luopumista. Hänen mielestään palkinto ylläpitää korruptiivista ajattelua.
Poliittinen korruptio on sopimiskysymys. Ja sopimisen edellytykset ovat nyt paremmat kuin koskaan.
Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja Transparency Suomi ry:n aktiivi.

Hyytävä raportti Suomesta: Korruptio saa rehottaa rauhassa

Poliisin tietoon tulleet virkarikosepäilyt ovat kasvaneet päätähuimaavaa vauhtia 2000-luvulla. Tuoreen korruptioraportin mukaan Suomessa on tutkittu useita huomiota herättäneitä rikoskokonaisuuksia, mutta tästä huolimatta korruption torjuntaan on panostettu meillä poikkeuksellisen vähän.
Virkarikosepäilyjen määrä on kasvanut pitkään. Viime vuonna kirjattiin ennätykselliset 1 139 rikosta.  
Eniten lisääntyivät virkavelvollisuuden rikkomisepäilyt yli 20 prosentilla. Iso kasvu johtuu viranomaisrekisterin väärinkäytöstä, joita myös MTV Uutiset on paljastanut.  
Virkavelvollisuuden rikkominen  942
Virkasalaisuuden rikkominen  64
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen  57
Virka-aseman väärinkäyttäminen  47
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen  22
Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen   7
Yhteen rikosasiaan voi sisältyä useita eri rikosnimikkeitä ja
rikoksesta epäiltyjä henkilöitä.

Virkarikoksista tehtiin kaikkiaan 469 rikosilmoitusta, kun vielä vuonna 2000 kirjattiin vain 156 rikosasiaa.
Korruptioraportin mukaan luottamusaseman väärinkäyttöepäilyjä kirjattiin kaikkiaan 37 rikosasiaa. Nämä rikosepäilyt ovat yrityksille ja muille yhteisöille vakava uhka, sillä taloudellisten menetysten lisäksi niihin liittyy usein myös mainetta ja julkisuuskuvaa koskevia uhkia.

Virkamiestä lahjottiin 10 vuotta

Urakoitsijat tarjoavat päätöksentekijöille tai poliitikoille osan urakkasummasta saadakseen urakan itselleen.
Lahjusrikosepäilyissä lahjontaa kohdistuu sekä julkisen sektorin virkamiehiin, että yritysten väliseen tarjouskilpailuun.
Europolin mukaan ammattirikolliset osaavat hyödyntää myös julkista rahoitusta ja sitä kautta saatavia tukia muun muuassa uusiutuvassa energiassa. 
Korruptiokysely johtajille
Kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys EY teki vuonna 2014
korruptiota koskevan kyselytutkimuksen suomalaisille liike-elämän ja hallinnon johtavissa asemassa
oleville henkilöille (N=113). 

Korruptiota havaitaan omissakin organisaatioissa, mutta sitä ei koeta henkilökohtaisesti ongelmana. 
Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että rakennus- ja
kiinteistöalalla esiintyy korruptiota ja yli puolet oli sitä mieltä, että sitä esiintyy myös politiikassa.

Etenkin julkisen sektorin yhtiöissä työskentelevät arvioivat, että poliitikot ottavat vastaan lahjuksia.
Suomessa myös sopivaksi katsottu edustustarjoilu osoittautui anteliaammaksi kuin muissa Pohjoismaissa
Lähde: Poliisi
Poliisin raportti nostaa esille esimerkkinä Helsingin Rakennusvirastoa koskevan juttuvyydin. Poliisin tutkinta paljasti lahjonnan kestäneen lähes vuosikymmenen. Projektinjohtajan asunnosta löytyi toistasataa tuhatta euroa käteistä piilotettuna.
Raportin mukaan suomalaisessa haastattelututkimuksessa hyvä veli -verkostot ovat vakava ongelma.

Suomessa ei torjuta korruptiota

Kansainvälisesti verraten Suomessa on panostettu korruption torjuntaan poikkeuksellisen vähän.
Luvut eivät aina kerro koko totuutta: Suomi oli vielä viime vuonna kolmannella sijalla vähiten korruptoituneiden maiden listalla Transparency Internationalin kansainvälisessä korruptiobarometrissa.  
Tämä johtuu siitä, että Suomelle ominainen rakenteellinen korruptio jää piiloon barometrissä.
Kunnissa on korruptioriski

Pääkirjoitus
Helsingin Sanomat
Vantaa joutuu käyttämään pitkää pesuohjelmaa, kun se jyystää puhtaaksi omistamansa Myyrmäen urheilupuisto -yhtiön jäljiltä kovin harmaaksi pinttynyttä likapyykkiä. HS kertoi tiistaina, että Myyrmäen urheilupuiston talousepäselvyydet ovat hyvin laajoja. Ongelmia on kestityksissä, vuokrasuhteissa, avustusten jakamisissa ja palvelujen ostoissa. Luottamusasemaa ja vaikutusvaltaa on saatettu käyttää väärin, ja kyse voi olla jopa rangaistavasta lahjonnasta.
Tapaus on muistutus siitä, että muuallakin kuin Vantaalla on pohdittava jatkuvasti, lisäävätkö yhtiöittäminen ja ulkoistaminen korruptioriskiä. Kuntalaisten rahojen väärinkäyttö voi piiloutua liikesalaisuuksien ja hyvä veli -verkoston taakse, eikä valvonta selvästikään aina tarraa ongelmiin ajoissa.

Kuntien yhtiöissä sovitellaan yhteen varsin erilaisia kulttuureita. Vaikka yhtiö toimisi bisnesympäristössä ja tavoittelisi palvelujen tuottamisen lisäksi voittoa, sitä koskevat samat eettiset säännöt kuin koko kuntakonsernia. Vaatii johtamista, että se myös ymmärretään.
On kaikkien etu, että kuntien palveluja tuotetaan tehokkaasti yhtiöissä. Kuntalaisten rahaa ei kuitenkaan käytetä niin kuin se olisi yksityistä, saati omaa.

Suomen menestys riippuu mittaustavasta

Kansainvälisen kansalaisjärjestön Transparency Internationalin (TI) vuosikatsauksen mukaan Suomessa on toiseksi vähiten korruptiota maailmassa. Puhtaiden maiden ykkösenä jatkaa Tanska. Suomen jälkeen tulevat Ruotsi ja Uusi-Seelanti.
TI arvioi 168 maan korruptiotilanteen. Huonoin se on Somaliassa, Afganistanissa ja Pohjois-Koreassa. Suurin putoaja on Brasilia. Suomi sai sadasta mahdollisesta pisteestä 90; kaikista tutkituista maista kaksi kolmasosaa sai alle 50 pistettä.

Kansainvälisissä vertailuissa tarkastellaan yleensä ”katutason korruptiota”, jossa tavallinen kansa lahjoo viranomaisia arkensa sujuvoittamiseksi. Sellaista tapaa Suomessa ei ole, ja siksi Suomi on kestomenestyjä myös teollisuusmaiden järjestön OECD:n vertailuissa. Tosin TI huomauttaa, että Suomen pitäisi parantaa suojeluaan korruption paljastajille, jotka nyt voivat joutua vaikeuksiin ja saada potkut ja ehkä syytteenkin, jos lahjusepäily kaatuu.

Suomessa tyypillisenä korruption muotona pidetään rakenteellista korruptiota. Näin arvelevat muun muassa Vaasan yliopisto, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Keskusrikospoliisi KRP. Rakenteellisen korruption tutkimuksissa on Suomessa tunnistettu kolme riskisektoria: poliittinen järjestelmä, virkanimitykset sekä yhdyskuntasuunnittelu ja rakennusala.

Kun kunnat ja valtio yhtiöittävät toimintojaan, julkisen sektorin avoimuuden periaate voi hävitä yksityisen sektorin liikesalaisuuden periaatteelle. Liikesalaisuuksien taakse voi kätkeytyä myös rakenteellista korruptiota. Suomessa ei myöskään ole kriminalisoitu vaikutusvallan väärinkäyttöä, joten sitä voi vain paheksua.

Erilaiset eturyhmät pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin. Tällainen lobbaus on keskeinen osa yhteiskuntien toimintaa, mutta vain harvoin se on niin läpinäkyvää kuin esimerkiksi eduskunnassa, jossa kaikista kuulemisista valiokunnissa jää jälki. KRP arvioikin, että suurin osa korruptiorikoksista jää Suomessa yhä piilorikollisuudeksi. Kansainvälisesti verraten korruption torjuntaan panostetaan Suomessa poikkeuksellisen vähän – koska korruptiota aidosti uskotaan olevan hyvin vähän.


Hallitus aikoo suitsia hyvä veli-verkostoja. Vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi. Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen.Vaikutusvallan väärinkäyttöä voisi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Tähän asti Suomi on vastustanut uutta korruptiopykälää.

Suomi ei ole säätänyt vaikutusvallan väärinkäyttöä rikokseksi, vaikka Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco on kehottanut Suomea siihen jo vuosia sitten.
Nyt vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta on Ylen tietojen mukaan hallituspuolueiden välillä periaatteellinen sopu.
Oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps.) on Ylen tietojen mukaan halua viedä lain valmistelua eteenpäin.

Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa

Mahdollisen uuden lakipykälän sisältö ei ole vielä selvillä. Hallituspuolueiden keskusteluissa on ollut esillä esimerkkejä, joihin uutta pykälää kaivataan. Ministerin tai kansanedustajan avustajalle voidaan tarjota palkkiota tai etua, jotta hän vaikuttaisi esimiehensä päätökseen. Myös puolueen työntekijää voidaan käyttää samanlaisena apurina.

Tyypillisesti vaikutusvallan väärinkäytössä on kolme osapuolta: henkilö, joka haluaa vaikuttaa päätökseen, vaikutusvaltainen välimies ja päättäjä.
Vaikutusvaltainen välimies saa palkkion tai muuta etua, kun hän ajaa toimeksiantajansa etua pyrkimällä vaikuttamaan päättäjään. Esimerkiksi rakennusyrittäjä voi käyttää apunaan jonkin puolueen työntekijää, kun haluaa saada aikaan mieleisensä kaavapäätöksen.
Vaikutusvaltainen henkilö voi myös kaupata omaa vaikutusvaltaansa: "Minulla on vaikutusvaltaa, voin vaikuttaa ministerin päätökseen."
Todennäköisesti rikokseksi säädettäisiin niin vaikutusvallan osto kuin sen myyntikin. Jo niiden yritys voisi tulla rangaistavaksi.

Vaikutusvallan väärinkäyttöä voi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle.

Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla halutaan puuttua taustakorruptioon, salaiseen ja epäasialliseen kabinettivaikuttamiseen. Se ei ole suoraa lahjontaa, jossa lahjusta tarjotaan virkamiehelle tai poliitikolle. Se ei ole myöskään ammattimaista vaikuttamista, lobbausta, jossa pelataan avoimin kortein.
Uusi rikoslain pykälä koskisi sellaisia tapauksia, joihin nykyisillä pykälillä ei pystytä puuttumaan.
– Kyllä meidän täytyy näitä aukkopaikkoja täyttää, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti toteaa.

Suomi luetaan maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Korruptio on täällä hienovaraisempaa ja piilee usein sosiaalisissa verkostoissa.  Siksi uudelle pykälälle nähdään tarvetta.
– Se selventäisi käsitettä korruptiosta, koska tällä hetkellä lainsäädännössä tunnetaan vain lahjoma ja virkavelvollisuuden laiminlyönti, virka-aseman väärinkäyttö, korruption vastaisen Transparency International Suomi -järjestön puheenjohtaja Jarmo Mielonen arvioi.

Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle

Uutta korruptiopykälää on pidetty tarpeettomana muun muassa siksi, että nykyiset lahjus- ja virkarikossäännökset katsotaan riittäviksi. Niissä on nähty kuitenkin myös porsaanreikiä.
Muun muassa keskusrikospoliisi on kaivannut uutta pykälää. Se helpottaisi krp:n mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän korruption selvittämistä ja tuomiolle saamista. Lahjonnassa käytetään apuna välimiehiä, joiden tarkoitus on hämärtää, mistä on kyse ja kuka on lopullinen edunsaaja.
Myös rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti pitää rajat ylittävää rikollisuutta tärkeänä syynä uuden pykälän säätämiseksi.
– Näen suurimman tarpeen näissä rajat ylittävissä tapauksissa. Jos Suomen rikoslainsäädäntö ei ole tältä osin linjassa yleisen kansainvälisen suuntauksen kanssa, oikeudenkäyntejä tullaan siirtämään niihin maihin, joissa rangaistavuus ulottuu myös vaikutusvallan väärinkäytön tai kaupittelun tapauksiin.

Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan

Suomi hyväksyi lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen vuonna 2002, mutta teki siihen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman.  Se on säilytetty, vaikka pykälän säätäminen on ollut Suomessa useasti esillä.
Eduskunta antoi vuonna 2010 ponnen, joka edellytti, että vaikutusvallan väärinkäytöstä valmistellaan kiireesti lakiehdotus.

Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä päätyi siihen, että vaikutusvallan väärinkäyttöä ei ole tarpeen kriminalisoida.
Uutta lakipykälää on vastustettu erityisesti siksi, että sen kirjoittaminen riittävän tarkaksi on koettu hyvin vaikeaksi. Se ei liene silti ylivoimaista, sillä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa vaikutusvallan väärinkäyttö on kriminalisoitu.
Uuden pykälän vastustajat ovat katsoneet, että se voisi vaarantaa ammattimaisen vaikuttamisen, lobbauksen.

Asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen välillä on kuitenkin selvä pesäero.  Vaikutusvallan väärinkäyttöön kuuluu olennaisesti salassa toiminen ja maksaminen, kun ammattimainen lobbari toimii avoimin kortein.
Uuden pykälän kirjoittamisessa on tehtävä myös tarkkaa rajanvetoa sananvapauden ja poliittisen vaikuttamisen kaltaisten perusoikeuksien kanssa.
– On varmasti mahdollista muotoilla täsmällisyyden vaatimuksen täyttävä säännös. Asiahan menee joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti arvioi.

Ei kommentteja: