Uusi lakikaan ei pelasta K-S Valokuituverkkoja!

Tämän floppauksen myöntämistä olemme odotelleet jo useamman vuoden. Meille jotka täällä Keski-Suomen kunnissa olemme tämän hulluuden tienneet, ei tämä uutinen ollut yllätys. Kun katsoo näitä valtavia rahasummia jotka on upotettu kyseisiin hankkeisiin niin herää kysymys, että missä on nämä rahat? Missä on valtiovallan vastuut tämän järkyttävän rahantuhlauksen suhteen? Eikö tämä pitäisi tutkia, ja syylliset saada vastuuseen? Viitasaaren ei tule lähteä mihinkään sellaiseen laajakaistahankkeeseen jossa nämä pienet maksukyvyttömät operaattorit ovat mukana.

Toivon että valtakunnalliset operaattorit tarjoutuisivat hoitamaan Viitasaaren laajakaistahankkeet.

 

Valtion laajakaistahanke floppasi - miljoonia veroeuroja pumpataan maaseudulle

Perjantai 29.9.2017/ Iltalehti

Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.

• Valtio nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien tukea.
• Valtio uusi laajakaistayhteyksien tukipäätös asettaa syrjässä asuvat eriarvoiseen asemaan.
• Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aloittama laajakaistahanke on niin suurissa vaikeuksissa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien julkista tukea.
Tukipolitiikan muutos kesken hankkeen on epämieluisa uutinen monelle syrjäseuduilla asuvalle suomalaiselle. Jopa tuhansia euroja kiinteistä laajakaistayhteyksistään vanhan tukipolitiikan aikana maksaneet eivät saa minkäänlaista korvausta.
Ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että laajakaistan jo hankkineet eivät tule saamaan korvausta.
Pullisen mukaan ennen tukipolitiikan muutosta kiinteä laajakaistaliittymä on syrjäseuduilla maksanut 100-2 000 euroa. Joissain tapauksissa yksittäiset kotitaloudet ovat maksaneet laajakaistastaan jopa 4 000-5 000 euroa.

Hanke floppasi

Aikaisemmin tukea on saanut kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asunnosta. Heinäkuun puolivälissä voimaan tulleessa laajakaistatukilain muutoksessa tukikelvoton osuus lyhennettiin sataan metriin.
Valtion laajakaistahanke oli alun perin nimeltään ”Laajakaista kaikille 2015”. Hankkeen flopattua nimi muutettiin kaikessa hiljaisuudessa ”Nopeaksi laajakaistaksi”.
- Alkuperäisessä ohjelmassa oli iso oletus, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät toteuttamaan näitä hankkeita. Näin ei ole käynyt, ja se on hidastuttanut sekä rajoittanut hankkeen etenemistä, Pullinen toteaa.
Laajakaistayhteyksiä ovat pääasiassa rakentaneet ja tarjonneet kuntalaisille pienet alueelliset yhtiöt, joille liiketoiminta on ollut usein tappiollista. Esimerkiksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy joutui pyytämään omistajiltaan eli paikallisilta kunnilta osakeannilla viisi miljoonaa euroa keväällä, jotta yhtiön taloustilanne paranisi.

Markkinaehtoisuus?

Vanhasen hallituksen tavoitteena oli tarjota sadan megabitin laajakaista 99 prosentille suomalaisista kodeista ja yrityksistä kahden kilometrin etäisyydelle vuoteen 2015 mennessä. Vanhasen hallitus luotti, että suurin osa nopeista laajakaistayhteyksistä hoituisi ilman tukia markkinaehtoisesti.
Tässä oletuksessa tapahtui hankkeen suurin epäonnistuminen. Viestintäviraston tilastojen mukaan vuonna 2016 ainoastaan 51 prosentilla kotitalouksista oli tarjolla vähintään sadan megabitin laajakaistayhteys.
Pullisen mukaan laajakaistalain muutos tehtiin, kun laajakaistayhteyksiä tarjoavat yritykset toivoivat tuen lisäämistä.
- Toisaalta alkoi vähän näyttää siltä, että saadaanko vanhoilla ehdoilla käytettyä kaikkea sitä rahaa, mitä eduskunta on myöntänyt, Pullinen toteaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan laajakaistahanketta oli rahoitettu kesään 2015 mennessä valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista noin 132 miljoonalla eurolla ja lisäksi epäsuorasti kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.
Valtion osuus koko hankkeesta on 66 miljoonaa. Valtion tuen jakamisesta vastaava Viestintävirasto oli myöntänyt laajakaistatukea hakeneille teleyrityksille vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 50 miljoonaa euroa.

Uudet analyysit

Julkisilla investoinneilla on tähän mennessä saatu kiinteä laajakaistayhteys eli käytännössä maahan kaivettu valokuitukaapeli 83 000 kodin ja yrityksen ulottuville. Tavoite oli julkisen tuen avulla kaivaa valokuitukaapeli kahden kilometrin päähän noin 130 000 osoitteeseen.
Enemmistö syrjäseutujen asukkaista ei ole kuitenkaan hankkinut laajakaistaa, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla korkeintaan kahden kilometrin päässä. Julkisin varoin tuettuja laajakaistaliittymiä oli vuonna 2016 käytössä 30 300 kappaletta.
Parhaillaan viestintävirasto laatii analyysejä uuden tukipolitiikan pohjaksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa maakunnittain uusien ehtojen mukaiset kilpailutukset. Oletus on, että laajakaistaliittymien hinnat tulevat laskemaan syrjäseuduilla.
- Voisi olettaa, että kun tukikelpoisuuden osuus kasvaa, niin se antaa edellytyksiä hintojen laskemiselle, Pullinen toteaa.
Pullisen mukaan nyt on myös toiveita, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät mukaan hankkeeseen.
- Nyt olen kuullut, että valtakunnalliset toimijat harkitsevat entistä vakavammin osallistumista kilpailutuksiin, Pullinen toteaa.

TEPPO KUITTINEN

 

Vain kallis valokuitukaapeli saa julkista rahaa - valtio käynnistää uuden laajakaistahankkeen epäonnistuneen tilalle

Perjantai 29.9.2017/ Iltalehti

Kesään 2015 mennessä valtio oli tukenut kaivaus- ja asennustöitä kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

• Laajakaista 2015 -hanke on osoittautunut kalliiksi.
• Tukea on myönnetty ainoastaan kiinteälle laajakaistayhteydelle, ei mobiililaajakaistalle.
• Valtio on käynnistämässä nyt uutta laajakaistahanketta.

Valtio on käynnistämässä uutta laajakaistahanketta, vaikka entinen on vielä käynnissä. Kyseessä on uuden kansallisen laajakaistastrategian laatiminen. Siinä aiotaan välttää pahoin epäonnistuneen Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen virheet.
Nykyisen hankkeen ehdot rajaavat kaikki langattomat laajakaistayhteydet julkisen tuen ulkopuolelle. Tukiehtojen mukaan tuettavan laajakaistayhteyden tulee olla kiinteä ja tarjota vähintään sadan megabitin nopeus.
Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi laajakaistaverkon rakentamiseksi jäi valokuitukaapelin kaivaminen maahan. Tämä linjaus on työllistänyt merkittävästi koneurakoitsijoita ja laajakaista-asennuksia suorittavia yrityksiä eri puolella Suomea.
Työn suuresta määrästä kertoo, että kesään 2015 mennessä valtio oli tukenut kaivaus- ja asennustöitä kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

Nopeudet riittävät

Valtakunnallisten matkapuhelinoperaattoreiden mobiililaajakaistat jäivät ilman tukea, sillä liiketoiminnan katsottiin menestyvän ilman tukeakin. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että syrjäseuduilla matkapuhelinverkkojen datanopeudet ovat hyvin alhaisia, koska matkapuhelinverkon lähettimiä ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa jokaiseen niemeen ja notkoon.
Ilman tukea on jäänyt myös entisen nmt-matkapuhelinverkon pohjalle rakennettu Ukkonet-palvelu. Nmt-verkon radiotaajuudet ovat matalia, minkä vuoksi yhdellä lähettimellä voidaan kattaa paljon suurempi pinta-ala kuin nykyisillä 4g-matkapuhelinverkoilla.
Edullisemmin rakennettavissa oleva nmt-verkko ei voi kuitenkaan tarjota yhtä nopeita yhteyksiä kuin 4g-verkot. Ukkonet tarjoaa tällä hetkellä korkeimmillaan 50 megabitin langatonta laajakaistaa ja tällöinkin kotitalouden tulee sijaita riittävän lähellä lähetintä. Matkapuhelinoperaattorit tarjoavat 4g-verkoissaan jopa 300 megabitin maksiminopeuksia
Dataa, ei siis puheluita, eikä tekstiviestejä, välittävän Ukkonetin hitain yhteys tällä hetkellä on kymmenen megabittiä. Se riittää käytännössä lähes jokaiselle kotitaloudelle. Esimerkiksi suositun Netflix-palvelun mukaan jo viiden megabitin nopeus riittää hd-tasoisen elokuvan tai tv-sarjan katseluun.
Etälääkäripalvelut pohjautuvat videopuheluihin. Suosittu Skype-videopuhelupalvelu suosittelee hd-tasoiseen videopuheluun 1,5 megabitin laajakaistayhteyttä.

"Ei suljeta pois"

Ukkonet-palvelua tarjoava vuonna 2014 perustettu dataoperaattori Ukkoverkot kehittää parhaillaan verkkoaan yhdessä Nokian kanssa. Käytännössä tarkoitus on hyödyntää 4g-teknologiaa vanhan nmt-verkon radiotaajuuksilla, jotta Ukkonetin laajakaistayhteydet saadaan entistä nopeammiksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön kehittämisyksikön johtaja Risto Murto toteaa, että uudessa laajakaistastrategiassa tullaan ottamaan huomioon myös Ukkonetin kaltaiset vaihtoehdot.
- Strategiatyö on vasta alkamassa, mutta se on selvää, että mitään teknologiaa ei suljeta automaattisesti pois. Olennaista on, että minkälaiset palvelut eri laajakaistateknologioilla voidaan tarjota suomalaisille. Esimerkiksi että ovatko etälääkäripalvelut mahdollisia syrjäseuduilla asuville tietyllä teknologialla, Murto toteaa.

TEPPO KUITTINEN

Kuinka käy Multian ja yhdeksän muun Keski-Suomen Valokuituverkoissa olevan kunnan laajakaista tukipäätöksien? Hankkeen jokainen kunta antoi 100% :n lainatakauksen verkon rakentamiseen. Todennäköisesti tulee lisää tukihakemusten hylkäyksiä, ja jopa maksettujen tukien takaisin perintää. Valokuituverkkojen tilanne näyttää todellakin murheelliselta.

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Multia 7.6.2017

(Dnro 1020/941/2013)

Viestintävirasto hylkää Keski-Suomen Valokuituverkot

Oy:n maksuhakemuksen ja jättää kokonaisuudessaan

maksamatta Multian laajakaistahankkeelle myönnetyn

valtion tuen viimeisen erän.

Viestintävirasto myönsi 4.2.2013 laajakaistarakentamisen tukea

Multian laajakaistahankkeelle.

Viestintävirasto katsoo, että laissa säädetyt edellytykset maksun

hakemiselle viivästyneenä ovat täyttyneet.

Tukipäätöksen ehtojen mukaisesti hankkeelle voi kohdistua julkista

tukea enintään 66 prosenttia hankkeen tukikelpoisista

kustannuksista. Multian laajakaistahankkeen vahvistetut tukikelpoiset

kustannukset ovat 1 604 445 euroa. Hankkeelle kohdistuvan

julkisen tuen enimmäismäärä voi siten olla enintään

1 058 934 euroa. Multian laajakaistahankkeelle kohdistuu Multian

kunnan takaamaa julkiseksi tueksi katsottavaa rahoitusta

1 993 601 euroa sekä Multian kunnan laajakaistatukilain mukaista

kuntaosuutta 128 355 euroa. Näin ollen Multian laajakaistahankkeelle

kohdistuvan julkiseksi katsottavan tuen määrä

ilman valtion tukea on yhteensä 2 121 956 euroa, joka ylittää

laajakaistatukilaissa sekä valtiontukipäätöksessä asetetun hankekohtaisen

julkisen tuen enimmäismäärän.

Viestintävirasto jättää maksamatta Multian laajakaistahankkeelle

myönnetyn valtiontuen viimeisen erän kokonaisuudessaan,

koska Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n Multian laajakaistahankkeelle

kohdistuvan julkiseksi katsottavan rahoituksen osalta

ei ole noudatettu Multian laajakaistahanketta koskevan tukipäätöksen

ehtoja maksamisen edellytyksenä olevan muun julkisen

rahoituksen määrästä.

 

kotimaa 21.04.2017

Lähes joka kolmannella julkista tukea saaneella laajakaistayhtiöllä talousongelmia

Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista toimijoista lähes joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Nämä yritykset odottavat nyt helpotusta tilanteeseensa vireillä olevasta lakimuutoksesta.
Lakimuutos pienentäisi rahoituskuluja myös niiltä yrityksiltä, joiden hankkeet maakuntien liitot kilpailuttivat ennen 21.11.2012 voimaan tullutta laajakaistatukilain muutosta.
– Vanhan lain aikaan käynnistetyt hankkeet ovat tosi hankalassa tilanteessa. Lakihan parani jo, ja nyt odotamme uutta lakimuutosta, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkoista.
Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanne on toimijoista haasteellisin, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
– Käsittääkseni muilla yhtiöillä ei ole akuuttia kriisiä.
Aikaisemmin ongelmia oli eniten Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, mutta Pullisen mukaan velkasaneeraukseen pääsy on vakauttanut sen tilannetta.
Ongelmia ovat aiheuttaneet erityisesti rakentamisen odotettua korkeampi hinta, rahoituskustannukset ja lainojen lyhyet takaisinmaksuajat, selviää Viestintäviraston marraskuussa tekemästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan tukea saaneista 21 yhtiöstä tai osuuskunnasta kahdeksalla on joko haastava tai epävarma taloustilanne. Nämä toimijat ovat vastanneet yhteensä 35:stä valtion tai EU:n tukemasta laajakaistahankkeesta. Tilanne ei Pullisen mukaan ole merkittävästi muuttunut.
Tilanne on haasteellinen Keski-Suomen Valokuituverkoilla, Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulla, Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalla, Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnalla ja Ranuan Kuituverkot Oy:llä. Epävarmaksi kuvaillaan Andelstaget Optowestin ja Kairan Kuitu Oy:n tilaa.
Pullisen mukaan ei ole mahdotonta, että jokin yhtiöistä kaatuisi. Silloin liittymän omistajien tilanteen ratkaisisi konkurssipesä.

Jopa sadan prosentin takaus

Lakimuutoksessa tilannetta helpottaisi muun muassa tuki-intensiteetin nousu, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkkojen Janne Paunonen.
– Tuki-intensiteetti nousisi 66 prosentista 90 prosenttiin ja tuesta 50 prosenttia voisi saada etukäteen, kun tukipäätös on tehty.
Nämä muutokset on tehtiin jo edellisessä lakimuutoksessa, mutta ne eivät koske sitä ennen kilpailutettuja hankkeita.
– Tavoitteena olisi, että 90 prosentin tuki-intensiteettiä voitaisiin soveltaa kaikille hankkeille, jopa sellaisille, joille tukea on jo maksettu. Tämä tarkoittaisi sitä, että nämä hankkeet voisivat saada jopa sadan prosentin kunnan takauksen. Silloin yhtiöt voisivat hyödyntää edullisempia lainaehtoja, kertoo Pauli Pullinen.
Ministeriö ehdottaa lakiesityksessä myös, että väestötiheyteen perustuva rajoitus poistettaisiin. Lisäksi verkon tukikelvottoman osuuden pituus lyhennettäisiin kahdesta kilometristä sataan metriin.
– Tämä tarkoittaisi, että tukiosuus jonkin verran nousisi, sanoo Pullinen.
Lakiesitys on nyt eduskunnassa ja myös Euroopan komission pureksittavana. Ministeriö lähetti komissiolle lisäselvityksiä viimeksi viikolla 14 eli huhtikuun alussa.
Yksi lain uudistuksen syistä ovat Pullisen mukaan juuri laajakaistayritysten talousvaikeudet.
– Toinen syy on se, että hankkeet eivät ole kauhean hyvin edistyneet ja olemme saaneet palautetta, että tukiehdot ovat aika haastavat.

Osa kunnista ottanut riskejä

Osa laajakaistahankkeisiin osallistuneista kunnista on ottanut merkittäviä riskejä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan viime vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan tähän vaikuttivat osaltaan kuntien maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset.
– Alun perin kuntien piti osallistua laajakaistahankkeiden rahoitukseen vain tietyllä rahoitusosuudella, joka vaihteli kahdeksasta prosentista 33:een, mutta tämä ei aina riittänyt hankkeiden rahoittamiseksi. Tällöin kunnat tukivat hankkeita lainoituksella ja takuilla. Laajakaistahankkeet oli kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi ja toimimaan terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta. Jos hankkeeseen on pistetty paljon kunnan rahaa, mutta kannattavaa liiketoimintaa ei synny, tämä vaikuttaa kunnan talouteen, sanoo tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Moni laajakaistayritys on joko kokonaan tai osittain alueensa kuntien omistama.
– Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi mukaan otettu, pohtii Mattila.
Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajia ovat alueen kunnat holding-yhtiön kautta.
– Jos tilanne pahenisi niin se voisi vaikuttaa sielläkin. Keskusteluja omistajakuntien kanssa käydään koko ajan, jotta ne tietävät, missä mennään, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kaikki kunnat eivät ole lähteneet mukaan hankkeisiin.

3,7 euroa per metri

Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena oli saada nopea laajakaista jokaiseen kotiin Suomessa. Hanke alkoi vuonna 2008.
Alun perin kaikkien tukien piti olla myönnetty vuoden 2015 loppuun mennessä, nyt vuoden 2019.
Tukea on myönnetty vain haja-asutusalueille, joilla asuu vähemmän kuin 5,4 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Valtion tai EU:n tukia saaneista laajakaistahankkeista oli vuoden 2016 loppuun mennessä valmistunut 136. Tukea oli silloin myönnetty yhteensä 74,2 miljoonaa euroa.
Laajakaistaverkkoa oli vuoden 2016 lopussa rakennettu 20 000 kilometriä. Valtion tai EU:n tukea oli myönnetty noin 3,7 euroa per rakennettu verkkometri.

Minna Harmaala /Uutissuomalainen

• laajakaista

Ei tällaista pidä sallia

Nigerialaiskirjeissä uhrille tarjotaan muun muassa uskomattoman hyvältä kuulostavaa liiketoimintaa. Tämä on tullut mieleeni seuratessani Keski-Suomessa vuosia vellonutta uutisointia laajakaistasta, aluksi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja nyttemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH)/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) osalta.
Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ovat käräjillä Kuuskaistan kanssa. Kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama KSVH/KSVV osti vuonna 2014 yhdellä eurolla Kuuskaistan verkkoliiketoiminnan velat ja vastuut sekä on rahoittanut toimintaansa kunnilta saamillaan varoilla.
Näyttää siltä, että raskaasti velkaisen yhtiön tie on nousemassa pystyyn kesällä. Kassassa ei liene rahaa, yhtiöltä perätään saatavia, eikä rahoituspäätöksiä näytä olevan tulossa tilannetta helpottamaan.
Yhtiön tulevaisuus perustuu ensinnäkin toiveajatteluun valtiontuista. Viranomaisten on kuitenkin noudatettava lakia. Lisäksi yhtiön sijoitusten tulee täyttää markkinaehtoisuuden osalta Viestintäviraston asettamat tuottovaatimukset.
Toiminta perustuu toiseksi toiveajatteluun laajakaistatukilain (jo viidennestä!) muutoksesta. Tämä ei toteutune tarkasteltaessa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä 1.6.2017 lainmuutoksesta. EU:n ja Suomen lait eivät vain taivu toiveeseen. Kolmanneksi toiminta perustuu toiveajatteluun kasvavista liittyjämääristä ja suurista tuotto-odotuksista.
Kunnilta on lypsetty rahaa yhtiöön useaan otteeseen: kuntien tukiraha, kuntien sijoitus osakepääomaan, kuntien takaamat lainat, johdannaissopimuksen takaaminen ja osakeantiin osallistuminen.
Kuntien asukkaat on asetettu samalla keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, samoin kaupalliset yhtiöt, sijoitettaessa verorahoja keskimäärin 40 000–60 000 euroa yhden kiinteän laajakaistan liittyjän kustannuksiin! Näillä yhtiöön jo sijoitetuilla kymmenillä miljoonilla euroilla olisi tuettu paremmin kuntien ydintehtävien toteutusta. Kriisikuntarajakin olisi etäämpänä.
Ei tällaista holtitonta yhteisten verovarojen käyttöä pidä sallia. Viranomaisten on syytä tutkia tehtyjen päätösten lainmukaisuus. Toistan aiemmin (KSML 9.5.) kirjoittamani: ”Tämä hanke jää historian kirjoihin keskeneräisenä ja kelvottomasti johdettuna sekä yhteiskunnan varoja vastuuttomasti tuhlaavana. Tämä puuha pitäisi puhaltaa poikki enempien vahinkojen välttämiseksi.”
Hannu Luotola
Saarijärvi

Vastuutonta toimintaa laajakaistahankkeessa

”Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee pieleen. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.”
Näin kirjoitti 16.11.2010 Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen Laajakaista 2015 -hankkeen toteutusmallista. Kirjoitus on osoittautumassa todeksi – ja on ollut totta jo vuosia laskutaitoisille. Poliitikot sen sijaan elävät toivemaailmassa odottaen pelastavaa lakia (menossa viides laajakaistalainmuutos), Petäjävedenkin kunnanjohtajakin (KSML 29.4.) heidän joukossaan.
Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Vaikein tilanne on Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä (KSVV), jonka toimitusjohtaja kiertää kuntia aamulypsyllä uusia miljoonia hakemassa. Päivä- ja iltalypsyt tulevat aikanaan.
”Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi koskaan mukaan otettu.” totesi Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastusneuvos Matti Mattila (KSML 21.4.).
Keski-Suomessa hankkeen varjolla on ajettu kuntia ahdinkoon. Kymmenkunta kuntaa on ottanut kontolleen yli 30 vuoden ajaksi kymmenien, ehkäpä satojen miljoonien eurojen vastuut laajakaistaverkoista, joiden käyttäjämaksut eivät kata edes ylläpitokustannuksia.
Verkkojen rakentaminen ei kuulu kuntien tehtäviin. Kriisikunniksi ajautuminen on todennäköistä. Mikä on koulu- ja muiden välttämättömien investointien toteutusmahdollisuus tässä tilanteessa?
Poliittisten päättäjien pitäisi toimia kukkaron vartijoina ja tulevaisuuden tekijöinä. Näinkö sitä tehdään?
Kotitalouksien velkaantumisaste jatkaa huolestuttavaa nousuaan. Valtiontalouden velkaantuminen jatkuu jyrkkänä, samoin kuntien osana julkista taloutta. Vieläkö kuntien velkataakkaa halutaan laajakaistahankkeella lisätä?
Hyväksyvätkö kuntalaiset, että joillekin subventoidaan yhteys kymmenillä tuhansilla euroilla (esim. Multian 96 liittymää, a’ 40 000 euroa), kun toimiva yhteys on saatavissa kohtuullisella hinnalla (10–30 euroa/kk) kaupalliselta operaattorilta langattomana? Suuria tiedonsiirtoyhteyksiä tarvitsevat yritykset hoitavat tarpeensa kiinteillä yhteyksillä.
Kunnissa on toimittu epäeettisesti (painostusta, salailua) hankkeen epäkohtia esiin tuovia kohtaan. On hyvä muistaa, mitä oikeuskansleri Jaakko Jonkka on todennut (Yle 14.4.):
”Kaikessa virkatoiminnassa on lakia tarkoin noudatettava.” ”Kuntien tarkastuslautakuntien jäsenten pitäisi pystyä tunnistamaan arveluttavat toimintatavat kunnan toiminnassa”. ”Poliittisella ohjauksellakin on rajansa”.
Tämä hanke jää historian kirjoihin keskeneräisenä ja kelvottomasti johdettuna sekä yhteiskunnan varoja vastuuttomasti tuhlaavana. Tämä puuha pitäisi puhaltaa poikki enempien vahinkojen välttämiseksi.
Hannu Luotola
Saarijärvi