Valokuitu Keski-Suomi! Verkkoyhtiölle annetut rahoitukset olivat laittomia! KHO.

Multian kunnalle elokuussa annettu KHO:n päätös todennäköisesti vaikuttaa kaikkien kymmenen omistajakunnan Keski-Suomen Verkkoholding/ Valokuituverkoille myönnettyihin lainatakauksiin.  Näistä kunnista suurinosa antoi lainatakauksen Multian kunnan tavoin myös  kakkosvaiheeseen eli keskus-taajamaan yhtäaikaa tukikelpoisen alueen kanssa. KHO: n päätös mm. tällä syyllä kumosi Multian päätöksen. Tämä KHO:n päätös tulee ottaa vakavasti, koska verkkoyhtiön pystyssä pysyminen on nyt todella vaarassa kuntien laittomien päätöksien vuoksi.

Tämän KHO:n päätöksen saaminen kesti yli kolme vuotta, siksi tämän pitkän käsittelyn aikana ehdittiin tehdä kunnissa vielä useita uusia kuituverkkon rahoituspäätöksiä. Esimerkiksi yhtiölle kuntien antamat lainat ehdittiin muuttaa Svop-sijoituksiksi, mutta nämäkin päätökset tulevat kumoutumaan lähes varmasti tällä KHO:n päätöksellä. Myös useana vuotena ovat omistajakunnat pumpanneet velkaiselle yhtiölle lisää rahaa osakeostoilla yhtiön pohjattomaan kaivoon. Nämäkin päätökset ovat osissa omistajakunnista hallinto-oikeuden päätöksellä täytäntöönpanokiellossa.

Petäjävesi oli ainoa järkevä kunta, joka jäi valtuuston päätöksellä osake-antijunasta pois. Nähtäväksi tulee, kuinka tässä lopulta tulee käymään. Ainakin vahinkoa on tullut kunnille miljoonia euroja.
Usean kunnan valtuustoissa ja hallituksissa sekä yksittäisisissä  kuntalaisissa on pieni sitkeä joukko yrittänyt näitä virheellisyyksiä tuoda julki jo vuosia, mutta aivan turhaan. Tätä porukkaa on vain mollattu mediassa ja kuntien tiedotuksissa sekä kuntien antamissa vähättelevissä ja puutteellisissa lausunnoissa. Kuuliaiset kuntalaiset ja päättäjät ovat uskoneet sokeasti kunnanjohtajien selvityksiin, jotka loppujen lopuksi eivät pitäneet paikkaansa.

Nyt pitäisi kaivaa kaikki kuntien Hallinto-oikeuksiin laittamien valituksien lausunnot. Näistä nähtäisiin se tosiseikka, kuinka huonoa ja virheellistä on kuntien virkamiesten lainsäädännön tuntemus.
Huonointa on kuitenkin se että aina kärsijöinä on kuntien veronmaksajat ja lakisääteiset palvelut, joista kuntien tappiot tullaan kattamaan.

   
Keuruu peruuttamassa laajakaistapäätöksensä
Keuruun kaupunginhallitus 3.9.2018. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto peruuttaa päätöksensä 16.11.2015 §53 kokonaisuudessaan valokuituverkkohankkeissa esiintyneiden ongelmien ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vaikean rahoitustilanteen vuoksi. Keuruun kaupungin ei ole perusteltua liittyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkaaksi ja osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistahankkeeseen.


Suur-Keuruulehti 27.8.2018
Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut ratkaisua: Multian takauspäätös verkkoyhtiölle kumottu

Multian kunnan valitus, joka koski Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisua valokuituverkon takausta koskevassa asiassa, meni nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
KHO piti voimassa hallinto-oikeuden syyskuussa 2015 tekemän ratkaisun, jonka nojalla Multian verkkoyhtiölle tekemä takauspäätös kumottiin.
Multian kunnanvaltuusto päätti tammikuussa 2015 myöntää enimmäismäärältään 1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle. Lainalla rahoitettaisiin valokuituverkon rakentamista Multian kunnan alueelle.
Rakennettavan laajakaistaverkon operaattorina toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, joka on taattavan lainan ottaneen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n määräysvallassa.

Multialaiset Pasi Koppinen ja Sauli Mäkelä valittivat asiasta hallinto-oikeuteen. Koppinen oli tuolloin kunnanvaltuutettu ja Mäkelä varavaltuutettu. Heidän mielestään päätös oli syntynyt  virheellisessä järjestyksessä, sillä takauksessa ei ole otettu huomioon Euroopan komission valtiontukisäännöksiä.

Hallinto-oikeus totesikin päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä ja kumosi sen syyskuussa 2015.
Multian kunta valitti hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua.
Korkein hallinto-oikeus katsoo, että vaikka Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainasta antama omavelkainen takaus ja kyseisen yhtiön Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta arvioituina peräkkäisiä toimenpiteitä, niitä voidaan pitää yhtenä toimenpiteenä.
Oikeuden mukaan "toteutettu väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytyksen kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän eli Multian kunnan ja tuensaajan välillä, vaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myönnetyn taloudellisen edun ja kunnan omavelkaisesta takauksesta mahdollisesti johtuvien tulonmenetysten välillä on katsottava olevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavoin riittävän välitön liityntä".
Hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan, että taattavalla lainalla rahoitetaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy liiketoimintaan liittyviä investointeja, joten kyseinen yhtiö saa valikoidusti hyötyä kyseisestä rahoitusjärjestelystä.

Suur-Keuruu ei tavoittanut Multian kunnanjohtaja Erkki Pyökkimiestä kommentoimaan asiaa. Ylen haastattelussa Pyökkimies sanoo, että kunta käsittelee KHO:n tekemän päätöksen hallintoelimissään ja arvioi kokonaistilanteen sen perusteella.
Keski-Suomen Verkkoholding -yhtiön tilinpäätöksessä puolestaan arvioidaan, että jos Multian tekemä takauspäätös ei saa lainvoimaisuutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, verkkoyhtiö pyytää Multian kuntaa tekemään uuden takauspäätöksen.

Kotimaa 22.08.2018 

Laajakaistarakentaminen: KHO kumosi Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholdingille antaman takauksen

Vuosia jatkunut vääntö Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle myönnetystä omavelkaisesta takauksesta päättyi Multialla, kun KHO:kin kumosi kunnan valituksen. 

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston tammikuussa 2015 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi noin miljoonan euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle. Samalla kunta päätti olla mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä.
Järjestelyt liittyivät Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen.
Jo Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi takauspäätöksen syntyneen valtiontukisäännösten soveltamiseen liittyvällä perusteella virheellisessä järjestyksessä. Päätöstä tehtäessä ei oltu selvitetty mahdollisten EU:n valtiontukisäännösten olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamista takausratkaisuun. Kunta valitti tästä KHO:een.
KHO:n käsittelyn yhteydessä kunta ilmoitti, että tukisäännösten tarkastelu oli tehty jo aiemmin, kun valtuusto päätti valokuituverkon rakentamis- ja rahoitusjärjestelyistä. KHO totesi kuitenkin, ettei asiakirjoista käy ilmi tällaista tarkastelua tehdyn missään vaiheessa.
Edelleen KHO totesi takauksen liittyneen laajakaistahankkeen kakkosvaiheeseen, joka koski ainakin osittain kaupallista, valtiontukikelvotonta aluetta.
Oikeus näki, että kunnan Verkkoholdingin lainasta antama omavelkainen takaus ja Verkkoholdingin edelleen Valokuituverkoille myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta peräkkäisiä toimia, mutta niitä voidaan EU-artiklan mukaan pitää taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta yhtenä toimenpiteenä.
KHO:n mukaan Keski-Suomen Verkkoholdingin ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen toteuttama väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytysten kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän ja -saajan välillä. Näin kunnan omavelkaisen takauksen ja valokuituverkkoyhtiölle myönnetyn taloudellisen edun välillä on katsottava olevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu "riittävän välitön liityntä".
Kunnalle ei makseta sen vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Sen sijaan kunta joutuu maksamaan korvaamaan kulut toiselle henkilöistä, jotka alun perin valittivat kunnan päätöksestä.

Päivi Liimatainen

Tässä linkki KHO:n päätökseen:

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1534749991069.html

16.11.2017

Keski-Suomessa on tällä hetkellä lähemmäs kymmenen  valitusta laajakaistan rakentamisesta eri Hallinto-oikeuksissa! Valitukset ovat tehneet usean kunnan kuntalaiset ja valtuutetut.

"Valtuustopäätös, vaikka on saanut lainvoiman, ei ole automaattisesti laillinen"

Onko nämä valituksissa olevat isot riskit huomioitu?

Keski- Suomen kunnissa viime vuosien aikana on Hallinto-oikeus kumonnut tai estänyt täytäntöönpanokiellolla useita laajakaistasta tehtyjä laittomia päätöksiä:

Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. 

Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella.Tästäkin päätöksestä on täytäntöönpanokielto. Asia vietiin vielä Multian kunnan lähettämänä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa on myös toinen kuituyhtiöön liittymiseen liittyvä päätösasia. Näistä valituksista on tulossa päätökset lähiaikoina. Yhtiön talouteen on aivan varmasti näillä tulevilla päätöksillä valtava merkitys. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.

Viitasaarella Hallinto-oikeus on kumonnut  kunnan laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä. Myös Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen viivyttelemättä.

Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä.

Saarijärvellä ovat laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet lähes koko ajan. Useimmissa Laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää.

Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Nyt Kuuskaista on pääsemässä vastuistaan kuin koira veräjästä eli velkasaneeraukseen. Tämä tarkoittaa puhtaasti sitä, että liittymät ja kuntien etumaksut etukäteen maksaneet kuntalaiset ja kunnat eivät tule saamaan rahojaan milloinkaan takaisin.

Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kyseisen yhtiön aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät uuteen perustettuun yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana. 
Keuruulla on valitus sisässä Verkkoyhtiöön liittymisestä.

Tällä hetkellä on riittävästi  päätöksiä eri oikeusasteilta mikä on mennyt tässä verkkoprojektissa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle verkkoyhtiölle? On myös ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään verkkoyhtiön kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin.

Kummallisinta on myös se, että kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia verkkoyhtiössä olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Kuinka käy näiden kuntien talouden jos takaukset laukeavat niskaan?

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€          Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€                             Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.


Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Tässä vielä Markus Kauppisen kirjoitus Seutu-lehdessä 15.11.2017

Avustuskin voi olla valtiontukea

Huopanan-Keihärinkosken alueelle on haettu tukea 488 000 euroa ja Vuorilahdelle 77 000 euroa valokuituverkkojen toteuttamiseen

Viime viikolla kaupunginvaltuustossa äänestettiin siitä, tulisiko keskustaajamaan suunniteltavan valokuituverkon rakentajan talous selvittää. Ilpo Manninen(ps) sai esityksensä taloudellisen tilan selvittämisestä puolelle kolme muuta valtuutettua.
Vaikka esitys ei ottanut tuulta alleen, syntyi asiasta kuitenkin keskustelua. On myös mahdollista, että taloudelliset edellytykset selvitetään esityksen hylkäämisestä huolimatta.

Olennaista on kysymys siitä, onko Isoaholle, Kurkelaan ja keskustaan suunnitellun valokuituverkon rakentajalle myönnettävä 300 000 euron tuki julkisen tahon antamana valtiontukea. Jos tätä maksua pidetään valtiontukena, rakentajayrityksen taloudellinen tila pitää selvittää.

Osana valtuustokeskustelua kaupunginjohtaja Janne Kinnunen totesi, ettei avustus ole valtiontukea. Kinnunen tarkensi Seudulle, ettei asiaa ole lopullisesti ja kattavasti arvioitu, koska kilpailutuksen toteuttamisen lopullisesta mallista ei ole vielä päätetty.

-Kaupunki suojaa omat taloudelliset riskinsä suunnitellusti maksamalla avustuksen vasta jälkikäteen, kun verkko on toimintakykyinen.

-Jos kyseessä on valtiontuki, ei tälläinen oman maksun suojaaminen riitä. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle ei voida maksaa avustusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtiontukisäännöt koskevat lukuisia erilaisia toimenpiteitä. Toimenpide katsotaan valtiontueksi, jos tukea tai avustusta myönnetään valikoivasti tietylle yritykselle tai yrityksille taloudelliseen toimintaan.

Kilpailutus rakentajien välillä voi vaikuttaa asiaan Viitasaarella. EU:n valtiontukisäännösten mukaan avoin ja syrjimätön kilpailutus, johon ei liity ehtoja, voi jäädä valtiontuen määritelmän ulkopuolelle. Komission tiedonannossa säännösten ulkopuolelle jäävälle maksulle on kuitenkin myös muita ehtoja.

Perusteet sille, että mahdollinen avustus ei sisällä valtiontukea, on kuitenkin syytä kirjata päätöksen esittelyyn.

Kolmen Viitasaaren kylän alueelle suunnitellaan kuituverkon rakentamista Keski- Suomen Valokuituverkot Oy KSVV) toimesta. KSVV on hakenut ely- keskuksen EU:n maaseutuohjelmasta tukea Huopanan- Keihärinkosken alueelle jopa 488 000 euroa ja Vuorilahdelle 77 000 euroa.

Ely-keskuksen maaseutu-asiantuntija Veli Koski kertoo, että hakemuksia ja tuen myöntämisen edellytyksiä ei ole vielä tarkasti tutkittu, Kosken mukaan myös taloustilanne selvitetään säännösten mukaan