Viitasaaren laajakaistastasta hallinto-oikeudelle lähetetyt valitukset v. 2014-2015!

Tässä linkki Viitasaarelta syksyllä hallinto-oikeudelle vuonna 2015 lähetettyyn valitukseen:

https://drive.google.com/file/d/0B9mPMaWUufF7YnJfNjVkd1B1QVk/view?usp=sharing

Vuoden 2014 valitus:

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

Kunnallisvalitus

Päätös johon muutosta haetaan:

Viitasaaren kaupunginvaltuusto14.4.2014 § 38

Viitasaaren kaupungin pääomasijoitus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä ja takaus sen vastuista sekä välillinen osallistuminen määräysvaltaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä

Perusteet:

1.      Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

A. Laajakaistan varanneita valtuutettuja oli päättämässä asiasta valtuustossa.

Jos laajakaista toteutuu esitetyllä tavalla,

yhteiskunnan tuki liittymää kohti on useista tuhansista jopa kymmeniintuhansiin euroihin.

Hankkeen kokonaishinta on 12,9 milj. euroa. Vaikka kaikki Viitasaaren taloudet, n. 3000,

liittyisivät laajakaistaan, yhteiskunnan tuki liittyjää kohti olisi 4000 euroa. Tästä valtaosa

tai jopa kaikki on kaupungin kautta tulevaa tukea. Näinollen intressijääviys on kiistaton.

B. Suunnitellussa hankkeessa operaattorina toimiva Kuuskaista ei ole missään vaiheessa

antanut tietoa ennakkoon liittyneiden määrästä. Valtuutetuilla ei ole siis ollut kaikkea

tarvittavaa tietoa päätöksen pohjaksi tai tieto on ollut jopa harhaanjohtavaa.

C. Virallista päätöstä EU:n laajakaistatuesta alueelle ei ole olemassa- Valtuustolle tuki esiteltiin kuitenkin varmana osana rahoitusta, joten päättäjille annettiin harhaanjohtavaa tietoa. Liite 1

D. Päätöksen kohdassa 8 valtuusto siirtää asian lopullisen päättämisen kaupunginhallitukselle. Kaupungin hallintosäännöstä ei löydy kohtaa, jolla näin mittava päätös voitaisiin siirtää yksin hallituksen ratkaistavaksi.

E. Nyt tehty päätös on uusi liiketoimintakauppa, joten operaattori olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaan.

2. Päätös on muutoin lainvastainen

A. Kunnan myöntämä takaus kunnan ulkopuoliselle yhtiölle on mahdollista jos,

a. Takaukseen sisältyvä riski ei ole kunnan kantokykyyn nähden liian suuri

b. Takauksen realisoituminen ei saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta

c. Kunnan edut on turvattu riskit asianmukaisesti kattavalla vastavakuudella

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle myönnettävän ensimmäisen vaiheen. 7,9 milj. euron takaus on, ottaen huomioon Viitasaaren kaupungin taloudellisen tilanteen (kriisikunnan mittareina olevasta kuudesta kriteeristä neljä on jo täyttynyt) kohtien a ja b vastainen.Takaukselle ei ole osoitettu kohdan c mukaista vastavakuutta. Valokuitua on asennettu kaupungin alueelle vasta 15 km.

Takaus on siten kuntalain 2 § vastainen.

B. Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n sopimuksen

mukaiset laajakaistayhteydet ovat valmistuneet joulukuussa 2006 alueen 53 kylään.

Tämä hanke sai julkista rahoitustukea Euroopan Unionilta ja seudun kunnilta.

Nyt esitetty hanke toimisi samalla maantieteellisellä ja liiketoiminta-alueella ja mm.

mahdolliset EU-tuet tulisivat käytännössä samanlaiseen hankkeeseen. Liite 2

C. Hanke kaatui jo syksyllä 2013 Osuuskunta Kuuskaistan maksukyvyttömyyteen.

Osuuskunta oli hakenut tukipäätöstä ilmeisen tietoisena edellytystensä puuttumisesta.

Osuuskunnan tilinpäätökset useilta lähivuosilta ovat olleet tappiollisia. Liite 3 Mavi.

 Hallinto-oikeudenpäätös 28.1.2015

Asiassa esitetyn perusteella ei näin ollen ole edellytyksiä katsoa, että puheena
oleva valtuuston päätöksen kohta tarkoittaisi jotain muuta kuin valtuuston toimivallan
siirtämistä kaupunginhallitukselle. Koska toimivallan siirtäminen ei
perustu valtuuston hyväksymään johtosääntöön on valtuuston päätös toimivallan
siirtämisestä kuntalain 14 §:n 1 momentin vastainen.
Kaupunginvaltuuston päätös on tämän vuoksi lainvastaisena kumottava.

Lisätty 16.4. ja 9.6.2014 

Edelleenkin Viitasaari, ja Kuuskaista roikkuvat takiaisen lailla tässä todella epävarmassa, riskialttiissa ja velkaisessa projektissa. Finnveran poisjäänti kyseisestä projektista oli viimeinen niitti, kertoohan se siitä ettei edes valtion 100 prosenttisesti omistama takauslaitoskaan luottanut kyseiseen projektiin. Finnveran ilmoitettua hankkeesta luopumisesta, olisi silloin pitänyt Viitasaaren välittömästi puhaltaa peli poikki, ja alkaa miettimään toisenlaista vaihtoehtoa laajakaistan toteuttamiseksi. Aikaa olisi vielä riittänyt tukien saamiseksi ja kaapelit olisivat jo maassa. Kuitenkin hankketta vietiin vain yksisilmäisesti tällä mallilla ja mikään muu vaihtoehto ei kelvannut.

Viimeisimmässä esityksessä Viitasaaren maksuosuus ykkösvaiheessa tulisi olemaan 7,9 milj.€ ja kakkosvaiheessa n. 5 milj.€ eli yhteensä vajaa 13 milj.€.

Kuuskaistan velat ovat tiettävästi miljoonissa, ja lehtikirjoituksien mukaan yhtiö on konkurssikypsä. Nämä velat ainakin osin siirtyisivät tälle uudelle perustettavalle laajakaistayhtiölle.
Velkojen siirtymisestä oli maininta viimeisimmässä tilintarkastuspaperissa. Myöskin Kuuskaistan käräjäjutut usean sadantuhannen korvauksista ja entisen toimitusjohtajan petostuomiot eivät hankkeen uskottavuutta ainakaan lisää. Mistähän nämä korvaukset hoidetaan?

Mitä vähemmän on kuntia lähtemässä mukaan, sen suuremmat vastuut todennäköisesti kasautuvat näille jäljelle jääville kunnille. Viitasaari olisi nyt jos olisi mukana ylivoimaisesti hankkeessa suurin maksaja, ja hankkeen mahdollisesti kaatuessa myös suurin häviäjä. Jotenkin tuntuu, että tässä Viitasaaren väkisin mukana oloon sisältyy nyt jotakin muutakin, mieleeni tulee ensimmäiseksi jonkin poliittisenryhmittymän uskottavuuden näyttäminen.

Petäjäveden kunnanjohtaja sai omalta kunnaltaan käskyn jäädä hankkeenvetäjän paikalta pois, koska kunnan omat asiat vaativat kunnanjohtajalta täysipäiväisen hoidon. Petäjävedelläkin on jätetty valitus Hallinto-oikeuteen. Hankkeen vetäminen on työllistänyt vetäjää kuulemma kovasti. Nyt on Viitasaari kunnostautunut aktiivisimpana hankkeen puolesta puhujana, ja vt.toimitusjohtajakin on löydetty Viitasaarelta.

Ihmettelen vielä, eikö Viitasaarella hälyytyskellot soi vaikka useissa suurimmissa kunnissa on hankkeesta luovuttu isojen riskien takia. Hanke haisee myös pahasti ylihinnoitetulta, johtuen todennäköisesti siitä, että Kuuskaista oli ainoa tarjouksen jättäjä. Riskianalyysit ovat laittaneet kunnat puntaroimaan riskien todellista tilaa, ja voisiko olla jokin riskittömämpi ja huokeampi laajakaistan toteutusmalli. Alkujaan oli 23 kuntaa mukana sitten 15, 12, lopuksi 9 kuntaa. Näistä yhdeksästä kunnasta neljässä on jätetty valitukset Hallinto-oikeuteen. 5 pientä kuntaa perustivat loppujen lopuksi laajakaistayhtiön. Kaikissa luopuneissa kunnissa oli pääsääntöisesti päätöksien perusteluina  liian kovat riskit. Ovatko muut luopuneet kunnat väärässä, esimerkiksi Jyväskylä tai Saarijärvi?

Kummastelen edelleen, miksei liittymävarauksista ole annettu vieläkään Kuuskaistalta minkäänlaisia  tietoja, onko niitä Viitasaarella loppujen lopuksi kuin muutama kymmenen, ja niistäkin suurinosa tukialueen ulkopuolelta? Kuka kertoi tiedot 500:sta liittymän maksajasta? Tämä tieto on hatusta vedetty. Julkisuuteen kannattaisi myös laittaa hinnakkaat kyseisen operaattorin aiotut kuukausimaksut. Yhtiön rahavaikeusien jatkuessa, on mahdollista ja todennäköistä, että maksuja joudutaan vielä korottamaan.

Uutena tietona on tullut julkisuuteen, että 250 ennakkovarausta olisi mukana tällä hetkellä ykkösvaiheessa. Pikainen laskutoimitus osoittaa että tukikelpoisella alueella. 7,9 milj.€ lisättynä 2  milj.€ tukirahaa tekee 10 milj.€ eli  lainoitus ja tuki yhteensä.. Summa jaetaan 250:lla jää liittymää kohti 30 000 € kaupungin takaamaa lainaa jokaista liittymää kohti. Summat ovat todella hurjia, ja osa varaajista ovat varanneet todennäköisesti useampia liittymiä. Yhtälöstä voi todeta, ettei mikään yhtiö pysy näillä lukemilla pystyssä kovin kauaa, ja kuituverkon vetäminen joka kolkkaan näillä lukemilla on todella uhkarohkeata verorahojen käyttöä. Laskin vielä 1000:lla liittymällä on hintalappu vieläkin vajaat 10 000 € velkarahaa/ liittymä.

Ihmetystä herättää kuinka voidaan kaupata ihmisille liittymiä varmana toteutuksena, kun kyseisen hankkeen rahoitus oli aivan auki, ja toteuttaja isoissa rahavaikeuksissa. Tämä jos mikä oli ihmisten pettämistä. Finnveran poisjäänti Kuuskaistan huonon talouden takia oli kuulemma yllätys kuntaliitolle/maakutavaltuustolle ja eräälle pitkäaikaiselle kansanedustajallekin, vaikka nämä tahot olivat vetäneet tätä hanketta alusta lähtien, ja varmasti tiesivät asioiden oikean laidan. Ihmettelen vielä että tämä kyseinen kansanedustaja ajaa kovalla innolla meitä köyhiä pikkukuntia laajakaistayhtiöön, vaikka hänen synnyinkuntansa Kinnula jäi pois heti kättelyssä, ja nykyinen asuinkuntansa Jyväskylä jäi omilla valtuuston päätöksellä pois kaupungin todettua riskien olevan liian suuret. Olen ollut puhelinyhteyksissä suurimpien poisjääneiden kuntien- ja Kuhmoisten kunnan virkamiehiin ja olen saanut heiltä kaikilta saman vastauksen, että suurin syy oli poisjääntiin hankkeen todella suuret riskit.

Kyse on pitkälti yli kymmenen miljoonan hankkeesta ja 30 vuoden velkavankeudesta. Lainan korko olisi ensimmäiset kymmenen vuotta kiinteä, ja sen jälkeen oltaisiin koron suhteen markkinoiden armoilla. Pienetkin korkojen heilahdukset näkyvät näin isossa velassa tuntuvasti. Kaikkiaan kyse on tässä hankkeessa kokonaisuudessaan todella suuresta rahallisesta riskistä, joka kaatuessaan merkitsee Viitasaaren kunnalle kohtalokkaita seurauksia. Iso riski on myös paljonko todellisuudessa liittymiä kaikkiaan varattaisiin, laskujemme mukaan jokaisesta kunnasta pitäisi kiinteistöistä lähes kaikki olla mukana tässä laajakaistayhtiössä, jotta tavoite saavutettaisiin. Joten tavoite on lähes mahdoton toteuttaa.

Myöskään valtion ja  EU:n tukirahoja ei ole luvattu tähän hankkeeseen etukäteen vielä yhdellekkään kunnalle. Viestintävirasto ilmoitti kunnille jokin aika sitten asiasta kirjeellään. Uutisoinnit menetyistä tukimiljoonista ovat vähän ennenaikaisia, koska senttiäkään ei ole vielä saatu.

Puhutaan isoista menetyksistä Viitasaarella, muttei niistä isoista möhleistä joita on tehty jo alkujaan tämän Kuuskaistan toteuttaman projektin tiimoilta. Hankkeeseen ollaan hirttäydytty pohjia myöten, ja peittelyä vain halutaan jatkaa. Möhlejä ei haluta mitenkään mediassa  julkaista, vaan valituksen tehneitä syytellään ja mollataan. Ilmeisesti on jo vaalikamppanjat ainakin Viitasaarella avattu. Viitasaari ei menetä yhtään senttiä tukirahoja, koska tukirahoilla maksettaisiin vain Kuuskaistan velkoja koko 2 milj. edestä.

Viitasaarelaisten ennakkoon maksetut liittymämaksut ja kunnan sijoittamat eurot tuhlattiin toisille paikkakunnille joka kolikkoa myöten. Eikö ne olisi pitänyt korvamerkitä  Viitasaaren kaapelien kaivamiseen alkujaan? 

Esitimme valtuustoryhmänä viime valtuustossa myös päätöksessä olevan yhden merkittävän osion poistoa. Kohdassa annetaan kaupunginhallitukselle valtuudet jatkaa  projektia hamaan tulevaisuuteen saakka, vaikka kaikki suurimmat alkuperäisistä kunnista on jäämässä pois suunnitellusta yhtiöstä. Halutaanko asia päättää jatkossa vain pienessä piirissä? Ylin päättäjäelin on mielestämme näin suurissa asioissa kaupunginvaltuusto.

Esitimme valtuustossa myös koko hankkeesta luopumiseen samoin saatesanoin kuin edellisessäkin valtuustossa, ja uusimme myös eriävät mielipiteet. Esityksemme ei vastusta hyvien yhteyksien toteuttamista vaan että Kuuskaistan mukana olo on se riskitekijä.
Esitimme myös, että kaupunki maksaa kuntalaisten maksamat ennakkomaksut takaisin, ja  kunta perii ne Kuuskaistalta, hävittiin sekin äänestys!

Toimme myös tutkitun laskelman valtuustoon kaupungin maksuliikenteestä Kuuskaitalle. Siitä ilmeni että kaupunki on maksanut 120000e ennen sopimuksen hyväksymistä. Sopimuspaperissa on mainittu, että maksut ja sitoumukset astuvat voimaan kun on sopimus allekirjoitettu. Entäpä jos sopimusta ei olisi tullutkaan, rahat olisivat menneet kankkulankaivoon tätäkin tietä pitkin. Luulen että nämä kummallisuudet eivät vielä tähän lopu!

Lopuksi vielä emme ole kuituverkon taikka muidenkaan yhteyksien vastustajia. Olemme vain haistaneet palanneen käryä jo alkumetreistä tässä velkaisessa ja möhlityssä toteutusmallissa. Olen sanonut tämän aiemminkin, että jos toimintaa oltaisiin jatkettu ilman Kuuskaistaa heti kun vaikeudet alkoivat, olisin ilman muuta ollut mukana ja todennäköisesti mukana olisi myös valtion omistama takauslaitos Finnverakin.
Valitettavaa on nykyisessä hässäkässä, että suurimmat kärsijät ovat liittymien ennakkoon maksajat, jotka ovat luottaneet annettuihin tietoihin. Toinen kärsijäryhmä on ne maanrakennusyrittäjät ja heidän työntekijänsä, jotka ovat olleet kaivamassa kaapeleita maahan.


                             

                                               Laajakaistahanke

 Viitasaarelle ja nyt uudessa esityksessä 11 muuhun kuntaan on esitetty laajakaistakuituverkon rakentamista pienemmällä porukalla. Hanketta on mielestäni viedään edelleen väkisin kohti maalia, vaikka useassa kunnassa on aistittu hankkeen suuret riskit.  Onko tietyn puolueen uskottavuus tärkeämpää kuin kuntien kaatuminen takausvastuisiin?

Valtavat kuntien takausvastuut ovat jääneet taka-alalle. Laskelmieni mukaan puhutaan 12 kunnan osalta yhteensä useiden kymmenien miljoonien eurojen kokonaiskustannushankkeesta. Viitasaaren rahoitusosuus tulisi olemaan yli 13 miljoonaa, näin isoja summia ei velkainen taloutemme tule kestämään. Kuntien lainojen vastatakuina tulisivat olemaan maahan kaivetut kaapelit.

Viitasaaren kaupunginhallituksessa päätösesityksessä puhutaan vain 1-vaiheen toteuttamisesta ja sen kustannuksista. Haiskahtaa puhtaasti taktikoinnilta.

1-vaihe käsittää valtiontukikelpoiset alueet. Tukikelpoisia alueita EIVÄT ole keskustaajama eikä yksikään kyläkeskusta ympäristöineen. Vain kaukaisimmat kylät ovat valtion tukeen oikeutettuja. Meillä päättäjillä ei ole tietoa siitä kuinka paljon näitä tukeen oikeutettuja liittyjiä on. Kuuskaista ei ole antanut tätä tietoa, mistä voi päätellä niitä olevan todella vähän.

1-vaiheessa kaupunki joutuisi takaamaan n. 7,9 miljoonan lainan. EU-tuli tulisi 2,1 milj. 2-vaihe käsittäisi sitten kaikki muut alueet ja tähän ei valtion taholta tukea tule. (Laajakaistalain mukaan avustuskelpoisia ovat vain alueet, jossa edistyksellisiä viestintäpalveluja ei ole 2 kilometrin etäisyydellä saatavissa.  Laajakaistalaki 2 §, 7 momentti) Ei ole mitään järkeä toteuttaa vain vaihetta 1, joka koskisi arviolta ehkä vain muutamaa kymmentä taloutta ja rakentamiskustannus olisi 7,9 milj.€ takaus+ 2,1€ tuki, yhteensä vajaa 10 milj.€ ja lisäksi etumaksut 1 milj.€.

Mielestäni nämä oletetut, pienet liittyjämäärät eivät mitenkään pysty jatkossa pitämään yhtiötä pystyssä, ja on todella epävarmaa pysyykö yhtiö pystyssä silloinkaan kun taajama-alueet liittyisivät mukaan. Maksut saattaisivat karata pilviin ja lisää lainoja joutuisi kaupunki varmasti tulevaisuudessa takaamaan. Myöskin lainojen korkoriskit ovat todellisia.

Vaiheiden 1 ja 2 kokonaiskustannus onkin arvioitu 13 milj.€  ja aivan varmasti tästä summasta ei vielä löydy kaikkia kustannuksia. Julkisuuteen on esitelty vain 1-vaiheen kustannuksia, jolloin hanke ei näytä niin mahdottomalta.

Kuuskaista roikkuu takiaisen lailla edelleen mukana ja nyt suunniteltu kuntien perustama verkkoyhtiö on lunastamassa velkaisen hankkeen itselleen. Tämä menettely on kaukana oikeasta, Kuuskaista pelastuu veloistaan ja kaikki jatkovastuut tulevat kunnille ja hankkeen onnistuminen on edelleenkin erittäin epävarmaa.

Hankkeessa on aliarvioitu korkoriskiä ja yliarvioitu mahdollista liittyjien määrää, sekä Kuuskaistan mukana olo on taloudellisesti suuri riski.

Olen edelleen tämän esityksemme takana:

 ”Hanke on liian riskialtis, sisältää suuria epävarmuustekijöitä ja perustuu liikaa olettamusten varaan. Kuuskaistan mukanaolo ja tulevaisuuden korkotaso ovat hankkeen suurimpia riskitekijöitä. Esitämme ettei kaupunki lähde mukaan hankkeeseen.  Lisäksi on pyrittävä huolehtimaan siitä, että ennakkoon maksaneet liittyjät saavat rahansa takaisin.” 

Viitasaaren talous on maakunnan heikoimpia, velkamäärä hirmuinen ja rahastot on syöty.

Ihmettelen vielä miksei hyödynnetä jo olemassa olevaa runkokuituverkkoa, joka rakennettiin joitain vuosia sitten koko Keski-Suomeen yhdistämään kylät. Väitetään etteivät kyseisen verkon tehot riitä, voitaisiinko tehoja tarkistaa? Voitaisiinko kyseisiä verkkoja hyödyntää myös syrjemmille alueille?  Luulen, että kyläkunnat olisivat tyytyväisiä pienempiinkin megoihin, kunhan yhteydet vain pelaisivat kunnolla. Tähänkin hankkeeseen saatiin valtion tukea, onko varmaa että samanlaisiin hankkeisiin saadaan uudestaan tukea?

Kuinka tarkasti on tutkittu ilmateitse liikkuvan verkon tulevaisuuden näkymät, olisiko sieltä tulossa halvempia ratkaisuja?

Ja lopuksi liittyjien rahat on palautettava joka kolikkoa myöten. Luulen etteivät kaikki liittymän maksaneet tienneet minkälaiseen hankkeeseen ovat rahojaan laittamassa. Kantakoot ne tahot vastuunsa, jotka kyseisen projektin laittoivat alulleen.

Ps. Lähes kaikki laajakaistan valmistelun asiapaperit oli laitettu salaisiksi. Miksi? 
Huom! Tämä kirjoitus ja kaksi seuraavaa kirjoitusta olivat perusteluina Hallinto-oikeudelle lähetetylle uudelle valitukselle!

Viitasaaren kaupunginvaltuustolle 11.5.2015
Laajakaista-asian laittaminen uuteen valmisteluun.

Perustelut:

Valmistelu on lain tarkoittamalla tavalla tehty puutteellisesti ja osin laittomasti:

Tärkeimmät asiapaperit ovat puuttuneet 4.5.2015 kaupunginhallituksen valmistelusta kaupunginvaltuustolle. Täydellinen asiakirjakokonaisuus toimitettiin kaupunginhallituksen jäsenille vasta valtuuston esityslistan yhteydessä, ja osa asiapapereista toimitettiin kaupunginhallitukselle juuri ennen valtuustokokousta. Näin lyhyt aika ei riitä päättäjille isoon asiakokonaisuuteen perehtymiseen ja asian valmisteluun.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ja Kuuskaistan Palvelut Oy:n tarkat taloustiedot, velat, tilintarkastajan lausunnot, vastuut sekä riskien hallinta puuttuvat asiapapereista.

Viitasaaren kaupungintakauksiin liittyvät riskit olisi pitänyt selvittää paljon tarkemmin ja uuden kuntalain vaikutukset myös tutkia tarkasti.

Karstulankunta pyysi Kuntaliiton lakimiehen kirjallisen lausunnon hallinto-oikeuden ratkaisun vaikutuksesta muiden kuntien Laajakaistapäätöksiin.(Viitasaaren valtuuston päätös 14.4.2014 kumottiin lain vastaisena)

 Ovatko valokuituyhtiöön liittymisen valtuustopäätökset myös kuuden kunnan osalta laittomia, koska valtuustoissa päätösesitykset olivat kaikissa samanlaiset kuin Viitasaarella ja Karstulassa. (Liite)

Mitä vaikutusta on Saarijärven valtuustopäätöksellä purkaa operaattorisopimus Kuuskaistan kanssa käräjäoikeuden kautta?

Pyydämme liittämään tämän valtuuston pöytäkirjaan.

11.5.2015,

 Esitys kaupunginhallitukselle 4.5.2015

Vastaesitys Viitasaaren kaupungin pääomasijoituksesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä ja takauksesta sen vastuista sekä välillisestä osallistumisesta määräysvaltaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä.

Perustelut ja tausta

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 28.1.2015 Viitasaaren kaupunginvaltuuston 14.4.2014 asiasta aiemmin tekemän päätöksen lain vastaisena. Hallinto-oikeuden lainvoiman saavuttaneen ratkaisun myötä Laajakaista kaikille  hankkeessa ollaan Viitasaaren osalta 14.4.2014 edeltäneessä tilanteessa. Eli kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välillä tehty operaattorisopimus on edelleen voimassa.

Keski-Suomen liitto kilpailutti vv. 2010 – 2012 Laajakaista kaikille hankkeen lain edellyttämänä myös Viitasaaren osalta. Viitasaaren kaupunki hyväksyi myöhemmin tehdyn operaattorisopimuksen, joka on siis edelleen voimassa. Osuuskunta Kuuskaista on myöhemmin ilmoittanut kirjallisesti kunnille , ettei se ole saanut lain aina edellyttämää omarahoitustaan (34 %) hankkeen kustannuksista järjestymään jälkikäteenkään, rikkoen näin tekemänsä sopimuksen.

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan vastuuhenkilöiden menettelyistä kilpailutuksessa on laadittu Sisä-Suomen poliisilaitoksen Tampereen talousrikostutkinnan toimesta rikosilmoitus (törkeä petos) poliisin oma-aloitteellisena toimenpiteenä.

Nyt esiin tuotu uusi suunnitelma ei ole Laajakaista kaikille 2015 lain mukainen hanke ollenkaan, vaan kyseessä on täysin uusi laajakaistahanke. Lain 2 § mukaan: ”Tätä lakia ei sovelleta hankkeisiin, joihin myönnetään tukea maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain 28/2014 (17.1.2014) mukaan. Tähän hankkeeseen ei siis ole saatavissa laajakaistalain mukaisia tukia ollenkaan. Uusi hanke tulisi myös kilpailuttaa lain edellyttämällä tavalla.

Mahdolliset uuden hankkeen tuet ovat Maa-ja Metsätalousministeriön rahoituksen varassa ja niiden myöntämisen edellytyksistä tulisi olla viranomaisen antama periaatepäätös ja myös EU:n komission lupa.

Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija on ilmoittanut Viitasaarelle ja Karstulalle, että niiden olisi tullut tehdä tuen saajan muutos ja jatkoaikahakemuksista päätökset 31.12.2015 mennessä voidakseen saada jatkoaikaa toteutukseen 31.8.2015 saakka. Tämä määräaika on umpeutunut.

Jos Viitasaaren kaupunki päättää liittyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:öön pohjaesityksessä esitetyllä tavalla, kyse saattaa olla laittomasta suorahankinnasta ja siten lainvastaisesta menettelystä.

Urakoitsijoiden tarjous palauttaa 17 % kaupungin maksamia etumaksuja akordina tuskin muuttaa rahan  yksityiseksi rahaksi.

Julkinen tuki ei voi olla yli 90 % hankkeen rahoituksesta, vaan kyseessä on säännösten kiertäminen.

Vastaesitys

Viitasaaren kaupunki ei lähde mukaan pääomasijoitukseen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n  takauksiin sen vastuista eikä osallistu välillisesti määräysvaltaan ko. yhtiössä.

Uuden, 1.5.2015 voimaantulleen kuntalain mukaan, kaupunki ei voi antaa takausta ko. hankkeeseen.

Jatkovalmistelu laajakaistahankkeen edistämiseksi olisi tehtävä Viitasaaren laajakaistatyöryhmän esityksen kohta 4. mukaisesti hyödyntäen samalla Saarijärven  vastaavan työryhmän esityksiä ja selkeitä talouslaskelmia.

Asian valmistelu on erittäin kyseenalainen. Tämän mittaluokan hankkeessa esitys annetaan vasta kokouksessa, hallituksen pystymättä mitenkään perehtymään ennalta asiaan. Esim. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n taloustilanne on täysin tuntematon.

Lopuksi esitän, että Viitasaaren kaupunki käynnistää välittömästi toimet kaupungin ja Osuuskunta Kuuskaistan laajakaistasopimuksen purkamiseksi ja vaatii ennakkomaksut korkoineen takaisin.