Kaupunginvaltuutettu Seppo Ijäksestä tehty hyllytyspäätös on Hallinto-oikeudessa todettu laittomaksi ja myös poliisitutkintakin lopetettiin. Seppo Ijästä syytettiin "keksitystä" tietovuodosta.
Edellisissä jutuissani on tapausta käsitelty perusteellisesti.
Kun lukee alla olevaa juttua julkisuuslaista, ei ole epäilystäkään siitä, syyllistyikö Seppo Ijäs rikokseen.
Syyttömyys on todettu nyt Hallinto-oikeudessa ja poliisitutkinnassakin.
Keväällä kaupunginhallitukselle jättämässään oikaisuvaatimuksessa Seppo Ijäs ajoi veronmaksajien asiaa vaatimalla valtuustopäätöksen lain mukaisesti täytäntöön laittamista. Asia koski Kuuskaistan oikeuteen viemistä Saarijärven ja Jyväskylän kanssa. Kyseisen asian valtuustopäätös tehtiin jo tammikuussa, mutta päätöstä ei oltu laitettu täytäntöön vielä kesälläkään. Tiettävästi kiistanalainen salattu asiapaperi koski valtuustopäätöksen täytäntöön laittamista? Koska oikeusprosessiasiaa Kuuskaistaa vastaan ei oltu laitettu täytäntöön keväällä Ijäksen luottamusmiesasemasta pidättämisen aikoihin, niin miten voi olla kysymys Ijäksen sotkeutumisesta viralliseen esitutkintaan, tai mihinkään muuhunkaan oikeustoimiin. Haastehakemustakaan ei ollut voitu virallisesti tehdä, koska valtuustopäätöstä ei oltu laitettu voimaan. Ja salaaminen olisi pitänyt tulla esitukintaviranomaiselta, poliisilta tai tullilta eikä kaupungilta.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää muistutti, että perustuslain mukaan salassapito voi perustua vain laintasoiseen, nimenomaiseen säännökseen eikä lakia alemmantasoisilla hallinnollisilla määräyksillä tai ohjeilla voida salassapidosta määrätä.
Ilta-Sanomat.
Mihin lakipykälään perustui yleensäkin kyseisen asiakirjan salaaminen? Mielestäni salaaminen ei perustunut mihinkään lakiin. Kiistanalainen paperi ei ole ollut salainen asiapaperi, vaan julkinen paperi, joten pykälä olisi pitänyt käsitellä kaupunginhallituksessa julkisena asiana. Asia tulee selvittää perusteellisesti, koska valtuutettu hyllytettiin tämän asian takia laittomasti. Myös kiistan alainen paperi on saatava julkisuuteen kaikkien arvioitavaksi.
Ps. Ilman Seppo Ijäksen puuttumista rohkeasti valtuustopäätöksen täytäntöön laittamiseen, niin Kuuskaistalle maksetut 800 000€ kaupungin ennakko-ja liittymismaksut olisi voitu totaalisesti unohtaa.
Ijäs on tehnyt syksyllä poliisille hyllytyksestään tutkintapyynnön, jossa kysytään, onko kaupunginjohtaja , -sihteeri, kaupunginhallitus ja osa valtuutetuista syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, virka-aseman väärinkäyttämiseen, kunnianloukkaamiseen ja virheisiin kyseisen asian valmistelussa ja päätöksenteossa? Myös kaupungin asiakirjojen salaamisen laillisuus halutaan selvittää.
Kittilän
kunta ei noudata julkisuuslakia
Yle Lappi on pyytänyt saada kopion julkisesta
asiakirjasta. Kittilän kunta ei ole lähettänyt asiakirjaa - eikä se ole
myöskään antanut lain vaatimaa selitystä siitä, miksi sitä ei ole lähetetty.
Julkisuuslaki: Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
Yle Lappi pyysi Kittilän kunnasta ns. Eilavaaran laskuun liittyviä asiakirjoja 4. kesäkuuta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kittilän kunta oli saanut laskuun liittyviä asiakirjoja, mutta niitä ei ollut luovutettu esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Inkeri Yritykselle (vas.).
Pyyntö lähetettiin sähköpostilla vt. kunnanjohtajalle Kyösti Tornbergille ja kunnan kirjaamoon.
Tornberg: Asiakirjat ovat salaisia
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg otti yhteyttä sähköpostilla saman päivän iltana ja pyysi päästä keskustelemaan ko. pyynnöstä. Tornberg ja tämän jutun kirjoittanut toimittaja tapasivat perjantaina 5. kesäkuuta.Tapaamisessa vt. kunnanjohtaja kertoi ensin, että pyydetyt asiakirjat ovat salaisia, koska poliisi on pyytänyt salaamaan ne. Myöhemmin keskustelussa Tornberg sanoi, että poliisi olisi "vinkannut", että ne voidaan salata julkisuuslain perusteella.
Tornbergin mukaan asiakirjoja ei voi antaa julkisuuteen, koska ne ovat osa poliisin esitutkintaa. Tornbergin mukaan hän voi salata ko. asiakirjat julkisuuslain 24. pykälän 3. alakohdan perusteella (ks. faktalaatikko).
Poliisi: Asiakirjat ovat julkisia
Maanantaina 8. kesäkuuta Kittilän rinneyhtiön ja kuntapäättäjien tekemisiin liittyvän jutun tutkinnanjohtaja Maria Vuorivirta-Heikkinen KRP:n Oulun-yksiköstä kuitenkin sanoi, että poliisi ei ole pyytänyt eikä varsinkaan vaatinut salaamaan ns. Eilavaaran laskua koskevia asiakirjoja.Vuorivirta-Heikkisen mukaan poliisi olisi hakenut alkuperäisen asiakirjan pois Kittilän kunnalta ja yrittänyt löytää kaikki mahdolliset kopiot, jos se olisi halunnut pitää asiakirjat salaisina. Asiakirjat ovat päätyneet ainakin osalle keskustan valtuustoryhmästä Kittilässä.
Vuorivirta-Heikkisen mukaan kunnalla ei edes ole toimivaltaa julistaa asiakirjoja salaiseksi julkisuuslain 24. pykälän 3. alakohdan perusteella, koska se koskee vain niitä viranomaisia, jotka tekevät käytännössä esitutkintaa. Alakohta on hänen mukaansa tarkoitettu vain esimerkiksi poliisin ja tullin käyttöön.
Kunta on pysynyt hiljaa
Yle Lappi on huomauttanut Kittilän kunnalle kaksi kertaa, 8. kesäkuuta ja 18. kesäkuuta, että alkuperäinen asiakirjapyyntö on yhä voimassa, sillä vt. kunnanjohtaja Tornberg ei ole vastannut pyyntöön julkisuuslain mukaisesti.Julkisuuslaissa määrätään hyvin selvästi, että viranomaisen on annettava kahden viikon kuluessa joko pyydetty asiakirja tai laissa määritelty selvitys siitä, miksi sitä ei voida antaa (ks. faktalaatikko).
Kittilän kunta ei ole toimittanut toistaiseksi kumpaakaan, vaikka asiakirjapyynnöstä on kulunut jo yli kaksi viikkoa.
Asiakirjat puuttuvat myös Inkeri Yritykseltä ja Suomen Kuvalehdeltä
Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys on pyytänyt hallinto-oikeutta velvoittamaan Kittilän kuntaa luovuttamaan hänelle asiakirjat, joiden perusteella hänen katsottiin ylittäneen toimivaltansa kunnanvaltuustossa.Asiakirjoja ei tuotu valtuuston kokoukseen, eikä hän itse ole saanut niitä pyynnöistään huolimatta.
Samoja asiakirjoja on perännyt Kittilän kunnalta myös Suomen Kuvalehti. Se on valittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Tornbergin päätöksestä määrätä ns. Eilavaara-asiakirjat salaisiksi.
Lisäksi Suomen Kuvalehti on tehnyt Lapin poliisilaitokselle tutkintapyynnön Tornbergin menettelystä.
Kittilä: Esteettömät päättäjät loppumassa
Uutisanalyysi: KRP:n esitutkinta tekee kunnan päätöksenteosta lähes mahdotonta.
Kittilän kunnanhallitus joutuu tänään maanantaina arvioimaan, miten
kunnan päätöksenteko järjestetään keskusrikospoliisin esitutkinnan
ajaksi. KRP:n tutkinnassa ovat todennäköisesti myös kunnanhallituksen
omat toimet. Kyse lienee Suomen historian laajimmasta tutkinnasta, joka
kohdentuu yksittäisen kunnan päätöksentekoon.
Kittilän vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen on nostanut päättäjien esteellisyyskysymyksen kunnanhallituksen esityslistalle.
Kittilä on ajautumassa tilanteeseen, jollaisessa yksikään kunta ei ole aiemmin ollut: kunnanjohtajan erottamisasian jatkokäsittelyssä kunnan päätöksenteossa saattavat loppua esteettömät päättäjät. Nyt kunta on päätymässä tilanteeseen, jossa sen keinot antaa lausuntoja esimerkiksi hallinto-oikeudelle tai keinot yrittää korjata mahdollista laitonta päätöstä ovat jo vähissä.
Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan erottamisesta raportin laatineen tilapäisen valiokunnan jäseniä koskevat hallintolain esteellisyysperusteet.
Periaatteessa tilapäinen valiokunta voisi käynnistää uuden kuulemisen ja viedä asian sen jälkeen uudelleen valtuuston päätettäväksi. Mutta KRP:n käynnistämä esitutkinta heittää vakavan varjon sekä kunnanhallituksen että tilapäisen valiokunnan ylle.
Kun KRP on ilmoittanut tutkivansa kunnanjohtajan erottamista, eivät siitä päättämässä olleet kunnanhallituksen ja tilapäisen valiokunnan jäsenet voi kajota tähän asiaan enää mitenkään.
Toisaalta: pelkän muotovirheen korjaaminen ei ratkaisisi paljoakaan kuntapäättäjien eduksi, jos tilapäisen valiokunnan lopullisen raportin erottamisperusteet eivät pidä – ja kun lopullisessa raportissa on poliisin vahvistuksen mukaan edelleen virheellistä tietoa.
Esteellisyydestä säädetään hallintolain 27 pykälässä ja esteellisyysperusteista hallintolain 28 pykälässä.
Hallintolain 28 pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen. Esteellinen hän on 3 kohdan mukaan, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen – ja esteellinen 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu.
Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös kuntien luottamushenkilöihin.
Kuntapäättäjät ovat kaiken aikaa perustelleet toimiaan sanoen, että kunnanjohtajan erottaminen ei ole oikeudellinen kysymys, vaan pelkkä epäluottamus riittää erottamisen perusteeksi. Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta on korostanut, että kunnanjohtajan erottaminen on myös oikeudellinen ja jopa rikosoikeudellinen kysymys.
Ongelmaton ei ole enää kunnanvaltuustonkaan asema. Kaikkiaan 23 valtuutettua äänesti kunnanjohtajan erottamisen puolesta, vaikka ennen äänestystä valtuustolle kerrottiin kuulemisen laiminlyönnistä ja raportin virheistä.
Anna Mäkelä jää historiaan ensimmäisenä kunnanjohtajana, joka on erotettu Yle Areenan suorassa lähetyksessä ja mahdollisesti vieläpä laittomasti, sillä häntä ei kuultu lainkaan erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan lopullisesta raportista.
Keskusrikospoliisi on syyskuusta lähtien tutkinut myös Kittilän Levitunturin hissihankintaa ja sen jälkeisiä tapahtumia koskevaa asiakokonaisuutta. Tätä aiemmin heinäkuun alusta lähtien kuntapäättäjien toimia hissiyhtiöön liittyvässä asiakokonaisuudessa tutki Lapin poliisilaitos.
Mitä kunnalla on siis edessään?
Kuntaliitto on pitkin syksyä suosittanut kunnalle tilapäisen toimikunnan nimittämistä käsittelemään asiakokonaisuuksia, jotka ovat KRP:n esitutkinnassa. Tämä ei ole kunnanhallitukselle kelvannut.
Myös valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) on esittänyt toimikunnan nimittämistä. Hän pidätti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet jo syyskuussa päätöksenteosta niissä asioissa, joita esitutkinta koskee. Yritys pyrki tällä toimellaan estämään kuntapäättäjiä tekemästä lainvastaisia päätöksiä.
Valtuusto palautti lokakuussa murskaluvuin kunnanhallituksen takaisin päätöksentekoon poliisin esitutkinnassa olevista asioista.
Nyt Yrityksestä on tehty poliisille tutkintapyyntö. Lisäksi seitsemän kuntapäättäjää on tehnyt esityksen Yrityksen pidättämiseksi tehtävästään. Yrityksen on väitetty toimivan jatkuvasti velvollisuuksiensa vastaisesti. Tämäkin asia on käsiteltävänä maanantain kunnanhallituksessa.
Kittilässä tilanne on jo kehkeytynyt sellaiseksi, että on epävarmaa, voisivatko edes kunnanvaltuutetut toimia enää tilapäisen toimikunnan jäseninä. Voi olla, että toimikuntaan pitäisi nimetä varavaltuutettuja, jotka eivät ole osallistuneet päätöksentekoon esitutkinnassa olevista asioista.
Kunhan KRP:n esitutkinta etenee, kunta saanee jossakin vaiheessa eksaktia tietoa siitä, kuinka moni kuntapäättäjä on mahdollisesti epäiltynä ja millaisista virkarikoksista. Siihen asti mahdollinen esteellisyys varjostaa kaikkia päättäjiä, jotka ovat kunnanjohtajan erottamiseen osallistuneet.
Jos esitutkinnan aikana osoittautuisi, että päätöksenteko käy kunnassa mahdottomaksi, valtio voisi rientää apuun samaan tapaan kuin aikoinaan Karkkilan talouskriisissä säätäessään Lex Karkkilan.
Eduskunta voisi säätää Lex Kittilä -erillislain, joka koskisi vain Kittilän kuntaa ja jossa säädettäisiin niistä keinoista, joilla kunnan päätöksenteko hoidetaan seuraaviin kuntavaaleihin asti.
Tapaus Kittilä herättänee valtiovallan huolen kuntakentästä laajemminkin.
Voi myös olla, että aikanaan säädetään kuntalakiin jonkinlainen kaikkia kuntia koskeva Lex Kittilä, joka antaa esimerkiksi aluehallintovirastolle puuttumiskeinoja tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko ajautuu syvään kriisiin ja mahdollisiin laittomuuksiin.
Tällaisen lain säätämistä esitti SK:n haastattelussa jo syyskuussa professori Pekka Viljanen.
Anna Mäkelän erottamisprosessi on ollut poikkeuksellisen poukkoileva ja jopa ruma. Kädenjälkensä prosessiin ovat jättäneet kunnanhallitus, tilapäinen valiokunta ja kunnanvaltuusto.
Vain neljä päättäjää on johdonmukaisesti vastustanut erottamista: Inkeri Yrityksen lisäksi kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu Hille Kuusisto (kok), kunnanvaltuutettu Helena Huikuri-Kujala (vas) ja kunnanvaltuutettu Lasse Lompolo (vas).
Yritys ilmoitti välittömästi kunnanjohtajan erottamisen jälkeen valittavansa päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän allekirjoitti valituksensa 2. joulukuuta.
Tilapäisen valiokunnan valmistelutyö ei ole kestänyt päivänvaloa. Esimerkiksi henkilöstöä ei ole kuultu kunnanjohtajan johtamistaitoja arvioitaessa. Eikä valiokunnan kuulemista henkilöistä ole muistioita, poikkeuksena valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas), joka kirjoitti itse oman kuulemisasiakirjansa. Valiokunta on korostanut perustavansa raporttinsa ”yhteisiin mielikuviin”.
Lisäksi lopullisessa raportissa oli vakavasti virheellistä tietoa poliisin viimekeväisestä hissiyhtiön esitutkinnasta.
Kunnanjohtaja Mäkelän erottaminen saattaa kaatua jo pelkkään muotovirheeseen: lopullisesta raportista kuulematta jättämiseen.
Juttua varten on haastateltu kunta-, hallinto- ja rikoslainsäädännön asiantuntijoita.
Kittilän vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen on nostanut päättäjien esteellisyyskysymyksen kunnanhallituksen esityslistalle.
Kittilä on ajautumassa tilanteeseen, jollaisessa yksikään kunta ei ole aiemmin ollut: kunnanjohtajan erottamisasian jatkokäsittelyssä kunnan päätöksenteossa saattavat loppua esteettömät päättäjät. Nyt kunta on päätymässä tilanteeseen, jossa sen keinot antaa lausuntoja esimerkiksi hallinto-oikeudelle tai keinot yrittää korjata mahdollista laitonta päätöstä ovat jo vähissä.
Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan erottamisesta raportin laatineen tilapäisen valiokunnan jäseniä koskevat hallintolain esteellisyysperusteet.
Periaatteessa tilapäinen valiokunta voisi käynnistää uuden kuulemisen ja viedä asian sen jälkeen uudelleen valtuuston päätettäväksi. Mutta KRP:n käynnistämä esitutkinta heittää vakavan varjon sekä kunnanhallituksen että tilapäisen valiokunnan ylle.
Kun KRP on ilmoittanut tutkivansa kunnanjohtajan erottamista, eivät siitä päättämässä olleet kunnanhallituksen ja tilapäisen valiokunnan jäsenet voi kajota tähän asiaan enää mitenkään.
Toisaalta: pelkän muotovirheen korjaaminen ei ratkaisisi paljoakaan kuntapäättäjien eduksi, jos tilapäisen valiokunnan lopullisen raportin erottamisperusteet eivät pidä – ja kun lopullisessa raportissa on poliisin vahvistuksen mukaan edelleen virheellistä tietoa.
Esteellisyydestä säädetään hallintolain 27 pykälässä ja esteellisyysperusteista hallintolain 28 pykälässä.
Hallintolain 28 pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen. Esteellinen hän on 3 kohdan mukaan, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen – ja esteellinen 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu.
Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös kuntien luottamushenkilöihin.
Kuntapäättäjät ovat kaiken aikaa perustelleet toimiaan sanoen, että kunnanjohtajan erottaminen ei ole oikeudellinen kysymys, vaan pelkkä epäluottamus riittää erottamisen perusteeksi. Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta on korostanut, että kunnanjohtajan erottaminen on myös oikeudellinen ja jopa rikosoikeudellinen kysymys.
Ongelmaton ei ole enää kunnanvaltuustonkaan asema. Kaikkiaan 23 valtuutettua äänesti kunnanjohtajan erottamisen puolesta, vaikka ennen äänestystä valtuustolle kerrottiin kuulemisen laiminlyönnistä ja raportin virheistä.
Anna Mäkelä jää historiaan ensimmäisenä kunnanjohtajana, joka on erotettu Yle Areenan suorassa lähetyksessä ja mahdollisesti vieläpä laittomasti, sillä häntä ei kuultu lainkaan erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan lopullisesta raportista.
Keskusrikospoliisi on syyskuusta lähtien tutkinut myös Kittilän Levitunturin hissihankintaa ja sen jälkeisiä tapahtumia koskevaa asiakokonaisuutta. Tätä aiemmin heinäkuun alusta lähtien kuntapäättäjien toimia hissiyhtiöön liittyvässä asiakokonaisuudessa tutki Lapin poliisilaitos.
Mitä kunnalla on siis edessään?
Kuntaliitto on pitkin syksyä suosittanut kunnalle tilapäisen toimikunnan nimittämistä käsittelemään asiakokonaisuuksia, jotka ovat KRP:n esitutkinnassa. Tämä ei ole kunnanhallitukselle kelvannut.
Myös valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) on esittänyt toimikunnan nimittämistä. Hän pidätti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet jo syyskuussa päätöksenteosta niissä asioissa, joita esitutkinta koskee. Yritys pyrki tällä toimellaan estämään kuntapäättäjiä tekemästä lainvastaisia päätöksiä.
Valtuusto palautti lokakuussa murskaluvuin kunnanhallituksen takaisin päätöksentekoon poliisin esitutkinnassa olevista asioista.
Nyt Yrityksestä on tehty poliisille tutkintapyyntö. Lisäksi seitsemän kuntapäättäjää on tehnyt esityksen Yrityksen pidättämiseksi tehtävästään. Yrityksen on väitetty toimivan jatkuvasti velvollisuuksiensa vastaisesti. Tämäkin asia on käsiteltävänä maanantain kunnanhallituksessa.
Kittilässä tilanne on jo kehkeytynyt sellaiseksi, että on epävarmaa, voisivatko edes kunnanvaltuutetut toimia enää tilapäisen toimikunnan jäseninä. Voi olla, että toimikuntaan pitäisi nimetä varavaltuutettuja, jotka eivät ole osallistuneet päätöksentekoon esitutkinnassa olevista asioista.
Kunhan KRP:n esitutkinta etenee, kunta saanee jossakin vaiheessa eksaktia tietoa siitä, kuinka moni kuntapäättäjä on mahdollisesti epäiltynä ja millaisista virkarikoksista. Siihen asti mahdollinen esteellisyys varjostaa kaikkia päättäjiä, jotka ovat kunnanjohtajan erottamiseen osallistuneet.
Jos esitutkinnan aikana osoittautuisi, että päätöksenteko käy kunnassa mahdottomaksi, valtio voisi rientää apuun samaan tapaan kuin aikoinaan Karkkilan talouskriisissä säätäessään Lex Karkkilan.
Eduskunta voisi säätää Lex Kittilä -erillislain, joka koskisi vain Kittilän kuntaa ja jossa säädettäisiin niistä keinoista, joilla kunnan päätöksenteko hoidetaan seuraaviin kuntavaaleihin asti.
Tapaus Kittilä herättänee valtiovallan huolen kuntakentästä laajemminkin.
Voi myös olla, että aikanaan säädetään kuntalakiin jonkinlainen kaikkia kuntia koskeva Lex Kittilä, joka antaa esimerkiksi aluehallintovirastolle puuttumiskeinoja tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko ajautuu syvään kriisiin ja mahdollisiin laittomuuksiin.
Tällaisen lain säätämistä esitti SK:n haastattelussa jo syyskuussa professori Pekka Viljanen.
Anna Mäkelän erottamisprosessi on ollut poikkeuksellisen poukkoileva ja jopa ruma. Kädenjälkensä prosessiin ovat jättäneet kunnanhallitus, tilapäinen valiokunta ja kunnanvaltuusto.
Vain neljä päättäjää on johdonmukaisesti vastustanut erottamista: Inkeri Yrityksen lisäksi kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu Hille Kuusisto (kok), kunnanvaltuutettu Helena Huikuri-Kujala (vas) ja kunnanvaltuutettu Lasse Lompolo (vas).
Yritys ilmoitti välittömästi kunnanjohtajan erottamisen jälkeen valittavansa päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän allekirjoitti valituksensa 2. joulukuuta.
Tilapäisen valiokunnan valmistelutyö ei ole kestänyt päivänvaloa. Esimerkiksi henkilöstöä ei ole kuultu kunnanjohtajan johtamistaitoja arvioitaessa. Eikä valiokunnan kuulemista henkilöistä ole muistioita, poikkeuksena valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas), joka kirjoitti itse oman kuulemisasiakirjansa. Valiokunta on korostanut perustavansa raporttinsa ”yhteisiin mielikuviin”.
Lisäksi lopullisessa raportissa oli vakavasti virheellistä tietoa poliisin viimekeväisestä hissiyhtiön esitutkinnasta.
Kunnanjohtaja Mäkelän erottaminen saattaa kaatua jo pelkkään muotovirheeseen: lopullisesta raportista kuulematta jättämiseen.
Juttua varten on haastateltu kunta-, hallinto- ja rikoslainsäädännön asiantuntijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti