Viitasaari, Laajakaistasta lausunto Hallinto-oikeudelle.

Tässä kertausta kuituverkon rakennusaikeista.

Tätä lausuntoa Hallinto-oikeudelle annettaessa selvennyksenä  Viitasaaren takausvastuut olisivat olleet verkkoyhtiölle lainoista 12,9 milj.euroa. Ensimmäinen takaus olisi ollut tukikelpoisille alueille 7,9 milj.euroa ja lopputakaus keskusta-alueelle 5 milj.euroa. Tukia luvattiin 2 milj.euroa, josta ei  loppupelissä olisi saatukaan kuin murusia jos niitäkään. Laki EU:n julkisesta tuesta olisi tuen loppupelissä estänyt. Lisäksi kaupungin etumaksut liittymämaksuineen olivat noin 1 milj.euroa ja lisäksi vielä oli kuntalaisten maksamat etumaksut. Liittymiä oli varattu kuulemma huhujen mukaan 500kpl ennakkoon. Joista 60 kpl kunnan omia varauksia. Hintalappu oli hankkeelle järjetön.  Ja muistetaan myös Viitasaaren kaupungin erittäin huono taloustilanne. Yhtiön kaikki velat kuuluvat osakkaiden vastuulle yhteisvastuullisesti. Luin viimevuoden Valokuituyhtiön tilinpäätöksen ja se näytti murheelliselta. Tämän vuoden tilinpäätöstiedot saadaan keväällä, ja varmasti ne kertovat sen tosiasian miksi Viitasaaren kannatti jäädä pois hankkeesta.

Hallinto-oikeus:

Vastine Viitasaaren kaupungin antamaan lausuntoon, joka koskee valitusta Viitasaaren kaupunginvaltuuston päätöksestä 14.4. 2014 § 38

Kohta 1. Kaupunki on pyrkinyt dementoimaan esteellisyysväitteen, käyttämällä ulkopuoliselta lakimieheltä tilattua lausuntoa, joka onkin itse asiassa vain muistio päätösesittelytekstin muotoilemiseksi. Kyseinen lakimies lienee saman lakitoimiston palveluksessa, jolle  muutoinkin on ”ulkoistettu” laajakaista-asian valmistelu kokonaisuudessaan, vaikka hänen työnantajansa ei muistiosta ilmenekään. Papereista ei myöskään käy ilmi se seikka, kuka lausunnon/muistion on tilannut.

Viitasaaren kaupunginjohtaja on ollut maakunnallisen työryhmän puheenjohtajana vastuussa esittelyteksteistä laajakaista-asiassa. Kyseisen työryhmän pöytäkirjamuistion mukaan, hän laatii yhtenevän esittelytekstin yhdessä kahden eri lakitoimiston lakimiesten kanssa. (Lakitoimisto Butzov, Vesa Kokko ja PWC, Tero Malmivaara) . Vaikka valmistelu onkin ulkoistettu, kaupunginjohtaja vastaa silti esittelytekstin sisällöstä. Muistion laatinut lakimies Aho ei sen sijaan vastaa tekemästään oikeudellisesta arviosta kenellekään.

 Maakunnallinen työryhmä on perustettu kuntajohtajien omana päätöksenä ilman jäsenkuntien valtuustojen päätöstä. Työryhmän aiheuttamia kuluja ei ole budjetoitu minkään kunnan taloussuunnitelmissa eikä aiheutuneista kustannuksista ole annettu valtuustolle selvitystä. Samalla on  näin ulkoistettu Perustuslain 118§:n mukainen virkavastuu. Lakitoimistot, eivätkä yksittäiset lakimiehet ole oikeusviranomaisia.  Viitasaaren kaupunginjohtajan vetämä työryhmä oli todennäköisesti tilannut lausunnon valtuustojen päätöksen tekoon osallistuneiden esteellisyydestä OTL Tuomas Aholta, joka työskentelee ilmeisesti lakitoimisto Butzovin palveluksessa. Lieneekö Ahon työnantajan nimen mainitsematta jättäminen häveliäisyyskysymys? Hänen antamansa kirjallinen lausuntonsa on itse asiassa muistioksi naamioitu, yksittäisen lakimiehen kannanotto, josta ei selviä edes sitä, mitä lakitoimistoa hän edustaa. Näin on pyritty varmistamaan se, ettei kyse ole ollenkaan kirjallisesta lausunnosta, vaan muistiosta, jolloin sen antajan juridinen vastuu on poistettu kokonaan. Viitasaaren kaupunginhallitus on käyttänyt muistiota kuitenkin lausuntona esteellisyydestä antamansa lausunnon liitteenä. Sisällöltään Tuomas Ahon laatima muistio on todella rohkea kannanotto esteellisyydestä kunnallisessa päätöksen teossa.

Laajakaista-asian käsittelyn esteellisyydestä on olemassa myös Kuntaliiton lakimiehen ilmaiseksi saatu kirjallinen lausunto, joka on täysin poikkeava ”ostettuun” lausuntoon verrattuna. Kummatkaan lausunnot eivät kuitenkaan ole oikeusviranomaisen antamia. Esteellisyysasian voi ratkaista ainoastaan oikeusviranomainen ja sitä tulee kaikkien noudattaa. On huomattava, että esittelijän, valmistelijan ja päätöksentekijän on ensisijaisesti itse huolehdittava siitä, ettei ole esteellinen. Jos henkilö ei itse jäävää itseään, on sen elimen, jossa hän on jäsenenä käsiteltävä jääviys jokaisen kohdalta erikseen ja käsittely pitää näkyä myös elimen pöytäkirjasta.

Kaupunginhallituksen tulee paria poikkeusta lukuun ottamatta-(tarkastuslautakunnan tai ylimääräisen valiokunnan valmisteltavaksi määrätyt asiat)- valmistella valtuuston päätettäväksi menevät asiat kuntalain edellyttämällä tavalla.(valmistelupakko)  Esteellinen henkilö ei voi osallistua asian valmisteluun, vaan hänen tulee poistua kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Näin ei ole kaupunginhallituksen ja –valtuuston  pöytäkirjojen mukaan menetelty, vaan esteellisiksi epäillyt ovat osallistuneet ko. asian valmisteluun kaupunginhallituksen jäseninä ja olleet päättämässä asiasta valtuustossa. Heidän esteellisyyttään säätelee siis myös Hallintolain esteellisyysmääräykset. He kaikki ovat myös valtuutettuja, joten esteellisyyttä on tarkasteltava myös Kuntalain säädösten edellyttämällä tavalla. Sen lisäksi ainakin H. ja K. ovat osallistuneet 9.6.2014 hallituksen kokouksessa Viitasaaren kaupungin  esteellisyydestä antaman lausunnon valmisteluun omassa asiassaan täysin esteellisinä. K. on Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtajana erityisesti vastuussa siitä, että kaupunginhallituksen kokouksessa noudatetaan esteellisyydestä annettua lainsäädäntöä. K. on ollut myös Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja siinä roolissan yhteisöjäävi myöhemmin kohdassa 5 esitetyllä tavalla.

Itse ei voi itseänsä tutkia ja päättää onko asiassa toimittu oikein tai väärin. Hämeenlinnan hallinto-oikeus onkin pyytänyt ensisijaisesti kaupunginvaltuuston lausuntoa ko. asiasta. Kaupunki on kuitenkin vedonnut Hallintosääntönsä 8§:n kohtaan 9, jonka mukaan kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta  valtuuston päätöksistä tehtyihin kanteluihin. Hallintosääntö on alempiasteinen säännös lakiin verrattuna ja se ei voi milloinkaan olla ristiriidassa lain säädösten kanssa. Jos näin on, hallintosääntö on muutettava lain mukaiseksi.

Kaupunginhallitus on valmistellut laajakaista-asian puheenjohtaja K. johdolla ja tehnyt siitä valtuustolle pohjaesityksensä. Juuri tähän valmisteluun ovat osallistuneet esteellisiksi epäillyn K. lisäksi myös H. ja K. Esteellisyyskäsittelyksi ei riitä toteamus, että ”kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuutetut ole olleet esteellisiä päättämään asiasta. Myös Kaupunginvaltuuston olisi tullut käsitellä esteellisyys jokaisen esteelliseksi epäillyn henkilön kohdalta erikseen, mikäli henkilöt eivät ole itse jäävänneet itseään.  Kaupungin yksittäiseltä lakimieheltä hankkimassa lausunnossa pyritään vähättelemään valokuituliittymän todellista arvoa ja siten mahdollisen menetyksen suuruutta, jos tilattu liittymä tai varaus jää toteutumatta. Tuon lausunnon mukaan on kyse pelkästään osuuskunnan jäsenyydestä eikä siitä reaaliarvosta, joka kaapeliyhteydellä todella on .

Valokuituliittymän arvoon vaikuttaa se, kuinka kaukana runkoverkosta kiinteistö sijaitsee. Tämä realiteetti huomioiden liittymän arvo voi olla jopa lähes 20000 euroa ja sitä tultaisiin subventoimaan kaupungin veronmaksajien rahoilla tuhansilla euroilla myös jatkossakin. Maksimihyödyn saa, jos tilattu liittymä tai varaus on tehty kiinteistölle, joka on 1999 metrin etäisyydellä runkoverkosta.  Jo pelkästään edellä kerrottu etäisyyden vaikutus hintaan edellyttää jokaisen liittymän tai varauksen hankkineen päättäjän esteellisyyden arviointia erikseen.

Miten ja missä on päätetty palkata ulkopuolisia lakitoimistoja Viitasaaren kaupungin avuksi tässä asiassa? Ainakaan kaupunginvaltuusto ei ole varannut varoja tähän tarkoitukseen. Valmistelu tulisi tehdä virkatyönä, siitähän virkamies palkkansakin ansaitsee. Jos juridinen osaaminen ei riitä, pitää hankkia lisää koulutusta, jotta selviytyy normaaleista valmistelutehtävistään.

Esteellisyyden kohdalta Viitasaaren kaupungin antama selitys ei pysty kumoamaan esittämiämme väitteitä miltään osin. Uudistamme väitteemme niiltä osin kokonaisuudessaan. Sitä paitsi hallituksen lausunnon antamiseen valitusasiassa on osallistunut hallituksen puheenjohtajana K ja jäsenenä H, vaikka kyse on ollut lausunnon antamisesta heidän omasta  esteellisyydestään.  Ko. Selitys ja aiemmat laajakaista-asiaan liittyvät valmistelut ja pohjaesitykset ja valtuuston päätökset ovat siten syntyneet virheellisessä järjestyksessä ja ne tulee kumota lain vastaisina ja palauttaa asia uuteen käsittelyyn.

Liitteet:

Kuntaliiton lakimies Heikki Harjulan lausunto

Saarijärven kaupunginhallituksen valmistelu, koskien esteellisyyttä laajakaista-asiassa.

Kohta 2

Kuuskaista ei ole antanut pyydettäessäkään  täsmällisiä tietoja liittymän tai varauksen tehneiden henkilöiden, taikka yritysten lukumäärästä. Myös sitä ei ole kerrottu, kuinka monta liittymää tai varauksen hankkinutta kiinteistöä sijaitsee  tukikelvottomalla alueella. Tieto on ratkaisevan oleellinen arvioitaessa taloudellista riskiä ja syntyviä kustannuksia kaupungin talouden kannalta. Valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä on kuntalain mukaan huolehtia kaupungin vetovoimaisuudesta ja siitä, että takausriskit eivät milloinkaan saa vaarantaa kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Vetovoimaisuus tuskin lisääntyy, jos veroäyriä joudutaan nostamaan valokuituhankkeen vuoksi.

Ns. uudessa hankkeessa osallistuvien kuntien määrä on jo pienentynyt viiteen kuntaan.

Aiemmin tehdyt riskikartoitukset eivät siis enää päde, vaan arviointi tulisi valmistella kokonaan uudestaan. Valmistelussa pitää käyttää pohjana täsmällisiä tietoja osallistuvien kuntien määrästä. Liittymien ja varausten kokonaismäärän tulee olla laskelmien pohjana tukikelvottomat alueet huomioiden. Uuden valmistelun jälkeen asia on tuotava valtuuston päätettäväksi, koska kyseessä on kuntalain 13 ja 14§:n mukainen menettely. Valmistelun puutteellisuus ei poistu sen vuoksi, että valtuusto ei ole palauttanut asiaa uuteen valmisteluun. Valmistelu tulee aina tehdä huolellisesti ja kaikki seikat huomioiden, oleellisia seikkoja pois jättämättä. Valmistelijan ja esittelijän vastuusta säädetään Perustuslain 118§:ssä.

Valmistelussa on ollut mukana kaiken aikaa esteellisiksi epäiltyä henkilöitä, joiden intressejä voi vain arvailla. Valmistelusta vastaavat viranhaltijat ja kaupunginhallitus. Näin oleellisten seikkojen pois jättäminen valmistelusta on omiaan aiheuttamaan kaupungille vahinkoa ja on siten lain vastaista menettelyä. Valtuuston päätös ei muuta laitonta valmistelua lailliseksi, vaan korkeintaan lainvoimaiseksi. Tässä vaiheessa päätös ei ole edes lainvoimainen. Viitasaaren kaupunginhallituksen lausunto on myös tämän kohdan osalta virheellinen ja esteellisten henkilöiden valmistelema ja virheellisesti päättämä.

Kohta 3

Kaupunki perustelee lausunnossaan, että Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt laajakaistatukea Viitasaaren laajakaista-hankkeeseen 16.5.2013 tekemällään päätöksellä.

On käynyt ilmi, että ELY-keskus on pyytänyt hankkeen tukikelpoisuudesta Viestintävirastolta vain osittaisen lausunnon tukikelpoisuuden osalta. Lausuntoa ei ole pyydetty verkon osien tukikelpoisuudesta ollenkaan. Jos myöhemmin käy ilmi, että olemassa ollutta PKSV:n verkkoa ei ole hyödynnetty riittävällä tavalla, tuki voidaan peruuttaa kokonaan. Tieto on saatu kirjallisena vastauksena  Viestintäviraston lakimies Priikin antamana sähköpostin kautta. Samaisesta vastauksesta ilmeni, ettei Kuuskaista ole toimittanut Viestintävirastoon verkkosuunnitelmia minkään nyt kyseessä olevan kunnan osalta.  Viestintävirasto ei ole voinut käsitellä puutteellisia hakemuksia ollenkaan, joten ELY-keskus on  päättänyt tuista kyseenalaisella tavalla puutteellisin perustein.

Tuet maksetaan jälkeenpäin vain tukikelpoisten laskujen hyväksymisen jälkeen. Joten on varsin todennäköistä, ettei tukea pystytä myöntämään kuluvan vuoden loppuun mennessä ollenkaan. Miten käy taloudellisten laskelmien ja mitkä ovat sen jälkeen hankkeen vaikutukset Viitasaaren talouteen?

Kuvailtu tilanne ei ole valittajien syy, vaan Kuuskaista ei ole toiminut tekemänsä operaattorisopimuksen ehtojen mukaisesti eikä se ole koko aikana pystynyt täyttämään hankeen hakijalle asetettuja vaatimuksia taloutensakaan osalta.  Kuuskaistan 34%.n omarahoitusosuus oli alun perin rakennettu virheelliseen tietoon Finveran mukana olosta ja muu osa omavastuusta koostui kuntien ennakkomaksusta. Tämä tieto oli koko ajan maakuntavaltuuston puheenjohtajalla. Asia tuli esiin Jyväskylän valtuuston käsitellessä laajakaista-asiaa. Ex ministeri ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja vastasi valtuutetun kysymykseen, miksi hän ei ollut informoinut asiasta aikaisemmin, ettei kukaan ole sitä häneltä kysynyt ja hän ei ole kuulunut laajakaistatyöryhmään.

Myös näiltä osin Viitasaaren kaupunginhallituksen lausunto perustuu virheellisiin argumentteihin. Kuuskaistan rahoitusvaikeudet eivät johdu rahamarkkinoiden kiristymisestä, vaan siitä, etteivät sijoittajat lähteneet mukaan huomattuaan  Finveran jäävän pois rahoituskuviosta. Kunnat saatiin kuitenkin mukaan  hankkeeseen ja sitoutumaan suuriin etumaksuihin käyttämällä valmistelutekstissä Finveraa ”keppihevosena”.

Kohta 4

Kuntalaki kieltää erikseen valtuuston delegoinnin lainantakaukseen toisen velasta liittyvän asian päätöksenteossa (Kuntalaki 14§). Kuntalaki 13§ velvoittaa yksiselitteisesti, että valtuuston on päätettävä takaussitoumuksen antamisesta toisen velasta.

Viitasaaren takausvastuu on 7,9 milj. euroa tässä kyseisessä asiassa. Kaupunginhallituksen lausunnossa annetaan  virheellinen kuva siitä, että valtuusto on jo takauksesta päättänyt. Näin asia ei ole eikä voikaan olla .

Valtuusto päättäessään asiasta oli sen hetkisen tiedon varassa mm. mukaan lähtevien kuntien lukumäärän suhteen. Tuolloin annettiin ymmärtää, että mukaan on lähdössä toista kymmentä kuntaa. Kaikki laskelmat riskeistä ja vastuista perustuivat sen aikaiseen tilanteeseen.

Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen tulkinta saamastaan valtuutuksesta on todella merkillinen. Valtuusto on myöskin selvästi toiminut lain vastaisella tavalla antaessaan ylipäätään kyseisen valtuutuksen kuntalain 13 ja 14§:n vastaisesti hallitukselle. Hallituksen velvollisuus on valvoa myös valtuuston päätösten laillisuutta. Sen olisi jo tuollakin perusteella tullut palauttaa takauspäätös viipymättä ja uudelleen valmisteltuna valtuuston päätettäväksi.(Kuntalaki 23§).

Tässäkin asiassa päätöksien valmisteluun ja päätöksiin ovat osallistuneet edellä mainitut esteelliset henkilöt, joten päätökset ovat syntyneet väärässä järjestyksessä ja ovat muutoinkin lain vastaisia.

Kohta 5

Laajakaista kaikille laki edellytti, että Maakuntaliitot kilpailuttavat alueillaan kuntakohtaiset hankkeet. Keski-Suomen liitto ”kilpailutti” kyseenalaisin menetelmin yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen ne kunnat, joihin oli jo 2006 valmistunut PKSV:n omistama 53 kylään rakennettu verkko. Tämä projekti on saanut tukea valtiolta EU:lta ja jäsenkunnat ovat osallistuneet myös kustannuksiin kokonsa edellyttämällä tavalla. Tuolloin Telia-Sonera ja PKSV antoivat tiedotteen. että rakennetun verkon avulla haja-asutusalueet ovat tasavertaisessa asemassa taajamien kanssa tiedon siirron suhteen

Viitasaaren kaupungin hallituksen puheenjohtaja K. on toiminut yhtä aikaa myös PKSV Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Viitasaaren hallituksen iltakoulun  pöytäkirjan mukaan hän oli esittänyt, että jos laajakaista kaikille lain mahdollistamaa tukea aiotaan saada, on ainoa vaihtoehto ANTAA  PKSV:n omistama Seutuverkko(kuntien välinen verkko, taajamaverkko ja kyläverkot) Osuuskunta Kuuskaistalle. Tuolloin kustannuksista voisi säästää 1-2,8 miljoonaa euroa.

Miten osakeyhtiö voi antaa omaisuuttaan toiselle?  Apportio ei voi tulla kyseeseen tässä tapauksessa. K:n ehdotus paljastaa, että tukien saanti on tärkeämpää kuin nopeiden yhteyksien saaminen kuluttajille. K:lla on ollut kaksoisrooli Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja PKSV Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Vuonna 2011 (13.12.) PKSV Oy antoi tiedotteen hankekunnille, että päivittämällä olemassa olevaa seutuverkkoa, lisäämällä siihen liityntäpisteitä ja uusimalla aktiivilaitteet  laajakaistahankkeessa voidaan säästää ainakin miljoona euroa. PKSV oli tiedustellut Keski-Suomen ELY-keskukselta rahoitusta ja saanut lupauksen 70%:n tuesta hankkeen 200000-300000 euron kokonaiskustannuksiin. PKSV myös pyysi kuntia ilmoittamaan, aikovatko ne hyödyntää osittain omistamaansa verkkoa uudessa hankkeessa. Tuolloin PKSV Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Eeva Kuusela Saarijärveltä.

Jostain syystä valmistunut verkko on ollut kohta kahdeksan vuotta kaivettuna 53:n kylään, mutta se on jäänyt lähes kokonaan hyödyntämättä. Keski-Suomen ELY-keskus on ilmeisesti juuri tämän vuoksi pyytänyt Viestintävirastolta vain osittaisen lausunnon, jossa ei oteta kantaa verkon osien tukikelpoisuuteen. Tukiehdoissa on maininta, että Viestintävirastolle on ilmoitettava myös ne verkot ja verkon osat, joissa voitaisiin järjestää 100 megan nopeudella toimivia palveluita, vaikka niissä tällä hetkellä ei palvelua olisikan saatavissa.

Kinnulaan samanlainen verkko toteutettiin jo aiemmin ja he ovat sen hyödyntäneet järkevällä tavalla omana työnään. Siellä asukkailla on mahdollisuus liittyä 100 megan valokuituverkkoon. Myös pienempiäkin nopeuksia on tarjolla.

Keski-Suomen liitto siis ”kilpailutti”2010-2012 aikaisemman version laajakaista hankkeen osalta. Nyt se on kuitenkin omalla päätöksellään muuttanut tuen saajaksi kuntien 90%:n holding yhtiön kautta omistaman yhtiön. Tulisi tarkoin tutkia, onko päätös lain mukainen ja täyttääkö tehty muutos  kilpailulainsäädännön vaatimukset.  Viitasaaren kaupunginhallituksen toteamus siitä, että menettely on laillinen on jäänyt täysin perustelematta.  Edelleen hallitus väittää, että edellisistä tuista on kulunut yli viisi vuotta ja tuet ovat ”vanhentuneet”. ELY keskuksen sivuilla on kuitenkin mainita siitä, että 2000-luvulla myönnetyt tuet estävät tuen saamisen uudelleen samaan hankkeeseen.

Viitasaaren kaupunginhallituksen näkemys on, että kilpailutus on oikein hoidettu. Perustelut eivät vakuuta. Valtuusto ei alun perin päätöstä tehdessään laajakaista kaikille hankkeeseen osallistumisesta tiennyt mitään myöhemmin tapahtuneista muutoksista. Kuitenkin jo ensimmäinen valtuuston päätös sitoi Viitasaaren kaupungin suuriin ennakkomaksuihin, jotka nyt menetettäneen. Nykyinen hanke ei muistuta edes kaukaisesti alkuperäistä hanketta. Kaikki vastuut ja jopa tuen saaja ovat muuttuneet, riskeistä ja vastuista puhumattakaan. Tämä monella muotoa lain vastainen hanke olisi syytä tutkia tarkasti eri viranomaisten menettelyjen osalta ja minimoida vahingot keskeyttämällä se välittömästi.

Kaupunginhallitus mainitsee lausunnossaan, että väite Kuuskaistan maksukyvyttömyydestä on sinänsä absurdi. Uudessa mallissa kuntien 90 prosentin omistuksessa oleva yhtiö on itsekin jo valmiiksi maksuvaikeuksissa.  Laajakaista kaikille lain mukaan tuen hakijan tulee olla maksukykyinen ja sen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 34 prosenttia hankkeen kustannuksista. Kuntien90% omistama yhtiö osti yhdellä eurolla Kuuskaistan velat ja vastuut itselleen ja sai Kuuskaistalta kannattamattoman verkon tappiollisine liiketoimineen vastuulleen. Tilinpäätösten mukaan Kuuskaistalla oli yli kymmenen miljoonan velat ja uuden yhtiön miljoonan euron osakepääoma on jo valmiiksi ”syöty” koneurakoitsijoiden velkoessa 4,2 miljoonan saataviaan. Tilanne on todellakin absurdi, jos omistajakunnat joutuvat heti pääomittamaan kyseistä yhtiötä. Toinen vaihtoehto osakeyhtiölain mukaan on konkurssi, mikä ei tule varmaankaan kyseeseen.

Missä valmistelussa nämä riskit on arvioitu??

Edellä mainittuihin vastineisiin viitaten uudistamme kaikki aikaisemmat väitteemme ja toteamme, että Viitasaaren kaupunginhallituksen lausunto ei ole pystynyt kumoamaan niitä miltään osin.

Pyydämme, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa virheelliset ja laittomat päätökset ja palauttaa päätökset kokonaisuudessaan uuteen käsittelyyn.

Kuntaliiton lakimiehen tulkinta jääviydestä Laajakaistasta-asiaa päätettäessä.

Hei keskustelimme asiasta Heikki Harjulan kanssa. Aiemmin olemme todenneet, että jos kunnassa tehtävän päätöksen johdosta suorana seurauksena on taloudellinen hyöty liittymän ostajalle eli siirtymisellä he välttyvät taloudellisilta tappioilta, esteellisyys voi tulla kysymykseen.

Lähtökohtaisesti luottamushenkilö ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Luottamushenkilö arvioi, onko hänellä edellytykset asian puolueettomaan ja objektiiviseen käsittelyyn vai onko päätöksestä hänelle taloudellista tai muuta hyötyä tai vahinkoa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että luottamushenkilön oma arvio esteellisyydestä ei voi johtaa päätöksen kumoamiseen menettelyvirheen johdosta.
Sen sijaan, jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn, voidaan päätös kumota, jos asiasta valitetaan tällä perusteella.
Meille on kysymysten yhteydessä esitetty lyhyt kuvaus päätöksentekoon tulevasta hankkeesta ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yhteenveto riskeistä. Yhtenä riskinä on mainittu, että liittymän tilanneet vajaat 5000 keskisuomalaista menettävät jo maksamansa liittymämaksut, noin 2,5 miljoonaa euroa.
Parhaiten pystytte itse arvioimaan, mitä seurauksia päätöksellä on liittymän omistajalle. Jos voidaan päätyä siihen, että esim. menetykset voivat olla satoja euroja liittymän tilaajaa kohden, suositeltavaa on varmasti toimia niin, etteivät liittymän omistajat ole mukana asian käsittelyssä.

Kysymyksen taustalla oli siis se, että laajakaistaa puuhannut yhtiö on menossa konkurssiin, jollei se saa kunnilta lisäpääomaa. Ne, jotka ovat jo maksaneet liittymämaksun, menettäisivät maksamansa hinnan, joka vaihteli 500 ja 6000 euron välillä, jollei kunta päätä osallistua osakeantiin. Tulkitsen niin, että asiaa valtuustossa ja hallituksessa käsiteltäessä henkilöillä, jotka ovat liittymän maksaneet, on välitön intressi ja se koskee heitä henkilökohtaisesti ja he ovat niin ollen esteellisiä käsittelemään asiaa. Kysymys on hallintolain 28 §:n ja kuntalain 52 §:n esteellisyysperusteista.

Maaseudun Tulevaisuus :

Laajakaista kaatui Keski-Suomessa kuntien syliin

Sami Karppinen

"Yksi nopea ja tomiva yhteys täällä saisi olla, kun tiet ja palvelut huononevat", leipomoyrittäjä Risto Tuhkanen Viitasaarelta sanoo. Hän on edelleen mokkulan varassa, vaikka osti laajakaistaliittymän yli vuosi sitten.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista Keski-Suomessa ei pysty jatkamaan Suomen suurimman haja-asutusalueen laajakaistan rakentamista. Kunnat ovat maksaneet verkosta 6,5 miljoonaa euroa ja liittymän tilanneet 2,5 miljoonaa euroa. Kunnat harkitsevat omaa verkkoyhtiötä.

Viitasaarelainen leipomoyrittäjä Risto Tuhkanen on odottanut laajakaistaa Niinilahden kylälle jo melkein viisi vuotta.
”Reilu vuosi sitten ostin Kuuskaistalta liittymän, mutta meillä päin ei käytännössä ole tehty verkkoa vielä lainkaan. Kun rakentamistahtia olen katsellut, niin tällä vauhdilla sitä tehdään vielä vuonna 2050”, Tuhkanen sanoo.
Keskisuomalaisista kunnista 15 on maksanut Kuuskaistalle yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.
Kuuskaistan liittymä on myyty noin 5 000 asiakkaalle. He ovat maksaneet niistä noin 2,5 miljoonaa euroa.
Yhtään liittymää ei ole vielä avattu.
Kunnat harkitsevat yhtiön perustamista verkon rakentamista jatkamaan. Yhtiö ostaisi Kuuskaista liiketoiminnan Keski-Suomessa. Kolme kuntaa ei aio lähteä yhtiöön mukaan elleivät ehdot parane.

Kuudesosa verkosta rakennettu

Vaihtoehto kuntien yhtiölle on Kuuskaistan konkurssi. Siinä tapauksessa sijoitetut rahat menevät hukkaan.
Osassa kunnista verkko on melkein valmis, osassa rakentamista ei ole edes aloitettu. Valmista verkkoa on 750 kilometriä ja koko verkon mitta olisi 5 000 kilometriä.
Rakentamisesta on leimannut kiire.
”Rakentaminen aloitettiin useassa kunnassa yhtä aikaa, vaikka rahoitus ei ollut varmaa”, Keski-Suomen liiton maakuntainsinööri Jarmo Koskinen sanoo.
Kuuskaistan rahat loppuivat viime kesänä. Samalla loppui rakentaminenkin.
Kiire oli myös tukien menettämisen pelon vuoksi. Viidelle kunnalle myönnetty EU-tuki raukeaa tämän vuoden lopussa, ellei verkko ole valmis.
Tuhkasen kunta Viitasaari on yksi näistä tukikunnista. Toinen on Pihtipudas, missä rakentamista ei ole aloitettu lainkaan.

Aimo Vainio

Lue laajakaistahankkeen epäonnen taustat maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.

Alla Hannu Luotolan ja Asko Hackzelin sekä Marko Tiaisen hyvät kirjoitukset, jotka tukevat kaikilta osin valitustamme:

Viranomaisen sietokyvyn raja

On mielenkiintoista seurata, milloin sietokyky ylittyy usean viranomaisen pieleen menneessä yhteishankkeessa ja mikä viranomainen ”avaa pelin”. Tähän asiaan pureutui ansiokkaasti Asko Hackzell mielipiteessään (Ksml 19.7.).
Surullisen kuuluisa laajakaistahanke, missä Kuuskaistaa edelleen roikutetaan mukana, on saanut viranomaisilta kohtuuttoman paljon pitkämielisyyttä.
Kuuskaista on toimittanut hankehakemuksia Viestintävirastolle. Valmista ei vaan ole tullut. Hakemukset eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia.
Kymmenestä kunnasta ainoastaan Multian hakemus on saatu käsiteltyä täydennyspyyntöjen jälkeen. Sielläkin on tehty vasta ensimmäinen maksatus, josta jouduttiin jo perimään takaisin 41 000 euroa. Virasto selvittelee edelleen Multian osalta tekemänsä päätöksen oikeellisuutta.
Muiden kuntien kohdalla hakemusten käsittelyä ei ole voitu aloittaa niissä olevien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Tukea on haettu myös tukikelvottomille alueille. Verkkosuunnitelmat puuttuvat tai ovat vajavaisia. Osuuskunnan taloustilanne on vaatinut selvitystä.
Kunnat ovat vastuuttomasti laittaneet miljoonia tähän epäkelpoon hankkeeseen ja joutunevat alaskirjaamaan tappionsa. Näillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä taloutensa kipurajoilla sinnittelevillä kunnilla. Mitä kuntalaiset veronmaksajina tällaisesta rahojen polttelusta ajattelevat?
Onko satoja tai tuhansia euroja etukäteen rahojaan toteutumattomaan laajakaistayhteyteen laittanut kuntalainen hiljaisesti tyytyväinen tilanteeseen? Entä yritykset? Liekö kansa niin varakasta täällä Keski-Suomessa, että rahaa riittää tyhjään tällä tavoin tuhlattavaksi?
Pallottelevatko viranomaiset vastuuta toisilleen vai ottaako joku asiasta kopin? Kysymyshän ei ole kunnallispolitiikasta. Useissa kunnissa tehtyjen lukuisten oikaisuvaatimusten ja valitusten mukaan on toimittu vastoin lakeja.
Hannu Luotola

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee

Valtiontalouden tarkastusvirastosta todetaan (HS 1.7.2014), että EU-rahalla saadaan vähän tuloksia aikaan.

Ruohonjuuritasolla tämä on nähty jo pitkään. Hankkeiden vetäjät sentään työllistyvät. Ja venäläiset hyötyvät EU-tuista muun muassa Kotkan ja Lappeenrannan seuduilla hyväuskoisten suomalaisten hölmöjen avulla. Keski-Suomestakin näitä tapauksia löytyy.

”Kannettu vesi ei kaivossa pysy” ja ”mikä laulaen tulee, se viheltäen menee” ovat vanhoja totuuksia, jotka pätevät EU-hanketukien osaltakin.

Moni kunta on tarpeettomia päätöksiään perustellut sillä, että ”siihen saadaan EU-rahaa”. Varmaan on Suomelle tarpeen saada jokainen euro EU:lta takaisin sinne maksamistaan, mutta ei toki hinnalla millä hyvänsä. Varmaan on hyödyllisiäkin hankkeita.

Ongelmallisiin kuuluu Keski-Suomen laajakaistahanke. Tämän osalta tulisikin kiinnittää hankkeen valvonnassa huomio nimenomaan laillisuuteen. Järkevyydestähän laajakaistahankkeessa ”Keski-Suomen mallilla” ei ole edes kysymys.

Keski-Suomen liiton hanke epäonnistui. Operaattoriksi valittu raskaasti velkaantunut Kuuskaista ei saanut omaa rahoitusosuuttaan kootuksi, joten Finnvera hylkäsi Kuuskaistan hakemuksen. Julkista rahoitustukea EU:lta ja kunnilta saanutta Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n valokuituverkkoa ei otettu hankkeeseen mukaan. Miksi?

Muutama kunta on ”EU-rahan himossaan” perustamassa kuntien kokonaan omistaman Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n, joka tulee perustettavan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääomistajaksi 90 %:n omistusosuudella. Loput 10 % Valokuituverkot Oy:n omistuksesta tulee osuuskunnan omistaman Kuuskaistan Palvelut Oy:n omistukseen. Miksi Kuuskaista on mukana?

Onko uusi yhtiöjärjestely toteutettu kilpailulainsäädännön mukaisesti? Täyttääkö uusi yhtiöjärjestely laajakaistatuen saannin ehdot? Ovatko tukikelpoisiksi ilmoitetut alueet tukikelpoisia? Onko Kuuskaista antanut Viestintävirastolle virheellistä tietoa tukihakemuksistaan (verkkosuunnitelmat yms)?

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on heittäytynyt hankkeeseen mukaan omaehtoisesti tukien näin Kuuuskaistaa. Onko tämä hyväksyttävää?

Hankkeessa on saatettu markkinoida, myydä ja ostaa tuotetta, jota ei ole olemassa.

Tässä olisi Valtiontalouden tarkastusvirastolle ja muillekin viranomaisille laillisuuden tarkastuksen paikka
Asko Hackzel 




Marko Tiaisen kirjoitus Kotiseudun Sanomissa 4.6.2014

Kuuskaistan talousvaikeudet eivät olleet uusi asia

Valtuustossa päätöksiä tehdään pitkälti sen tiedon varassa, mitä asian esittelijä valtuutetuille antaa. Valtuutetuilta omaehtoinen tiedon etsintä ei ole kiellettyä, vaan se on jopa toivottavaa.

Kuuskaistan talousvaikeudet eivät alkaneet rahoitusmarkkinoiden kiristymisestä. Julkiset rahoitustuet jäivät saamatta, koska yhtiöllä ei ollut alun alkaenkaan tukiin tarvittavaa omarahoitusosuutta.
Kuuskaistan toiminta on ollut tappiollista jo vuodesta 2003 lähtien, taseet miinuksella vähintään 10 miljoonaa euroa. Miksi tällainen yhtiö valittiin operaattoriksi?
Nämä seikat ovat olleet vastuussa olevien päättäjien tiedossa alusta asti. Vastaukseksi ei riitä, ettei ollut muita tarjoajia.
Ainoana tarjoajana yhtiön hinnoittelu on ollut päätä huimaava, verrattuna muihin alalla toimiviin yrityksiin.
Kaapelinvedot aloitettiin useassa kunnassa saman aikaisesti, vaikka rahoitus oli epävarma.
Kuuskaista oli lähdössä myös Päijät-Hämeen valloitukselle "Keski-Suomen konseptilla". Onko konseptina raapia osa verkosta maahan ja ilmoittaa sitten, etta rahat on loppu?
Padasjoella huomattiin yhtiön omarahoituksen puute ja matka tyssäsi sinne.Johtuiko omarahoituksen puute siitä, että Keski-Suomessa tajuttiin vihdoinkin vääntää rahahanat kiinni?
Vuonna 2013 meni toimitusjohtaja vaihtoon, edellinen kun jäi kiinni törkeästä petoksesta. Petokset hän oli tehnyt ollessaan 6netin palveluksessa kuusiokunnissa. Kuusiokunnille toiminnasta aiheutui noin 300 000 euron vahingot.
Itseäni ainakin mietityttää, että tällainen herra on ollut hoitamassa Keski-Suomen laajakaistahanketta. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Keski-Suomen Liitossa hanketta kilpailuttanut Tapio Saarinen.
Jyväskylän yliopiston dekaani Pekka Neittaanmäki on myös kunnostautunut Kuuskaistan puolestapuhujana. Onko tuo ihmekään? Neittaanmäki on laajakaistapäätöksistä vastuussa olevan maakuntajohtajan Anita Mikkosen puoliso. Piiri pieni pyörii...
Alkuperäiseen laajakaistatyöryhmään kuulunut Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen toi lehtikirjoituksessaan ensimmäisenä esiin hankkeen isot riskit. Riskien esiintuominen herätti päättäjissä paheksuntaa, Rusasen olisi pitänyt olla hiljaa epäkohdista. Rusasen kirjoituksen jälkeen puolet kunnista on alkanut etsiä muita vaihtoehtoja.
Kuuteen miljoonaan nousevat takaukset, pitkät laina-ajat sekä korkojen nousu yhdistettynä vähäiseksi jääneeseen liittyjämäärään on syytä ottaa vakavasti. Nykyiset liittyjämäärät eivät riitä lainanhoitokustannuksiin täällä eikä muualla.
Pihtiputaalla ei välttämättä selvitä edes koroista.Liittyjiä pitäisi ennusteiden mukaan olla moninkertainen määrä. Olen valtuustossa tuonut tätä epäkohtaa esille tuloksetta, tosin eräällä hanketta puoltavalla valtuutetulla oli tähän lääke. Pienituloiset voivat hakea liittymäänsä varten pankkilainan.
Hankkeen jatkumisen kannalta on Pihtiputaalla ajateltu sulkutilikäytäntöä, eli rahaa annetaan sitä mukaa kun työt etenee. Käytännössä tämä ei onnistu, koska ensin pitää maksaa Kuuskaistan yli 4 miljoonan euron velat aliurakoisijoille. Lisää maksamista kunnille on tulossa myös huonosti asennettujen kaapeleiden korjaamisesta. Paljonko näihin uppoaa paljon puhutusta miljoonan EU-tuesta?
Hanketta on vastustettu Keski-Suomessa yli puoluerajojen, ei pelkästään Perussuomalaisten osalta.
Laajakaistahankkeiden loppuun vieminen nykyisellä aikataululla on osoittautunut mahdottomaksi.
Valtakunnallisesti valmiiksi saadaan määräaikaan mennessä korkeintaan puolet verkosta, lisäksi on tulossa laki, joka velvoittaa kunnat selvittämään lainatakaustensa riskit.
Kuntalaisten rahat eivät ole tarkoitettu konkurssiyritysten pelastamiseen.
Olisiko aika miettiä vaihtoehtoja? Nopeita ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä emme vastusta.
Marko Tiainen

Pihtipudas