Kittilä: Kriisiavusta nousi kiista – ”kunnallinen itsehallinto ei tarkoita oikeutta rikkoa lakeja”
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja professorit huolissaan: Kunnan tilanne on vakava ja ainutlaatuinen Suomessa.
Kittilän kunnallispäätännän kriisi syvenee päivä päivältä, mutta valtiovarainministeriön kuntaosaston hallitusneuvoksen viesti Lapin Kansan kautta kittiläläisille oli perjantaina 12. joulukuuta varsin lohduton: kunta joutuu selvittämään sotkunsa itse.
Hallitusneuvos Auli Valli-Linnun mukaan kunnallisen itsehallinnon perustuslain takaama suoja on niin vahva, että valtio ei voi puuttua millään tavalla Kittilän kunnalliseen päätöksentekoon. Lex Kittilää ei ole tulossa.
”Vaatimus on kohtuuton”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta. Hän ihmettelee valtiovarainministeriön kuntaosaston ulostuloa.
Kunnallisen itsehallinnon nauttima perustuslain suoja ei voi olla syy jättää Kittilää oman onnensa nojaan tilanteessa, jollaista ei ole aiemmin nähty kunnallishallinnon historiassa, Viljanen korostaa.
”On selvää, että valtiolle on annettava puuttumiskeinoja tilanteeseen, johon Kittilä on ajautunut.”
Viljanen on perehtynyt Kittilän kunnallisen päätöksenteon asiakirjoihin Suomen Kuvalehden pyynnöstä jo viime keväästä lähtien. Hän luonnehtii Kittilän tilannetta erittäin vakavaksi.
”Tietenkin on täysin selvää, että kunnallinen itsehallinto tarkoittaa oikeutta toimia lain puitteissa eikä oikeutta rikkoa lakeja. Jos kunta rikkoo lakeja, siihen pitää voida puuttua, eikä silloin kajota kunnallisen itsehallinnon suojaan.”
Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) on huolissaan Kittilän tilanteesta. Hän kertoo seuranneensa tapahtumia median välityksellä.
”Olen seurannut kunnallista päätöksentekoa neljäkymmentä vuotta, enkä muista mitään vastaavaa. Mutta ei taida muistaa kukaan muukaan.”
Koskinen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän ei pelkää keskustelua Lex Kittilästä, vaikka kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja on vakava, vaikea ja iso kysymys.
”Asiasta on hyvä keskustella nyt, kun uudistetaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä.”
Professori Pekka Viljanen toivoo, että valtiovarainministeriön kuntaosasto ja Kuntaliitto perehtyisivät kunnan tilanteeseen huolella. Hän muistuttaa, että Kuntaliitto on jo antanut yleisen tason neuvoja, joiden mukaan kunnanhallituksella on valtaa ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin.
”Mutta Kuntaliitto ei tietääkseni ole ottanut kantaa Kittilän päätöksenteon kriisissä konkreettisiin kysymyksiin – onko siis periaatteellisen toimivallan käyttö konkreettisissa tapauksissa asianmukaista vai ei. Nimenomaan tällaisia konkreettisia neuvoja Kittilässä nyt kaivattaisiin ja olisi kaivattu jo pidemmän aikaa.”
Viljanen sanoo, että tapaus Kittilän kohdalla ohjeet yleisestä toimivallasta eivät enää auta.
”On riski, että yleisiä ohjeita tulkitaan vahingossa tai tahallisesti väärin. Kittilässä tarvitaan täsmäapua ja sitä tarvitaan nopeasti.”
Myös muut Suomen Kuvalehden haastattelemat oikeusoppineet ovat Viljasen kanssa samaa mieltä: Kittilän kuntaa ei saa jättää yksin syvenevän kriisinsä kanssa, ja lainsäätäjien on varmistettava valtiolle puuttumiskeinot vastaavanlaisessa ääritilanteessa.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan kunnallisen itsehallinnon nauttima perustuslain suoja on vahva. ”Mutta vahva on myös se ajatus, että kunnallinen itsehallinto ei suojele laittomuutta. Sen selän taakse ei voi paeta perustelemaan laittomuuksia.”
Kunnan päätöksentekoelinten mahdollisista laittomista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen, joka voi kumota päätöksen. Hallinto-oikeuden käsittely kuitenkin kestää – ja se on aina ”jälkikäteistä”.
Akuuttiin kriisiin hallinto-oikeus ei pääse väliin.
”Itsenäisen Suomen kunnallishallinnon historiassa ei ole mitään vastaavaa tapausta kuin Kittilä”, Olli Mäenpää sanoo. ”Kukaan ei ole villeimmissäkään ajatuksissaan kuvitellut, että tällaista voisi tapahtua jossakin kunnassa.”
Mäenpään mukaan on paikallaan pohtia, pitääkö jatkon kannalta valtiolle säätää puuttumiskeinoja Kittilän kaltaisiin tilanteisiin.
”Keskustelun paikka on nyt, kun kuntien lainsäädäntöä uudistetaan.”
Olli Mäenpään mukaan aluehallintovirasto on taho, jolla on puuttumiskeinoja käytössään, jos kunta toimii selvästi lainvastaisesti.
AVI ei voi kuitenkaan puuttua omasta aloitteestaan kunnan päätöksenteon lainvastaisuuksiin. Nykyisessä kuntalaissa AVIlle ei ole annettu itsenäistä puuttumisvaltaa. AVIn puuttuminen edellyttää kantelua, ja kannella voi kuka tahansa kansalainen.
”Aluehallintovirasto puuttuu hanakasti ja aivan aiheesta, jos vanhuksilla ei ole hoivalaitoksissa riittävää määrää hoitajia. Jos kunnassa loukataan muulla tavalla lakia esimerkiksi yleishallinnon puolella, sellaisesta meillä ei ole selvää käytäntöä. Mutta aivan samalla tavalla AVIlla on velvollisuus arvioida kunnan muunkin päätöksenteon tilannetta, jos asiasta kannellaan.”
Jos kantelu on aiheellinen, AVI voi antaa kunnalle huomautuksen lainvastaisesta päätöksenteosta tai toiminnasta ja patistaa kuntaa korjaamaan päätöksensä. AVI ei voi kuitenkaan kumota kunnan tekemiä päätöksiä.
Mäenpää katsoo, että tapaus Kittilän kohdalla pika-apua on mahdollista hakea kantelemalla AVIlle.
Mäenpään tavoin Johannes Koskinen katsoisi AVIn suuntaan.
”Puuttumiskeinot Kittilän kaltaisissa tilanteissa ovat varsin rajalliset”, Koskinen myöntää. Hän muistuttaa, että kuntia ohjaavia lakeja on säädetty aiemminkin, kun tarve on ollut ilmeinen. Kittilän kunnan akuuttiin hätään Lex Kittilä ei ehtisi.
Professori Olli Mäenpää ei sulje pois ajatusta erillislaista. Hänen mukaansa Kittilän hallinnon ja päätöksenteon kriisi on yllättänyt kaikki tapausta seuranneet tahot.
Mäenpää muistuttaa, että aikoinaan myös Karkkilan kaupungin talouden kriisiytyminen yllätti kaikki tahot. Ohjaava laki saatiin aikaan nopeasti.
”Talous on merkittävä kivijalka kunnassa, mutta toinen yhtä lailla merkittävä kivijalka on kunnan hallinto ja päätöksenteko.”
Vaikka Lex Karkkila kirjoitettiin Karkkilaa silmällä pitäen, erillislaki koski kaikkia kuntia.
”Jos päädyttäisiin säätämään erillislaki Lex Kittilä, myös sen tulisi koskea kaikkia kuntia”, Mäenpää sanoo.
Hänen mukaansa Lex Kittilä olisi yleinen laki, joka määrittelisi tarkoin valtion puuttumiskeinot tilanteissa, joissa kunta toimisi olennaisesti vastoin hyvää hallintoa ja lakeja sekä vastoin kunnan hallintoon kohdistuvia keskeisiä vaatimuksia.
”Vaikka kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja on vahva, Kittilän kautta on saatu niin vahvaa empiriaa, että tällaiselle erillislaille saattaisi olla jo edellytyksiä. Lainsäädännöllisesti työ ei olisi vaativa, mutta tämä kysymys on sen verran herkkä, että todennäköisesti laki olisi syytä valmistella parlamentaarisesti.”
Mäenpää korostaa, että jos Lex Kittilä säädettäisiin, lain rajauksen tulisi olla tiukka. Lailla ei voitaisi puuttua kuntien poliittisiin ristiriitoihin.
”Puuttumiskeinot tulisi antaa vain sellaiseen tilanteeseen, jossa kunta toimii joka käänteessä lakeja vastaan ja kierre pitäisi saada katkaistua.”
Pika-avuksi Lex Kittilästä ei Kittilän nykyiseen tilanteeseen kuitenkaan ole.
Nykyiset puuttumiskeinot ovat myös professori Pekka Viljasen mukaan riittämättömiä. ”Lex Kittilän” hän kirjoittaisi osaksi kuntalakia, pykälään, jossa säädetään aluehallintoviraston toimivallasta kuntiin.
”Kuntalain kahdeksas pykälä aluehallintoviraston toimivallasta vaikuttaa nykyisellään jokseenkin epäonnistuneelta säännökseltä. Sen mukaan aluehallintovirasto voi kantelun perusteella tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Hallintolain perusteella se voi sitten antaa huomautuksen, mutta varsinaiset pakkokeinot puuttuvat”, Viljanen pahoittelee.
Hänen mukaansa toivottava tilanne olisi sellainen, jossa AVI voisi ryhtyä toimenpiteisiin kunnan toimiessa lainvastaisesti ja AVIlle sallitut toimenpiteet olisivat sellaisia, joista säädetään aluehallintovirastoista annetun lain 20 pykälässä.
AVI voi nykyäänkin määrätä uhkasakon kunnalle, joka ei noudata sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön velvoittamia henkilöstömitoituksia.
Professori kysyy, miten on mahdollista, ettei uhkasakkoa voida käyttää kunnan päätöksenteon ajautuessa laittomuuksiin.
”Olennaista olisi, että AVIlla olisi kantelun ratkaistuaan valtaa velvoittaa kunta noudattamaan lakia.”
Aluehallintoviraston asemaa Kittilän kaltaisissa kriisitilanteissa arvioi myös Kari Prättälä, joka ehti toimia Kuntaliiton lakiasiainjohtajana parikymmentä vuotta. Hän on ollut valmistelemassa voimassa olevaa kuntalakia sekä uudistettua, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.
”Aluehallintovirastosta ei voi kuitenkaan tehdä kunnan yleishallinnon laillisuusvalvojaa pidemmälle kuin lainsäädännössä nyt on jo tehty. Kun puhutaan poikkeuksellisista olosuhteista, AVIn toimivalta voisi olla laajempikin, mutta ongelmana on se, kuinka toimivalta saadaan rajatuksi vain tällaisia tapauksia koskevaksi”, Prättälä pohtii.
Myös Prättälä sanoo seuranneensa Kittilän kunnallisen päätöksenteon kriisiä, jonka kaltaista hänkään ei muista lähes neljänkymmenen vuoden uraltaan kuntalain asiantuntijana.
”Tietysti lainsäädännössä pitää valmistautua myös poikkeuksellisiin tilanteisiin. Samalla tavalla kuin valtioissa, kunnissakin voi romahtaa paitsi talous myös hallinto. Vakavimmassa paikassa ollaan silloin, kun on syytä epäillä, että kunnan toiminnassa on tapahtunut rikoksia.”
Jos poliisin suorittama tutkinta koskisi kokonaista toimielintä tai kokonaisia toimielimiä, tilanne olisi erittäin vaikea kunnan kannalta.
”Jos tutkinnan kohteena olevat noudattavat varovaisuutta ja pidättäytyvät jatkamasta sellaisia toimia, joissa lainvastaisuuksia epäillään tapahtuneen, pärjätään pääasiassa nykylainsäädännöllä”, Prättälä arvioi.
”Mutta jos tällaiseen varovaisuuteen ei maltti riitä, on tuskallista jäädä odottelemaan poliisin ja oikeuden toimia – tai ratkaisuja kunnallisvalituksiin.”
Prättälä katsoo, että hallinnolla itsellään on oltava keinot saattaa asiat raiteilleen.
”Lainsäädäntöteknisesti helpoin tapa olisi antaa AVIlle valvontavalta ilman kantelua ja säätää riittävä toimivalta käyttää myös pakkokeinoja. Perustuslain kunnallisen itsehallinnon suoja tulisi siinä kyllä jo vastaan.”
Tällainen toimivalta olisi Prättälän mielestä ongelmallinen myös suhteessa kunnallisvalitukseen. ”Näin avatulla tiellä saattaisi riittää kulkijoita.”
Prättälä lähtisi hakemaan ratkaisumallia mieluummin nykyisenlaisesta kriisikuntamenettelystä kuin valtion viranomaisen valvonnan tiukentamisesta.
”Olennainen ero on siinä, että kriisikuntamenettelyssä kunta on mukana tarkastelemassa toimintaansa ja tekemässä tarvittavia johtopäätöksiä.”
Prättälä myöntää, että ulkopuolelta tuleva valvonta voi olla nopeampaa, mutta samalla se heittää kaiken vastuun ulkopuolelle.
”Mitä tällainen hallinnon kriisimenettely olisi yksityiskohdissaan, se vaatisi perusteellista pohtimista.”
Selvitettävää Kittilässä riittää.
Marraskuun lopulla keskusrikospoliisi tiedotti, että se liittää kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisen osaksi Kittilän kuntakonsernia koskevaa esitutkintaa. Esitutkinta laajenee merkittävästi.
Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen vei viikko sitten maanantaina kunnanhallitukselle esityksen, jossa hän pyysi valtuuksia ryhtyä selvittämään kunnallisen päätöksenteon ongelmia mahdollisten esteellisyyskysymysten vuoksi KRP:n suorittaman esitutkinnan aikana.
Kunnanhallitus katsoi, ettei se ole esteellinen käsittelemään sellaisiakaan asioita, jotka liittyvät kunnanjohtajan erottamiseen. Sen sijaan kunnanhallituksessa nostettiin esille vt. kunnanjohtajan mahdollinen esteellisyys. Esa Mäkiseltä vaaditaan selvityksiä asiasta. Lapin Kansan mukaan ”Kunnanhallitus jahtaa nyt myös vt. kunnanjohtajaa”.
Kittilän kunnanhallitus ei ole suostunut Kuntaliiton lukuisiin suosituksiin, joiden mukaan kunnanvaltuuston pitäisi perustaa erillinen tilapäinen toimikunta käsittelemään niitä asioita, joissa kunnanhallitus saattaa olla esteellinen keskusrikospoliisin esitutkinnassa.
Kotimaa
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk) on valittanut kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Erottamisesta ovat valittaneet myös valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas)
sekä erotettu kunnanjohtaja Mäkelä.
Timo Kurula katsoo valituksessaan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tulisi jättää Inkeri Yrityksen valitus huomiotta. Hänen mukaansa Yritys on ollut esteellinen osallistumaan kunnanjohtajan erottamisen käsittelyyn.
Kurula haluaa hallinto-oikeuden toteavan Yrityksen esteelliseksi, mutta hänen mielestään hallinto-oikeuden ei tulisi kumota kunnanjohtajan erottamista, jos Yritys katsottaisiin esteelliseksi.
Kurula äänesti Mäkelän erottamisen puolesta kunnanvaltuustossa 17. marraskuuta 2014.
Yrityksen ja Mäkelän valituksissa korostetaan, että erottamiselle ei ole asiallisia perusteita, päätös on lainvastainen ja se on kaiken lisäksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä Mäkelää ei kuultu lainkaan tilapäisen valiokunnan lopullisesta erottamisraportista.
Mistä Inkeri Yrityksen esteellisyys valtuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana voisi sitten syntyä?
Kurulan mielestä Yritys on ”toiminut moninkertaisesti Suomen lakien vastaisesti syksyn 2014 kuluessa. Syyskuun 15. päivä hän suoritti Kittilän kunnanhallituksen osittaisen virantoimituksesta pidättämisen ilman perusteltua syytä hyvän hallintotavan vastaisesti.”
Kurulan mielestä kyseinen tapahtuma ”on luonut ennakolta asenteen ja hänen suorittamansa kunnanhallituksen osittainen virantoimituksesta pidättäminen myös asetelman, että hänen olisi tullut jäävätä itsensä kunnanvaltuustossa asian käsittelystä. Luottamus hallintoon hänen osaltaan voidaan katsoa vaarantuneeksi hallinnon objektiivisuusperiaatteen pohjalta.”
Kurulan mukaan Yritys on ollut hallintolain esteellisyysperusteiden mukaisesti esteellinen.
Yritys on perustellut julkisuudessa useaan otteeseen turvautumistaan kuntalain 40 pykälään pidättäessään kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet päätöksenteosta niissä asiakokonaisuuksissa, jotka ovat keskusrikospoliisin tutkinnassa.
Ennen kuin Yritys pidätti kunnanhallituksen jäsenet päätöksenteosta, poliisi oli vahvistanut julkisuudessa, että tilapäisen valiokunnan raportissa oli vakavia virheitä, jotka liittyivät kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtaja Jouni Palosaareen kohdistuneeseen esitutkintaan. Raportissa annettiin virheellistä tietoa esitutkinnan lopettamisesta.
Myös 17. marraskuuta kunnanvaltuustoon tuodussa lopullisessa raportissa oli poliisin vahvistuksen mukaan virheellistä tietoa Palosaareen kohdentuneen esitutkinnan lopettamisesta.
Kurula painottaa omassa valituksessaan, että valiokunta on tehnyt huolellista työtä laatiessaan lopullisen raportin Anna Mäkelän erottamisperusteista.
Hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitukseen Timo Kurula on liittänyt myös Suomen Kuvalehden uutisen, jossa Inkeri Yritys kertoo perustelunsa kunnanhallituksen osittaisesta pidättämisestä päätöksenteosta.
Kurula on liittänyt valitukseensa kuitenkin vain kaksi ensimmäistä sivua neljän sivun uutisesta.
Hallinto-oikeudelle liitteeksi laitetusta jutusta on jätetty pois osuus, jossa puhuvat rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta ja rikoskomisario Pekka Mäkelä Lapin poliisilaitokselta.
Professori Viljanen arvioi kyseisessä haastattelussa Kittilän päätöksentekoa tilanteessa, jossa kunnanjohtajan erottamisraportista löytyy virheellistä tietoa poliisin esitutkinnasta. Rikoskomisario Mäkelä vahvisti omassa haastatteluosuudessaan Oy Levi Ski Resort Ltd:n hissihankintaan liittyvän esitutkinnan tutkinnanjohtajana erottamisraportin virheelliset tiedot.
Hallinto-oikeudella on parhaillaan siis tutkittavanaan kolme valitusta Anna Mäkelän erottamisasiassa.
Timo Kurulan valituksen tekee erikoiseksi se, että hän katsoo valituksessaan, ettei Inkeri Yrityksen valitusta pitäisi tutkia Yrityksen jääviyden perusteella.
SK pyysi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä ja Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasta lukemaan Kurulan valitusasiakirjan. Mäenpää ja Viljanen ovat perehtyneet Kittilän kunnan päätöksenteon viimeaikaisiin tapahtumiin.
Mäenpää korostaa, että hallintolain esteellisyyssäännöksiä, joihin Kurula perustaa valituksensa, ei sovelleta lainkaan kunnanvaltuuston päätöksenteossa. Kuntalain 52 pykälän mukaan valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee häntä henkilökohtaisesti tai hänen lähisukulaistaan.
Mäenpään mukaan Inkeri Yritys ei ole ollut esteellinen käsittelemään kunnanjohtajan erottamista.
”Valtuuston päätös kunnanjohtajan erottamisasiassa ei koskenut valtuuston puheenjohtajaa henkilökohtaisesti.”
Mäenpään mukaan uudella valituksella ei myöskään voida estää jonkun toisen tekemän valituksen tutkimista hallinto-oikeudessa.
”Kaikki samaa päätöstä koskevat valitukset tutkitaan omista lähtökohdistaan.”
Professori Pekka Viljanen katsoo, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurulan kunnallisvalitus Anna Mäkelän erottamista koskevasta valtuuston päätöksestä on ”jokseenkin kummallinen”.
”Kunnallisvalitushan ei voi lain mukaan johtaa päätöksen sisällölliseen muuttamiseen vaan ainoastaan sen kumoamiseen. Toisena vaihtoehtona on valituksen hylkääminen. Näin ollen valittajan olisi, ollakseen johdonmukainen, vaadittava päätöksen kumoamista, mutta näin Kurula ei ole tehnyt.”
Viljasen mukaan Kurulan valitukseen ei sisälly selvää vaatimusta.
”Päinvastoin valituksesta näkyy, että Kurula haluaa valtuuston tekemän erottamispäätöksen pysyttämistä voimassa. Kurulan valituksen ydinajatus näyttää olevan, että hänen mukaansa Inkeri Yrityksen tekemä valitus valtuuston päätöksestä tulisi jättää huomiotta Yrityksen esteellisyyden vuoksi.”
Myös Viljanen muistuttaa, että hallintolain esteellisyysperusteet eivät koske kunnanvaltuutettua – ja kuntalain mukaan valtuutettu on esteellinen vain sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään tai lähisukulaisia.
”Anna Mäkelän erottaminen ei luonnollisestikaan ole koskenut Inkeri Yritystä henkilökohtaisesti, eivätkä Mäkelä ja Yritys ole sukulaisia.”
Anna Mäkelän erottamisasia ei katoa kuntapäättäjien pöydältä vielä pitkään aikaan. Hallinto-oikeuden lisäksi erottamisasiaa tutkii myös keskusrikospoliisi.
Kittilän kunnan vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus vie erottamisasian uudelleen valtuuston käsiteltäväksi, koska erottamispäätös on lainvastainen ja kunnanhallituksella on vastuu päätösten laillisuusvalvonnasta.
Kittilä: Nyt erottaja valitti kunnanjohtajan erottamisesta
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula ei kuitenkaan halua, että päätös kumottaisiin.
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk) on valittanut kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamispäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Erottamisesta ovat valittaneet myös valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas)
sekä erotettu kunnanjohtaja Mäkelä.
Timo Kurula katsoo valituksessaan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tulisi jättää Inkeri Yrityksen valitus huomiotta. Hänen mukaansa Yritys on ollut esteellinen osallistumaan kunnanjohtajan erottamisen käsittelyyn.
Kurula haluaa hallinto-oikeuden toteavan Yrityksen esteelliseksi, mutta hänen mielestään hallinto-oikeuden ei tulisi kumota kunnanjohtajan erottamista, jos Yritys katsottaisiin esteelliseksi.
Kurula äänesti Mäkelän erottamisen puolesta kunnanvaltuustossa 17. marraskuuta 2014.
Yrityksen ja Mäkelän valituksissa korostetaan, että erottamiselle ei ole asiallisia perusteita, päätös on lainvastainen ja se on kaiken lisäksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä Mäkelää ei kuultu lainkaan tilapäisen valiokunnan lopullisesta erottamisraportista.
Mistä Inkeri Yrityksen esteellisyys valtuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana voisi sitten syntyä?
Kurulan mielestä Yritys on ”toiminut moninkertaisesti Suomen lakien vastaisesti syksyn 2014 kuluessa. Syyskuun 15. päivä hän suoritti Kittilän kunnanhallituksen osittaisen virantoimituksesta pidättämisen ilman perusteltua syytä hyvän hallintotavan vastaisesti.”
Kurulan mielestä kyseinen tapahtuma ”on luonut ennakolta asenteen ja hänen suorittamansa kunnanhallituksen osittainen virantoimituksesta pidättäminen myös asetelman, että hänen olisi tullut jäävätä itsensä kunnanvaltuustossa asian käsittelystä. Luottamus hallintoon hänen osaltaan voidaan katsoa vaarantuneeksi hallinnon objektiivisuusperiaatteen pohjalta.”
Kurulan mukaan Yritys on ollut hallintolain esteellisyysperusteiden mukaisesti esteellinen.
Yritys on perustellut julkisuudessa useaan otteeseen turvautumistaan kuntalain 40 pykälään pidättäessään kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet päätöksenteosta niissä asiakokonaisuuksissa, jotka ovat keskusrikospoliisin tutkinnassa.
Ennen kuin Yritys pidätti kunnanhallituksen jäsenet päätöksenteosta, poliisi oli vahvistanut julkisuudessa, että tilapäisen valiokunnan raportissa oli vakavia virheitä, jotka liittyivät kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtaja Jouni Palosaareen kohdistuneeseen esitutkintaan. Raportissa annettiin virheellistä tietoa esitutkinnan lopettamisesta.
Myös 17. marraskuuta kunnanvaltuustoon tuodussa lopullisessa raportissa oli poliisin vahvistuksen mukaan virheellistä tietoa Palosaareen kohdentuneen esitutkinnan lopettamisesta.
Kurula painottaa omassa valituksessaan, että valiokunta on tehnyt huolellista työtä laatiessaan lopullisen raportin Anna Mäkelän erottamisperusteista.
Hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitukseen Timo Kurula on liittänyt myös Suomen Kuvalehden uutisen, jossa Inkeri Yritys kertoo perustelunsa kunnanhallituksen osittaisesta pidättämisestä päätöksenteosta.
Kurula on liittänyt valitukseensa kuitenkin vain kaksi ensimmäistä sivua neljän sivun uutisesta.
Hallinto-oikeudelle liitteeksi laitetusta jutusta on jätetty pois osuus, jossa puhuvat rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta ja rikoskomisario Pekka Mäkelä Lapin poliisilaitokselta.
Professori Viljanen arvioi kyseisessä haastattelussa Kittilän päätöksentekoa tilanteessa, jossa kunnanjohtajan erottamisraportista löytyy virheellistä tietoa poliisin esitutkinnasta. Rikoskomisario Mäkelä vahvisti omassa haastatteluosuudessaan Oy Levi Ski Resort Ltd:n hissihankintaan liittyvän esitutkinnan tutkinnanjohtajana erottamisraportin virheelliset tiedot.
Hallinto-oikeudella on parhaillaan siis tutkittavanaan kolme valitusta Anna Mäkelän erottamisasiassa.
Timo Kurulan valituksen tekee erikoiseksi se, että hän katsoo valituksessaan, ettei Inkeri Yrityksen valitusta pitäisi tutkia Yrityksen jääviyden perusteella.
SK pyysi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä ja Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljasta lukemaan Kurulan valitusasiakirjan. Mäenpää ja Viljanen ovat perehtyneet Kittilän kunnan päätöksenteon viimeaikaisiin tapahtumiin.
Mäenpää korostaa, että hallintolain esteellisyyssäännöksiä, joihin Kurula perustaa valituksensa, ei sovelleta lainkaan kunnanvaltuuston päätöksenteossa. Kuntalain 52 pykälän mukaan valtuutettu on esteellinen vain, jos asia koskee häntä henkilökohtaisesti tai hänen lähisukulaistaan.
Mäenpään mukaan Inkeri Yritys ei ole ollut esteellinen käsittelemään kunnanjohtajan erottamista.
”Valtuuston päätös kunnanjohtajan erottamisasiassa ei koskenut valtuuston puheenjohtajaa henkilökohtaisesti.”
Mäenpään mukaan uudella valituksella ei myöskään voida estää jonkun toisen tekemän valituksen tutkimista hallinto-oikeudessa.
”Kaikki samaa päätöstä koskevat valitukset tutkitaan omista lähtökohdistaan.”
Professori Pekka Viljanen katsoo, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurulan kunnallisvalitus Anna Mäkelän erottamista koskevasta valtuuston päätöksestä on ”jokseenkin kummallinen”.
”Kunnallisvalitushan ei voi lain mukaan johtaa päätöksen sisällölliseen muuttamiseen vaan ainoastaan sen kumoamiseen. Toisena vaihtoehtona on valituksen hylkääminen. Näin ollen valittajan olisi, ollakseen johdonmukainen, vaadittava päätöksen kumoamista, mutta näin Kurula ei ole tehnyt.”
Viljasen mukaan Kurulan valitukseen ei sisälly selvää vaatimusta.
”Päinvastoin valituksesta näkyy, että Kurula haluaa valtuuston tekemän erottamispäätöksen pysyttämistä voimassa. Kurulan valituksen ydinajatus näyttää olevan, että hänen mukaansa Inkeri Yrityksen tekemä valitus valtuuston päätöksestä tulisi jättää huomiotta Yrityksen esteellisyyden vuoksi.”
Myös Viljanen muistuttaa, että hallintolain esteellisyysperusteet eivät koske kunnanvaltuutettua – ja kuntalain mukaan valtuutettu on esteellinen vain sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään tai lähisukulaisia.
”Anna Mäkelän erottaminen ei luonnollisestikaan ole koskenut Inkeri Yritystä henkilökohtaisesti, eivätkä Mäkelä ja Yritys ole sukulaisia.”
Anna Mäkelän erottamisasia ei katoa kuntapäättäjien pöydältä vielä pitkään aikaan. Hallinto-oikeuden lisäksi erottamisasiaa tutkii myös keskusrikospoliisi.
Kittilän kunnan vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus vie erottamisasian uudelleen valtuuston käsiteltäväksi, koska erottamispäätös on lainvastainen ja kunnanhallituksella on vastuu päätösten laillisuusvalvonnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti