Haapaveden kaupunginhallituksen salaiset päätökset lainvastaisia – asiat uudelleen päätettäväksi
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on
puuttunut Haapaveden kaupunginhallituksen tapaan hoitaa salaisia
päätöksiä. Salaisissa kaupunginhallituksen kokouksissa käsiteltiin
salaisia asioita, jotka kirjattiin salaiseen kokousjärjestelmään.
Toimintamalli oli kaupungissa käytössä syksyyn 2018 saakka, mutta nyt
asiat ovat kuntalain vaatimassa muotissa.
Apulaisoikeusasiamies korostaa tuoreessa päätöksessään, että kaupunginhallituksen laiminlyönti salaisten asioiden tiedottamisessa tai pikemminkin tiedottamattomuudessa on ollut lainvastainen.
-Pidän kaupunginhallituksen laiminlyöntiä kaupunginhallitusten kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaisemisessa asianmukaisesti yleisessä tietoverkossa vakavana. Päätökset, joita ei ole laissa säädetyllä tavalla annettu tiedoksi kaupungin jäsenille, eivät ole saaneet lainvoimaa, koska muutoksenhakuaika ei ole alkanut kulua, Sakslin toteaa päätöksessä.
-Kaupunginhallituksen kokouksen päätyttyä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajat poistuivat kokouksesta ja aloitettiin uusi kokous. Näissä kokouksissa päätettiin asioista, jotka olivat esittelijän mielestä salaisia. Kantelijat olivat huomauttaneet toimintatavan laittomuudesta jo yli vuoden verran. Perusteeksi menettelylle oli esitetty, että kaupungilla ei ole ohjelmaa, jolla salaus voitaisiin toteuttaa, kaupunginvaltuutetut totesivat kantelussaan.
Kesäkuun 2017 alussa kokonaisuudessaan voimaan tulleen kuntalain mukaan kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa toimielinten käsittelyyn tulevat asiat. Sama on tilanne myös pöytäkirjojen ja päätöksiin liittyvien muutoksenhakuohjeiden suhteen.
-Käsiteltävistä esityslistan asioista tulee julkaista yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja. Salassa pidettäviä asioita ei julkaista yleisessä tietoverkossa ja myös henkilötietojen suoja tulee toteuttaa. Pöytäkirjoista julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät tiedot. Kokonaan salassa pidettävästä asiasta on julkaistava tieto salassa pidettävän asian käsittelystä
-Painotan sitä, että pöytäkirjan julkaisemiseen kunnan tietoverkossa liittyy päätöksenteon kannalta merkittävä seikka. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa. Jos tiedoksiantoa kunnan jäsenelle ei suoriteta, muutoksenhakuaika ei lähde kulumaan eikä päätös saa lainvoimaa. Päätöksen lainvoimaisuus on usein sen täytäntöönpanon edellytys, apulaisoikeusasiamies muistuttaa ratkaisussaan.
-Näitä salaisia päätöksiä ei ole nykylain mukaan käsitelty hallinnollisesti oikein. Syksystä 2018 alkaen tilanne on sitten korjaantunut lain vaatimalle tasolle. Olemme käyneet nämä väärin käsitellyt päätökset läpi ja niitä on kaikkiaan noin kymmenkunta. Tulemme käsittelemään nämä asiat uudelleen. Mitään erikoista siellä ei ole, vaan aika pitkälle yksilöihin liittyviä lausuntoja ja vastaavia asioita, Manninen kertoo.
Apulaisoikeusasiamies korostaa tuoreessa päätöksessään, että kaupunginhallituksen laiminlyönti salaisten asioiden tiedottamisessa tai pikemminkin tiedottamattomuudessa on ollut lainvastainen.
-Pidän kaupunginhallituksen laiminlyöntiä kaupunginhallitusten kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaisemisessa asianmukaisesti yleisessä tietoverkossa vakavana. Päätökset, joita ei ole laissa säädetyllä tavalla annettu tiedoksi kaupungin jäsenille, eivät ole saaneet lainvoimaa, koska muutoksenhakuaika ei ole alkanut kulua, Sakslin toteaa päätöksessä.
Valtuutetut kantelivat
Asiasta kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle Haapaveden kunnallispolitiikassa mukana olevat Ilkka Repo (ps.) ja Esko Joentakanen (vas.). Kantelusta selviää myös haapavetisten toimintamalli salailussa.-Kaupunginhallituksen kokouksen päätyttyä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajat poistuivat kokouksesta ja aloitettiin uusi kokous. Näissä kokouksissa päätettiin asioista, jotka olivat esittelijän mielestä salaisia. Kantelijat olivat huomauttaneet toimintatavan laittomuudesta jo yli vuoden verran. Perusteeksi menettelylle oli esitetty, että kaupungilla ei ole ohjelmaa, jolla salaus voitaisiin toteuttaa, kaupunginvaltuutetut totesivat kantelussaan.
Salata saa – mutta jotain pitää kertoa
Maija Sakslin puuttuu päätöksensä perusteluissa nimenomaan siihen, ettei salaisina käsiteltäviä asioita ollut millään tavoin kirjattu julkiseen kokousjärjestelmään. Salaisena käsiteltäviä asioita kuntien päätöksenteossa on aina silloin tällöin, mutta yleensä niistä on merkitty järjestelmään ainakin pykälä ja teksti salainen tai ei-julkinen. Haapavedellä salaiset asiat kirjattiin vain omaan salaiseksi luokiteltuun kokousjärjestelmään.Kesäkuun 2017 alussa kokonaisuudessaan voimaan tulleen kuntalain mukaan kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa toimielinten käsittelyyn tulevat asiat. Sama on tilanne myös pöytäkirjojen ja päätöksiin liittyvien muutoksenhakuohjeiden suhteen.
-Käsiteltävistä esityslistan asioista tulee julkaista yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja. Salassa pidettäviä asioita ei julkaista yleisessä tietoverkossa ja myös henkilötietojen suoja tulee toteuttaa. Pöytäkirjoista julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät tiedot. Kokonaan salassa pidettävästä asiasta on julkaistava tieto salassa pidettävän asian käsittelystä
-Painotan sitä, että pöytäkirjan julkaisemiseen kunnan tietoverkossa liittyy päätöksenteon kannalta merkittävä seikka. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa. Jos tiedoksiantoa kunnan jäsenelle ei suoriteta, muutoksenhakuaika ei lähde kulumaan eikä päätös saa lainvoimaa. Päätöksen lainvoimaisuus on usein sen täytäntöönpanon edellytys, apulaisoikeusasiamies muistuttaa ratkaisussaan.
Asiat käsitellään uudemman kerran
Haapaveden kaupunginhallitus sai maanantaina eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen tiedoksi kokouksessaan. Vs. kaupunginjohtaja Marjukka Mannisen mukaan asia tulee uudelleen esille todennäköisesti seuraavassa hallituksen kokouksessa. Uudelleen käsittelyyn tulevat aikanaan myös ilman lainvoimaa jääneet salaiset päätökset.-Näitä salaisia päätöksiä ei ole nykylain mukaan käsitelty hallinnollisesti oikein. Syksystä 2018 alkaen tilanne on sitten korjaantunut lain vaatimalle tasolle. Olemme käyneet nämä väärin käsitellyt päätökset läpi ja niitä on kaikkiaan noin kymmenkunta. Tulemme käsittelemään nämä asiat uudelleen. Mitään erikoista siellä ei ole, vaan aika pitkälle yksilöihin liittyviä lausuntoja ja vastaavia asioita, Manninen kertoo.
Antopäivä: 22.12.2016 Päätösnumero: 16/1052/3
Valituksenalainen päätös: Viitasaaren kaupunginvaltuuston päätös 20.6.2016 § 51
Asian kuvaus: Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kuulemisvirheen vuoksi Viitasaaren kaupunginvaltuuston päätöksen, jolla valittaja oli pidätetty kaikista luottamustoimistaan vireillä olevan esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi.
Keksitty tietovuoto?
Kaupunginvaltuutettu ja -hallituksenjäsen Seppo Ijäs haluaa selvittää, oliko alla kerrotun asian salaus laillinen, ja toimittiinko häntä kohtaan lakien mukaisesti?
Ijäs on tehnyt poliisille hyllytyksestään uuden tutkintapyynnön, jossa kysytään, onko kaupunginjohtaja , -sihteeri, kaupunginhallitus ja osa valtuutetuista syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, virka-aseman väärinkäyttämiseen, kunnianloukkaamiseen ja virheisiin kyseisen asian valmistelussa ja päätöksenteossa? Aiemmin on tehty valitus kyseisestä asiasta Hallinto-oikeuteen.
Miksi tammikuun valtuustopäätöstä
operaattorisopimuksen purkamisesta oikeusteitse ei ollut laitettu vireille heti
kun päätöksen lainvoimaisuus astui voimaan? Aikaa kului yli neljä kuukautta?
Mihin lakiin perustui pykälän salaaminen
kaupunginhallituksessa ja kuinka pykälän salaus merkittiin? Mitä pykälässä
päätettiin? Miksi kaupungilta ei löytynyt edes arkistomerkintää, kun kysyttiin
pykälän asiaa oikaisuvaatimusta varten?
Ijäksen
poliisille tehdyn tutkintapyynnön jälkeen valtuustopäätös laitettiin kuitenkin uudessa
hallituksen kokouksessa pikavauhtia täytäntöön ja yllätys sekin
salaisena?
Lisäksi Ijäksen
hyllytysasiat käsiteltiin ilman pöytäkirjoja. Valtuustossakaan ei ns. salaisia
papereita näytetty, vaikka niitä pyydettiin kahteen otteeseen näyttämään. Ja tärkein asia eli Ijäksen virallinen kuuleminen
laiminlyötiin lähes täysin? Nämä tekoset ovat jo aivan varmasti tahallisia? Ijäksen ensimmäinen tutkintapyyntö käsiteltiin ja hylättiin ennätysajassa vain muutamassa viikossa.
Kaupungin tekemää tutkintapyyntöä on käsitelty jo yli kahdeksan kuukautta, joka on todella ihmeteltävän pitkä aika. Ijäksen tekemä uusi tutkintapyyntö on edelleen tutkinnassa.
Kaupungin tekemää tutkintapyyntöä on käsitelty jo yli kahdeksan kuukautta, joka on todella ihmeteltävän pitkä aika. Ijäksen tekemä uusi tutkintapyyntö on edelleen tutkinnassa.
Hallinto-oikeus kumosi kaupungin päätöksen laittomana.
Ijäksen juttu alkoi jo vuosia sitten, kun hän
kumppaneineen teki Viitasaarella epäselvästä kuituverkkopäätöksestä valituksen
Hallinto-oikeudelle. Kuituverkkopäätöksistä tehtiin valituksia samaan aikaan myös
useasta Keski-Suomen kunnasta, sekä myös samoista kunnista useita
tutkintapyyntöjä poliisille.
Hallinto-oikeus kumosikin kaupungin päätöksen
laittomana.
Jostakin kummasta syystä kuituverkkorakentamista
samalla sapluunalla ja samoilla toimioilla yritettiin lähes väkisin viedä vielä
useampaan kertaan eteenpäin, mutta rakentaminen kaatui aina valituksiin.
Suurin syy valituksiin oli Viitasaaren kaupungin liian
suuret rahalliset vastuut ja kaupungin maksuosuuden kasvaminen
loppupelissä lähes 13 milj. euroon, sekä rahoittamiseen liittyvät liian
suuret riskit. Sekä epävarmuus luvattujen tukirahojen saamisesta
hankkeeseen? Oli myös erittäin hullu ajatus viedä pitkin korpia ja kallioita
kymmeniä kilometrejä kallista kuitua muutamille harvoille liittyjille? Ja ennen
kaikkea hanke oli liittyjämäärillä laskettuna taloudellisesti tuhoon tuomittu
jo lähdössä. Myös operaattorin sovitun maksuosuuden puuttuminen ja valtion
rahoitusyhtiö Finnveran jättäytyminen hankkeen rahoituksesta pistivät
hälytyskellot soimaan. Ja mikä pahinta Viitasaaren asukkaiden ennakkomaksut ja
myös kaupungin ennakkomaksut hupulotiin toisten kuntien kuitukaivauksiin?
Myöskin jo olemassa olevan maahan jo vuosia
sitten kaivetun, pimennossa pidetyn kuituverkon hyödyntämättä jättäminen
ihmetytti? Verkkoa pimitetään edelleenkin, jopa viestintäviraston
karttapiirroksetkaan eivät löydä kyseistä verkkoa, vaikka vuoden alusta se
päivitettiin huippunopeaksi?
Ja toimittiinko hankkeessa muissakaan asioissa
Laajakaistalakien mukaisesti?
Nykyinen Viitasaaren kaupunginjohtaja oli tietojeni
mukaan jo alkuvaiheesta lähtien mukana koko Keski-Suomea koskettavassa
laajakaistahankkeen selvitysryhmässä.
Ryhmä ajoi voimakkaasti verkon rakentamista ja tiettävästi myös ohjasi kuntien toimeenpanoa kalliissa ja kannattamattomassa kuituverkkohankkeessa.. Hän tuntee siten aivan varmasti koko kuituhankkeen yksityiskohdat erittäin tarkasti. Tiettäväsi hän oli myös osanaikaa selvitysryhmän puheenjohtajanakin?
Ryhmä ajoi voimakkaasti verkon rakentamista ja tiettävästi myös ohjasi kuntien toimeenpanoa kalliissa ja kannattamattomassa kuituverkkohankkeessa.. Hän tuntee siten aivan varmasti koko kuituhankkeen yksityiskohdat erittäin tarkasti. Tiettäväsi hän oli myös osanaikaa selvitysryhmän puheenjohtajanakin?
Tänä keväänä kaupunki päätti hyllyttää
kaupunginjohtajan esityksestä Seppo Ijäksen kaikista luottamustoimista
poliisitutkinnan ajaksi? Syynä oli "tietovuotoepäily?" Seppo Ijästä syytetään
kaupunginjohtajan valmistelemassa tutkintapyynnössä "
keksitystä" tietovuodosta liittyen valtuustopäätökseen operaattori Kuuskaistan
sopimuksen purkamiseen oikeusteitse?
Ilmeisesti edellä mainitussa purkuasiassa on joitain
arkoja asioita, kun näin voimakkaasti toimitaan pidättämällä valtuutettu
kaikista luottamustehtävistä?
Mielestäni hyllytysasiassa on toimittu yhtä huonoilla
eväillä kuin Kittilän kunnanjohtajan erottamisessa? Erehdyttävän paljon on myös
samanlaisuutta Hämeenlinnan luottamusmiesten hyllyttämiseen liittyvään
käsittelyyn? Olisiko ollut jotain yhteispeliä tai vanhoja tuttuja Viitasaaren
ja Hämeenlinnan hyllyttäjien keskuudessa, koska niin paljon on päätösteksteissä
samoja elementtejä?
Ijäksen mielestä kyseessä on kaupunginjohtajan ja -hallituksen ajojahti hänen saamisekseen pois luottamustehtävistään.
Alkukesällä kaupunginhallitus käsitteli Seppo Ijästä koskevat syytökset keksitystä tietovuotoepäilystä kaupunginjohtajan esityksestä. Hallitus päätti toimittaa hyvin hätäisesti valmistellun ja mielestäni vailla mitään pohjaa olevan tutkintapyynnön Ijäksestä poliisille. Tutkintapyyntö poliisille oli valmisteltu kaupunginhallituksessa ilman minkäänlaisia pöytäkirjamerkintöjä. Pöytäkirjan pitäminen kuuluu kunnan velvollisuuksiin jo julkisuus- ja hallintolakien puitteissa. Myöhemmin kun joitain pöytäkirjoja sitten pidettiin, niin ne oli merkitty tiedoksi tai valmisteluksi, joista ei voi valittaa? Näistä edellämainituista käsittelyistä ei Ijäs saanut siten minkäänlaista mahdollisuutta puolustautua esimerkiksi tekemällä oikaisuvaatimuksen tai valittamalla päätöksistä? Ijäksen kuuleminen asiassa hoidettiin lähes olemattomasti ja valmisteluun osallistui esteellisiä päättäjiä.
Näiden lisäksi kuntalakia, hallintolakia ja
julkisuuslakia rikottiin aivan surutta, välittämättä mahdollisista
seuraamuksista. Valtuustokäsittelyssäkin mielestäni rikottiin useita
laillisuuspykäliä. Surkuhupaisinta oli valtuuston äänestys jossa äänestettiin
kaupunginjohtajan ja -hallituksen hyllyttämisestä myös tutkinnan ajaksi.
Äänestykseen osallistui koko hallitus rintarottingilla välittämättä millään
muotoa mahdollisista esteellisyyksistä? Kaupunginjohtaja Kinnunenkin jatkoi
istumistaan pöytänsä takana kuin asia ei häntä mitenkään koskisi?
Viitasaaren kaupunginvaltuusto teki päätöksen Ijäksen
pidättämisestä kaikista luottamustoimistaan poliisitutkinnan ajaksi.
Lakipykälissä sanotaan, että vain osasta luottamustoimista voidaan hyllyttää,
ja todellakin vain painavista syistä? Luottamustoimesta pidättämiseen tarvitaan
syyte tai epäily vakavasta rikoksesta, tuomiosta tai asiasta aiheutuu vakavaa
haittaa. Tässä Ijäksen asiassa ei ole misään nimessä näistä asioista kyse.
Tutkinta saattaa kestää kuukausia ja jopa vuosia? Miksi haluttiin Seppo Ijäs
leimata loppuelämäkseen epäluotettavaksi ihmiseksi?
Koko jupakan alkujuuret alkoivat tammikuussa kun kaupunki suostui useiden vaatimusten ja aloitteiden jälkeen lopulta tekemään valtuuston päätöksellä kanteen alkuperäistä laajakaistarakentajaa, rahoitusvaikeuksissa ollutta Kuuskaistaa vastaan. Kanteessa vaadittiin operaattorisopimuksen purkamista sekä maksettujen etumaksujen palautusta samoilla ehdoilla kuin Jyväskylä ja Saarijärvi olivat jo aiemmin käräjäoikeudelta vaatineet.
Viitasaaren valtuustopäätöstä purkupäätöksestä ei
kuitenkaan jostain epämääräisestä syystä laitettu virallisesti koskaan
vireille? Vasta neljä kuukautta valtuustopäätöksestä kaupunginhallitus
käsitteli Kuuskaistan operaattorisopimuksen purkamiseen liittyvää postia lisälista-asiana.
Kaupunki väittää lisälistan pykälän merkityn virallisesti salaiseksi? Ijäksen
mukaan asialistasta puuttuivat virallinen salausmerkintä ja merkintä mihin
lakipykälään perustui asian salaaminen. Eikä hänelle selvinnyt kokouksessa
muutenkaan että pykälä olisi ollut salainen. Hän uskoi, että pykälä on
normaalisti käsiteltävä kokousasia eikä mikään salainen asiakirja. Eikä hänen
mielestään asiapaperissa ollut mitään salaamistakaan, koska asia käsitteli
valtuustonpäätöksen toimeenpanemista. Eikä paperi tullut Ijäksen mukaan
myöskään esitutkintaviranomaiselta, poliisilta taikka tullilta kuten laki sanoo
salaamisesta. Salaamista ei voi ilmeisesti toisen osapuolen laittamasta asiasta muutenkaa tehdä?
Seppo Ijäs päätti tehdä hallituksen käsittelystä
oikaisuvaatimuksen, koska katsoi että siinä syyllistyi kaupunginjohtaja
ja-hallitus valtuustopäätöksen täytäntöön laittamatta jättämiseen
ja asian virallisen päätöksen muuttamiseen. Hallitus ei voi lakien mukaan muuttaa valtuustopäätöksiä. Eli kaupunginhallitus oli
ylittänyt jo tuplaten toimintavaltansa? Lisäksi Viitasaaren kaupungilla on
suuri vaara menettää näillä viivytyksillä satoja tuhansia euroja.
Oikaisuvaatimus hylättiin perusteettomana hallituksessa.
Ilman Seppo Ijäksen tekemää oikaisuvaatimusta olisi
valtuustopäätös operaattorisopimuksen purkamisesta oikeustoimin jäänyt täysin
unholaan, koska asiaa ei olisi ilmoitettu valtuutetuille salassapitoon vedoten. Kuntalaiset olisivat turhaan odottaneet, että oikeustoimet joskus alkaisivat,
ja kaupungin mahdollisuus saada hukkaan heitetyt verorahat takaisin? Yritettiinkö näillä
toimenpiteillä tarkoituksella peitellä lainvastaista toimintaa ja piilottaa
valtuustolta lopulta koko asia?
Ijäs oli pyytänyt
valtuutettua pyytämään samassa yhteydessä arkistonhoitajalta myös hänelle
pöytäkirjaotteen oikaisuvaatimukseensa.
Oikaisuvaatimukseen tulee liittää virallinen pöytäkirjanote päätöksestä. Pitkälti yli viikon päästä hallituksen kokouksesta Ijäs oli ollut puhelinyhteydessä valtuustokaveriinsa, joka oli aikeissa tehdä toisesta hallituspäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Ijäs oli pyytänyt valtuutettua pyytämään samassa yhteydessä arkistonhoitajalta myös hänelle pöytäkirjaotteen oikaisuvaatimukseensa. Ijäs oli kertonut pykälän otsikon ja numeron jolla asiakirjan tulisi löytyä. Nämä edellä mainitut asiat eivät ole missään nimessä salaisia, koska kaikista kaupungin käsittelemistä asioista tulee löytyä arkistosta ainakin otsikkomerkinnät. Arkistonhoitaja ei löytänyt minkäänlaisia merkintöjä kyseisestä pykälästä. Arkistonhoitaja oli kysynyt kaupunginsihteeriltä kyseisestä pykälästä pöytäkirjaotetta. Hän oli ilmoittanut, että pykälä on salainen, ja sitä ei anneta eteenpäin. Asiasta imoitettiin lyijykynälapulla päätöksen otetta pyytäneelle valtuutetulle. Vasta useiden päivien päästä tiedotettiin kyseistä valtuutettua virallisesti sähköpostilla salausperusteista.
Ijäs on useaan otteeseen maininnut, ettei ole asiakirjaa näyttänyt eikä ole sisällöstä sen enempää kenellekään kertonut. Oman oikaisuvaatimuksensa sisällön tietääkseni saa kertoa. Pykälän "salainen" sisältö paljastui kun oikaisuvaatimus tuotiin hallituksen julkiselle listalle. ”Salaisesta” sisällöstä kertoi kaupunginjohtaja Kinnunen itse julkisesti Viitasaaren Seudun haastattelussa. Herää kysymys, että kukahan se tietovuotaja loppupelissä oli? Oliko yleensäkään asia mitenkään lakien mukaan salassa pidettävä?
Oikaisuvaatimukseen tulee liittää virallinen pöytäkirjanote päätöksestä. Pitkälti yli viikon päästä hallituksen kokouksesta Ijäs oli ollut puhelinyhteydessä valtuustokaveriinsa, joka oli aikeissa tehdä toisesta hallituspäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Ijäs oli pyytänyt valtuutettua pyytämään samassa yhteydessä arkistonhoitajalta myös hänelle pöytäkirjaotteen oikaisuvaatimukseensa. Ijäs oli kertonut pykälän otsikon ja numeron jolla asiakirjan tulisi löytyä. Nämä edellä mainitut asiat eivät ole missään nimessä salaisia, koska kaikista kaupungin käsittelemistä asioista tulee löytyä arkistosta ainakin otsikkomerkinnät. Arkistonhoitaja ei löytänyt minkäänlaisia merkintöjä kyseisestä pykälästä. Arkistonhoitaja oli kysynyt kaupunginsihteeriltä kyseisestä pykälästä pöytäkirjaotetta. Hän oli ilmoittanut, että pykälä on salainen, ja sitä ei anneta eteenpäin. Asiasta imoitettiin lyijykynälapulla päätöksen otetta pyytäneelle valtuutetulle. Vasta useiden päivien päästä tiedotettiin kyseistä valtuutettua virallisesti sähköpostilla salausperusteista.
Ijäs on useaan otteeseen maininnut, ettei ole asiakirjaa näyttänyt eikä ole sisällöstä sen enempää kenellekään kertonut. Oman oikaisuvaatimuksensa sisällön tietääkseni saa kertoa. Pykälän "salainen" sisältö paljastui kun oikaisuvaatimus tuotiin hallituksen julkiselle listalle. ”Salaisesta” sisällöstä kertoi kaupunginjohtaja Kinnunen itse julkisesti Viitasaaren Seudun haastattelussa. Herää kysymys, että kukahan se tietovuotaja loppupelissä oli? Oliko yleensäkään asia mitenkään lakien mukaan salassa pidettävä?
Näihin edellä mainittuihin seikkoihin perustuu
Ijäksestä tehty tietovuotoväite?
Ijäs teki tutkintapyynnön poliisille
kaupunginjohtajasta ja hallituksesta, koska valtuustopäätöstä
operaattorisopimuksen purkamisesta ei ollut laitettu vireille.
Ijäksen tutkintapyynnön tekemisen jälkeen kaupunki oli tehnyt pikavauhtia salaisella listalla päätöksen, että valtuustopäätös operaattorisopimuksen purkamiseksi laitetaan vireille? Miksi vasta nyt, vai vaikuttiko Ijäksen tekemä tutkintapyyntö asiaan?Miksi valtuustonpäätöksen toimeenpaneminen tehtiin salaisella päätöksellä?
Ijäksen tutkintapyynnön tekemisen jälkeen kaupunki oli tehnyt pikavauhtia salaisella listalla päätöksen, että valtuustopäätös operaattorisopimuksen purkamiseksi laitetaan vireille? Miksi vasta nyt, vai vaikuttiko Ijäksen tekemä tutkintapyyntö asiaan?Miksi valtuustonpäätöksen toimeenpaneminen tehtiin salaisella päätöksellä?
Isolle" rikokselle" kerättiin kaupungin
puolelta tarkoituksella vielä valtava mediauutisointi, joissa Ijäs nimettiin
varmasti syylliseksi, vaikka syytöksiä ei ollut mitenkään varmistettu.
Haisee pahasti, että tässä "ajojahdissa" on
mukana koko voimallaan hyväveli-verkosto?
Olisiko asiat voitu hoitaa ilman tutkintapyyntöjä ja
ilman mediamylläkkää? Mielestäni tässä mylläkässä halutaan salata todellinen
syyllisyys valtuustonpäätöksen täytäntöönpanon rikkomisesta. Kaupunginjohtaja
ja -hallitus on valtuustopäätöksien toimeenpanija. Hallitus ei voi
valtuustonpäätöksiä muuttaa tai jättää päätöstä täytäntöön panematta. Miksi ei
tuotu kiistanalaista asiapaperia alun perin valtuustolle, jonne se ehdottomasti
olisi kuulunut? Miksi kyseisen asiapaperin sisältö haluttiin salata
valtuutetuilta? Kyseistä paperia ei näytetty viimeisessäkään valtuustossakaan,
vaikka siellä tehtiin näyttämisen puolesta kaksi kannatettua eri esitystä?
Valtuutetut tekivät Ijäksen hyllytyksen täysin pimennossa pelkästään
kaupunginjohtajan väitteiden perusteella, tietämättä varmaa totuutta
asiapaperin sisällöstä sekä puuttuvista salausmerkinnöistä.
On mielenkiintoista nähdä mihin päätyy esitutkinta?
Tällä hetkellä on Viitasaaren kaupungin päätöksienteko aivan heitteillä, jos
tähän sotkuun on syynä vain kaupunginjohtajan ja -hallituksen palava halu saada
hankala henkilö päätöksenteosta hyllylle?
Oliko kaupunginjohtajalla ja -hallituksella
tarkoituskin vaan saada asioihin tiukasti kantaa ottava ja asioihin perehtyvä
Ijäs hallituksenpöydästä pois, että voidaan päätöksiä viedä mieleisesti
eteenpäin?
Yksi monista tulevista päätösesityksistä on aivan varmasti taas kerran kaupunginjohtajan lempilapsi eli miljoonia maksavan, kannattamattoman kuituverkon rakentaminen Viitasaarelle Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa. Kyseisen yhtiön taustalla häärii edelleenkin operoijana palvelusopimuksilla yllätys, yllätys Kuuskaistan tytäryhtiö Kuuskaistat Palveluyhtiö Oy?
Kyseinen Palveluyhtiö oli Keski-Suomen Valokuituverkot
Oy:n perustamisvaiheessa osakkaana, mutta maksettiin myöhemmin pois
yhtiöstä. Kuitenkin sama yhtiö Kuuskaistat Palveluyhtiö Oy jatkaa edelleenkin
Valokuituverkkot Oy:n taustalla palvelusopimuksilla. Nyt vain ilman vastuita
operaattorina eli rahastajana?
Lisäksi päätettäväksi on tulossa kaupunginhallitukseen
lausuntopyyntö kaavoituksesta tuulivoima-asiassa ns. suunnittelutarveratkaisua
varten sekä huonokuntoisen postitalon rahoituskuviot. Piilosta löytyy vielä
aivan varmasti lisää kunnan rahakirstun lopullisesti tyhjentäviä päätöksiä?
Toimiko Suomen lainsäädäntö oikeudenmukaisesti, jos
laki hyväksyy sen että valtuutetusta tehdään lainsuojaton ja rikollinen näin
heppoisin perustein? Hyväksytäänkö se että tekemällä ihmisestä tahallaan
rikollisen saadaan epätoivottu päättäjä hyllytetyksi päätöksenteosta? Jos
edellä mainitut asiat hyväksytään, on kuntapäätöksien uskottavuus ja laillisuus
unohdettava kokonaan? Onko Viitasaaren päätöksienteko pattitilanteessa, kun
valtuutetut lähtevät tekemään lain kannalta erittäin kyseenalaisia päätöksiä
virkamiesten ohjailussa? Tiedostavatko valtuutetut, että he voivat joutua
henkilökohtaiseen vastuuseen tekemistään päätöksistä? Kummallisinta on vielä
tässä jutussa, että kaupunginjohtaja on saanut vieritettyä päätöksestä kaiken
vastuun muiden syyksi, ja itse pääsee vastuusta kuin koira veräjästä.
Ilpo Manninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti