Kittilän- jutussa puhutaan luottamusmiesten rikkomuksista, mutta virkamiehet ovat jääneet tausta-alalle. Päätökset kuitenkin valmistelevat aina virkamiehet, ja usein luottamusmiehet luottavat päätöksien oikeudelliseen sisältöön mukisematta. Kittilän- juttu muuttaa varmasti tätäkin asetelmaa, niin että luottamusmiehet tajuavat mihin ovat luottamustehtävän vastaan otettuaan sitoutuneet. Eli itseelliseen ajatteluun, ja noudattamaan lakia.
Suomen Kuvalehti
Siitä on noin puolitoista viikkoa, kun Lex Kittilä -selvitysryhmä ilmoitti, että syytteessä olevat 20 Kittilän kuntapoliitikkoa on pidätettävä päätöksenteosta.
Silti laiton meno sen kun jatkuu.
Tällä kertaa lakia ei noudatettu, kun hissiyhtiön hallitukseen valittiin kunnan edustajat.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan 1. maaliskuuta pidettiin kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokous, jossa yhtiölle valittiin uusi hallitus.
Erikoiseksi yhtiön hallituksen valinnan tekee se, että Kittilän kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan ennen yhtiökokousta.
Kunnanhallituksen tulisi konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastuullisena toimielimenä ohjeistaa kunnan yhtiökokousedustajaa siitä, keitä yhtiön hallitukseen nimitetään kuntaomistajan edustajina.
Tällaista ohjeistusta kunnanhallitus ei ole päässyt antamaan, sillä vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ei ole tuonut asiaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitukseen valittiin kunnan edustajina Tarmo Salonen, Pekka Rajala, Merja Korva, Marita Toivanen ja Antti Aarrevaara. Varajäseniksi valittiin Mika Kuusela ja Paula Nevalainen.
Valituista Salonen, Korva, Kuusela ja Nevalainen on asetettu syytteeseen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan 1. maaliskuuta pidettiin kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokous, jossa yhtiölle valittiin uusi hallitus.
Erikoiseksi yhtiön hallituksen valinnan tekee se, että Kittilän kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan ennen yhtiökokousta.
Kunnanhallituksen tulisi konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastuullisena toimielimenä ohjeistaa kunnan yhtiökokousedustajaa siitä, keitä yhtiön hallitukseen nimitetään kuntaomistajan edustajina.
Tällaista ohjeistusta kunnanhallitus ei ole päässyt antamaan, sillä vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ei ole tuonut asiaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitukseen valittiin kunnan edustajina Tarmo Salonen, Pekka Rajala, Merja Korva, Marita Toivanen ja Antti Aarrevaara. Varajäseniksi valittiin Mika Kuusela ja Paula Nevalainen.
Valituista Salonen, Korva, Kuusela ja Nevalainen on asetettu syytteeseen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Kittilässä meno jatkuu: Kunnanhallitus ohitettiin, kun hissiyhtiöön valittiin edustajia – pitkälti kunnanhallituksesta
Jää epäselväksi, kuka oikein valitsi kunnan edustajat hissiyhtiön hallitukseen. Osa valituista on syytteessä.
Laittomuudet
jatkuvat Kittilän kunnan hallinnossa. Tällä kertaa lakia ei noudatettu,
kun hissiyhtiön hallitukseen valittiin kunnan edustajat.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan 1. maaliskuuta pidettiin kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokous, jossa yhtiölle valittiin uusi hallitus.
Erikoiseksi yhtiön hallituksen valinnan tekee se, että Kittilän kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan ennen yhtiökokousta.
Kunnanhallituksen tulisi konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastuullisena toimielimenä ohjeistaa kunnan yhtiökokousedustajaa siitä, keitä yhtiön hallitukseen nimitetään kuntaomistajan edustajina.
Tällaista ohjeistusta kunnanhallitus ei ole päässyt antamaan, sillä vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ei ole tuonut asiaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Kuntaomistajan ääntä käytti kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen Marita Toivanen (vas), joka valittiin yhtiökokousedustajaksi kunnanvaltuustossa elokuussa 2017.
Toivasen esityksestä Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitukseen valittiin kunnan edustajina Tarmo Salonen, Pekka Rajala, Merja Korva, Marita Toivanen ja Antti Aarrevaara. Varajäseniksi valittiin Mika Kuusela ja Paula Nevalainen.
Toiseksi suurinta osakasta Levin Matkailukeskus Oy:tä yhtiön hallituksessa edustavat Sanna Leinonen ja Jani Salenius.
Uusi hallitus kokoontui välittömästi yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi puheenjohtajakseen Salosen ja varapuheenjohtajakseen Rajalan.
Tarmo Salonen (ps/sit) on Kittilän kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja Pekka Rajala (kesk) on kunnanhallituksen puheenjohtaja. Merja Korva (kesk) on kunnanhallituksen jäsen ja Marita Toivanen siis kunnanhallituksen varajäsen. Paula Nevalainen (vas) on kunnanvaltuutettu ja Mika Kuusela (kesk) varavaltuutettu.
Hissiyhtiön uuden hallituksen varsinaisista ja varalla olevista jäsenistä Salonen, Korva, Kuusela ja Nevalainen on asetettu syytteeseen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisasiassa.
Lisäksi hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari on asetettu syytteeseen luottamusaseman väärinkäytöstä hissikilpailutusasiassa.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Marita Toivanen ilmoitti asiasta vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampalle 1. maaliskuuta yhtiökokouksen jälkeen sähköpostitse.
Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ilmoitti asiasta sähköpostitse kunnanhallituksen jäsenille vasta 7. maaliskuuta – vuorokausi sen jälkeen, kun Jouni Palosaarelle oli annettu kunnanhallituksen luottamus ja tuki äänin 4–3.
Kun kunnanhallitus ei ole ohjeistanut kunnan yhtiökokousedustajaa hissiyhtiön hallitusjäsenten nimittämisasiassa, jää epäselväksi, kuka tai ketkä valinnan ovat oikein tehneet.
Joka tapauksessa Pekka Rajalan ja Tarmo Salosen, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan, on täytynyt tietää, että kunnanhallitus ei ole asettanut heitä ehdolle. Sama koskenee kunnanhallituksen jäsentä Merja Korvaa ja yhtiökokouksessa kuntaa edustanutta Marita Toivasta.
Lex Kittilä -selvitysryhmä luovutti 27. helmikuuta raporttinsa, jossa se esitti toimenpiteitä kunnan hallinnon saattamiseksi lailliseen tilaan.
”Selvitysryhmän johtopäätös oli, että konserniyhtiöiden seurantaa ja johtamista on kehitettävä. Nyt näyttää siltä, että selvitysryhmän kannanotoille ei ole annettu Kittilässä mitään merkitystä”, Viljanen sanoo.
”Pari päivää selvitysryhmän raportin julkistamisen jälkeen pidetyssä hissiyhtiön yhtiökokouksessa kuntaa edustanut henkilö on ollut valitsemassa yhtiön hallitukseen kunnan edustajiksi henkilöitä, jotka selvitysryhmän mielestä pitäisi pidättää kaikista luottamustoimistaan. Mistä heitä tässä tilanteessa näin palkitaan”, virkarikosprofessori kysyy.
Vaikka luottamustoimesta pidättäminen ei sinänsä tarkoita kyseisten henkilöiden ”poistamista konserniyhtiöiden toimielimistä”, Pekka Viljasen mukaan omaa kuntaa vastaan tehdyistä teoista syytteessä olevien päättäjien valinta yhtiön hallitukseen on täysin asiatonta.
”Näyttää siltä, että Kittilässä tarvitaan vielä toinenkin selvitysmenettelykierros, koska kunta ei näköjään halua omin toimin korjata hallintoaan asialliseksi”, professori arvioi.
Viljanen on seurannut Kittilän päätöksentekoa Suomen Kuvalehden pyynnöstä pian neljän vuoden ajan.
Suomen Kuvalehti tavoitti Marita Toivasen puhelimitse, mutta hän sulki puhelimen välittömästi ennen kuin toimittaja sai kysytyksi hissiyhtiön hallituksen nimitysasiasta.
Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampaa Suomen Kuvalehti tavoitteli sekä puhelinsoitolla että seuraavalla tekstiviestillä:
”Tervehdys, Suomen Kuvalehti pyytää kiireellisesti kommenttianne tähän asiaan: Levin hissiyhtiön hallitus on nimitetty 1.3.2018 ilman kunnanhallituksen antamaa ohjeistusta siitä, keitä kuntaomistajan edustajiksi tulee valita. Tässä on rikottu kunnan hallintosääntöä ja kuntalakia. Ette ole tuonut esittelijänä asiaa kunnanhallitukseen. Miksi ette?
Ja kuka päätti yhtiön hallituksen kuntaa edustavista jäsenistä, kun kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan?”
Sanna Ylinampa ei vastannut kysymyksiin määräaikaan mennessä.
Aikajana Kittilän kunnan tapahtumista vuodesta 2013 alkaen löytyy täältä.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan 1. maaliskuuta pidettiin kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokous, jossa yhtiölle valittiin uusi hallitus.
Erikoiseksi yhtiön hallituksen valinnan tekee se, että Kittilän kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan ennen yhtiökokousta.
Kunnanhallituksen tulisi konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastuullisena toimielimenä ohjeistaa kunnan yhtiökokousedustajaa siitä, keitä yhtiön hallitukseen nimitetään kuntaomistajan edustajina.
Tällaista ohjeistusta kunnanhallitus ei ole päässyt antamaan, sillä vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ei ole tuonut asiaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Kuntaomistajan ääntä käytti kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen Marita Toivanen (vas), joka valittiin yhtiökokousedustajaksi kunnanvaltuustossa elokuussa 2017.
Toivasen esityksestä Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitukseen valittiin kunnan edustajina Tarmo Salonen, Pekka Rajala, Merja Korva, Marita Toivanen ja Antti Aarrevaara. Varajäseniksi valittiin Mika Kuusela ja Paula Nevalainen.
Toiseksi suurinta osakasta Levin Matkailukeskus Oy:tä yhtiön hallituksessa edustavat Sanna Leinonen ja Jani Salenius.
Uusi hallitus kokoontui välittömästi yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi puheenjohtajakseen Salosen ja varapuheenjohtajakseen Rajalan.
Tarmo Salonen (ps/sit) on Kittilän kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja Pekka Rajala (kesk) on kunnanhallituksen puheenjohtaja. Merja Korva (kesk) on kunnanhallituksen jäsen ja Marita Toivanen siis kunnanhallituksen varajäsen. Paula Nevalainen (vas) on kunnanvaltuutettu ja Mika Kuusela (kesk) varavaltuutettu.
Hissiyhtiön uuden hallituksen varsinaisista ja varalla olevista jäsenistä Salonen, Korva, Kuusela ja Nevalainen on asetettu syytteeseen muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisasiassa.
Lisäksi hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari on asetettu syytteeseen luottamusaseman väärinkäytöstä hissikilpailutusasiassa.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Ylinampa ilmoitti asiasta sähköpostitse kunnanhallituksen jäsenille vasta 7. maaliskuuta.Kunnanhallitus sai jälkikäteen ilmoituksen, että kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön hallitus on nimitetty.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Marita Toivanen ilmoitti asiasta vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampalle 1. maaliskuuta yhtiökokouksen jälkeen sähköpostitse.
Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ilmoitti asiasta sähköpostitse kunnanhallituksen jäsenille vasta 7. maaliskuuta – vuorokausi sen jälkeen, kun Jouni Palosaarelle oli annettu kunnanhallituksen luottamus ja tuki äänin 4–3.
Kun kunnanhallitus ei ole ohjeistanut kunnan yhtiökokousedustajaa hissiyhtiön hallitusjäsenten nimittämisasiassa, jää epäselväksi, kuka tai ketkä valinnan ovat oikein tehneet.
Joka tapauksessa Pekka Rajalan ja Tarmo Salosen, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja ensimmäisen varapuheenjohtajan, on täytynyt tietää, että kunnanhallitus ei ole asettanut heitä ehdolle. Sama koskenee kunnanhallituksen jäsentä Merja Korvaa ja yhtiökokouksessa kuntaa edustanutta Marita Toivasta.
”Näyttää siltä, että selvitysryhmän kannanotoille ei ole annettu Kittilässä mitään merkitystä.”Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen muistuttaa valtiovarainministeriön asettaman Lex Kittilä -selvitysryhmän kiinnittäneen raportissaan huomiota siihen, että Kittilän kunnassa ei ole vahvistettu konserniohjeistoa ja että konserniyhteisöjen ohjaus ja valvonta on puutteellista.
Lex Kittilä -selvitysryhmä luovutti 27. helmikuuta raporttinsa, jossa se esitti toimenpiteitä kunnan hallinnon saattamiseksi lailliseen tilaan.
”Selvitysryhmän johtopäätös oli, että konserniyhtiöiden seurantaa ja johtamista on kehitettävä. Nyt näyttää siltä, että selvitysryhmän kannanotoille ei ole annettu Kittilässä mitään merkitystä”, Viljanen sanoo.
”Pari päivää selvitysryhmän raportin julkistamisen jälkeen pidetyssä hissiyhtiön yhtiökokouksessa kuntaa edustanut henkilö on ollut valitsemassa yhtiön hallitukseen kunnan edustajiksi henkilöitä, jotka selvitysryhmän mielestä pitäisi pidättää kaikista luottamustoimistaan. Mistä heitä tässä tilanteessa näin palkitaan”, virkarikosprofessori kysyy.
Vaikka luottamustoimesta pidättäminen ei sinänsä tarkoita kyseisten henkilöiden ”poistamista konserniyhtiöiden toimielimistä”, Pekka Viljasen mukaan omaa kuntaa vastaan tehdyistä teoista syytteessä olevien päättäjien valinta yhtiön hallitukseen on täysin asiatonta.
”Näyttää siltä, että Kittilässä tarvitaan vielä toinenkin selvitysmenettelykierros, koska kunta ei näköjään halua omin toimin korjata hallintoaan asialliseksi”, professori arvioi.
Viljanen on seurannut Kittilän päätöksentekoa Suomen Kuvalehden pyynnöstä pian neljän vuoden ajan.
Suomen Kuvalehti tavoitti Marita Toivasen puhelimitse, mutta hän sulki puhelimen välittömästi ennen kuin toimittaja sai kysytyksi hissiyhtiön hallituksen nimitysasiasta.
Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampaa Suomen Kuvalehti tavoitteli sekä puhelinsoitolla että seuraavalla tekstiviestillä:
”Tervehdys, Suomen Kuvalehti pyytää kiireellisesti kommenttianne tähän asiaan: Levin hissiyhtiön hallitus on nimitetty 1.3.2018 ilman kunnanhallituksen antamaa ohjeistusta siitä, keitä kuntaomistajan edustajiksi tulee valita. Tässä on rikottu kunnan hallintosääntöä ja kuntalakia. Ette ole tuonut esittelijänä asiaa kunnanhallitukseen. Miksi ette?
Ja kuka päätti yhtiön hallituksen kuntaa edustavista jäsenistä, kun kunnanhallitus ei ole käsitellyt asiaa lainkaan?”
Lue myös
Kittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovatLevin hissiyhtiötä johtaa syytteen saanut Jouni Palosaari, ja siksi konsernivalvonta on ongelma Kittilän päättäjilleLex Kittilä -selvitysryhmä: Syytteessä olevat 20 luottamushenkilöä pidätettävä päätöksenteostaKittilän kohtalonpäivä: Vaihtoehtoja ei enää ole – Suomessa vastaavaa ei ole nähtyKittilän laki: Tähän mennessä tapahtunut – aikajana 2013–2018Aikajana Kittilän kunnan tapahtumista vuodesta 2013 alkaen löytyy täältä.
Lex Kittilä -selvitysryhmä: Syytteessä olevat 20 luottamushenkilöä pidätettävä päätöksenteosta
Luottamustoimista pidättäminen koskee niin isoa osaa kunnanhallituksesta, että se tulee toimintakyvyttömäksi.
Valtiovarainministeriön asettama
riippumaton selvitysryhmä luovutti tiistaina 27. helmikuuta
ehdotuksensa Kittilän kunnan hallinnon ja päätöksenteon korjaamiseksi.
Selvitysryhmän puheenjohtaja kaupunkineuvos Antti Rantakokko sekä jäsenet varatuomari Liisa Talvitie ja varatuomari Irma Nieminen urakoivat tapaus Kittilän parissa kahden kuukauden ajan. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) asetti selvitysryhmän 20. joulukuuta 2017 kunnan kuulemisen jälkeen.
Selvitysraportti Kittilän tilanteesta ei jätä arvailemisen varaa siitä, onko kunta kriisissä. Selvitysryhmä esittää, että kunnanvaltuuston ”tulee kuntalain 85 §:n 4 momentin nojalla pidättää syytteessä olevat luottamushenkilöt” luottamustoimistaan.
Pidättäminen luottamustoimista on voimassa oikeuskäsittelyn ajan ja koskee niitä nykyisiä valtuutettuja, varavaltuutettuja ja lautakuntien sekä kunnan muiden toimielinten jäseniä, jotka asetettiin lokakuussa 2017 syytteisiin muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Pidättämispäätöksen tulee selvitysryhmän mukaan koskea näitä päättäjiä:
Akseli Erkkilä (kuntalaislista), Raili Fagerholm (vas), Veli-Matti Junnola (kesk), Susanna Kantola (kesk), Leena Kinnunen (vas), Merja Korva (kesk), Mika Kuusela (kesk), Reijo Kyrö (kesk), Viljo Molkoselkä (vas), Markku Mäkitalo (kesk), Vuokko Mäntymaa (kesk), Paula Nevalainen (vas), Milja Nikka (ps), Jukka Niva (kuntalaislista), Tapani Rantajääskö (kesk), Mikko Saarela (kesk), Jukka Salmi (kesk), Tarmo Salonen (sit/ps), Veikko Siitonen (ps) ja Mauri Taskila (vas).
Selvitysryhmä toteaa, että kyseiset luottamushenkilöt ”tulee pidättää kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa”.
Pidättämispäätös on pantava täytäntöön heti.
Selvitysryhmän mielestä pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.
Edelleen selvitysryhmän mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan tulee kutsua luottamustoimista pidätettyjen valtuutettujen tilalle varavaltuutetut – ja lisäksi puheenjohtajan tulee pyytää kunnan keskusvaalilautakuntaa määräämään uusia varavaltuutettuja.
Jos asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetut loppuvat eikä kaikkia varavaltuutetun toimia saada täytetyksi, määrä jää vajaaksi.
Selvitysryhmän mukaan luottamustoimista pidättäminen koskee yli puolta kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä.
”Tämän johdosta kunnanhallituksen voidaan katsoa tulevan toimintakyvyttömäksi. Valtuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä pidättämisen ajaksi. Valtuusto voi ryhtyä myös kunnanhallituksen erottamista koskeviin toimenpiteisiin”, selvitysryhmä painottaa.
Kuluvan valtuustokauden aikana keskusrikospoliisi on käynnistänyt uusia tutkintakokonaisuuksia, jotka koskevat kunnan päätöksentekoa. Epäiltyinä on uusiakin kuntapäättäjiä. Selvitysryhmän mukaan keskeneräisiin tutkintatapauksiin on vielä mahdotonta esittää minkäänlaisia toimenpide-ehdotuksia.
Raportissa kerrotaan, että kunnan luottamushenkilöt puuttuvat operatiiviseen johtamiseen ja esitysten valmisteluun, joka kuuluu viranhaltijoille. Kunnan ylimmän johdon toimesta virkamiesvalmistelua on tuntuvasti ulkoistettu asianajotoimistoille. Asiakirjahallinto on sekaisin, koska kaikkia asiakirjoja ei toimiteta enää kunnan kirjaamoon.
Kunnan henkilöstön sairastavuus on korkeaa – ja poikkeuksellisen paljon sairastetaan mielenterveyssyistä. Päätöksenteon sisällä rintamalinjat ovat jyrkät: vähemmistöön jäävistä puhutaan ”oppositiona”. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen epäluottamus on tuntuvaa.
Mitä kunnan sitten tulisi tehdä, jotta tilanne korjautuisi?
Toimenpidesuosituksiakin selvitysryhmän raportissa riittää:
Kunnan tulisi ”käynnistää projekti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyön kehittämiseksi ulkopuolisen kunnallishallintoon perehtyneen asiantuntijan tuella kuitenkin niin, että keskeinen rooli kehittämisessä on kunnan edustajilla itsellään”.
Selvitysryhmä korostaa, että ”tavoitteena tulee olla luottamushenkilöiden keskinäisen keskusteluyhteyden sekä johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön parantaminen”.
Selvitysryhmä ottaa kantaa myös kunnan nykyiseen johtamiseen.
”Kunta on hallinnollisessa kriisissä ja tilanne tulee ottaa vakavasti. Tämä edellyttää jatkossa kokenutta, vahvaa, riittävän itsenäistä ja riippumatonta johtajuutta. Päättäjien tulee antaa tilaa operatiiviselle johtamiselle ja itse keskittyä strategisiin kysymyksiin”, selvitysryhmä linjaa.
Kuntaa johtaa nyt vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa.
Kunnanhallituksen ja viranhaltijajohdon tulisi selvitysryhmän mielestä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin.
”Kunta on käynnistämässä työhyvinvointihanketta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että hankkeella on riittävä resursointi ja että tulokset otetaan huomioon hallinnon kehittämisessä”, selvitysryhmä lausuu.
Selvitysryhmä näkee haasteita myös kuntakonsernin johtamisessa ja ohjaamisessa.
Kunnan konserniohjeita ei ole vahvistettu, vaikka kuntalaki sitä edellyttää. Konserniohjeissa tulisi määrittää, mitä eri konserniyksiköiltä edellytetään ja minkälaista vuorovaikutusta kunnan ja konserniyhteisön ja kunnan konsernijohdon välillä pitäisi saada aikaiseksi.
Kuntakonserniin kuuluu muun muassa Levin hissiyhtiö, jonka hissikilpailutuksesta kunnan päätöksenteon kriisi käynnistyi.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vaati selvitysryhmän raportin julkistamisen jälkeen tiistaina 27. helmikuuta Kittilän päättäjiä ottamaan vakavasti selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset.
Entä mitä selvitysryhmän esityksistä sanoo mies, joka sinnikkäästi puhui Lex Kittilän voimaan?
”Selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset ovat erinomaisia eivätkä missään nimessä yllättäviä”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.
”Surullista on, että syytteeseen asetetut henkilöt, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi kaikista luottamustoimistaan, eivät ole ymmärtäneet oma-aloitteisesti jättäytyä sivuun. Kaikki kunnia sille yhdelle, joka viime syksynä luopui luottamustehtävistään”, professori jatkaa.
Kuntalain mukaan valtuuston on – sen jälkeen, kun se on saanut selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset – käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava päätöksensä valtiovarainministeriön tietoon.
”Niillä luottamushenkilöillä, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi toimistaan, on nyt viimeinen tilaisuus toimia kunniallisesti eli ilmoittaa vetäytyvänsä luottamustoimista oikeudenkäynnin ajaksi”, Viljanen tähdentää.
Hän muistuttaa, että se ei tarkoita syyllisyyden tunnustamista.
”Vetäytyminen tarkoittaisi ainoastaan sen tosiasian tunnustamista, että ulkopuolisen, puolueettoman selvitysryhmän arvion mukaan kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus on horjunut syytteeseen asetettujen mukanaolon vuoksi.”
Virkarikosprofessori on seurannut Kittilän päätöksentekoa niin kauan, ettei usko syytteeseen asetettujen päättäjien omiin toimiin ole luja.
Hänen mukaansa Kittilän tilanne on Suomen kunnallishistoriassa täysin ennennäkemätön.
”Onhan tämä ollut melkoista valtion ja kunnan resurssien tuhlausta, kun rikostutkinnassa olevat tai syytteeseen asetetutkaan eivät ole ymmärtäneet siirtyä sivuun. Ei todella olisi voinut kuvitella tuollaisia jääräpäitä olevan olemassakaan.”
Virkarikosprofessori nostaa keskusteluun vielä yhden selvitysryhmän esittämän huolenaiheen. Selvitysryhmä ei katsonut voivansa ryhtyä toimenpiteisiin niiden luottamushenkilöiden suhteen, jotka ovat rikostutkinnassa, mutta eivät vielä syytteessä.
”Ryhmä esitti kuitenkin tilapäisen valiokunnan asettamista hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä. Toivottavasti valtuusto ymmärtää valiokunnan jäseniä valitessaan jättää rikostutkinnassa olevat luottamushenkilöt sivuun”, Pekka Viljanen toteaa.
STT uutisoi selvitysryhmän esitysten tultua julki, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen (vas) mukaan valtuusto aikoo käsitellä ”selvitysryhmän esityksiä ainakin alustavasti seuraavassa kokouksessaan”. Seuraava kokous on 26. maaliskuuta.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Katso aikajana Kittilän tapahtumista syksystä 2013 alkaen täältä.
Selvitysryhmän puheenjohtaja kaupunkineuvos Antti Rantakokko sekä jäsenet varatuomari Liisa Talvitie ja varatuomari Irma Nieminen urakoivat tapaus Kittilän parissa kahden kuukauden ajan. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) asetti selvitysryhmän 20. joulukuuta 2017 kunnan kuulemisen jälkeen.
Selvitysraportti Kittilän tilanteesta ei jätä arvailemisen varaa siitä, onko kunta kriisissä. Selvitysryhmä esittää, että kunnanvaltuuston ”tulee kuntalain 85 §:n 4 momentin nojalla pidättää syytteessä olevat luottamushenkilöt” luottamustoimistaan.
Pidättäminen luottamustoimista on voimassa oikeuskäsittelyn ajan ja koskee niitä nykyisiä valtuutettuja, varavaltuutettuja ja lautakuntien sekä kunnan muiden toimielinten jäseniä, jotka asetettiin lokakuussa 2017 syytteisiin muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Pidättämispäätöksen tulee selvitysryhmän mukaan koskea näitä päättäjiä:
Akseli Erkkilä (kuntalaislista), Raili Fagerholm (vas), Veli-Matti Junnola (kesk), Susanna Kantola (kesk), Leena Kinnunen (vas), Merja Korva (kesk), Mika Kuusela (kesk), Reijo Kyrö (kesk), Viljo Molkoselkä (vas), Markku Mäkitalo (kesk), Vuokko Mäntymaa (kesk), Paula Nevalainen (vas), Milja Nikka (ps), Jukka Niva (kuntalaislista), Tapani Rantajääskö (kesk), Mikko Saarela (kesk), Jukka Salmi (kesk), Tarmo Salonen (sit/ps), Veikko Siitonen (ps) ja Mauri Taskila (vas).
Selvitysryhmä toteaa, että kyseiset luottamushenkilöt ”tulee pidättää kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa”.
Pidättämispäätös on pantava täytäntöön heti.
Selvitysryhmän mielestä pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.
Edelleen selvitysryhmän mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan tulee kutsua luottamustoimista pidätettyjen valtuutettujen tilalle varavaltuutetut – ja lisäksi puheenjohtajan tulee pyytää kunnan keskusvaalilautakuntaa määräämään uusia varavaltuutettuja.
Jos asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan varavaltuutetut loppuvat eikä kaikkia varavaltuutetun toimia saada täytetyksi, määrä jää vajaaksi.
Selvitysryhmän mukaan luottamustoimista pidättäminen koskee yli puolta kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä.
”Tämän johdosta kunnanhallituksen voidaan katsoa tulevan toimintakyvyttömäksi. Valtuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä pidättämisen ajaksi. Valtuusto voi ryhtyä myös kunnanhallituksen erottamista koskeviin toimenpiteisiin”, selvitysryhmä painottaa.
Kuluvan valtuustokauden aikana keskusrikospoliisi on käynnistänyt uusia tutkintakokonaisuuksia, jotka koskevat kunnan päätöksentekoa. Epäiltyinä on uusiakin kuntapäättäjiä. Selvitysryhmän mukaan keskeneräisiin tutkintatapauksiin on vielä mahdotonta esittää minkäänlaisia toimenpide-ehdotuksia.
Kunnan henkilöstön sairastavuus on korkeaa – ja paljon sairastetaan mielenterveyssyistä.Selvitysryhmän raportti on karu kuvaus julkisen viranomaisen hallinnosta: kunnan todetaan ajautuneen tilanteeseen, jossa kunnanhallitus ei ole noudattanut edes sille kuuluvaa velvoitetta laillisuusvalvonnasta.
Raportissa kerrotaan, että kunnan luottamushenkilöt puuttuvat operatiiviseen johtamiseen ja esitysten valmisteluun, joka kuuluu viranhaltijoille. Kunnan ylimmän johdon toimesta virkamiesvalmistelua on tuntuvasti ulkoistettu asianajotoimistoille. Asiakirjahallinto on sekaisin, koska kaikkia asiakirjoja ei toimiteta enää kunnan kirjaamoon.
Kunnan henkilöstön sairastavuus on korkeaa – ja poikkeuksellisen paljon sairastetaan mielenterveyssyistä. Päätöksenteon sisällä rintamalinjat ovat jyrkät: vähemmistöön jäävistä puhutaan ”oppositiona”. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen epäluottamus on tuntuvaa.
Mitä kunnan sitten tulisi tehdä, jotta tilanne korjautuisi?
Toimenpidesuosituksiakin selvitysryhmän raportissa riittää:
Kunnan tulisi ”käynnistää projekti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyön kehittämiseksi ulkopuolisen kunnallishallintoon perehtyneen asiantuntijan tuella kuitenkin niin, että keskeinen rooli kehittämisessä on kunnan edustajilla itsellään”.
Selvitysryhmä korostaa, että ”tavoitteena tulee olla luottamushenkilöiden keskinäisen keskusteluyhteyden sekä johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön parantaminen”.
Selvitysryhmä ottaa kantaa myös kunnan nykyiseen johtamiseen.
”Kunta on hallinnollisessa kriisissä ja tilanne tulee ottaa vakavasti. Tämä edellyttää jatkossa kokenutta, vahvaa, riittävän itsenäistä ja riippumatonta johtajuutta. Päättäjien tulee antaa tilaa operatiiviselle johtamiselle ja itse keskittyä strategisiin kysymyksiin”, selvitysryhmä linjaa.
Kuntaa johtaa nyt vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa.
Kunnanhallituksen ja viranhaltijajohdon tulisi selvitysryhmän mielestä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin.
”Kunta on käynnistämässä työhyvinvointihanketta. Kunnan tulee huolehtia siitä, että hankkeella on riittävä resursointi ja että tulokset otetaan huomioon hallinnon kehittämisessä”, selvitysryhmä lausuu.
Selvitysryhmä näkee haasteita myös kuntakonsernin johtamisessa ja ohjaamisessa.
Kunnan konserniohjeita ei ole vahvistettu, vaikka kuntalaki sitä edellyttää. Konserniohjeissa tulisi määrittää, mitä eri konserniyksiköiltä edellytetään ja minkälaista vuorovaikutusta kunnan ja konserniyhteisön ja kunnan konsernijohdon välillä pitäisi saada aikaiseksi.
Kuntakonserniin kuuluu muun muassa Levin hissiyhtiö, jonka hissikilpailutuksesta kunnan päätöksenteon kriisi käynnistyi.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vaati selvitysryhmän raportin julkistamisen jälkeen tiistaina 27. helmikuuta Kittilän päättäjiä ottamaan vakavasti selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset.
Entä mitä selvitysryhmän esityksistä sanoo mies, joka sinnikkäästi puhui Lex Kittilän voimaan?
”Selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset ovat erinomaisia eivätkä missään nimessä yllättäviä”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.
”Surullista on, että syytteeseen asetetut henkilöt, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi kaikista luottamustoimistaan, eivät ole ymmärtäneet oma-aloitteisesti jättäytyä sivuun. Kaikki kunnia sille yhdelle, joka viime syksynä luopui luottamustehtävistään”, professori jatkaa.
Kuntalain mukaan valtuuston on – sen jälkeen, kun se on saanut selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset – käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava päätöksensä valtiovarainministeriön tietoon.
”Niillä luottamushenkilöillä, jotka selvitysryhmä on esittänyt pidätettäviksi toimistaan, on nyt viimeinen tilaisuus toimia kunniallisesti eli ilmoittaa vetäytyvänsä luottamustoimista oikeudenkäynnin ajaksi”, Viljanen tähdentää.
Hän muistuttaa, että se ei tarkoita syyllisyyden tunnustamista.
”Vetäytyminen tarkoittaisi ainoastaan sen tosiasian tunnustamista, että ulkopuolisen, puolueettoman selvitysryhmän arvion mukaan kunnan päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus on horjunut syytteeseen asetettujen mukanaolon vuoksi.”
Virkarikosprofessori on seurannut Kittilän päätöksentekoa niin kauan, ettei usko syytteeseen asetettujen päättäjien omiin toimiin ole luja.
Hänen mukaansa Kittilän tilanne on Suomen kunnallishistoriassa täysin ennennäkemätön.
”Onhan tämä ollut melkoista valtion ja kunnan resurssien tuhlausta, kun rikostutkinnassa olevat tai syytteeseen asetetutkaan eivät ole ymmärtäneet siirtyä sivuun. Ei todella olisi voinut kuvitella tuollaisia jääräpäitä olevan olemassakaan.”
Virkarikosprofessori nostaa keskusteluun vielä yhden selvitysryhmän esittämän huolenaiheen. Selvitysryhmä ei katsonut voivansa ryhtyä toimenpiteisiin niiden luottamushenkilöiden suhteen, jotka ovat rikostutkinnassa, mutta eivät vielä syytteessä.
”Ryhmä esitti kuitenkin tilapäisen valiokunnan asettamista hoitamaan kunnanhallituksen tehtäviä. Toivottavasti valtuusto ymmärtää valiokunnan jäseniä valitessaan jättää rikostutkinnassa olevat luottamushenkilöt sivuun”, Pekka Viljanen toteaa.
STT uutisoi selvitysryhmän esitysten tultua julki, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen (vas) mukaan valtuusto aikoo käsitellä ”selvitysryhmän esityksiä ainakin alustavasti seuraavassa kokouksessaan”. Seuraava kokous on 26. maaliskuuta.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Katso aikajana Kittilän tapahtumista syksystä 2013 alkaen täältä.
Professori Olli Mäenpää Kittilä-syytteistä: ”Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa”
Nyt olisi tilaisuus käyttää itsehallintoa oikein ja alkaa toimia lain mukaan, patistaa hallinto-oikeuden professori.
Kittilän esteettömien kunnanvaltuutettujen ja
varavaltuutettujen virkavelvollisuus on pidättää raskaat
virkarikossyytteet saaneet valtuutetut luottamustehtävistään, sanovat
rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
Kittilän kunnanvirastolla käydään kovaa vääntöä siitä, tuleeko
raskaisiin virka- ja työrikossyytteisiin asetetut kuntapäättäjät
pidättää luottamustehtävistään tilapäisesti oikeudenkäynnin ajaksi.Kunnanvaltuuston pitäisi saada asia pöydälleen lähiviikkoina.
Viljasen ja Mäenpään mukaan vääntö pidättämisvelvollisuudesta on jopa turha.
”Pidättämiskynnyksen raja on ylitetty jo selvästi”, Viljanen sanoo.
”Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa”, Mäenpää vahvistaa.
Nyt puhutaan siis esteettömien päättäjien virkavelvollisuudesta.
Viljasen mukaan valtuuston tulee pidättää virastaan myös raskaat virka- ja työrikossyytteet saanut vt. kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk), vaikka kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas) tiedottikin 17. lokakuuta Kurulan jääneen ensin sairauslomalle.
Sen jälkeen Kurula hakee vuosilomalle, jonka jälkeen hän jäisi virkavapaalle vuoden loppuun asti.
”Lomaa ei pitäisi tällaisessa tilanteessa myöntää, mutta voidaan lomallakin oleva viranhaltija pidättää tehtävästään niin, että pidättäminen alkaa loman päättyessä”, Viljanen sanoo.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) vaati 13. lokakuuta syytteeseen asetettujen vetäytymistä päätöksenteosta.
Viesti oli selkeä: elleivät syytteeseen asetetut itse vetäydy tai ellei kunnanvaltuusto pidätä heitä luottamustoimistaan, valtiovarainministeriö ryhtyy soveltamaan Lex Kittilää. Laki antaa ministeriölle viime kädessä oikeuden pidättää syytteeseen asetetut päätöksenteosta.
Kesäkuussa 2017 alkaneella valtuustokaudella syytteeseen asetetuista 11 jatkaa yhä valtuutettuina, kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä syytteeseen asetettiin viisi.
Professori Viljanen kertaa kuntalakia, jonka mukaan valtuuston on pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, ”jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat”.
”Säännös on laadittu velvoittavaan muotoon. Sen rikkominen on valtuutettujen virkavelvollisuuden laiminlyöntiä, joka voi motiiveista riippuen olla jopa virka-aseman väärinkäyttämistä”, Viljanen korostaa.
Jos siis esteettömät valtuutetut ja varavaltuutetut eivät hoida velvollisuuttaan, he saattavat itse olla vaikeuksissa?
”Se on mahdollista”, Viljanen sanoo.
”Huolestuttava piirre on ilmiselvä uppiniskaisuus.”Ennakkotapausta ei ole. Nyt testataan ensimmäisen kerran kuntalain Lex Kittilä -säännöksiä.
Myös professori Olli Mäenpää sanoo, että esteettömät valtuutetut eivät tässä tilanteessa voi enää väistää virkavelvollisuuttaan.
”Jos syytteeseen asetettuja päättäjiä ei pidätetä tilapäisesti luottamustehtävistään, on mahdollista, että tätä virkavelvollisuuden laiminlyöntinä on arvioitava rikosoikeudellisesti.”
Professori Viljanen on seurannut Suomen Kuvalehden pyynnöstä Kittilän päätöksentekoa tiiviisti toukokuusta 2014, mutta myös professori Mäenpää tuntee kunnan päätöksenteon käänteet.
”Huolestuttava piirre tässä tapauksessa on ilmiselvä uppiniskaisuus ja ajatus siitä, että laki ei kaikella ankaruudellaan koske Kittilän päätöksentekoa”, Mäenpää sanoo.
Hän toivoo, että kunnanvaltuusto osoittaisi viimein päätöksentekokykyä.
”Nyt olisi tilaisuus käyttää itsehallintoa oikein ja alkaa toimia lain mukaan. Vielä olisi mahdollisuus välttyä uusilta hankaluuksilta ja mahdollisilta sanktioilta.”
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen tiedottivat 13. lokakuuta 2017, että kaikkiaan 27 viime valtuustokauden päättäjää vastaan on nostettu syytteet raskaista virka- ja työrikoksista.
Lue myös
Nyt Kittilää johtaa kunnanjohtajan viransijaisen varahenkilön vuosilomasijainenLex Kittilä tulee ja koskee kaikkia kuntia – Lain valmistelussa riitti vaarallisia tilanteitaKittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovatKittilän laki – näin Levitunturin varjossa käydään taistelua vallastaKittilän kriisin mieletön tarina: Valtataistelusta raskaisiin rikosepäilyihin – Suomen kalleimmat potkutHerätys valtiovarainministeriö! Lex Kittilä käyttöön!Syytteet nostettiin kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista koskevasta laajasta asiakokonaisuudesta. Rikosnimikkeinä ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, virka-aseman väärinkäyttäminen, työturvallisuusrikos ja työsyrjintä. Näin raskaat virkarikossyytteet 27 kuntapäättäjälle ovat Suomen ennätys.
Lisäksi Mäkelän erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeri sai syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.
Kittilä-jupakka ei lopu: Nyt KRP tutkii Timo Kurulan valintaa vt. kunnanjohtajaksi
Kurulan valinnassa meni vikaan käytännössä kaikki.
Raskaat syytteet eivät pane pistettä Kittilän päätöksenteon laittomuuksille.
Nyt keskusrikospoliisi suorittaa esitutkintaa, joka liittyy vt. kunnanjohtajan valintaan, kertoo tutkinnanjohtaja Maria Vuorivirta-Heikkinen Suomen Kuvalehdelle.Kyseessä on siis raskaat virkarikossyytteet saaneen Timo Kurulan (kesk) valinta kunnanvaltuustossa sekä huhti– että toukokuussa Kittilän vt. kunnanjohtajaksi.
”Keskeneräisestä esitutkinnasta ei voi kertoa laajemmin”, Vuorivirta-Heikkinen kommentoi lyhyesti.
Koskaan aiemmin kunnanjohtajaksi ei ole valittu raskaista virka- ja petosrikoksista syyteharkinnassa olevaa henkilöä – ja vieläpä niin, että häntä epäillään rikoksista omaa kuntaansa kohtaan.
KRP:n tutkinnassa on vielä lisäksi myös työ- ja virkarikosepäilyt, jotka liittyvät Kittilän kunnan kahteen viranhaltijaan kohdistettuihin toimiin.
Toinen viranhaltijoista on hallintojohtaja Esa Mäkinen, jolta vietiin syksyllä 2015 epäasiallisesti kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävät ja joka heitettiin ulos kunnanhallituksen kokouksista. Toisesta tapauksesta ei ole annettu tietoja julkisuuteen.
Myös Lapin poliisilaitos tutkii useita Kittilän päätöksentekoon liittyviä rikosepäilyjä. Se tiedottaa esitutkinnoista myöhemmin.
Keskeisesti Kurulan valintaa vt. kunnanjohtajaksi junttasi viime vaalikauden lopussa kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk). Hän on kunnanhallituksen puheenjohtaja myös tällä vaalikaudella.
Kesäkuussa 2017 hän käytännössä kielsi hallintojohtaja Esa Mäkistä tuomasta epäasiallista valintaa laillisuusvalvontakysymyksenä kunnanhallitukseen korjattavaksi.
Kurulan valinnassa meni vikaan käytännössä kaikki, mikä voi mennä – valintaprosessi oli ainutlaatuisen outo ja tyylitön epäasiallisine ansiovertailuineen.
”Mutta Kittilän päättäjien enemmistö ei ole piitannut siitä, miten asiat menisivät lakien mukaan”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.
Hän ei ole lainkaan yllättynyt Kurulan valintaa koskevan tutkinnan käynnistymisestä. ”Olihan vt. kunnanjohtajan valinnan epäasiallisuus heti alusta alkaen nähtävissä.”
”Tutkintaan saattaa joutua nyt aivan uusiakin luottamushenkilöitä, jotka eivät olleet mukana edellisen valtuustokauden sotkuissa. Eikä taida tämä jäädä ainoaksi tutkinnaksi heidänkään osaltaan, sellaista on päätöksenteko vt. kunnanjohtajan valinnan jälkeen ollut”, Viljanen harmittelee.
Pekka Viljanen ei myöskään hämmästele nyt nostettuja virkarikossyytteitä Anna Mäkelän irtisanomisasiassa. Hänestä on ollut ilmeistä, että syytteitä nostetaan.
”Kokonaiskuva voi muodostua vielä paljon pahemman näköiseksi.”Pekka Viljanen on seurannut Kittilän päätöksentekoa Suomen Kuvalehden pyynnöstä toukokuusta 2014 lähtien. Hän tietää, että kunnan päättäjien enemmistö on ahkeroinut ”Kittilän lain” mukaisia päätöksiä joulukuusta 2013 lähtien.
”Koska osa epäillyistä rikoksista on edelleen syyteharkinnassa ja osa vielä tutkinnassakin, kokonaiskuva voi lopulta muodostua vielä paljon pahemman näköiseksi kuin mitä nyt nostetuista syytteistä voidaan päätellä”, professori sanoo.
Silti syyttäjä vaatii jo nyt 27 kuntapäättäjälle rangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
”Se on ainutlaatuista”, professori sanoo.
Pekka Viljanen selvittää virkarikossäännöksiä:
”Virka-aseman väärinkäyttämisrikos tarkoittaa, että virkamies tai luottamushenkilö päätöksentekoon tai sen valmisteluun osallistuessaan tahallisesti rikkoo säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan tarkoituksin hankkia itselleen tai toiselle hyötyä tai tarkoituksin aiheuttaa toiselle haittaa tai vahinkoa.”
Virka-aseman väärinkäyttäminen on vakava virkarikos, Pekka Viljanen korostaa – ja kun eteen liitetään adjektiivi ”törkeä”, syytetyn kannalta tilanne alkaa olla erittäin vakava.
”Törkeäksi virka-aseman väärinkäyttämisen voi tehdä esimerkiksi se, että sillä pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa – tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi.”
Mikä sitten on häikäilemätöntä?
”Esimerkiksi virkamiehen irtisanominen laittomin perustein vielä senkin jälkeen, kun päättäjän aikoman toimenpiteen lainvastaisuus on tehty hänelle selväksi.”
Perusmuotoisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä voidaan Viljasen mukaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta – ja mahdollista on myös viraltapano.
”Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sitä vastoin on tuomittava aina vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta, ja edessä on ehdottomasti viraltapano. Vaalikauden vaihtuminen tosin tuo luottamushenkilöiden viraltapanoon omat rajoituksensa.”
”Kittilän päättäjät eivät ole välittäneet vähääkään asiallisista neuvoista.”Kittilän päätöksenteon hengen Pekka Viljanen on ymmärtänyt tarkkailtuaan päättäjien enemmistön toimia yli kolmen vuoden ajan.
”Nyt syytteeseen asetetut Kittilän päättäjät eivät ole välittäneet vähääkään asiallisista neuvoista ja varoituksista vaan ovat uskoneet kaiken maailman neuvoksia ja kaikkitietäviä besserwissereitä, jotka ovat ympäri valtakuntaa julistaneet, että mitään syytteitä ei tule.”
Viljanen toivoo, että nostettujen syytteiden vakavuus otettaisiin viimein todesta – aivan koko kuntakentällä.
Kittilä on Viljasen mukaan ennen kaikkea opetus kuntapäättäjiä koskevasta virkavastuusta. Kaikki, mikä mieleen tulee, ei ole luvallista kunnallisessa päätöksenteossa.
”Jokohan syytteeseen asetetut päättäjät vihdoinkin ottaisivat järjen käteen ja vetäytyisivät itse vapaaehtoisesti oikeudenkäynnin ajaksi tehtävistään”, hän kysyy.
”Sehän ei merkitsisi syyllisyyden tunnustamista, mutta se olisi kunnan edun mukainen toimenpide, koska virkarikoksesta syytteessä olevan päättäjän uskottavuus ja luotettavuus on vakavasti horjunut.”
Jos raskaista virkarikoksista syytteeseen asetetut päättäjät eivät itse vetäydy päätöksenteosta, kuntalain mukaan kunnanvaltuustolla on velvollisuus pidättää heidät päätöksenteosta tilapäisesti. Elleivät esteettömät valtuutetut hoida velvollisuuttaan, edessä on todennäköisesti Lex Kittilän soveltaminen.
Siihen viittasi myös kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) Yle Uutisten haastattelussa 13. lokakuuta.
”Onko koston pelko niin kova, että suut pysyvät supussa?”Kittilän lakia Pekka Viljanen on luonnehtinut ”enemmistön laiksi”, jonka mukaan ”kun enemmistö päättää, päätös on aina oikea”.
Professorista vaikuttaa siltä, että valtuutettujen ”rivijäseniä” on paimennettu perusteellisesti, jotta lainvastaisista päätöksistä ei ole otettu irti.
”Toivottavasti syytteeseen asetetut ymmärtävät nyt oman etunsa ja paljastavat oikeudenkäynnissä, kuka tai ketkä ovat olleet kaiken takana määräämässä, mitä tehdään ja miten”, hän sanoo.
”Vai onko koston pelko niin kova, että suut pysyvät supussa?”
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät tiedottivat 13. lokakuuta nostaneensa Kittilän kunnan päätöksentekoa koskevissa tutkintakokonaisuuksissa syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä 27 kuntapäättäjää vastaan.
Kittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovat
Kittilä teki virkarikossyytteiden Suomen ennätyksen.
Kittilän 27 entistä tai nykyistä
kunnanvaltuutettua ja varavaltuutettua vastaan on nostettu syytteet
virka- ja työrikoksista koskien kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista.
Syytteet on nostettu
niitä kunnanhallituksen, tilapäisen valiokunnan ja kunnanvaltuuston
jäseniä sekä varajäseniä vastaan, jotka osallistuivat marraskuussa 2014
Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen ja sitä edeltäneeseen valmisteluun
sekä irtisanomispäätöksen täytäntöönpanoon. Osaa heistä syytetään myös
työrikoksista Mäkelää kohtaan.Rikosnimikkeinä syytteissä ovat virka-aseman väärinkäyttäminen, törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, työturvallisuusrikos ja työsyrjintä.
Lisäksi kahdeksaa päättäjää vastaan on nostettu syytteet myös virka-aseman väärinkäyttämisestä heidän toiminnastaan kunnan ennemmistöomistaman Levin hissiyhtiön asioissa.
Osa syytteeseen asetetuista on saanut syytteet useasta rikoksesta. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kaikkiaan 27 kuntapäättäjää syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Suomen Kuvalehti julkistaa kunnanjohtajan irtisanomisasiassa keskeisesti mukana olleiden syytteeseen asetettujen nimet. Syytteissä on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kyse julkista luottamustehtävää hoitaneiden henkilöiden näissä tehtävissään tekemistä teoista ja rikosnimikkeet ovat vakavia.
Suuri osa syytteeseen asetetuista on edelleen Kittilän kunnan luottamustehtävissä.
Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä on tuomittava ehdollista tai ehdotonta vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta ja edessä on viraltapano.
Viime vaalikauden lainvastaisissa päätöksissä, joista syytteet on nyt nostettu, on ollut mukana kunnanhallituksen tuolloinen johtokolmikko Timo Kurula (kesk), Aki Maunula (vas) ja Tarmo Salonen (ps).
Valtuuston puheenjohtajistosta kaikki varapuheenjohtajat eli Markku Mäkitalo (kesk), Akseli Erkkilä (ipu) ja Janne Paksu (kok) osallistuivat kunnanjohtajan lainvastaiseen irtisanomiseen.
Kunnanhallituksen jäsenistä ja varajäsenistä irtisanomisasiasta olivat valtuustossa päättämässä – tai osallistuivat asian valmisteluun – ainakin Merja Korva (kesk), Reijo Kyrö (kesk), Eino Holck (kesk), Paula Nevalainen (vas), Milja Nikka (ps), Tapani Rantajääskö (kesk), Susanna Kantola (kesk), Torsti Patakangas (kok), Risto Similä (kesk), Vuokko Mäntymaa (kesk), Veikko Siitonen (ps) ja Mauri Taskila (vas).
Mäkelän irtisanomista valmistellutta tilapäistä valiokuntaa johti varavaltuutettu Veli-Matti Junnola (kesk), varapuheenjohtajana toimi Torsti Patakangas ja jäseninä Susanna Kantola, Milja Nikka sekä varavaltuutettu Vilho Molkoselkä (vas).
Kunnanvaltuuston kokouksessa Mäkelän irtisanomista esitti keskustan Mika Kuusela, joka on myös syytettyjen joukossa.
Syytteeseen on asetettu myös Raili Fagerholm (vas), Leena Kinnunen (vas), Anssi Mäkinen (ps), Jukka Niva (ps), Mikko Saarela (kesk) ja Jukka Salmi (kesk). He olivat joko valmistelemassa Anna Mäkelän irtisanomista, päättämässä siitä tai toimeenpanemassa sitä.
Syytteisiin asetettuja valtuutettuina ja kunnanhallituksessa.Myös tilapäisen valiokunnan sihteerinä toiminutta henkilöä vastaan on nostettu syyte avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Sihteeri on nykyisin Tampereen yliopiston tutkijana toimiva HTM Saanareetta Virikko, joka kesällä ja syksyllä 2014 laati valiokunnalle kaksikin raporttia Anna Mäkelän irtisanomisperusteista.
Molemmissa raporteissa, myös niin sanotussa lopullisessa raportissa, oli vakavasti virheellistä tietoa liittyen irtisanomisperusteisiin. Vaikka poliisi vahvisti julkisuudessa, että raporteissa on virheellistä tietoa, tilapäinen valiokunta ei niitä korjannut.
Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Vain neljän epäillyn kuntapäättäjän kohdalla syyttäjät tekivät syyttämättäjättämispäätöksen.
Syytteeseen asetetuista 11 toimii tällä valtuustokaudella valtuutettuina ja viisi nykyisessä kunnanhallituksessa, jossa on kaikkiaan yhdeksän jäsentä.
Timo Kurula toimii vt. kunnanjohtajana. Hänet valittiin virkaan kahdesti, sekä huhti- että toukokuussa 2017. Valinta toukokuussa tapahtui sen jälkeen kun KRP oli tiedottanut useiden tutkintakokonaisuuksien siirtymisestä syyteharkintaan.
Tapaus Kittilässä on todennäköisesti kyseessä virkarikossyytteiden Suomen ennätys.
Kittilän päätöksenteon kriisiä kuvaa se, että viime valtuustokauden valtuutetuista vain neljää ei epäilty virkarikoksista: tuolloin vasemmistoliittoa edustanut valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys sekä valtuutetut Helena Huikuri-Kujala (vas), Lasse Lompolo (vas) ja Hille Kuusisto (kok), joka oli myös kunnanhallituksen jäsen.
Kittilän kuntapäättäjien virkavastuuta puidaan aikanaan käräjäoikeudessa, ja todennäköistä on, että raskas virkarikoskokonaisuus arvioidaan vielä ylemmissäkin oikeusasteissa.Vyyhti alkoi purkautua SK:n Kittilän laki -jutusta.
Nyt nostetut syytteet ovat vasta alkua: perjantaina 13. lokakuuta 2017 julkistamassaan tiedotteessa Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen toteavat syyteharkinnassa olevan vielä muita asiakokonaisuuksia.
Syyteharkinnassa on kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n hissikilpailutukseen liittyvä tutkinta, jossa yhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari on epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä ja yrityssalaisuuden rikkomisesta.
Lue myös
Nyt Kittilässä on kaksi kunnanjohtajaa – ”Sylissämme on kaikkien aikojen sotku”Kittilän laki – näin Levitunturin varjossa käydään taistelua vallastaKittilä: Kunnanjohtajalle potkut – virheelliset tiedot yhä päätöksen perusteluissaKittilä: Timo Kurula valittiin toistamiseen vt. kunnanjohtajaksi – ”Arvoton näytelmä”Kittilän laki vastaan Suomen laki: Eri rikoksista epäiltyinä on nyt 30 henkilöä – ”Kunnan meno ollut jääräpäistä”Kittilän laki – näin Levitunturin varjossa käydään taistelua vallastaKittilän kriisin mieletön tarina: Valtataistelusta raskaisiin rikosepäilyihin – Suomen kalleimmat potkutPoliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.
Kittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovatKittilän johtoon petos- ja virkarikoksista epäilty Timo Kurula – Väistyvä valtuusto valitsi sokkonaKittilä: Timo Kurula valittiin toistamiseen vt. kunnanjohtajaksi – ”Arvoton näytelmä”Kittilä: Nyt päättäjät syrjäyttivät hallintojohtajan – ei olisi saanut julkistaa kohuttua Eilavaara-laskuaKittilä-farssissa ankara välitilinpäätösten päivä: ”Uskomaton tapahtumasarja, jonka loppua ei näy”Kittilän laki – näin Levitunturin varjossa käydään taistelua vallasta
Nyt syytteeseen asetetut toimivat päättäjinä viime valtuustokaudella ja osa heistä jatkaa päätöksenteossa edelleen.
Kaikki syytteeseen asetetut Kittilän kuntapäättäjät ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.
Kittilän kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa sekä tilapäisessä valiokunnassa edellisellä vaalikaudella toimineita jäseniä vastaan on nostettu syytteitä eri henkilöiden osalta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Viimeksi mainitusta on nostettu syyte kunnan viidelle tilapäisen valiokunnan jäsenelle, kahdellekymmenelleyhdelle kunnanvaltuuston jäsenelle ja yhdelle varajäsenelle sekä neljälletoista kunnanhallituksen jäsenelle ja varajäsenelle.
Syytteet liittyvät kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen ja epäasialliseen kohteluun sekä Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajaa koskevan tutkintapyynnön perumiseen. Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syytteet. Syyteharkinnassa on vielä muitakin epäilyjä.
–Valtiovarainministeriö toteaa, että Kittilän tilanne on kuntakentässä huolestuttava, poikkeuksellinen ja äärimmäisen vakava. Valtiovarainministeriö on jo aiemmin pyytänyt kunnalta selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin kunta on ryhtynyt Keskusrikospoliisin (KRP) toukokuussa julkistaman tiedotteen sekä luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimestaan koskevan aloitteen johdosta, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Valtiovarainministeriöön 12.10. saapuneen vastauksen mukaan Kittilän kunta on pyytänyt selvitystä esitutkinnassa olleilta henkilöiltä ja heidän vastausaikansa päättyy 16.10. Kunta on ilmoittanut käsittelevänsä asian viimeistään 17.11. pidettävässä ylimääräisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.
Ministeriö viittaa kesäkuun alussa voimaan tulleeseen kuntalain muutokseen, jota on kutsuttu Lex Kittiläksi. Se mahdollistaa valtion puuttumisen kunnan päätöksentekoon kriisitilanteessa tarvittaessa. Ministeriö huomauttaa, että kuntalain mukaan valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat.
–Kuntalain lähtökohta on, että kunnalla on ensisijainen vastuu selvittää hallinnon vaikeutensa. Kuntalain mukaiseen valtiovarainministeriön käynnistämään selvitysmenettelyyn ei ole tarvetta eikä perustetta, mikäli kunta on ryhtynyt asiassa riittäviin toimenpiteisiin, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) vaatii Twitterissä, että Kittilän kunnan on ”ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin kuntapäättäjiä koskevien vakavien syytteiden vuoksi”. Ylelle hän sanoo, että syytteessä olevien on vetäydyttävä syrjään välittömästi.
Kuntalain mukaan luottamushenkilö voi myös itse vetäytyä hoitamasta luottamustoimea. Valtiovarainministeriöllä on valmiudet käynnistää poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettelyn valmistelu nopealla aikataululla.
Selvitysmenettelyn tarkoituksena on auttaa kuntaa turvaamaan kunnan päätöksentekokyky ja hyvä hallinto poikkeuksellisessa tilanteessa. Selvityshenkilö tai selvitysryhmä laatii yhteistyössä kunnan kanssa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi kuntalain ja muiden lakien mukaiseksi. Kunnanvaltuuston velvollisuus on käsitellä ehdotus ilman aiheetonta viivytystä.
Kittilän kunnan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin kuntapäättäjiä koskevien vakavien syytteiden vuoksi https://t.co/1ZiMx47Qy8