Valokuituyhtiön miljoonavelat kaatuivat kuntien niskaan.

Tämä kuituseikkailu on tullut yhteen päätepisteeseensä. Käräjäoikeus joutuu ottamaan useaan kohtaan kantaa ennenkuin yhtiö pääsee velkasaneeraukseen. Hallinto-oikeuksilta on 18 päätöstä, joissa todetaan kuntien tehneen laittomia päätöksiä.Yksi kiintoisa väite mm. keskustalaisilta kansanedustajilta ja - kuntapäättäjiltä on, että valtio/viestintävirasto olisi ohjeistanut kuntia tekemään päätökset mm. holding-yhtiön perustamisesta sekä lainojen muuttamisesta svop-sijoituksiksi. 

Tästä on olemassa viestintävirastolta tuomarin seuraavanlainen lausunto: Viestintävirasto ei missään laajakaistahankkeen tuki-tai maksupäätösasiassa ohjeista hakijaa noudattamaan jotain tiettyä rahoitusjärjestelyä tai edellytä hakijaa toimimaan rahoituksen suhteen tietyllä tavalla. Kukin tukea saava yhtiö suunnittelee omalle hankkeelleen sopivan rahoituksen itse ja siltä osin kuin asiassa on kunta mukana, neuvottelee siitä kunnan kanssa itse. 
Tiivistetysti voidaan todeta, että Viestintävirasto ei ole edellyttänyt KSVV:ltä mitään tiettyä rahoitusmallia eikä toisaalta antanut sellaista tietoa, että jollakin tietyllä mallilla täysimääräisen tuen varmasti saa. 

Svop-sijoituksesta on myös hallinto-oikeuden päätös, jolla kumottiin kuntien tekemät päätökset. Tämä svop-sijoitukseksi muuttaminen ilmeisesti vei lopullisesti kunnilta tuet. Keskustapuolueen kansanedustajat syyttävät nyt valtiota, vaikka kunnat ovat itse rikkoneet lakia. Minä pistän nämä väitökset pelkästään räikeiden möhlien peittelyksi ja kuntavaalien läheisyydeksi.

Herättää kovasti ihmetystä se että Kyyjärvi, Pihtipudas, Karstula sekä Toivakka saivat tukensa Ely-keskuksen kautta yhtensä 3,2 milj.euroa. Miksi nämäkin kunnat vielä itkevät tukiensa perään, vai onko pelkona että Elynkin antamat tuet voidaan vielä periä takaisin laittomana tukena?

Alla olevassa Kyyjärven jutussa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tuukkanen (kesk.)Verkkoholdingin hallituksen jäsen ei taida muistaa, että Kyyjärvi on saanut laajakaistatuet.

Yli 2 miljoonan euron yllätyslasku uhkaa kadottaa
Kyyjärven kokonaan kuntakartalta – päättäjät
käärmeissään: "Laki velvoitti tähän"
8.3.2020

Keskisuomalainen Kyyjärven kunta on 1 300 asukkaan pikkupitäjä. Laajakaistafirmassa
mukana oleminen on käymässä niin kalliiksi, että Kyyjärvi katoaa todennäköisesti nyt
kokonaan kuntakartalta.
Laajakaistayhtiö Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n syvät talousvaikeudet ovat niittamassa
Kyyjärven kohtalon. Kyyjärvi on ollut jo valmiiksi kriisikunta, joten Verkkoholdingin
hakeutuminen yrityssaneeraukseen tietää todella suurta menoerää pitäjälle.
Kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistaman yhtiön velkasaneeraus tietää kokonaisuutena 28 miljoonan euron laskua, josta Kyyjärven osuus on 2,3 miljoonaa.

Takausriski näyttää toteutuvan

Yksi miljoonalaskua nyt huuli pyöreänä katsovista on kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti
Tuukkanen (kesk.). Hän tosin itse istuu myös Verkkoholdingin hallituksessa jäsenenä.
– Kun lähdimme hankkeeseen, emme osanneet arvioida, että suurimpana riskinä on valtion
lupaamiin tukiin liittyvä epävarmuus. Otimme kunnan kokoon nähden merkittävän takausriskin, ja nyt riski näyttää toteutuvan.

Keski-Suomen Verkkoholdingia on pilkattu muun muassa kalliiksi valokuiduksi, jota
vedetään oraville ja jäniksille. Nettiyhteyden tekeminen yhteen taloon saattoi maksaa jopa
kymmeniätuhansia euroja. Tuukkanen muistuttaa, että laki velvoitti kuntia tähän.
– Tästä saadaan raflaavia otsikoita kyllä, mutta laajakaistalaki edellytti tietyntyyppisiä
verkkorakenteita. Saavutettavuuden piti olla haja-asutusalueiden kiinteistöihin kohtuullinen.
Runkoverkkoa jouduttiin vetämään kohtuullisen pitkiä matkoja, jolloin yksittäin tarkasteltuna
saadaan suuria summia.

Kriisikuntien määrä kasvaa – hoito- ja opetusalan tehtävät uhattuna

Henkilöstöä on potkittu pois ja metsää myyty

Kyyjärvi on yrittänyt saada talouttaan kuntoon, mutta nyt verkkoyhtiön velkasaneeraus on
tekemässä työn liki tyhjäksi. Kunta on jo vähentänyt hallintohenkilöstöä ja lomauttanut
sivistyspuolen työntekijöitä. Lisäksi metsäomaisuutta on realisoitu.

Kirsikkana synkässä talouskakussa on yli 20 vuotta sitten tehty kiinteistösijoitus Kauppakeskus Palettiin.
– Teimme tosiaan investoinnin kuntavetoisesti. Sinällään yhtiö on tuonut elinvoimaa
kokonaisuutena meidän kunnalle, mutta olemme joutuneet tekemään kertaluonteisia alaskirjauksia yhtiöstä. Ne ovat vaikuttaneet kielteisesti tulokseen, harmittelee kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Tuukkanen.
Alaskirjaukset aiheuttavat noin 1,7 miljoonan euron tappiot.
Kyyjärven talous on jo niin kuralla, että valtiovalta on puuttunut peliin. Usemmalta vuodelta
kertynyt alijäämä on miljoonaluokkaa. Valtiovarainministeriö on ehdottanut tammikuussa 2020, että kriisikunnalle olisi syytä tehdä kuntajakoselvitys, joka tarkoittaisi Kyyjärven yhdistymistä "laajempaan kokonaisuuteen" Ministeriön raportin mukaan Kyyjärvellä ei enää ole edellytyksiä kuntalaisten palveluiden turvaamiseen.

Taru itsenäisenä kuntana on siis lopussa.

Janne Ahjopalo

https://www.mtvuutiset.fi

Laajakaista kaikille muuttui murheeksi
muutamille – Keski-Suomen kansanedustajien
enemmistö haluaa lisää valtion rahaa kuntien
verkkoihin

Kansanedustajat pitävät nopeita nettiyhteyksiä tärkeinä, mutta näkemykset valtion roolista niiden rahoittajana vaihtelevat.
3.3.2020 https://yle.fi/uutiset/18-15997

Yle Jyväskylä kysyi helmikuussa vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö valtion myöntää
merkittävää lisärahoitusta keskisuomalaiskunnille laajakaistarakentamiseen. Kymmenestä
edustajasta kuusi kannattaa lisärahoituksen myöntämistä.

Rahoituksen lisäämisen kannalla ovat keskustan Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Joonas
Könttä, Bella Forsgrén (vihr.), Juho Kautto (vas.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.)
Lisärahoituksen maksamista vastustavat jämsäläisedustajat Jouni Kotiaho (ps.) ja Piritta
Rantanen (sd.). Riitta Mäkinen (sd.) ja Toimi Kankaanniemi (ps.) eivät osaa sanoa kantaansa.

Kuntia on päätymässä maksajan rooliin
 
Keski-Suomessa laajakaistarakentaminen on aiheuttanut kunnille poikkeuksellisen suuria murheita.
Niiden taustalla on Matti Vanhasen hallituksen yli vuosikymmen sitten aloittama Laajakaista
kaikille -hanke (siirryt toiseen palveluun) (Keski-Suomen liitto), joka muuttui matkan varrella
Nopea laajakaista -hankkeeksi. Ideana oli, että valtio ja kunnat tukisivat laajakaistarakentamista niillä seuduilla, joille se ei markkinaehtoisesti muuten rakennu.

Suuret operaattorit eivät kuitenkaan innostuneet haja-asutusalueiden kuiturakentamisesta, joten kunnat ovat toteuttaneet harvaan asuttujen alueidensa tietoverkkohankkeita erilaisin järjestelyin.
Keski-Suomessa kymmenen kuntaa päätyi monen mutkan kautta maksumiehiksi , kun
laajakaistaverkon rakentajaksi valittu osuuskunta joutui talousvaikeuksiin.
Useat näistä kunnista tuskin selviävät ilman valtion apua.
Kansanedustajilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion pitäisi tulla hätiin. Yli puolet
keskisuomalaisedustajista myöntäisi laajakaistarakentamiseen lisärahaa.

Kuntapäättäjät vastuuseen?

Jämsäläiset kansanedustajat sälyttävät vastuuta laajakaistarakentamisen virheistä kuntapäättäjille.
Piritta Rantanen (sd.) sanoo, ettei valtio voi automaattisesti auttaa aina jos kunta tekee virheellisiä päätöksiä.
– Kunnat tarvitsevat tukea taloudelliseen tilanteeseen, mutta laajakaistahankkeen talousvaikeudet on
käsiteltävä erillään. On hankala vetää rajaa, missä pieleen menneissä kuntien hankkeissa valtio voi antaa suoraan rahallista tukea, Rantanen toteaa. Riitta Mäkisen (sd.) mielestä kuntien tilanne on kohtuuton.

– Kuntatalouden ahdinkoon on puututtava ja samalla löydettävä kestävä ratkaisu ongelmaan.
Elinkelvottoman yhtiön rahoittaminen ei ole sellainen, Mäkinen arvioi.
Jouni Kotiaho (ps.) haluaa selvittää, miten pitkälle kuntapäättäjien vastuu asiassa ulottuu.
– Ei voi olla oikein, että keskustan sähläys kaadettaisiin kokonaan noissa kunnissa viattomien veronmaksajien harteille. Olisikin syytä selvittää, millainen mahdollisuus olisi saada kuntien päätöksentekijöitä henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mikäli hankkeen riskit laukeavat, Kotiaho sanoo.
Toimi Kankaanniemi (ps.) sanoo että merkittävän lisärahoituksen myöntäminen joillekin kunnille olisi ongelmallista, mutta valtion on hoidettava alkuperäiset velvoitteensa.
– Valtio ei ole maksanut kaikille keskisuomalaisille kunnille alkuperäisen lain mukaan määräytyviä valtionavustuksia. Ne tulee maksaa, Kankaanniemi toteaa.

 
-Valokuituyhtiön takausvastuut eivät kaada Pihtiputaan taloutta, sanoo kunnanjohtaja Ari Kinnunen.


Kunnat peräävät valtion vastuuta

Valokuiturakentamisen velkaannuttamat kunnat katsovat, että valtio ei ole kohdellut kuntia reilusti laajakaistahankkeessa. Jälkiviisaana voisi sanoa, että rakentamista olisi pitänyt harkita tarkemmin, mutta kunnanjohtajan mukaan valtio loi kunnille kovia paineita.

– Aika kovastihan siinä oli valtion ja maakuntaliiton kannustusta, että näitä laajakaista-asioita tulisi viedä eteenpäin, ja kunnat lähtivät silloin tähän kelkkaan mukaan, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.

Kunnanjohtaja Ari Kinnunen suhtautuu nykyään epäillen valtiovetoisiin hankkeisiin. 

Kinnunen muistuttaa myös siitä, että kuntien edustajat kyselivät liikenne- ja viestintäministeriöstä neuvoja siihen, miten valokuituyhtiö voitaisiin pelastaa. Kunnat perustivat holding-yhtiön ja antoivat lainatakuita sen jälkeen, kun asiaa oli selvitetty ministeriövisiitillä.
– Se perustui valtion ohjeistukseen, jonka mukaan tällä yhtälöllä sitä julkisen tuen maksimia ei ylitettäisi, Kinnunen toteaa.
Tuki jäi sitten kuitenkin saamatta siksi että Traficomin mukaan julkisen tuen raja oli ylittynyt.
Kymmenen epäonnekasta valokuitukuntaa on harkinnut yhtiönsä myyntiä, mutta tuo hanke näyttää kariutuvan. Myyntityöryhmän puheenjohtaja Ari Kinnunen arvioi, että yhtiö päätyy
velkasaneeraukseen ja lainat kaatuvat kunnille.
Kinnunen kollegoineen toivoo kuitenkin, että valtio pelastaisi pulaan joutuneet kunnat. Keski- Suomesta on maaliskuussa lähdössä delegaatio kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) puheille.
Kinnunen ei enää usko, että valtio lähtisi pelastamaan pulaan joutuneita laajakaistayhtiöitä.

– Kun sitä vajaata viittä miljoonaa euroa ei löytynyt, niin toivottavasti nyt kohtalainen summa
tavalla tai toisella valtion kautta saataisiin, ettei tämä menisi kokonaan kuntien veronmaksajien kukkarosta, Kinnunen sanoo.

Sähköön ja veteen verrattava peruspalvelu

Kansanedustajat muistuttavat, että asiointi on jo laajalti siirtynyt nettiin, mikä korostaa toimivien nettiyhteyksien merkitystä.
– Internet on monilta osin veteen ja sähköön verrattava peruspalvelu ja kaikilla suomalaisilla tulisi olla mahdollisuus kohtuunopeaan internetiin, Joonas Könttä (kesk.) sanoo.
– Tällä on mahdollista hidastaa ja jopa ehkäistä pienten kuntien väestönkatoa kun
etätyömahdollisuudet parantuvat, Juho Kautto (vas.) uskoo.
Sinuhe Wallinheimo pohtii kuitenkin, ovatko 2000-luvun alkupuolen laajakaistasuunnitelmat enää toimivia, kun teknologian puolella ollaan siirtymässä 5G-aikaan.
Ari Kinnunen sanoo, että mobiiliyhteys riittää arkipäiväiseen netinkäyttöön, mutta se ei riitä
pitämään maaseutua elinvoimaisena.
– Se ei ole omiaan edistämään etätyötä eikä yrittämistä eikä alueella asumistakaan, Kinnunen arvioi.

Ohjelmatoimiston talouspäällikkö Kikka Myllynen tarvitsee nettiä työssään päivittäin. Suurten
tiedostojen siirtäminen on hidasta mobiiliyhteydellä. 

Ohjelmatoimisto Dex Viihteen pihtiputaalainen yrittäjä Kirsi "Kikka" Myllynen on samaa mieltä.
Liki sataa artistia palveleva Myllynen ei ennättänyt saada kiinteää laajakaistayhteyttä ennen kuin valokuituyhtiö joutui vaikeuksiin. Nyt hän tappelee päivittäin pätkivän mobiilinetin kanssa ja toivoo että saisi vielä jonain päivänä valokuituliittymän.

Honkonen väläyttää mahdollisuutta vahingonkorvauksiin

Keskisuomalaisista kansanedustajista tanakimmin kuntien puhemieheksi ilmoittautuu
saarijärveläinen Petri Honkonen (kesk.).
– Valtion tulisi maksaa näille kunnille vastuunsa ja kuntien tulee harkita, onko valtion toiminta aiheuttanut vahingonkorvausvastuun kunnille, kun laajakaistayhtiön takausvastuut realisoituvat, Honkonen sanoo.
Honkonen toteaa, että myös valtiontalouden tarkastusvirasto on raportissaan tullut siihen tulokseen, ettei laajakaistarakentaminen ole kaikilta osin mennyt putkeen.
Tarkastusviraston mukaan "Nopea laajakaista -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan verkkoliiketoiminnan jatkuvuutta" ja virasto kertoo jatkavansalaajakaistarakentamisen tukemisen jälkiseurantaa.
Kivijärveläisedustaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa on
kirjaus siitä, että hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.
– Hallitusohjelmaa on noudatettava. Valtio houkutteli kunnat rakentamaan verkot, mutta ei ole valtiontukisäännösten vuoksi kyennyt hoitamaan omaa osuuttaan vielä, Kalmari toteaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11227718

Mutkat suoriksi ja valtio käräjille

Kansanedustaja Petri Honkonen toteaa keskisuomalaisia laajakaistayhtiöitä (Keski-Suomen Verkkoholding Oy / Keski-Suomen Valokuituverkot Oy) koskevassa lehtihaastattelussaan (KSML 22.2.), että oikeusvaltiossa päätöksen on perustuttava lakiin eikä mielivaltaan. Kansanedustaja on oikeassa, varsinkin kun hän vastuullisen tehtävänsäkin puolesta kuuluu lainsäätäjien armoitettuun joukkoon. Tosin haastattelussa kansanedustaja ”laittaa mutkat suoriksi” kuntien ja valtion välillä.
Valtio eli tässä tapauksessa pääasiassa liikenne- ja viestintäministeriö sekä viestintä- ja liikennevirasto Traficom ovat toimineet Suomen lakien ja EU-lainsäädännön mukaisesti.
Laajakaistayhtiöiden osakaskunnat sen sijaan ovat toimineet vastoin lakeja ja hyvää hallintoa. Tästä osoituksena ovat lainvoimaiset Traficomin, hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset (18 kpl).
Laajakaistayhtiöt ovat menettäneet peruspääomansa, muutelleet tilinpäätöksiään ja muutoinkin toimineet vastoin osakaskuntiensa etua. Tulos on näkyvissä. Ely-keskuksen laajakaistapäätöksissä on kritiikin paikka.
Valtio ei ole siis menetellyt epäjohdonmukaisesti, kuten kansanedustaja väittää, vaan lakeja noudattaen. Traficom on seurannut hankkeiden vaikutuksia siten kuin valtionavustuslain säännökset yleisesti velvoittavat. Jotkut poliitikot ovat voineet olla luomassa mielikuvia ja antamassa perusteettomia lausuntoja valtion tuesta.
Käräjille haastetuksi valtion sijaan tulisi joutua niiden toimijoiden, jotka Keski-Suomen kehnosti valmistellun laajakaistahankkeen alulle panivat.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 8/2016 Laajakaistarakentamisen tukeminen ja sitä seurannut jälkiseurantaraportti 24.1.2020 osoittavat valtion seuranneen ”töpeksintää” huolestuneena. Tarkastusvirasto jatkaa jälkiseurantaa.
On vielä selvyyden vuoksi hyvä todeta Laajakaista kaikille -hankkeesta, että rahoitukseen osallistuivat sen toteuttaja (34 %) sekä kunnat (8–33 %) ja valtio (58–33 %). Tarkoitus oli tukea vain liiketalou­dellisesti kannattavia hankkeita.
Lopuksi lainaus jälkiseurantaraportista: ”Tukiohjelman hankkeiden toteuttaminen heikensi useiden kuntien taloutta, kun ne osallistuivat hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin kuntien oli lain mukaan tarkoitus osallistua. Kunnat tukivat tuensaajia myös virheellisillä perusteilla, minkä vuoksi tukipäätöksiä on purettu hallinto-oikeudessa. Kielletty valtiontuki tulee periä takaisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107. artiklan 1. kohdan ja 108. artiklan 2. kohdan mukaan. Takaisin perintä heikentää tuensaajan taloutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kuntien tuki on ollut kokonaisuudessaan hyvin merkittävää sellaisille tuensaajille, jotka olivat tehneet jatkuvasti tappiollista tulosta vuosina 2015–2018. Tarkastusvirasto tunnisti 10 tällaista tuensaajaa; takaukset mukaan laskien niitä oli tuettu ainakin 55 miljoonalla eurolla.”

Hannu Luotola

Mielipidekirjoitus 21.01.2020
Kohti kauhuskenaariota
 
Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen varoitti syksyllä 2010 ”kauhuskenaariosta”:
Laajakaista 2015 -hanke voi mönkään mennessään viedä joukon viranhaltijoita ja
luottamushenkilöitä vastuuarviointiin. Keski-Suomessa Muukkosta eikä muitakaan
varoittajia uskottu. Sen sijaan uskottiin, että 130 miljoonaa euroa vain odotti ottajaansa.
Ongelmana oli kuitenkin tietoisuus siitä, että lain sallima valtion tuki oli jo käytetty vuodesta
1999 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n (PKSV) verkkoon. Uusien
tukien saamiseksi verkko pitikin ”unohtaa”.
Keski-Suomen liitto päätti toimia. Niinpä kesällä 2010 Verkko-osuuskunta Kuuskaista
(VOKK) teki hanke-ehdotuksen liitolle. VOKK ”voitti” kilpailun ja lähti toteuttamaan
hanketta ilman lain vaatimaa operaattorin 34 prosentin vähimmäispääomaa.
Hanke päättyi VOKK:n yrityssaneeraukseen, missä mukana olleet kunnat ja liittymän
ostaneet kärsivät menetyksiä. Kunnat olivat etukäteen (!) maksaneet 6,5 miljoonaa euroa
yksityisten 2,5 miljoonan euron tavoin.
Noin 12 miljoonan euron velkojen rasittamalle VOKK:n rauniolle kunnat (10) perustivat
keväällä 2014 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) ja sille tytäryhtiöksi Keski-
Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV), jotta valtion ja EU:n tukiedellytykset täyttyisivät.
Lisäksi kunnat kikkailivat ottamalla Kuntarahoitus Oyj:ltä miljoonalainat KSVH:lle, joka
lainasi varat edelleen KSVV:lle pyrkien näin saamaan ne näyttämään
rakentajaoperaattorin pääomalta.
Kunnat takasivat lainat Kuntarahoitus Oyj:lle ja toimivat tällöin lainvastaisesti. Tämän
osoittavat lainvoimaiset Viestintäviraston (Traficom), Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja
Korkeimman hallinto-oikeuden 18 päätöstä. KSVV ja KSVH ovat vasta nyt ilmoittaneet
osakepääomansa menettämisestä. Kuntalaisten rahaa ollaan menettämässä kymmeniä
miljoonia euroja.
Keski-Suomeen perustettiin toiveajattelun lujalle pohjalle muitakin valokuituyhtiöitä:
Uuraisten Valokuituverkot Oy (UVV) ja Kuhmoisten Laajakaista Oy. VOKK ja Kuuskaistan
Palvelut Oy hääräävät alueella. UVV on vaikeuksissa Kuuskaistan jätettyä
maksuvelvoitteensa sille.
KSVH/KSVV on ollut Keski-Suomen ely-keskuksen tuella synnyttämässä
kyläverkkohankkeita eri puolille Keski-Suomea. Myös KSVV:n toimitusjohtaja on
synnytellyt pieniä verkkoyhtiöitä varsinkin Jyväskylän lähialueille.
Kuntien itsehallintoa voidaan monilla syillä perustella. Kuitenkin edellä kuvattu hanke on
yksi katastrofaalisista esimerkeistä, joihin osaamattomat ja asioihin perehtymättömät mutta
”poliittisesti valveutuneet” päättäjät on höynäytettävissä.
Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten tulisikin arvioida kuntien päättäjien ja osakeyhtiöiden
toimet edellä kuvatuissa tapauksissa.

Kysymys on niin laajakantoisesta asiasta, että se on mahdollista saattaa Euroopan
tilintarkastustuomioistuimen ja petostorjuntaviraston (OLAF) tietoon.
Hannu Luotola