Verkkoyhtiön toimitusjohtaja Paunonen kertoo alla olevassa lehtikirjoituksessa KSVV:n tilanteen olevan hyvän. Näinhän se varmaan näin teoriassa onkin, koska kaikki velat n. 30 milj.euroa siirretty kuntien maksettavaksi. Kirjanpitomulkkauksia on väännetty useita siten että on saatu näyttämään yhtiön tulos kyseiseen muotoon. Käsittämätöntä on että kunnat vielä suostuvat tähän veronmaksajien lypsämiseen ja kyseenalaiseen kirjanpidon muuttamiseen. Käräjä-oikeuden tulisi tutkia jokainen Hallinto-oikeuksissa kumottu päätös, jotka koskevat kunnissa tehtyjä päätöksiä yhtiölle. Tämänlainen toiminta on kerta kaikkiaan saatava loppumaan. Lopussa on asianajaja Lebedeffin lausunto jossa on sanottu selvästi yksi keskeinen väärin toimittu asia. Näitä vääriä laintulkintoja löytyy matkanvarrelta vielä useampiakin. Velkasaneerausta ei saa hyväksyä ennenkuin kaikki vääryydet on tutkittu.
KSML uutisen 7.3.2020 mukaan
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
KSVH:n omistama tytäryhtiö KSVV on jo ”tervehdyttänyt” talouttaan seuraavasti:
1. Vuonna 2016 KSVV päätti sijoittaa KSVH:lta saamansa velkarahat 25 904 000 euroa KSVV:n
omaksi sijoitetuksi pääomaksi (SVOP), vaikka KSVV oli jo käyttänyt kyseiset lainat
verkkoinvestointeihin. Eli velka muutettiin kirjanpitomerkinnällä omaksi rahaksi. Tämän jälkeen
sijoitetusta pääomasta ei ollut enää takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle, eikä tarvinnut maksaa
lainanlyhennyksiä ja korkoja. Ilman tulorahoitusta olevalle KSVH:lle jäi kuitenkin edelleen koron-
ja lainanlyhennysmaksuvelvollisuus Kuntarahoitus Oyj:lle.
Osakeyhtiölain 15 §:n mukaan asiassa, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia lain
säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä, saa tehdä päätöksen vain, jos ne osakkeenomistajat,
joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa.
Multian kunnanhallituksen asiaa koskeva päätös on kumottu hallinto-oikeudessa, joten yhdeltä
osakkaalta ei ole päätöstä, joten pääomalainojen muuttamista sijoitukseksi ei olisi saanut tehdä eikä
kunta ilmeisesti ole tehnyt uutta päätöstä. Ja koko nykyinen kirjanpito ja tilinpäätökset perustuvat
tähän päätökseen.
2. KSVH on jättänyt maksamatta vuodesta 2018 lähtien Kuntarahoitus Oyj:n lähettämien noin 30
miljoonan euron lainan lyhennysmaksut, korot ja viivästyskorot. Maksattomuuden vuoksi
Kuntarahoitus Oyj on lähettänyt takauksen antaneille omistajakunnille tätä koskevat laskut jotka
ovat maksaneet ne viivästyskorkoineen.
3. KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa vuoden 2018 kirjanpidossa kerralla 24 755
023 euron tappioksi, eli lähes koko varallisuuden jonka se sai vuosina 2014 -2017 ”ilmaiseksi”.
Yhtiön tasearvo romahti toimenpiteessä 29 684 056 eurosta 5 494 966 euroon. Tämä mahdollisesti
sen, että ”tervehdytetyn” KSVV:n ei tarvitse enää tehdä vuosipoistoja, kuten 851 8556 euroa
vuonna 2017, joka painoi tuloksen raskaasti tappiolliseksi. Tämä siirtyy lopulta osakaskuntien
tilinpäätöksiin ja myös siellä alaskirjaustappioksi. Alaskirjaus on tehty yhtiön hallituksen toimesta,
ei yhtiökokouksen, jolle se lainsäädännön mukaan kuuluisi.
4. Nyt KSVH on haettu yrityssaneeraukseen. Saneerauksessa yhtiön velkoja leikataan, mutta
takausvastuun vuoksen ne siirtyvät omistajakuntien maksettavaksi kertarysäyksellä.
KSVV:n ei enää tarvitse tuskailla lainanlyhennysten ja korkojen maksujen, sekä poistojen kanssa.
Vuonna 2017 nämä veivät yhtiön 1 347 999 euroa liikevaihdolle 934 887 euroa tappiolle.
5. Nyt 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874
994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.
6. Näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV tuottaisi noin 1 000 000 euron
liikevaihdolla noin 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei ole enää rasittamassa
tulosta, kun ne siirrettiin omistajakuntien maksettavaksi.
Kunnat sen sijaan ovat maksaneet ja hävinneet koko valokuituoperaatiossa noin 55 000 000 euroa ja
saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä 4 872 458 euron omaisuuden.
Vuoden 2019 julkaistu tilinpäätös kertoo selvästi, että tämä suunnitelma on toteutettu
määrätietoisesti vuosina 2016 – 2019, ja syntyneet velat ja tappiot noin 55 miljoonaa euroa
jäänevät yrityssaneerauksessa osakaskuntien kuntien maksettavaksi, eli vähäisen 2880
liittyjän aiheuttamat tappiot kaikkien 10 kunnan veronmaksajille.
Eli sellainen yhtiön tervehdyttämisprosessi.
Kalevi Kuorelahti
11.05.2020 16:35 Keskisuomalainen
Käräjäoikeus antoi vihreää valoa Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yrityssaneeraukselle – kuntien takaustappioita yritetään keventää
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tytäryhtiötä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä johtaa toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Rai Suihkonen
Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut luvan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n saneerausmenettelyn aloittamiselle.
Yrityssaneerauksen tavoitteena on tervehdyttää talousahdingossa oleva Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja pelastaa se konkurssilta.
Kevään ja kesän aikana asianajajavetoisesti laadittava saneerausohjelma toimitetaan käräjäoikeuden vahvistettavaksi syyskuun alkuun mennessä.
Saneerausmenettelyssä tutkitaan yrityksen varat ja velat sekä selviytymismahdollisuudet, haetaan konkreettiset ratkaisut yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan yksityiskohtainen toimenpideohjelma.
Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen, johon velkojat ovat antaneet suostumuksensa. Lopulta Verkkoholding Oy:n omistajat ovat yhtiön ainoita velkojia, koska omistajakunnat takasivat Kuntarahoituksen myöntämät lainat.
Omistajakunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka.
Yleensä saneerausohjelmassa esitetään velkoja leikattavaksi niin paljon, että velallinen kykenee hoitamaan jäljellejäävän osan.
Tämä olisi hyvä uutinen omistajakunnille, sillä yhtiön toiminnan jatkuessa kunnat saavat saneerausohjelman mukaisen osuuden saatavistaan. Omistajakunnille on lankeamassa maksettavaksi liki 30 miljoonan euron takausvastuut.
Verkkoholding Oy:n tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy toteuttaa laajakaistayhteyksiä maakuntaan. Valokuituverkot Oy:n taloustilanne on hyvä. Yritys pyrkii kesän aikana rakentamaan noin sata uutta liittymää.
– Yhtiöiden myyntitunnusteluja jatketaan edelleen muutamien ostajaehdokkaiden kanssa, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen kertoi maanantaina.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Käräjäoikeus-antoi-vihreää-valoa-Keski-Suomen-Verkkoholding-Oyn-yrityssaneeraukselle-– kuntien-takaustappioita-yritetään-keventää/1553440
Mielipidekirjoitukset 14.5.2020,
Kuntapoliitikot tumpeloivat, kuntalaiset maksavat
Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) on saanut Pohjanmaan käräjäoikeudelta luvan saneerausmenettelyn aloittamiselle (KSML 12.5.). Omistajakunnat (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat antaneet 30 miljoonan euron takaukset yhtiölle.
Kunnilla kysymyksessä ovat 55–60 miljoonan euron kokonaistappiot.
KSVH on ottanut saneerausmenettelyä varten kirjanpidollisesti kontolleen liiketoiminnan tappiot ja pyrkii näin näyttämään tytäryhtiönsä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) toiminnan kannattavaksi. KSVV:n tulevaisuus ei ruusuiselta näytä, sillä se tuskin selviää edes toiminnan ylläpitokustannuksista vähäisten liittyjien tulorahoituksella. Löytyykö KSVV:lle ostajaa näillä lähtökohdilla?
Yhtiöiden viimeisten vuosien tilintarkastaja ei ole löytänyt tarkastuksissaan kaikkea tarpeellista evidenssiä eli näyttöä ja kyennyt tekemään johtopäätöksiä siitä, sisältävätkö yhtiön toimintakertomukset olennaisia virheitä.
Saneerauksessa velkoja leikataan usein siten, että velallinen selviää jäljelle jäävästä osasta. On mielenkiintoista tietää, mitä velkoja mahdollisessa hyväksytyssä yrityssaneerauksessa leikataan.
Tälläkin menettelyllä kymmenen osakaskunnan veronmaksajat rahoittavat tämän kuntapoliitikkojen osaamattomuuden.
Kysymys ei ehkä ole vain epäonnistuneesta liiketoiminnasta. Matkan varrellahan on tullut lukuisia hallinto-oikeuksien ja viestintäviraston päätöksiä, joissa todettiin lainvastainen toiminta. Toimintaa kuitenkin jatkettiin jääräpäisesti ja saatettiin osakaskuntien talous ja veromaksajat entistä tukalampaan tilanteeseen.
Hannu Luotola
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuntapoliitikot-tumpeloivat-kuntalaiset-maksavat/1554687
Kuntapoliitikot tumpeloivat, kuntalaiset maksavat
Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) on saanut Pohjanmaan käräjäoikeudelta luvan saneerausmenettelyn aloittamiselle (KSML 12.5.). Omistajakunnat (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) ovat antaneet 30 miljoonan euron takaukset yhtiölle.
Kunnilla kysymyksessä ovat 55–60 miljoonan euron kokonaistappiot.
KSVH on ottanut saneerausmenettelyä varten kirjanpidollisesti kontolleen liiketoiminnan tappiot ja pyrkii näin näyttämään tytäryhtiönsä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) toiminnan kannattavaksi. KSVV:n tulevaisuus ei ruusuiselta näytä, sillä se tuskin selviää edes toiminnan ylläpitokustannuksista vähäisten liittyjien tulorahoituksella. Löytyykö KSVV:lle ostajaa näillä lähtökohdilla?
Yhtiöiden viimeisten vuosien tilintarkastaja ei ole löytänyt tarkastuksissaan kaikkea tarpeellista evidenssiä eli näyttöä ja kyennyt tekemään johtopäätöksiä siitä, sisältävätkö yhtiön toimintakertomukset olennaisia virheitä.
Saneerauksessa velkoja leikataan usein siten, että velallinen selviää jäljelle jäävästä osasta. On mielenkiintoista tietää, mitä velkoja mahdollisessa hyväksytyssä yrityssaneerauksessa leikataan.
Tälläkin menettelyllä kymmenen osakaskunnan veronmaksajat rahoittavat tämän kuntapoliitikkojen osaamattomuuden.
Kysymys ei ehkä ole vain epäonnistuneesta liiketoiminnasta. Matkan varrellahan on tullut lukuisia hallinto-oikeuksien ja viestintäviraston päätöksiä, joissa todettiin lainvastainen toiminta. Toimintaa kuitenkin jatkettiin jääräpäisesti ja saatettiin osakaskuntien talous ja veromaksajat entistä tukalampaan tilanteeseen.
Hannu Luotola
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuntapoliitikot-tumpeloivat-kuntalaiset-maksavat/1554687
Mielipidekirjoitukset 14.5.2020
Maksavatko kuntalaiset kiltisti ison puhalluksen?
Keski-Suomeen synnytetään 55 miljoonan euron ”sijoituksella” kannattamaton laajakaistayhtiö niin, että 99 prosenttia kuntien asukkaista (25 500) maksaa 10 prosentin asukkaiden (2 655) laajakaistakustannukset vuosikymmenien ajan.
”Puhalluksen” silmässä on laajakaistakonserni Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Edellistä haetaan yrityssaneeraukseen jättimäisine velkoineen. Jälkimmäisen kuvitellaan pystyvän toimimaan kannattavasti, tai vaikkapa myytämän jollekin rohkealle yrittäjälle.
Miksi kuntalaiset hyväksyvät vastuuttoman toiminnan ja verovarojen epäoikeudenmukaisen käytön? Hyväksyvätkö viranomaiset suunnitelmallisen kuntien lypsämisen?
KSVV sijoitti vuonna 2016 KSVH:lta saamansa velkarahat 25 904 000 euroa KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi (SVOP), vaikka KSVV oli jo käyttänyt lainat verkkoinvestointeihin. Velka muutettiin kirjanpitomerkinnällä omaksi rahaksi. Näin sijoitetusta pääomasta ei ollut takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle. Ilman tulorahoitusta olevalle KSVH:lle jäi kuitenkin koron- ja lainanlyhennysmaksuvelvollisuus Kuntarahoitus Oyj:lle.
KSVH on jättänyt maksamatta vuodesta 2018 lähtien Kuntarahoitus Oyj:n noin 30 miljoonan euron lainan lyhennysmaksut, korot ja viivästyskorot, joiden maksajiksi joutuivat takaajakunnat.
KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa vuoden 2018 kirjanpidossa 24 755 023 euron tappioksi, eli lähes koko varallisuuden jonka se sai vuosina 2014–2017 ”ilmaiseksi”. Yhtiön tasearvo romahti 29 684 056 eurosta 5 494 966 euroon. ”Tervehdytetyn” KSVV:n ei tarvinnut enää tehdä vuosipoistoja.
KSVH on haettu yrityssaneeraukseen. Velat jäävät kunnille. KSVV:n ei tarvitse tuskailla lainanlyhennysten, korkojen eikä poistojen kanssa.
Vuonna 2017 nämä veivät yhtiön 1 347 999 euron liikevaihdolla 934 887 euroa tappiolle.
Vuoden 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.
Näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV tuottaisi 1 000 000 euron liikevaihdolla 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei olisi rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin kuntien maksettavaksi.
Kunnat ovat hävinneet valokuituoperaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä 4 872 458 euron omaisuuden.
KSVV:n tilinpäätös 2019 kertoo, että suunnitelma on toteutettu määrätietoisesti vuosina 2016–2019. Velat ja tappiot jäävät yrityssaneerauksessa osakaskuntien maksettavaksi. Tilintarkastajan kertomukset ovat karua luettavaa.
Kalevi Kuorelahti
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Maksavatko-kuntalaiset-kiltisti-ison-puhalluksen/1554686
Maksavatko kuntalaiset kiltisti ison puhalluksen?
Keski-Suomeen synnytetään 55 miljoonan euron ”sijoituksella” kannattamaton laajakaistayhtiö niin, että 99 prosenttia kuntien asukkaista (25 500) maksaa 10 prosentin asukkaiden (2 655) laajakaistakustannukset vuosikymmenien ajan.
”Puhalluksen” silmässä on laajakaistakonserni Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Edellistä haetaan yrityssaneeraukseen jättimäisine velkoineen. Jälkimmäisen kuvitellaan pystyvän toimimaan kannattavasti, tai vaikkapa myytämän jollekin rohkealle yrittäjälle.
Miksi kuntalaiset hyväksyvät vastuuttoman toiminnan ja verovarojen epäoikeudenmukaisen käytön? Hyväksyvätkö viranomaiset suunnitelmallisen kuntien lypsämisen?
KSVV sijoitti vuonna 2016 KSVH:lta saamansa velkarahat 25 904 000 euroa KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi (SVOP), vaikka KSVV oli jo käyttänyt lainat verkkoinvestointeihin. Velka muutettiin kirjanpitomerkinnällä omaksi rahaksi. Näin sijoitetusta pääomasta ei ollut takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle. Ilman tulorahoitusta olevalle KSVH:lle jäi kuitenkin koron- ja lainanlyhennysmaksuvelvollisuus Kuntarahoitus Oyj:lle.
KSVH on jättänyt maksamatta vuodesta 2018 lähtien Kuntarahoitus Oyj:n noin 30 miljoonan euron lainan lyhennysmaksut, korot ja viivästyskorot, joiden maksajiksi joutuivat takaajakunnat.
KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa vuoden 2018 kirjanpidossa 24 755 023 euron tappioksi, eli lähes koko varallisuuden jonka se sai vuosina 2014–2017 ”ilmaiseksi”. Yhtiön tasearvo romahti 29 684 056 eurosta 5 494 966 euroon. ”Tervehdytetyn” KSVV:n ei tarvinnut enää tehdä vuosipoistoja.
KSVH on haettu yrityssaneeraukseen. Velat jäävät kunnille. KSVV:n ei tarvitse tuskailla lainanlyhennysten, korkojen eikä poistojen kanssa.
Vuonna 2017 nämä veivät yhtiön 1 347 999 euron liikevaihdolla 934 887 euroa tappiolle.
Vuoden 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.
Näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV tuottaisi 1 000 000 euron liikevaihdolla 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei olisi rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin kuntien maksettavaksi.
Kunnat ovat hävinneet valokuituoperaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä 4 872 458 euron omaisuuden.
KSVV:n tilinpäätös 2019 kertoo, että suunnitelma on toteutettu määrätietoisesti vuosina 2016–2019. Velat ja tappiot jäävät yrityssaneerauksessa osakaskuntien maksettavaksi. Tilintarkastajan kertomukset ovat karua luettavaa.
Kalevi Kuorelahti
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Maksavatko-kuntalaiset-kiltisti-ison-puhalluksen/1554686
KHO muu päätös 3833/2018, Valtiontukivalvonnan
ennakollinen luonne, väliyhtiön käyttö
Multian kunnanvaltuusto on 19.1.2015 (§ 13) päättänyt myöntää enimmäismäärältään
1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle siltä
osin kuin laina koskee Multian kunnan alueelle rakennettavaa valokuituverkkoa.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksen.
Oikeudellinen arviointi
Kunnanvaltuusto on 19.1.2015 §:n 13 kohdalla päättänyt, että Multian kunta antaa
enimmäismäärältään 1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen
Verkkoholding Oy:n lainasta siltä osin kuin laina koskee kunnan alueelle rakennettavaa
valokuituverkkoa. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Kunnanvaltuuston
päätöksestä ja asiakirjoista ilmenevän muun selvityksen perusteella on pääteltävissä, että
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistavien kuntien antamien takausten on
tarkoitus kattaa koko lainasaamisen määrä. Näin ollen asiassa ei voida komission
takaustiedonannonkohdan 3.2 kohdan edellytysten täyttymisen perusteella katsoa
selvitetyksi, että kysymyksessä oleva yksittäinen takaus ei ole valtiontukea ja ettei
takausta ole tällä perusteella tarvinnut ilmoittaa Euroopan komissiolle siten kuin Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa on määrätty
Kunnanvaltuuston päätöksessä tarkoitetulla lainalla rahoitettaisiin valokuituverkon
rakentamista Multian kunnan alueelle. Rakennettavan laajakaistaverkon
operaattorina toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, joka on taattavan lainan
ottaneen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n määräysvallassa. Takaussitoumus annetaan
yhden yhtiön ottamasta lainasta, eikä se ole edellä tarkoitetulla tavalla yleinen toimenpide.
Takauksesta ei peritä takausprovisiota, mikä antaa aiheen olettaa, ettei takaus ole
markkinaehtoinen toimenpide. Taattavalla lainalla rahoitetaan Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy liiketoimintaan liittyviä investointeja, joten kyseinen yhtiö saa
valikoidusti hyötyä kyseisestä rahoitusjärjestelystä. Yhtiö on päätöksentekohetkellä
harjoittanut taloudellista toimintaa.
Yhtiön kaupparekisteriin merkitty toimialan kuvaus sisältää muun ohessa
laajakaistaliiketoiminnan, joka käsittää tietoliikenneverkkojen rakentamisen,
omistamisen ja ylläpidon sekä kokonaistietoliikennepalvelujen tuottamisen koko
Suomessa, pääasiallisena markkina-alueena Keski-Suomi. Yhtiö toimii kilpailluilla
markkinoilla, joilla toimivat operaattorit ja palveluntarjoajat harjoittavat usein
toimintaa, jonka puitteissa käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä.
Edellä todetun perusteella on mahdollista, että laajakaistaliiketoimintaan
harjoittavan yhtiön liiketoimintaan liittyvän investoinnin rahoittamiseksi otetun
lainan takaaminen sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.
KHO hylkäsi valituksen
Perustelut
Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei asiakirjoista käy ilmi, että nyt kysymyksessä
olevassa kunnanvaltuuston päätöksessä 19.1.2015 (§ 13) tai siihen liittyvissä
valmisteluasiakirjoissa olisi viitattu valtiontukikysymyksen arviointiin tai mainittu, että
kyseinen arviointi olisi suoritettu jo aikaisemmin. Kun otetaan huomioon SEUT 108
artiklan 3 kohdasta seuraava valtiontukivalvonnan ennakollinen luonne ja se, että
mahdollinen aikaisempivaltiontukiarviointi on asiassa esitetyn selvityksen mukaan liittynyt
hankkeen I- eikä II-vaiheessa annettuun takaukseen, ei kunnan vasta korkeimmassa
hallinto-oikeudessa esittämää seikkaa voida pitää riittävänä korjaamaan sitä
menettelyllistä puutetta, että kunnanvaltuuston päätöstä 19.1.2015 (§ 13) tehtäessä ei
asiakirjoista ilmi käyvän perusteella ole selvitettyvaltiontukisäännösten ja -
määräysten soveltamisen edellytyksiä.
Kunnan väliyhtiön käyttämisen sallittavuudesta esittämän valitusperustelun vuoksi
asiassa on vielä valtiontuen taloudellista etua koskevaan edellytykseen liittyen arvioitava,
onko myönnetty tuki peräisin valtion varoista ja onko väitetyn valtion-
tukitoimenpiteen eli omavelkaisen takauksen ja yrityksen saaman edun välillä
riittävän välitön yhteys. Unionin tuomioistuin on edelleen todennut, että SEUT 107
artiklan 1 kohdassa määritellään valtion toimenpiteet niiden vaikutusten perusteella.
Tämän vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että useampia valtion peräkkäisiä toimenpiteitä
on pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi yhtenä ainoana
toimenpiteenä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n lainasta antama omavelkainen takaus ja kyseisen yhtiön Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:lle myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta arvioituina
peräkkäisiä toimenpiteitä, niitä voidaan edellä esitetty oikeuskäytäntö huomioon ottaen
SEUT 107 artiklan 1 kohdan taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta pitää
yhtenä toimenpiteenä. Toteutettu väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun
edellytyksen kannalta olennaista yhteyttä tuen myöntäjän eli Multian kunnan ja
tuensaajan välillä, vaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myönnetyn taloudellisen
edun ja kunnan omavelkaisesta takauksesta mahdollisesti johtuvien tulonmenetysten
välillä on katsottava olevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavoin
riittävän välitön liityntä.
Pirkka-Petri Lebedeff
Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kansallista-oikeuskaytantoa-valtiontuista-lebedeff-
ennakollinen luonne, väliyhtiön käyttö
Multian kunnanvaltuusto on 19.1.2015 (§ 13) päättänyt myöntää enimmäismäärältään
1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle siltä
osin kuin laina koskee Multian kunnan alueelle rakennettavaa valokuituverkkoa.
Hallinto-oikeus kumosi päätöksen.
Oikeudellinen arviointi
Kunnanvaltuusto on 19.1.2015 §:n 13 kohdalla päättänyt, että Multian kunta antaa
enimmäismäärältään 1 019 000 euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen
Verkkoholding Oy:n lainasta siltä osin kuin laina koskee kunnan alueelle rakennettavaa
valokuituverkkoa. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Kunnanvaltuuston
päätöksestä ja asiakirjoista ilmenevän muun selvityksen perusteella on pääteltävissä, että
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistavien kuntien antamien takausten on
tarkoitus kattaa koko lainasaamisen määrä. Näin ollen asiassa ei voida komission
takaustiedonannonkohdan 3.2 kohdan edellytysten täyttymisen perusteella katsoa
selvitetyksi, että kysymyksessä oleva yksittäinen takaus ei ole valtiontukea ja ettei
takausta ole tällä perusteella tarvinnut ilmoittaa Euroopan komissiolle siten kuin Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa on määrätty
Kunnanvaltuuston päätöksessä tarkoitetulla lainalla rahoitettaisiin valokuituverkon
rakentamista Multian kunnan alueelle. Rakennettavan laajakaistaverkon
operaattorina toimii Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, joka on taattavan lainan
ottaneen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n määräysvallassa. Takaussitoumus annetaan
yhden yhtiön ottamasta lainasta, eikä se ole edellä tarkoitetulla tavalla yleinen toimenpide.
Takauksesta ei peritä takausprovisiota, mikä antaa aiheen olettaa, ettei takaus ole
markkinaehtoinen toimenpide. Taattavalla lainalla rahoitetaan Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy liiketoimintaan liittyviä investointeja, joten kyseinen yhtiö saa
valikoidusti hyötyä kyseisestä rahoitusjärjestelystä. Yhtiö on päätöksentekohetkellä
harjoittanut taloudellista toimintaa.
Yhtiön kaupparekisteriin merkitty toimialan kuvaus sisältää muun ohessa
laajakaistaliiketoiminnan, joka käsittää tietoliikenneverkkojen rakentamisen,
omistamisen ja ylläpidon sekä kokonaistietoliikennepalvelujen tuottamisen koko
Suomessa, pääasiallisena markkina-alueena Keski-Suomi. Yhtiö toimii kilpailluilla
markkinoilla, joilla toimivat operaattorit ja palveluntarjoajat harjoittavat usein
toimintaa, jonka puitteissa käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä.
Edellä todetun perusteella on mahdollista, että laajakaistaliiketoimintaan
harjoittavan yhtiön liiketoimintaan liittyvän investoinnin rahoittamiseksi otetun
lainan takaaminen sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.
KHO hylkäsi valituksen
Perustelut
Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei asiakirjoista käy ilmi, että nyt kysymyksessä
olevassa kunnanvaltuuston päätöksessä 19.1.2015 (§ 13) tai siihen liittyvissä
valmisteluasiakirjoissa olisi viitattu valtiontukikysymyksen arviointiin tai mainittu, että
kyseinen arviointi olisi suoritettu jo aikaisemmin. Kun otetaan huomioon SEUT 108
artiklan 3 kohdasta seuraava valtiontukivalvonnan ennakollinen luonne ja se, että
mahdollinen aikaisempivaltiontukiarviointi on asiassa esitetyn selvityksen mukaan liittynyt
hankkeen I- eikä II-vaiheessa annettuun takaukseen, ei kunnan vasta korkeimmassa
hallinto-oikeudessa esittämää seikkaa voida pitää riittävänä korjaamaan sitä
menettelyllistä puutetta, että kunnanvaltuuston päätöstä 19.1.2015 (§ 13) tehtäessä ei
asiakirjoista ilmi käyvän perusteella ole selvitettyvaltiontukisäännösten ja -
määräysten soveltamisen edellytyksiä.
Kunnan väliyhtiön käyttämisen sallittavuudesta esittämän valitusperustelun vuoksi
asiassa on vielä valtiontuen taloudellista etua koskevaan edellytykseen liittyen arvioitava,
onko myönnetty tuki peräisin valtion varoista ja onko väitetyn valtion-
tukitoimenpiteen eli omavelkaisen takauksen ja yrityksen saaman edun välillä
riittävän välitön yhteys. Unionin tuomioistuin on edelleen todennut, että SEUT 107
artiklan 1 kohdassa määritellään valtion toimenpiteet niiden vaikutusten perusteella.
Tämän vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että useampia valtion peräkkäisiä toimenpiteitä
on pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi yhtenä ainoana
toimenpiteenä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikka Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n lainasta antama omavelkainen takaus ja kyseisen yhtiön Keski-Suomen
Valokuituverkot Oy:lle myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta arvioituina
peräkkäisiä toimenpiteitä, niitä voidaan edellä esitetty oikeuskäytäntö huomioon ottaen
SEUT 107 artiklan 1 kohdan taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta pitää
yhtenä toimenpiteenä. Toteutettu väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun
edellytyksen kannalta olennaista yhteyttä tuen myöntäjän eli Multian kunnan ja
tuensaajan välillä, vaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle myönnetyn taloudellisen
edun ja kunnan omavelkaisesta takauksesta mahdollisesti johtuvien tulonmenetysten
välillä on katsottava olevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavoin
riittävän välitön liityntä.
Pirkka-Petri Lebedeff
Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kansallista-oikeuskaytantoa-valtiontuista-lebedeff-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti