Mihin Mauri Pekkarinen yllyttää?
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen kirjoitti (KSML 24.6.2020)
"Avustuksiin tai lahjoituksiin perustuvaa mallia en hyväksy"
käsitellessään Euroopan komission elvytyspakettia. Pekkarisen perustelut
pakettiin liittyen ovat asiallisia.
Asiallinen sen sijaan ei ole hänen kirjoituksensa loppu, missä hän käsittelee
keskisuomalaisille laajakaistakunnille myöntämättä jääneitä tukia. Pekkarinen
toteaa tuista, että "EU ei olisi taatusti puuttunut, jos hallitus olisi
tuen myöntänyt." Hallitushan ei tukipäätöksiä tee. Niitä tekevät
virkavastuulliset viranomaiset. Olisiko Pekkarisen ajatuksenkulkua noudattaen
siis viranomaisten pitänyt toimia vastoin EU:n ja Suomen säännöksiä? Jo perustuslakimme
edellyttää, että kaiken julkisen vallan käytön on perustuttava
lakiin. Ei luulisi vuosikymmeniä eduskunnassa lakeja valmistelemassa
olleen henkilön tällaista esittävän!
Tuollainen toiminta ei ole edes politiikkaa, vaikka lait
tätä nykyä näyttävät silloin tällöin olevan politiikan kynnysmattona. Jos
esitetty ajatuksenkulku ei ole suorastaan laittomuuteen kannustavaa, se on
ainakin hyvän hallinnon vastaista.
Eduskunnassa toteutetun tapaamisen (kutsujana Pekkarinen) yhteydessä 12.12.2013
luotiin pohja laajakaistayhtiöiden tukikelvottomalle väliyhtiöjärjestelylle.
Pekkarisen opetuslapsia ei yrityksen puutteesta voi syyttää. Korkein
hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Viestintävirasto ovat
hylänneet 20 kuntien tekemää valokuituverkkoyhtiön rahoituspäätöstä
lainvastaisina. Kahdentoista keskisuomalaisen laajakaistakunnan (Keski-Suomen
Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, sekä Uuraisten
Valokuituverkot Oy ja Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy/Kuhmoisten Laajakaista Oy)
velat ja vastuut ovat 55–60 miljoonaa euroa. Kunnat ovat todellisissa
vaikeuksissa. Kriisikunniksi osaa voi nimittää.
Ilpo Manninen kirjoitti 24.6.2020
Mauri Pekkarinen: Yhteisvastuullista lahjarahaa ei pidä jakaa!
Vierailija 24.6.2020
Euroopan unionin perussopimus kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavakseen toistensa taloudellisia sitoumuksia. Tätä no bail out -sääntöä rikottiin kuitenkin jo finanssikriisin aikana. Silloin Saksan johdolla euromaat painostettiin kriisiin joutuneiden maiden ja niiden pankkien ja samalla niitä rahoittaneiden, erityisesti saksalaisten ja ranskalaisten pankkien, pelastajiksi.
Nyt, koronan aiheuttamaan shokkiin nojaten Euroopan komissio ja integraation syventäjät ovat rikkomassa entistä räikeämmällä tavalla no bail out -sääntöä.
Euroopan komissio esittää elvytyspakettia, jonka rahoittamiseksi komissio ottaisi velkaa 750 miljardia euroa käyttäen vakuutena jäsenmaiden rahoittamaa EU:n budjettia.
Tässäkin asiassa kenties rikotaan tai ainakin vahvasti venytetään tulkintaa, jonka mukaan EU ei saa rahoittaa budjettiaan velanotolla.
Monet suomalaiset EU-oikeuden ja talouden asiantuntijat, muun muassa professorit Matti Wiren ja Päivi Leino-Sandberg, ovat muistuttaneet tästä. Eikä menettelyn hyväksyttävyys siitä juuri parane, vaikka osa kaavaillusta velasta rahoitettaisiin aikanaan EU:n perittäväksi myönnettävillä uusilla veroilla.
750 miljardin euron elvytyspaketista 500 miljardia euroa käytettäisiin lahjamuotoisiin tulonsiirtoihin lähinnä eteläisen ja itäisen Euroopan maihin.
Suomen vastuut tästä lahjasta ovat 8,5 miljardia euroa, nettona yli 5 miljardia euroa.
Sitä ei koskaan saataisi takaisin.
250 miljardia euroa osoitettaisiin lainoihin. Suomen osuus on yli 4 miljardia euroa. Muodollisena perusteluna esityksille on korona.
Perustelu ontuu ensiksikin siksi, että EU on jo päättänyt 540 miljardin euron valtavasta lainamuotoisesta korona-hätäapupaketista juuri koronan kovimmin koettelemille maille. Siis lainamuotoisesta! Toiseksi, komission esityksessä kymmeniä miljardeja euroja kohdistetaan myös sellaisiin EU:n itäisiin jäsenmaihin, joita korona on runnellut kiitettävän keveästi.
Koronan taloudellinen isku EU:n jäsenmaihin on kova ja elvytystä tarvitaan.
Jokaisen jäsenmaan on vastattava siitä kuitenkin itse. Näin tekee myös Suomi ja niin tekevät kaikki muutkin.
Sen sijaan se, että omien toimiemme ohella meidän pitäisi osallistua miljardien mittaisilla lahjoituksilla muutamien rikkaiden EU-maiden yli varojen elämisen avustamiseen, on suorastaan ylivoimainen toivomus!
Euroopan parlamentin istunnossa viime viikon lopulla ja tämän viikon maanantaina budjettivaliokunnan kokouksessa meppien ylivoimainen enemmistö tuki komission esitystä.
Monet vaativat vielä suurempaa yhteisvastuullista pakettia. Eikä tämä ole vierasta kaikille suomalaisillekaan mepeille. Vaatimuksia perustellaan muun muassa sillä, että ”EU on Suomen viennille niin tärkeä, että kannattaa meidänkin olla mukana!”.
Tämän filosofian onttoudesta esimerkki: Suomen tavaraviennin arvo Italiaan oli viimeisimpien tilastojen mukaan noin miljardi euroa vuodessa. Suomen osuus tälle rikkaalle, yli varojensa eläneelle, äveriäimpiä hellävaroen verottavalle Italialle olisi 1,79 prosenttia kaavaillusta 83 miljardin euron suorasta avustuksesta eli pitkälti yli 1 miljardia euroa.
Me siis itse maksaisimme tai lahjoittaisimme Italian yli vuoden mittaisen tavaratuonnin Suomesta. On vaikea ymmärtää, että tällainen kauppa kannattaisi.
Hyväksyn sen, että EU on mukana lainoittamassa unionin yhteisiä hankkeita nousun vauhdittamiseksi. Avustuksiin tai lahjoituksiin perustuvaa mallia en hyväksy.
Toivon, että Suomen hallitus toimisi samoin Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan tiukan linjan mukaisesti ja yhteistyössä heidän kanssaan.
Edellisten hallitusten aikana Viestintävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö kieltäytyivät useamman kerran maksamasta Keski-Suomen kymmenen kunnan yhteisen laajakaista-hankkeen tukia. ”Liikaa julkista tukea” oli perustelu. Tapahtumien tausta huomioon ottaen EU ei olisi taatusti puuttunut, jos hallitus olisi tuen myöntänyt.
Nyt rahaa jaetaan tuhansia miljardeja euroja ympäri EU:ta ilman, että valtiontuki- tai kilpailusäännöt sitä mitenkään estävät.
On surkuhupaisaa, jos meillä nyt piiloudutaan meneillään olevassa rahanjaossa sen taakse, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on oikeusprosessissa, eikä sen tukiasiaan voida kajota.
Mauri Pekkarinen Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kesk.).
Mielipidekirjoitus 4.7.2020
Voiko hallitus jakaa rahaa lainvastaisesti?
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen toteaa kolumnissaan otsikolla ”Yhteisvastuullista lahjarahaa ei pidä jakaa” (KSML 24.6.) Keski-Suomen laajakaistahankkeen tukiasiasta tavalla, jonka ei uskoisi tulevan entisen kansanedustajan (eli ”lainsäätäjän”) vaan vastuuttoman poliitikon kynästä:
”Edellisten hallitusten aikana Viestintävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö kieltäytyivät useamman kerran maksamasta Keski-Suomen kymmenen kunnan yhteisen laajakaistahankkeen tukia. ’Liikaa julkista tukea’ oli perustelu. Tapahtumien tausta huomioon ottaen EU ei olisi taatusti puuttunut, jos hallitus olisi tuen myöntänyt.”
Tarkoittaako Pekkarinen, että viranomaisten tulisi toimia lainvastaisesti? Perustuslaissahan (2§) todetaan, että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Hän valvoo myös, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia. Valtioneuvoston osalta enimmäkseen näin näyttäisi tapahtuvan.
Keskisuomalaisiin laajakaistayhtiöihin liittyen on annettu ainakin 16 hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä kuntien lainvastaisista rahoituspäätöksistä. Lisäksi Viestintävirasto on antanut kielteisen päätöksen seitsemälle tukihakemukselle lainvastaisina.
Viranomaiset ovat siis tehneet päätöksensä lakeihin nojautuen. Olisiko hallituksen (mitä Pekkarinen hallituksella tarkoittaa?) tullut jakaa ”korvaukseksi” lahjarahaa laajakaistayhtiöille tai kunnille?
Kunnan vallankäytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa kunnan toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Kunnat tekevät kuitenkin päätöksiä siten, että niissä ei aina toimita eikä niitä valvota perustuslain edellyttämällä tavalla. Näin näyttäisi käyneen ongelmissa painiskelevien keskisuomalaisten laajakaistakuntien tapauksessa. Kuntia on 12, siis Pekkarisen mainitsemien kymmenen lisäksi myös Uurainen ja Kuhmoinen.
Huolimatta hallinto-oikeuksien päätöksistä, joissa todetaan lainvastainen toiminta, kunnat jatkavat usein toimintaansa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ovatko kunnanhallitukset menetelleet lainvastaisesti eli jättäneet niille kuuluvan laillisuustarkastuksensa ja niistä aiheutuvien seuraamusten valvonnan tekemättä kunnanvaltuustojen päätösten tultua kumotuiksi hallinto-oikeuden päätöksillä?
Hannu Luotola
Saarijärvi
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Voiko-hallitus-jakaa-rahaa-lainvastaisesti/1577253
Mielipidekirjoitus 9.7.2020
Puolustan oikeutta – ja lakien mukaan
Hannu Luotola, entinen sotilas, kyseli (KSML 4.7.) laajakaistakommenttini (KSML 24.6.) perään. No, ensimmäistä kertaa hän ei ollut tämän kunnille tärkeän laajakaista-asian kimpussa.
Viestini oli ja on, että puheena olevat keskisuomalaiskuntien lakisääteiset laajakaistahankkeet eivät ole saaneet valtiolta sitä kohtelua, minkä ne olisivat ansainneet.
Force major -seikat huomioon ottaen Traficomin, viime kädessä maan hallituksen, olisi todella tullut löytää mahdollisuudet hakijoille myönteiseen tulkintaan. Jos laki ei olisi taipunut, sitä olisi voinut muuttaa. Enkä todella usko, että Euroopan unionin kilpailu-/ valtiontukiviranomaiset olisivat asettaneet asialle esteitä. Jo kerran lakia toki muutettiinkin, mutta laajakaistan toteuttamiseen hidastellen lähteneiden kuntien eduksi.
En minä emmekä me kaikki Keski-Suomen ja vähän muidenkin maakuntien kansanedustajat, jotka ajoimme asiaa viime vaalikaudellakin, vaatineet ketään lainvastaisuuksiin. Sellaisen laillisen ratkaisun hakeminen, jolla ao. kunnille olisi tehty oikeutta, oli tavoitteemme. Uskon, että tämä on laaja tahto edelleenkin.
Euroopassa rahaa jaetaan nyt valtavan väljin valtiontukisäännöin sitä tarvitseville yhteisöille, muun muassa laajakaistahankkeille. Toivon edelleen, että Traficom ja viime kädessä liikenne- ja viestintäministeriö ja hallitus voisivat arvioida näiden keskisuomalaishankkeiden kohtelun uudelleen.
Mauri Pekkarinen
Mielipidekirjoitus 16.7.2020
Laajakaistalakia on todella taivuteltu
Lakien mukaan kirjoittaa (KSML 9.7.) toimivansa Mauri Pekkarinen, entinen kansanedustaja:
”Viestini oli ja on, että puheena olevat keskisuomalaiskuntien lakisääteiset laajakaistahankkeet eivät ole saaneet valtiolta sitä kohtelua, minkä ne olisivat ansainneet.”(..) ”Jos laki ei olisi taipunut, sitä olisi voinut muuttaa.”
Kunnat eivät ole toimineet lakisääteisesti otettaessa huomioon 17 oikeuden päätöstä niiden lainvastaisista rahoituspäätöksistä ja Traficomin seitsemän kielteistä tukihakemuspäätöstä lainvastaisina. Mitähän valtion olisi tullut tehdä ansaitakseen kuntien arvostuksen?
Laajakaistalakia on ”taivutettu” lain voimaantulon 1.1.2010 jälkeen yhdeksällä (!) muutoksella vuosina 2010, 2012, 2014 (3 muutosta), 2017 ja 2018 (3 muutosta). Yrityksen puutteesta ei voi ketään syyttää. Yrityksen puutteesta ei voi syyttää maakunnan johtoakaan. Laajakaista on välttämätön, se vain toteutettiin epäkelvosti.
Ongelma synnytettiin, kun ei haluttu tukien saamiseksi käyttää jo tukea saanutta Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy:n verkkoa, joka piti ”unohtaa”. Verkko-osuuskunta Kuuskaista Pohjanmaalta ”kutsuttiin hätiin”. Hanke päättyi yrityssaneeraukseen, missä Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari sekä 1 300 liittymän tilaajaa kärsivät tuntuvia menetyksiä.
Muut kunnat houkuteltiin uuteen yhtiömalliin. Eduskunnassa 12.12.2013 pidetyssä kokouksessa luotiin väliyhtiöjärjestely (Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy), jolla on pyritty kiertämään lakia tuen saamiseksi. Pekkarinen oli mukana kokouksessa.
Tämäkin ”konserni” on hakeutumassa yrityssaneeraukseen. Mukana ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka. Kuhmoinen ja Uurainen kärvistelevät Kuuskaistan pihdeissä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto seuraa laajakaistahanketta. Viraston jälkiseurantaraportin teksti on karua luettavaa Keski-Suomen osalta:
”Tukiohjelman hankkeiden toteuttaminen heikensi useiden kuntien taloutta, kun ne osallistuivat hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin kuntien oli lain mukaan tarkoitus osallistua. Kunnat tukivat tuensaajia myös virheellisillä perusteilla, minkä vuoksi tukipäätöksiä on purettu hallinto-oikeudessa. Kielletty valtiontuki tulee periä takaisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107. artiklan 1. kohdan ja 108. artiklan 2. kohdan mukaan.”
Aikamoinen 60 miljoonan euron, jos se riittääkään, soppa on keitetty Keski-Suomeen kuntalaisten maksettavaksi. Kokkeja kysellään.
Hannu Luotola
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistalakia-on-todella-taivuteltu/1581942
Laajakaistalle vankka kannatus Keski-Suomen piirikokouksessa
Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa. Kokouksessa nimettiin myös eduskuntavaaliehdokkaita. Kuva: Saara Koskinen
Pirjo Kontio12.4.2014
Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouksen yleiskeskustelu käytiin toimivien laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Keski-Suomen alueelle. Asiasta tehdään kunnissa päätöksiä lähiviikkoina, ja se on todellinen kuuma peruna maakunnan alueella. Keskusteluissa tuotiin esille, että nopea ja luotettava laajakaistaverkko on yhtä tärkeä kuin perustiestö, sähköverkko sekä vesi- ja viemäriverkosto.
Satu Koskinen Karstulasta korosti, että laajakaistaverkko on osa tulevaisuuden infrastruktuuria, eikä sen kustannuksia tule tarkastella lyhyellä aikaperspektiivillä. Piirin puheenjohtaja Leila Lindellin mukaan toimivat yhteydet ovat edellytys muun muassa tasa-arvoiselle ja toimivalle sairaala- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.
- Mikäli yhteydet eivät toimi, on se suoranainen uhka potilasturvallisuudelle.
NUORET kokousedustajat, EU-vaaliehdokas Petri Honkonen ja eduskuntavaaliehdokas Samuli Mattila pitivät toimivia laajakaistayhteyksiä välttämättöminä maakunnan elinkelpoisuudelle. Honkosen mukaan nuoret eivät jää sivukylille eivätkä edes pieniin taajamiin, vaikka haluaisivatkin, mikäli opiskelun, työskentelyn ja elinkeinotoiminnan mahdollistavia yhteyksiä ei ole.
– Yhteiskunnan, teknologian, liiketoiminnan ja ihmisten toimintatapojen muutos on nopeasti kasvattamassa verkkojen kapasiteetin ja nopeuden tarvetta yli satakertaiseksi. Nykyisin käytössä olevat ”mokkula- yhteydet” eivät tule pian riittämään palvelujen saamiseen.
Tästä syystä Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.
KOKOUKSESSA valittiin ensimmäiset kansanedustajaehdokkaat piirihallituksen esityksen mukaisesti. Asia herätti keskustelua ja äänestyksenkin lähinnä maakunnallisen kattavuuden osalta.
Piirihallituksen esitys kymmenestä ehdokkaasta jäi voimaan ja ehdokkaiksi nimettiin Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä), Anne Kalmari (Kivijärvi), Satu Koskinen (Karstula), Joonas Könttä (Jyväskylä), Pertti Lehtomäki (Multia), Samuli Mattila (Uurainen), Petri Neittaanmäki (Jyväskylä), Lauri Oinonen (Keuruu), Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja Mauri Pekkarinen (Jyväskylä). Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.
Saara Koskinen Suomenmaa
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b
http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti