Tässä koko orkesteri: 10 Keski-Suomen kunnan talouksien romahdusten ”aiheuttajista” laajakaistasotkussa
Multian kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut– henkilöstömenoista pyritään säästämään tulevina vuosina liki 1,6 miljoonaa euroa
7.9.2020
Multian kunta aloittaa koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Multian kunnanhallitus hyväksyi asian yksimielisesti maanantain kokouksessaan.
Yt-neuvottelut liittyvät kunnan taloudentasapainotusohjelmaan, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta tasapainottaa talouttaan vuosina 2021 – 2024 liki kahdella miljoonalla eurolla, jonka syynä on viime vuodelta syntynyt yhtä suuri alijäämä.
Alijäämä syntyi, kun kunta joutui kirjaamaan itselleen Keski-Suomen Verkkoholdingin takausvastuun 1,93 miljoonaa euroa.
Säästötoimista suurin osuus, vajaat 1,6 miljoonaa euroa, tulee kunnan henkilöstöstä.
Kunnanhallituksen päätöksen mukaan henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on saada säästöjä tehtyä vapaaehtoisten keinojen avulla.
Säästötavoitteen saavuttamiseksi joudutaan myös osa-aikaistamaan ja lakkauttamaan joitakin tehtäviä sekä mahdollisesti lomauttamaan henkilöstöä.
Yt-neuvottelut alkavat syyskuun loppupuolella.
Verkkoholding Oy:n saneerausohjelma ehdottaisi isoa velanleikkausta – pienet omistajakunnat saisivat vain suolaa haavoihin
2.9.2020 Keskisuomalainen
Valokuitu on käymässä todella kalliiksi kymmenelle keskisuomalaiselle kunnalle. Kuva: Päivi Liimatainen
Esa Jokinen
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) yrityssaneerausohjelmaehdotus on jätetty käräjäoikeudelle. Velkojana olevien kuntien käsiteltäväksi se siirtyy syksyn aikana.
Saneerausohjelmassa ehdotetaan noin 83 prosentin velanleikkausta.
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n velkojat ja samalla omistajakunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka.
Omistajakuntien takausvastuut Kuntarahoitus Oy:lle ovat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.
Saneerausmenettelyssä tutkitaan yrityksen varat ja velat sekä selviytymismahdollisuudet, haetaan konkreettiset ratkaisut yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan yksityiskohtainen toimenpideohjelma.
Ehdotuksen mukainen maksusuunnitelma kestää noin 18 vuotta. Sen mukaan kunnille maksetaan velkoja yhteensä noin viisi miljoonaa euroa. Ensimmäinen erä maksettaisiin 30.6.2021 ja viimeinen joulukuussa 2038.
Talousahdingossa kamppaileville pienille omistajakunnille mahdollisesti saatavat maksut ovat tällä hetkellä vain suolaa haavoihin. Esimerkiksi Multian osuus takausvastuista on noin 1,9 miljoonaa euroa ja kriisikuntamenettelyyn joutuneen Kyyjärven noin 2,2 miljoonaa euroa.
Konneveden takausvastuu on puolestaan noin 3,8 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Juha Jokitalo sanoo, että takausvastuu on vajaan 2 800 asukkaan kunnalle valtava taakka.
– Konneveden kunnan budjetin loppusumma pyörii 20 miljoonan euron tienoilla, joten siihen nähden kyseessä on valtava rahamäärä, Jokitalo sanoo.
– Nykyisessä taloustilanteessa tämä tuntuu kohtuuttomalle erityisesti siksi, että aikoinaan kunnat lähtivät mukaan valokuituun luottaen siihen, että valtio hoitaa osuutensa tukipolitiikassa.
Jokitalon mukaan tukipolitiikka on muuttunut siten, että myöhemmin mukaan lähteneitä kuntia kohdellaan aivan toisella tavalla.
– Keski-Suomi on jäämässä valtakunnallisessa tarkastelussa alueeksi, jota on tuettu tosi huonosti.
– Lisäksi on muistettava, että koronan myötä etätyön tekeminen on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.
Mielipidekirjoitus 5.9.2020 02:02
Kovaa oppia
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n (KSVH) 10 omistajakuntaa ovat lukuisista varoituksista huolimatta ajaneet itsensä (= kuntalaiset) 30 miljoonan euron takausvastuisiin laajakaistaseikkailussaan, jossa vuorossa on nyt yrityssaneerausohjelmaehdotus Pohjanmaan käräjäoikeudelle.
Keski-Suomen laajakaistasekoilun kokonaiskustannus kunnille lienee 60 miljoonaa euroa.
Päättäjiä varoiteltiin asiaperusteisesti jo syksystä 2010 (!) alkaen epäselvistä ja lainvastaisistakin päätöksistä lähteä mukaan laajakaistahankkeeseen. Osa kunnista kuten Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari reagoivat oikein ja kärsi vain vähäiset tappiot. Keuruu irtaantui ajoissa, ja sille ei ole tulossa tästä kuluja.
Iso joukko kuntia uskoi kuitenkin joidenkin poliitikkojen luomiin mielikuviin ja perusteettomiin lausuntoihin valtion tuesta sekä kallispalkkaisten konsulttien laatimiin lainvastaisiin ja epätavallisiin järjestelyihin tukien saamiseksi. Joistakin tuoreista kommenteista näkyy, että vieläkään ei ymmärretä ja uskota, ettei voida toimia EU- ja valtiotukisäädösten vastaisesti!
Valtion viranomaiset ovat tehneet tukipäätöksensä lakien mukaisesti, joita kuntienkin tulisi noudattaa. KSVH ja sen tytäryhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV) sen sijaan ovat toimineet määrätietoisesti vuosina 2016–2019 siten, että yhtiöiden velat ja tappiot jäävät mahdollisessa yrityssaneerauksessa osakaskuntien maksettavaksi.
Kunnat tekevät itsehallintoonsa nojautuen päätöksiä siten, että niissä ei aina toimita eikä niitä valvota perustuslain edellyttämällä tavalla. Näin näyttäisi käyneen keskisuomalaisten laajakaistakuntien tapauksessa.
Miksi kuntalaiset hyväksyvät vastuuttoman toiminnan ja verovarojen epäoikeudenmukaisen käytön?
Laajakaista on tarpeellinen ja osin välttämätönkin. Miten muut kunnat ovat osanneet hoitaa laajakaistajärjestelynsä lakien edellyttämällä tavalla? Niissä luotiin kohtuuhintaan toimivat laajakaistaverkot.
Vastuunkantajia ei ole ilmoittautunut. Vain asiassa toimijoiden taholta on syyttelyä valtion toimintaa kohtaan.
Hannu Luotola
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kovaa-oppia/1603872
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti