Laajakaista oraville ja talon hinnalla?

Pekkarinen päästeli sammakoita suustaan A-studion ohjelmassa. Hermostuneisuus paistoi miehen olemuksesta kilometrien päähän. Ei ilmeisesti kestänyt totuuksia?

Jos Viitasaari olisi lähtenyt hankkeeseen mukaan olisivat kunnan takausvastuut olleet verkkoyhtiölle lainoista yhteensä 12,9 milj.euroa. Ensimmäinen takaus olisi ollut tukikelpoisille alueille 7,9 milj.euroa ja lopputakaus keskusta-alueelle 5 milj.euroa. Myöskin mahdollinen hankkeen lisälainoitus oli mainittu päätösesityksessä.
Liittymiä oli varattu epämääräisen tiedon mukaan n. 500 kpl ennakkoon.
Hintalappu oli hankkeelle järjetön.

Jutun lopussa linkit Jyväskylän valtuuston käsittelyyn laajakaistasta-asiasta. Siellä Pekkarinen kertoo tienneensä aikoja sitten Finnveran poisjäämisestä. Ilpo

 

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia

"Laajakaista kaikille" on kaunis, mutta kallis ajatus. Keski-Suomessa laajakaistahanke johti tulikivenkatkuiseen riitaan ja rikosilmoituksiin. Hanke velkaannutti pieniä kuntia, eivätkä kaikki asukkaat koskaan saaneet tilaamiaan nettiyhteyksiä.

Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen seisoo työhuoneessaan ja muistelee vuotta 2012, jolloin hän oli vielä Jyväskylän kaupungin palveluksessa.
–Se oli urani pahin virhearvio. 

Jyväskylä vetkutteli pitkään, lähteekö se muiden seudun kuntien kanssa yhteiseen laajakaistahankkeeseen. Paine keskuskaupunkia kohtaan oli kova. Silloinen kehitysjohtaja Rusanenkin sanoo epäröineensä ja epäilleensä, mutta päätyneensä lopulta suosittelemaan mukaan lähtöä.
– Kirjasin kyllä siihen paperiin tarkasti kaikki riskit, Rusanen vakuuttaa.
Nyt sekä Saarijärvi että Jyväskylä ovat haastaneet laajakaistaa puuhanneen osuuskunta Kuuskaistan oikeuteen. Kaupungit vaativat rahojaan takaisin, sillä homma on mennyt pahasti metsään.



Bisnestä syrjäseudulla
Sotkuun ei ole yhtä ainoaa syytä, mutta sen syntyhetki löytyy noin kahdeksan vuoden takaa. Tuolloin keskustan Matti Vanhasen johtama hallitus linjasi, että jokaisen suomalaisen ulottuville pitää vuoden 2015 loppuun mennessä saada todella nopea eli sadan megabitin laajakaista.
Keskusta on puolueena ollut huolissaan juuri Saarijärven kaltaisista seuduista. Kymmenentuhannen asukkaan Saarijärvi on tosin kaupunki, mikä tuntuu Rusasen työhuoneen ikkunasta katsottuna vähän hassulta. Eihän keskustassa ole edes liikennevaloja. Vajaa puolet väestä elää kylissä.
Aluepolitiikan tavoite on ollut, että niin voisi olla myös jatkossa. Ettei kaikkien tarvitsisi muuttaa pääkaupunkiseudulle, vaan että syrjäkylälläkin voisi elää ja tehdä jopa bisnestä.


Enää väliä ei ole niin paljon sillä, löytyykö läheltä pankkikonttori tai kunnanvirasto. Maailma on siirtynyt verkkoon.

Vanhasen hallituksen idea oli, että laajakaistahankkeiden rahoitus hoidettaisiin kolmeen pekkaan: EU:n, kuntien ja kaupallisten toimijoiden kesken. Kotitaloudet ja yritykset saisivat runkoverkon alle kahden kilometrin päähän kiinteistöistä. Loppumatka rahoitettaisiin muuten – lähinnä kiinteistön omistajan omasta pussista.

“Verkko salattiin tukirahojen toivossa”

Syrjäseutujen nettiyhteyksistä oltiin oltu huolissaan jo ennen Vanhasen hallitusta. Vuonna 2008 Saarijärvellä juotiin jo kakkukahveja. Juhlan aihe oli Soneran rakentaman verkon valmistuminen vuosien urakan päätteeksi. Tietoliikenneyhteydet yli 50 kylään tuovaan hankkeeseen annettiin julkista tukea miltei 700 000 euroa.
Ajamme Asko Hackzellin perässä mutkittelevaa pikkutietä Saarijärven Häkkilän vanhalle kyläkoululle.

– Siinä se on, kyläverkon pää, Hackzell sanoo ja osoittaa lumihangen keskellä pilkottavaa mustaa kaapelia.
Kaapelin vieressä seisovan metallitolpan juuressa kasvaa pieniä puuntaimia.
– Tässä näkyy männyn vuosikasvaimet. Siitä voi laskea, kuinka monta vuotta se on ollut siellä käyttämättä.
Hackzell on eläkkeellä oleva poliisi, joka on tehnyt kuntapolitiikkaa perussuomalaisten riveissä. Hän on hankkinut itselleen hankalan ihmisen maineen syyttämällä muun muassa virkamiehiä väärinkäytöksistä laajakaistahankkeen yhteydessä.
– En minä ilkeyttäni tätä tee. Haluan vain, että veronmaksajien rahaa ei tuhlata. Ei ole mitään valtion tai EU:n rahaa, vaan se on meidän kaikkien veronmaksajien yhteistä rahaa. Ei sitä pidä tällä tavalla kaivaa maahan pitkin korpia.
Hackzell katsoo, että männyntaimien reunustama tolppa kertoo petoksesta. Tämän epäilyn hän on muiden aktiivien kanssa kirjannut myös rikosilmoitukseen. Sen mukaan vanha kyläverkko salattiin, jotta päästäisiin uusien tukirahojen toivossa pykäämään uutta hanketta.



Maaliskuun alussa kihlakunnansyyttäjä Timo Partanen kuitenkin totesi, että tutkintapyyntö ei anna aihetta tarkempiin selvityksiin, sillä vanha verkko oli joka tapauksessa tekniikaltaan uutta hitaampi. Uutta tukirahaa sai hakea vanhasta verkosta huolimatta.

Hälytyskellot eivät soineet

Sadan megabitin laajakaista kaikille oli niin kunnianhimoinen linjaus Vanhasen hallitukselta, että sitä äimisteltiin myös ulkomailla.
“Suomi innovoi takaamalla internet-liittymän kaikille”, hehkutti ranskalainen Le Nouvel Observateur.
Suomen hanke olikin omaa luokkaansa. EU:n komissio esitti vuonna 2010 tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä vähintään puolella eurooppalaisista kotitalouksista tulisi olla käytössä yli sadan megabitin liittymä.
Innostus oli suurta, mutta karu todellisuus iski pian. Suomessa hankkeet kiinnostivat operaattoreita niin vähän, että joihinkin tarjouspyyntöihin ei tullut ainuttakaan vastausta.


Keski-Suomen liiton järjestämässä kilpailutuksessa ainoa kiinnostunut oli piskuinen Kuuskaista-osuuskunta Etelä-Pohjanmaalta. Ei näkynyt Soneraa, tai Elisaa. Jälkiviisaasti voi kysyä, eikö hälytyskellojen olisi pitänyt soida.

– Kyllä olisi pitänyt, myöntää Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen. 

Samoilla linjoilla on Kuuskaistan nykyinen toimitusjohtaja Tapio Saarinen.
– Haja-asutusalueella rakennettavat yhteyksien etäisyydet ovat erittäin pitkiä. Verkon rakentaminen tulee kalliiksi. Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä – liian pitkä pörssiyhtiölle. Sen takia ne eivät varmaan lähteneet näihin hankkeisiin mukaan, Saarinen arvioi.
Keski-Suomen luottomies, keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen havahtui vuonna 2010 tarjouskilpailujen surkeisiin lopputuloksiin. Hän lupasi edelleen laajakaistan kaikille vuoteen 2015 mennessä – vaikka valtion rahoilla.
– Jos tämä kaikki on tapahtunut tähän saakka ihan aidoin liiketalouden periaattein, niin kuin mitä todennäköisimmin on tapahtunut, niin on arvioitava uudestaan, että onko valtion vastuu tässä nyt ollut riittävä, Pekkarinen vaati tuolloin.
Pörssiyhtiöitä hirvitti, mutta kuntien ja tavallisten liittymänhaltijoiden omistama pieni Kuuskaista lähti tohinalla rakentamaan 126 miljoonan euron hintaista laajakaistaverkkoa 18 kuntaan.

Elämän ja kuoleman kysymys

Pakkasyön jälkeen koirat pääsevät juoksemaan pihalla kantavien nietosten päällä. Rekrytointikonsultti Maija Talvinen-Strengellin työpäivä on kesken, mutta kun työpaikkana on koti, välillä voi viedä lemmikit ulos.
– Joskus voin lähteä jopa hiihtolenkille, jos sattuu olemaan sopivasti aikaa videopalavereiden välissä Rakkaus toi yrittäjän Saarijärvelle omakotitaloon kaupunkiseudulla elettyjen vuosien jälkeen. Järvenrantatalon eteisestä löytyy konsulttiyrityksen elämänlanka. Nyt netti tulee päätelaitteeseen Ukkoverkkojen kautta. Yhtiön liikeideana on tarjota syrjäseuduille langaton yhteys valokuituverkon ja käyttäjien välille – sinne missä valokuitu on liian kallis ratkaisu.

Talvinen-Strengell napsauttaa videopuhelun päälle. Juttukumppani löytyy läheltä: työkaveri Ninnu Kinnunen asuu muutaman kilometrin päässä. Hänen kuvansa ruudulla on terävä ja keskustelu kulkee häiriöttä.
Aiemmin Talvinen-Strengell tuskaili netin kanssa. Sonera toi taloon yhden, korkeintaan kaksi megabittiä eikä videopuheluista tahtonut tulla mitään kuvan puuroutuessa.
Kun Osuuskunta Kuuskaista tarjosi nopeaa valokuitua, yrittäjä tarttui tarjoukseen ja maksoi ennakkomaksun.
– Se vaikutti hyvältä. Maksoin siitä muistaakseni 800 euroa. Kun rahoitusvaikeudet tulivat ensimmäistä kertaa esille, lähetin sähköpostia asiakaspalveluun, mutta siihen ei ole vastattu.
Rahat menivät, eikä valokuitua tullut.

“Tilit tutkittu moneen kertaan”

Kuuskaistan toimitusjohtaja Tapio Saarinen kertaa, mikä oikein meni pieleen.
– Ei olisi pitänyt aloittaa rakentamista, ennen kuin rahoitus on varmistettu. Oli kiire saada hankkeet liikkeelle, kun silloisen lain mukaan ne piti saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tässä onkin yksi kaupunkien ja osuuskunnan riidan aihe. Kunnat olivat ajatelleet, että valtion Finnvera takaisi Kuuskaistan lainoja. Vuonna 2013 totuus kävi ilmi.

“Kaupungille tuli täytenä yllätyksenä, ettei Finnveran (tai vastaavan) mukanaoloa oltukaan varmistettu. Kuuskaista on johtanut kaupunkia sopimusvalmistelussa tältä osin harhaan.”
Jyväskylän kaupungin lausunto käräjäoikeudelle 11.2.2016

Sopimuspaperi on salainen ja ilmeisen epämääräinen. Kuuskaistan mukaan siinä vastuu rahoituksen järjestämisestä on määritelty molemmille osapuolille eikä mitään Finnvera-lupauksia ole annettu.
– Tällaiset väljät sopimukset antavat hyvän maaperän riidoille, Saarinen sanoo.
Toimitusjohtaja Saarinen on kulkenut suomalaisissa pyöröovissa eli siirtynyt hanketta aikanaan kilpailuttaneesta maakuntaliitosta tarjouskilpailun voittaneen Kuuskaistan palvelukseen. Nykyinen pesti tuli vuonna 2013 puskista, kun aiempi toimitusjohtaja jäi kiinni talousrikoksista. Saarinen muistuttaa, että ne eivät liittyneet Keski-Suomen laajakaistahankkeisiin.
– Meidän tilit on tutkittu moneen kertaan, hän vakuuttaa.
Saarijärven kaupunki laskeskelee käräjäoikeudelle, että sen alueella valokuitua on upotettu valtatien varteen yhteensä 17 kilometriä. Se tarkoittaa, että kaupungilta on palanut rahaa kaikkiaan noin 30 000 euroa kilometriä kohden.
Osuuskunnan toimitusjohtaja Saarinen pitää laskutapaa “nurinkurisena”, sillä verkko on keskeneräinen.
– Alkuvaiheessa on merkittävä työ koko verkon suunnittelussa, luvittamisessa, materiaalihankinnoissa ja niin edelleen. Kaikki eurot on käytetty näiden kuntien verkkojen toteuttamiseen.

Valokuitu talon hinnalla

Kun pahasti velkaantuneen osuuskunnan ongelmat muuttuivat ylivoimaisiksi, se myi Keski-Suomen laajakaistahankkeita symbolisella yhden euron hinnalla Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle. Jyväskylä ja Saarijärvi eivät suostuneet kauppaan, koska se olisi tuonut kunnille takausvastuita.
Yksi myydyistä kohteista on Multian kunnan verkko. Se valmistui puolitoista vuotta sitten.
Mutta millä hinnalla? Yksittäisten hankkeiden luvuista ei kylillä juuri huudella, mutta Ylen kaivamat tiedot Multian osalta ovat pysäyttäviä.
Valmiiseen verkkoon oli liittynyt noin 150 kohdetta. Kun kaikki hankkeeseen käytetty raha jaetaan näiden liittymien määrällä, yhden kohteen hinnaksi tulee yli 32 000 euroa. Jos kaikki mahdolliset liittymät saataisiin joskus myytyä, yksittäisen liittymän hinta laskisi noin 20 000 euroon.
Laajakaista on suomalaiskunnissa kallista lystiä. Jos oikein huonosti käy, kunnissa voidaan myös joutua maksamaan lainoja, joita ne ovat taanneet laajakaistoja rakentaneille osuuskunnille.
– Saarijärvi ei onneksi ehtinyt antaa takauksia, ennen kuin rahoitus lopetettiin. Takaushan on lopulta kuin oma velka. Se on vain maksettava, Saarijärven kaupunginjohtaja Rusanen hymähtää.
Pohjois-Savossa pieni Rautavaaran kunta sai tässä kuussa pankista ikävää postia. Laajakaistaa rakentaneen osuuskunnan takausvelkaa vaadittiin maksettavaksi lyhyellä varoitusajalla kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa.  Kunnan tilillä rahaa ei ollut, joten maksut päätettiin hoitaa lainalla.

4G vienyt voiton

Keskisuomalainen Hankasalmen kunta jätti kitkerän palautteen, kun Vanhasen hallituksen aloittamaa hanketta arvioitiin vuonna 2013. Hankasalmi ei ollut uskaltanut lähteä Kuuskaistan kelkkaan, mutta koska hanke oli kilpailutettu maakunnassa, muutakaan ei ollut tarjolla.
Jos haja-asutusalueilla toiminta ja rakentaminen julkisen tuen jälkeen olisi toimijoille kannattavaa, miksi ihmeessä esimerkiksi Elisa ja Sonera eivät ole tehneet kuin hyvin harvoissa tapauksissa tarjouksia maakuntaliittojen järjestämissä kilpailutuksissa?
Hankasalmen kunnan lausunto 5.8.2013

Kunta epäili, että isot operaattorit tiesivät jo uusien teknologioiden kehittymisen pesevän laajakaistan.
Osin niin on käynytkin. Kotitaloudet eivät välttämättä ota valokuituliittymää, vaikka se on tuotu kotinurkille. Noin tuhannen euron liittymähinnan ja muiden kulujen rinnalla langaton 4G-yhteys voi viedä voiton. Liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioidaan, että laajakaistaan on tarttunut 30–50 prosenttia niistä kotitalouksista ja yrityksistä, joiden ulottuville verkko on viety.
– Ei siinä auta, vaikka me virkamiehet vakuuttelemme, että pidemmällä aikavälillä valokuitu olisi kuitenkin parempi, toteaa Saarijärven kaupunginjohtaja Rusanen.
Saarijärvellä on kokeiltu nyt Ukkoverkkojen mallia, jossa yhdistetään valokuitua ja langatonta tekniikkaa. Rusanen on tyytyväinen tuloksiin.
Kuuskaistan toimitusjohtaja Tapio Saarinen sanoo uskovansa yhä laajakaistaan – syrjäseutujen elinvoimaisuus on tärkeää. Mutta missä menee sopivan hinnan raja?
– Se on hyvä filosofinen kysymys, hän sanoo.

Pääministeri lupaa valokuidun kaikille 

Kun vuosi 2015 loppui, oli selvää, että Vanhasen hallituksen lempilapsi ei ollut kasvanut lähellekään täyttä mittaansa. Tavoitteesta jäätiin puoleen. Saarijärven kaupunginjohtaja Rusasen mukaan hankkeen nimi “Laajakaista kaikille” on johtanut harhaan.
– Ei julkisella vallalla ole oikeasti mahdollisuuksia jokaiseen talouteen varmistaa kohtuuhinnalla. Siitä on hyvin paljon näyttöjä eri puolilla Suomea, Rusanen sanoo.
Eipä ihme, että hankkeen nimi vaihtui vuodenvaihteen jälkeen kaikessa hiljaisuudessa “Nopeaksi laajakaistaksi”. Maassa on jälleen keskustalainen pääministeri, joka on luvannut pitää vanhoista lupauksista kiinni.
Juha Sipilän mukaan pohjoisessa osuuskunnista “on saatu hyviä kokemuksia”.
– Tavoite pysyy. Kaikki alueet tulevat kuidun päähän. Jos ei se tule kaupallisten toimijoiden taholta, sitten siihen tulee julkinen valta mukaan, Sipilä lupaili viime syksynä.

"Oraville ja jäniksille"

Tuuli puhaltaa viiltävän kylmästi Häkkilän entisen kyläkoulun pihalla. Asko Hackzell työntää kädet takin taskuun.
Suomalainen maaseutu on täynnä samanlaisia rakennuksia. Kyläläisten kohtaamispaikkana toimivan talon piha on sentään aurattu. Saarijärven syrjäkylillä seisoo kuitenkin useampia taloja syvällä luminietosten keskellä. Ehkä joissain niistä käydään kesäisin, osa rapistuu hiljalleen.
– Kallista valokuitua vedetään oraville ja jäniksille, Hackzell tuhahtaa.
Suomalainen maaseutu on hiljentymässä, vaikka poliitikot haluaisivat pitää koko maan asuttuna. Keskustalainen haave maaseudun elävöittämisestä valokuidulla näyttää kääntyneen ainakin osassa kuntia itseään vastaan, kun rahaa on palanut rajusti ja takausvastuut painavat.
Hackzellin mielestä syrjäseutuja ei pidä tekohengittää hinnalla millä hyvänsä.
– On tietenkin valitettavaa, että kylät autioituvat. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että ei sinne silloin moottoritietä kannata rakentaa.

Salla Vuorikoski Yle

Alla linkit maakuntavaltuuston puheenjohtajan Mauri Pekkarisen selvityksiin  Finnveran jäämisestä pois rahoituksesta Jyväskylän valtuustossa!

Miksi kyseinen herra ei informoinut maakuntajohtajaa ja maakuntaliittoa.Tämän tiedon panttaaminen tulee maksamaan loppupelissä kunnille ison tukon euroja.

 Mauri Pekkarisen kannanotot oheisessa linkissä  Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksesta 14.4.2014, §36, aikakohdalta 1 tunti 15 min (1:15) koskien Jyväskylän osallistumisesta Kuuskaistan Laajakaistaan. Jyväskylä hylkäsi osallistumisen äänin 45 -15 ja 1 tyhjä
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat
Huomioitavaa:
Mauri Pekkarinen kertoo, että neljän hengen laajakaista työryhmä neuvotteli kuntien sopimuksen Kuuskaistan kanssa ja halusi Finnveran hankkeen takaajaksi.
Mauri Pekkarinen kertoi, että oli tiennyt jo aikaisemmin, ettei Finnvera voi sääntönsä mukaan osallistua tälläiseen hankkeeseen takaajana. Olin asiasta yhteydesä Finnveraan.
Tästä linkistä pääsee suoraan  kokouksen kulkuun.
http://embed.bambuser.com/broadcast/4534633?autoplay=1
Kannattaa katsoa vähän aikaisemmin, vaikka 1:12 kohdalta, koska ajalla 1;12 - 1:28 on hyvin oleellista tietoa asiasta.
Jyväskylä teki järkeviä ratkaisuja tosiasioiden perusteella.
Tästä syntynyttä sählinkiä ja ongelmaa puidaan edelleen kunnissa.
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-kaupunginhallitus-esittaa-kuuskaista-sopimuksen-purkamista/2007052