Tässä esimerkki kuinka Sonera on asentanut Etelä-Karjalaan kuituverkon. Samalla sapluunalla on verkko asennettu Keski-Suomeen ja Viitasaarelle. Kuitua lukee kaaviossa menevän myös kyläkunnille! |
”Outo”
kaapelimylläkkä ihmetyttää ympäri Suomen: Nyt herättiin eduskunnassa
23.12.2016
·
Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
haluaa vastauksia kuituverkon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia koskeviin
kysymyksiin.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva
kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) aikoo vaatia selvitystä keskustelua
herättäneestä kuitukaapeliasiasta ja mahdollisista ”haamukaapeleista”.
Kasvi on
seurannut liikemies Pekka Viljakaisen aloittamaa keskustelua hämmentyneenä. Tietotekniikkaan perehtynyt kansanedustaja
sanoo, että asiasta on vaikea lausua mitään varmaa, koska tietoa on niin vähän.
– Kyllä tämä täytyy nostaa keväällä esiin liikenne- ja
viestintävaliokunnassa, kun saamme liikennekaaren pois käsistä, Kasvi sanoo
Uudelle Suomelle.
– Asiaa täytyy pohtia, koska tässä on mätetty aika
paljon veronmaksajien rahojakin tähän kuituverkon rakentamiseen, ja se etenee
tuskastuttavan hitaasti. Siksi tämä tapaus tuntuu tosi oudolta.
Valtio on tukenut kuituverkkoyhteyksien rakentamista
etenkin haja-asutusalueille. Edistys on ollut hidasta.
– Hyvin usein nämä isot operaattorit ovat
katsoneet, että heidän ei kannata rakentaa sinne verkkoa, Kasvi sanoo.
Pekka
Viljakainen on kertonut saaneensa nopean kuituyhteyden käyttöön Joroisilla
vasta, kun sai operaattorin kaivamaan esiin maassa valmiina olleen kaapelin.
Tätä ennen hänelle oli myyty ei-oota. Operaattorit ovat olleet haluttomia kommentoimaan asiaa muuten kuin edunvalvontajärjestönsä FiCom ry:n kautta. Viljakaisen tapausta ei kuitenkaan ole kiistetty.
– Kyllä kai operaattorit kiistäisivät, jos se olisi
puppua, toteaa it-asiantuntija ja -konsultti Petteri Järvinen Uudelle Suomelle.
Järvinen pitää
keskustelun perusteella selvänä, että kuluttajien ulottumattomissa olevia
”haamukaapeleita” on ainakin jonkin verran. Epäselvää on asian mittakaava sekä
se, kuinka laajalti nämä kaapelit olisivat muutettavissa tai hyödynnettävissä
kuluttajayhteyksissä. Kaapelimylläkästä tiuhaan raportoineelle Kauppalehdelle on saapunut yhteydenottoja kuluttajilta ympäri Suomen.
Jyrki Kasvi listaa alustavasti kysymyksiä, joihin
täytyy saada vastauksia viestintäministeriön virkamiehiltä ja operaattoreilta.
– Kuinka paljon tällaisia kuituja on? Onko niissä
jotain oikeita teknisiä esteitä, jotka estävät niiden hyödyntämisen? Tiedän,
että jälkeenpäin se [käyttöönotto] on aina haastavampaa ja kalliimpaa, mutta
tässäkin yksittäistapauksessa sen liittymän siihen kuitenkin sai. Kuinka
edustava tapaus tämä esimerkki on? Kuinka paljon tällaisia vastaavia kaapeleita
on ja miksi niitä ei sitten käytetä? kansanedustaja pohtii.
Kasvi arvioi, että jos kuluttajien käsien
ulottumattomissa olevia valokaapeliyhteyksiä on, ne voivat olla operaattorien
omassa tiedonsiirtokäytössä tai toimia varayhteyksinä.
– Luulisi että pelkästään sitä tekniikkaa
päivittämällä pitäisi – minun yleissivistykseni mukaan – pystyä niitä
hyödyntämään. Tietysti voi olla, että ne esimerkiksi palvelevat heidän
langattoman verkon tukiasemiaan. Mutta tästä täytyy saada enemmän tietoa, Kasvi
summaa.
Viestintäministeri
Anne Berner (kok.) on jo ilmoittanut ottavansa asian esille alkuvuodesta, kun tapaa operaattoreita laajakaista-asioissa.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä on myös sanottu, että vailla
kuluttajakäyttöä olevien kaapelien määrää on toistaiseksi mahdoton arvioida.
”Selvitys pitää tehdä. Ei siihen kukaan muu pysty kuin
operaattorit, eivätkä ne sitä tee, ellei ministeri pakota”
Kasvin mukaan valtiovallan ei tarvitsekaan tietää
yksityisten yritysten verkoista ja liikesalaisuuksista.
– Mutta tietysti sentyyppiset asiat kiinnostavat
valtiovaltaa, ettei vaan ole pistetty samoihin ojiin esimerkiksi yhteyttä ja
varayhteyttä. Tällaisten asioiden valvonta on haastavaa, jos ei ole kattavaa
kartoitusta, Kasvi pohtii.
”Tekisi mieli
kaivaa pihasta”
Espoolainen it-asiantuntija Petteri Järvinen vitsaili
Twitter-viestissään, että hänen tekisi mieli kaivaa omasta pihastaan ja katsoa,
löytyykö käyttökelpoisia kaapeleita. Hänen asuinalueelleen valokaapeliyhteyttä
ei operaattorien mukaan ole saatavilla, joskin nyt alueen kuluttajien
halukkuutta on alettu kartoittaa.
– Ilmeisesti tällaista dokumentoimatonta,
hyödyntämätöntä kaapelia siellä oikeasti on. Se on hämmästyttävää, Järvinen
sanoo Uudelle Suomelle.
Myös Järvinen kaipaa tilanteeseen lisäselkoa ja
helposti käyttöön otettavien kuitujen ottamista hyötykäyttöön. Hän kuitenkin
huomauttaa, että se ei vielä takaa nettiyhteyttä, vaikka tontilta löytyisikin
kaapeli.
– Operaattori joutuu tekemään investointeja, jotta se
kaapeli voitaisiin kuluttajalle myydä. Ja kaapeli voi olla vääräntyyppistä. Jos
se esimerkiksi on aikanaan tarkoitettu operaattorien runkoyhteyksiin, sen
konvertoiminen tilaajaliittymäksi ei ole ihan helppoa. Se maksaa siitä
huolimatta, vaikka kaapelin upottaminen maahan onkin suurin kustannuserä,
Järvinen kertoo.
Petteri Järvinen miettii, osoittaako Viljakaisen
nostattama keskustelu sen, että operaattorit ovat ylipäätään haluttomia
investoimaan valokuituverkkoon.
– Onko tämä 4G-bisnes niille liian houkutteleva? Sitä
minullekin tarjotaan, vaikkei se toimi.
Järvinen arvioi, että kun bisnes on syntynyt tai luotu
4G-verkon ympärille, operaattoreilla ei ehkä ole aitoa halua ryhtyä luomaan
uutta tuotetta investointeja vaativasta kuituverkosta.
– Vaikka se runkokuitu olisikin, niin siihen tarvitaan
kaikenlaista kilkettä lisäksi.
Operaattoreita
edustava Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry kertoi tiedotteessaan, että operaattoreille ensiarvoisen tärkeää on ”yhteyksien hyvän laadun
säilyttäminen”. FiCom antoi ymmärtää, että yksi syy haluttomuuteen tarjota
kaikille halukkaille kuituverkkoa on se, että ”yksittäisen yhteyden
irrottaminen runkoyhteydestä tai tukiasemakuidusta yhtä kotitaloutta tai
yritystä varten voi vaarantaa yhteyksien toimivuuden laajemmin”.
Petteri Järvinen ihmettelee selitystä, joka hänen
mielestään kuulostaa oudolta.
– Toki se vaatii työtä ja vaatii ehkä uuden
investoinnin johonkin uuteen purkkiin, joka sen jakaa, mutta en ymmärrä miten
se voisi vaarantaa mitään. Tietysti se vaarantaa, jos se tehdään väärin,
Järvinen pohtii.
FiCom toteaakin myöhemmin tiedotteessaan, että ”ilman
tarkkoja sijaintitietoja tehtävä kaivuutyö saattaa vaarantaa tietoliikenneyhteyksien
toiminnan suurellakin alueella”. Tämä liittyy Viljakaisen kertomukseen
kaivuutöistä tontillaan, joskin hän myöhemmin tarkensi, että kaivuuhommat teki
operaattori.
Järvinen arvioi, että suurin syy operaattorien
haluttomuuteen ryhtyä investointeihin on lopulta arkinen: halukkaita asiakkaita
ei ole riittävästi, jotta kuituverkon pystyttäminen olisi taloudellisesti
mielekästä. 4G jyrää ja moni kysyy, mihin kiinteää laajakaistaa edes tarvitaan.
Järvisen mielestä kuituverkko olisi kuitenkin langatonta parempi muun muassa
toimintavarmuuden ja tulevaisuuden kasvun kannalta.
Järvinen toivoo, että ministeri Berner saa potkittua
operaattoreihin vauhtia sen kartoittamiseksi, millaisilla kustannuksilla
runkokuidut olisivat muutettavissa kuluttajien hyödyksi.
– Selvitys pitää tehdä. Ei siihen kukaan muu pysty
kuin operaattorit, eivätkä ne sitä tee, ellei ministeri siihen pakota, Järvinen
toteaa.
Lue lisää
aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti