Kuituverkkoja kunnissa useita jopa päällekkäin!

Tässä esimerkki kuinka Sonera on asentanut Etelä-Karjalaan kuituverkon. Samalla sapluunalla on verkko asennettu Keski-Suomeen ja Viitasaarelle. Kuitua lukee kaaviossa menevän myös kyläkunnille!

”Outo” kaapelimylläkkä ihmetyttää ympäri Suomen: Nyt herättiin eduskunnassa

Teppo Ovaskainen

23.12.2016

·       

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) haluaa vastauksia kuituverkon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia koskeviin kysymyksiin.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) aikoo vaatia selvitystä keskustelua herättäneestä kuitukaapeliasiasta ja mahdollisista ”haamukaapeleista”.

Kasvi on seurannut liikemies Pekka Viljakaisen aloittamaa keskustelua hämmentyneenä. Tietotekniikkaan perehtynyt kansanedustaja sanoo, että asiasta on vaikea lausua mitään varmaa, koska tietoa on niin vähän.

– Kyllä tämä täytyy nostaa keväällä esiin liikenne- ja viestintävaliokunnassa, kun saamme liikennekaaren pois käsistä, Kasvi sanoo Uudelle Suomelle.

– Asiaa täytyy pohtia, koska tässä on mätetty aika paljon veronmaksajien rahojakin tähän kuituverkon rakentamiseen, ja se etenee tuskastuttavan hitaasti. Siksi tämä tapaus tuntuu tosi oudolta.

Valtio on tukenut kuituverkkoyhteyksien rakentamista etenkin haja-asutusalueille. Edistys on ollut hidasta.

–  Hyvin usein nämä isot operaattorit ovat katsoneet, että heidän ei kannata rakentaa sinne verkkoa, Kasvi sanoo.

Pekka Viljakainen on kertonut saaneensa nopean kuituyhteyden käyttöön Joroisilla vasta, kun sai operaattorin kaivamaan esiin maassa valmiina olleen kaapelin. Tätä ennen hänelle oli myyty ei-oota. Operaattorit ovat olleet haluttomia kommentoimaan asiaa muuten kuin edunvalvontajärjestönsä FiCom ry:n kautta. Viljakaisen tapausta ei kuitenkaan ole kiistetty.

– Kyllä kai operaattorit kiistäisivät, jos se olisi puppua, toteaa it-asiantuntija ja -konsultti Petteri Järvinen Uudelle Suomelle.

Järvinen pitää keskustelun perusteella selvänä, että kuluttajien ulottumattomissa olevia ”haamukaapeleita” on ainakin jonkin verran. Epäselvää on asian mittakaava sekä se, kuinka laajalti nämä kaapelit olisivat muutettavissa tai hyödynnettävissä kuluttajayhteyksissä. Kaapelimylläkästä tiuhaan raportoineelle Kauppalehdelle on saapunut yhteydenottoja kuluttajilta ympäri Suomen.

Jyrki Kasvi listaa alustavasti kysymyksiä, joihin täytyy saada vastauksia viestintäministeriön virkamiehiltä ja operaattoreilta.

– Kuinka paljon tällaisia kuituja on? Onko niissä jotain oikeita teknisiä esteitä, jotka estävät niiden hyödyntämisen? Tiedän, että jälkeenpäin se [käyttöönotto] on aina haastavampaa ja kalliimpaa, mutta tässäkin yksittäistapauksessa sen liittymän siihen kuitenkin sai. Kuinka edustava tapaus tämä esimerkki on? Kuinka paljon tällaisia vastaavia kaapeleita on ja miksi niitä ei sitten käytetä? kansanedustaja pohtii.

Kasvi arvioi, että jos kuluttajien käsien ulottumattomissa olevia valokaapeliyhteyksiä on, ne voivat olla operaattorien omassa tiedonsiirtokäytössä tai toimia varayhteyksinä.

– Luulisi että pelkästään sitä tekniikkaa päivittämällä pitäisi – minun yleissivistykseni mukaan – pystyä niitä hyödyntämään. Tietysti voi olla, että ne esimerkiksi palvelevat heidän langattoman verkon tukiasemiaan. Mutta tästä täytyy saada enemmän tietoa, Kasvi summaa.

Viestintäministeri Anne Berner (kok.) on jo ilmoittanut ottavansa asian esille alkuvuodesta, kun tapaa operaattoreita laajakaista-asioissa. Liikenne- ja viestintäministeriöstä on myös sanottu, että vailla kuluttajakäyttöä olevien kaapelien määrää on toistaiseksi mahdoton arvioida.

Lue myös: Berner vastaa avoimeen kirjeeseen nettioperaattoreista: ”Otan tämän asian esille”

”Selvitys pitää tehdä. Ei siihen kukaan muu pysty kuin operaattorit, eivätkä ne sitä tee, ellei ministeri pakota”

Kasvin mukaan valtiovallan ei tarvitsekaan tietää yksityisten yritysten verkoista ja liikesalaisuuksista.

– Mutta tietysti sentyyppiset asiat kiinnostavat valtiovaltaa, ettei vaan ole pistetty samoihin ojiin esimerkiksi yhteyttä ja varayhteyttä. Tällaisten asioiden valvonta on haastavaa, jos ei ole kattavaa kartoitusta, Kasvi pohtii.

”Tekisi mieli kaivaa pihasta”

Espoolainen it-asiantuntija Petteri Järvinen vitsaili Twitter-viestissään, että hänen tekisi mieli kaivaa omasta pihastaan ja katsoa, löytyykö käyttökelpoisia kaapeleita. Hänen asuinalueelleen valokaapeliyhteyttä ei operaattorien mukaan ole saatavilla, joskin nyt alueen kuluttajien halukkuutta on alettu kartoittaa.

– Ilmeisesti tällaista dokumentoimatonta, hyödyntämätöntä kaapelia siellä oikeasti on. Se on hämmästyttävää, Järvinen sanoo Uudelle Suomelle.

Myös Järvinen kaipaa tilanteeseen lisäselkoa ja helposti käyttöön otettavien kuitujen ottamista hyötykäyttöön. Hän kuitenkin huomauttaa, että se ei vielä takaa nettiyhteyttä, vaikka tontilta löytyisikin kaapeli.

– Operaattori joutuu tekemään investointeja, jotta se kaapeli voitaisiin kuluttajalle myydä. Ja kaapeli voi olla vääräntyyppistä. Jos se esimerkiksi on aikanaan tarkoitettu operaattorien runkoyhteyksiin, sen konvertoiminen tilaajaliittymäksi ei ole ihan helppoa. Se maksaa siitä huolimatta, vaikka kaapelin upottaminen maahan onkin suurin kustannuserä, Järvinen kertoo.

Petteri Järvinen miettii, osoittaako Viljakaisen nostattama keskustelu sen, että operaattorit ovat ylipäätään haluttomia investoimaan valokuituverkkoon.

– Onko tämä 4G-bisnes niille liian houkutteleva? Sitä minullekin tarjotaan, vaikkei se toimi.

Järvinen arvioi, että kun bisnes on syntynyt tai luotu 4G-verkon ympärille, operaattoreilla ei ehkä ole aitoa halua ryhtyä luomaan uutta tuotetta investointeja vaativasta kuituverkosta.

– Vaikka se runkokuitu olisikin, niin siihen tarvitaan kaikenlaista kilkettä lisäksi.

Operaattoreita edustava Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry kertoi tiedotteessaan, että operaattoreille ensiarvoisen tärkeää on ”yhteyksien hyvän laadun säilyttäminen”. FiCom antoi ymmärtää, että yksi syy haluttomuuteen tarjota kaikille halukkaille kuituverkkoa on se, että ”yksittäisen yhteyden irrottaminen runkoyhteydestä tai tukiasemakuidusta yhtä kotitaloutta tai yritystä varten voi vaarantaa yhteyksien toimivuuden laajemmin”.

Petteri Järvinen ihmettelee selitystä, joka hänen mielestään kuulostaa oudolta.

– Toki se vaatii työtä ja vaatii ehkä uuden investoinnin johonkin uuteen purkkiin, joka sen jakaa, mutta en ymmärrä miten se voisi vaarantaa mitään. Tietysti se vaarantaa, jos se tehdään väärin, Järvinen pohtii.

FiCom toteaakin myöhemmin tiedotteessaan, että ”ilman tarkkoja sijaintitietoja tehtävä kaivuutyö saattaa vaarantaa tietoliikenneyhteyksien toiminnan suurellakin alueella”. Tämä liittyy Viljakaisen kertomukseen kaivuutöistä tontillaan, joskin hän myöhemmin tarkensi, että kaivuuhommat teki operaattori.

Järvinen arvioi, että suurin syy operaattorien haluttomuuteen ryhtyä investointeihin on lopulta arkinen: halukkaita asiakkaita ei ole riittävästi, jotta kuituverkon pystyttäminen olisi taloudellisesti mielekästä. 4G jyrää ja moni kysyy, mihin kiinteää laajakaistaa edes tarvitaan. Järvisen mielestä kuituverkko olisi kuitenkin langatonta parempi muun muassa toimintavarmuuden ja tulevaisuuden kasvun kannalta.

Järvinen toivoo, että ministeri Berner saa potkittua operaattoreihin vauhtia sen kartoittamiseksi, millaisilla kustannuksilla runkokuidut olisivat muutettavissa kuluttajien hyödyksi.

– Selvitys pitää tehdä. Ei siihen kukaan muu pysty kuin operaattorit, eivätkä ne sitä tee, ellei ministeri siihen pakota, Järvinen toteaa.

Lue lisää aiheesta:

KL: Elisa ja Sonera vaikenevat väitetyistä ”haamukaapeleista” – ministeri aikoo ottaa asian esille

”Vaimon mielestä 135 000 € oli korkea hinta” datayhteydestä – Bisnesmieheltä KL:ssä avoin kirje Anne Bernerille

Teleoperaattorien järjestö vastaa: Tiedämme verkkojen sijainnit – yksittäinen datayhteys voi vaarantaa yhteydet laajemmin