perjantai 23. joulukuuta 2016

Kuituverkkoja Viitasaarella!






Pohjoisessa Keski-Suomessa on toiminut koko ajan olemassa oleva kuituverkko. Yrityksen omistajakuntia ovat: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari.
Seutuverkkoon on liitetty kunkin omistajakunnan omistama heidän toimipisteidensä yhdistämiseksi rakennettu verkko. Verkosta käytetään nimitystä taajamaverkko.

Taajamaverkon toiminta ohjataan tulevaisuudessa Kannonkosken kautta.
Seutu- ja  taajamaverkon lisäksi on olemassa Viitasaaren- Saarijärven seudulla  Soneran rakentama kyläverkko. Tämänkin verkon omistaa nykyään tiettävästi kunnat?
Kyläverkkoa on väitetty toimimattomaksi, ja että se on monesta kohdin poikki, ja on tehty kuparista? Kuitenkin nyt selvinnyt, että sekin on tehty pääosin kuidusta, ja voidaan hyödyntää. 
Seutu-taajamaverkkoon on liitetty joitain yrityksiä, ja se on ollut toiminnassa koko ajan. Miksi tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu kuitenkaan kaikille halukkaille yrityksille ja yksityisille ihmisille?
Meille päättäjille on väitetty, ettei tätä verkkoa voi hyödyntää.  Herää kysymys, että miksi? Mitä tällä väitteellä on hyödytty?



PKS kunnat uuteen nopeusluokkaan - vauhtia 10 Gbps!

3.3.2016 Kyyjärven kunta / Aaro Toppinen
Pohjoisen Keski-Suomen kunnat siirtyivät runkoverkossa uuteen nopeusluokkaan. Verkossa oli vauhtia tänä aamuna peräti 10 Gbps.
Reilu vuosi sitten käynnistynyt projekti Pohjoisen Keski-Suomen seutuverkon runkolaitteiden päivittämisestä on loppusuoralla, sillä myöhään keskiviikona illalla käännettiin liikenne uusien runkolaitteiden kautta kulkevaksi. Kuvassa projektin teknisenä asiantuntijana toiminut Mauri Kyllönen siirtää Kyyjärven kunnan 10 Gbps:n runkoverkkoon, päivämäärä tuolloin oli 28.1.2016. Nopeustesti Pietariin antaa huimat lukemat eli lähes "langannopeudella" ylös ja alas. Huh huh!
Projekti ei tosiaankaan ole ollut mikään pikkujuttu, sillä verkossa liikennöi PPO:n ajoilta runsaasti myös yrityksiä ja muita toimijoita. Pienetkin siirrot ja muutokset on suoritettava huolella ja mietittävä tarkkaan, sillä esimerkiksi keskussairaalaan kulkevaa liikennettä ei saa pahemmin katkoa.
Samassa projektissa Elisa siirsi asiakkaitaan omaan verkkoonsa, joten näiltä osin palvelut säilyvät ja se tuo valinnanvaraa etenkin alueemme elinkeinoelämällä. Ainakaan Kyyjärvellä ei yrityselämän kehittäminen jää tätä nykyä tietoliikenneyhteyksistä kiinni, sillä toimijoina ovat Elisan ja Soneran lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy sekä Kuuskaista. Sekin on tiedossa, että eri rintamilla käydään neuvotteluja palvelutarjonnan parantamisesta entisestään.
Kyyjärven kunta on tällä hetkellä mukana mm. Jyväskylän yliopiston vetämässä Digipolku-hankkeessa ja kartoitusvaiheesta on lisätietoa tarjolla pikapuolin.
Pysykää kanavalla!


Verkkopalvelut Oy/ Kuntatiedote
1/2016 29.2.2016

ELISA OYJ:N SOPIMUS
PKSV Oy solmi Elisa Oyj:n kanssa toukokuussa 2015 ns. siirtymäajan sopimuksen, jonka perusteella Elisa sai käyttää seutuverkkoa liiketoiminnassaan. Alkuperäinen sopimusaika oli 31.12.2015 saakka, mutta sitä jatkettiin erillisellä sopimuksella 28.2.2016 saakka.

Elisa on ilmoittanut PKSV:lle verkkotarpeensa siirtymäajan sopimuksen jälkeen. Näistä tehdään erillinen sopimus yritysten välillä. Sopimuksesta saatavilla tuloilla tullaan pienentämään kuntien verkkomaksuja. Sopimuksen avulla pyritään turvaamaan olemassa olevia yritysten ja yksityisten verkkoyhteyksiä.
Siirtymäajan sopimuksen vaikutus kuntien verkkomaksuihin

Vuoden 2015 osalta kuntien verkkomaksuja on pienennetty siirtymäajan sopimuksesta saaduilla tuloilla toukokuussa 2015 kuntien kanssa sovitun mukaisesti.
Vuoden 2015 aikana Elisalta ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä saadut tulot vähensivät kuntien verkkomaksuosuuksia seuraavasti:

Hyvitykset kuntien verkkomaksuihin 2015
Yhteensä              100%      44850,00€

Lisätietoja sopimuksesta ja sen vaikutuksesta antaa Tuula Hakkarainen.

DATACENTER -HANKINTA
PKSV Oy:n hallitus on kokouksessaan 15.12.2015 päättänyt aloittaa seudullisen perustettavan Datacenterin hankinnan.
Perustettava Datacenter tulee sijaitsemaan Kannonkosken kunnantalolla. PKSV Oy hankkii omistukseensa Datacenteriin tulevat laitteet ja niihin liittyvät lisenssit. Datacenterin ylläpito ja kklisenssit laskutetaan kunnilta yhdessä sovitun jakoperusteen mukaisesti.
Hankittava Datacenter otetaan käyttöön viimeistään 1.7.2016, kun nykyinen sopimus Elisa-Appelsiinin kanssa päättyy. Hankintaan sisältyy siirtoprojekti, johon sisältyy nykyisten palvelimien sisällön siirtäminen uuteen Datacenteriin.
YRITYSLIITTYMÄYHTEISTYÖ KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKKOJEN KANSSA
PKSV Oy on tehnyt Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kanssa sopimuksen yhteistyöstä yritysliittymien tarjoamisesta niihin kiinteistöihin, joissa on seutuverkon kuitu. Liittymien myynti tapahtuu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimesta.
Tuula Hakkarainen


Verkkopalvelut Oy/
KUNTATIEDOTE 2/2015 23.12.2015

SEUTUVERKON YLLÄPITO JA LAITEHANKINNAT
Seutuverkon ylläpidon kilpailuttaminen ja uusien laitteiden hankinta on toteutettu vuoden 2015 aikana yhteistyössä Seutu-it ryhmän kanssa.
Runkoverkkoon on hankittu uudet aktiivilaitteet, jotka otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Hankinnassa on pyritty parantamaan verkon toiminnan varmuutta hankkimalla kahdennetut laitteet joka kuntaan. Lisäksi vuoden 2015 aikana on hankittu uudet palomuurit sekä wlan controllerit seudulliseen käyttöön.
Lisätietoja seutuverkon ylläpidosta antaa Tuula Hakkarainen tai kuntien it-henkilöstö.

ELISAN SIIRTYMÄAJAN SOPIMUKSEN JATKAMINEN
PKSV Oy solmi Elisa Oyj:n kanssa toukokuussa 2015 ns. siirtymäajan sopimuksen, jonka perusteella Elisa saa kuukausikorvausta vastaan käyttää seutuverkkoa liiketoiminnassaan. Ns. siirtymäajan sopimuksen aikana Elisan oli tarkoitus määritellä ne palvelut, joita he seutuverkosta jatkossa tarvitsevat.
Siirtymäajan sopimusta on jatkettu 1.1.-28.2.2015. Tämän jälkeen sovitaan erillisellä sopimuksella ne palvelut, joita Elisa tämän jälkeen ostaa seudulta.

DATACENTERIN HANKINTA
PKSV Oy:n hallitus on kokouksessaan 15.12.2015 päättänyt aloittaa seudullisen Kannonkosken kunnantalolle perustettavan Datacenterin hankinnan.
Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy


Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy : Seutuverkon verkkolaitteiden ylläpito ja valvonta 

Kansallinen hankintailmoitus:

Tarjoukset 1.12.2014 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:
Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy
Verkon ylläpito ja verkkolaitteiden valvonta Tuula Hakkarainen
SAARIJÄRI Hankintayksikön yhteystiedot

Osoite, johon tarjoukset tai osallistumispyynnöt on lähetettävä
Ks. edellä hankintayksikön yhteystiedot
Hankintayksikön luonne
Muu: Kuntien omistama osakeyhtiö

Hankintalaji

Hankintalaji
Palvelut

Hankinnan kohde

Hankinnan nimi
Seutuverkon verkkolaitteiden ylläpito ja valvonta
Hankinnan tunniste- tai viitenumero
Verkon ylläpito ja verkkolaitteiden valvonta
Hankinnan kuvaus
Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy (PKSV) on kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, joka omistaa pohjoisen Keski-Suomen kuntien välisen runkoverkon, josta käytetään nimitystä seutuverkko. Yrityksen omistajakuntia ovat: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari.
Seutuverkkoon on liitetty kunkin omistajakunnan omistama heidän toimipisteidensä yhdistämiseksi rakennettu verkko. Verkosta käytetään nimitystä taajamaverkko. Taajamaverkkoa käyttää myös Perusturvaliikelaitos Saarikka.
Seutuverkon ja taajamaverkkojen muodostaman kokonaisuuden nykyinen ylläpito- ja verkkolaitteiden valvonnan sopimus Elisan kanssa päättyy 30.4.2015.
Verkon ylläpidon ja verkkolaitteiden valvonnan tarjouspyyntö julkaistaan HILMA:ssa (www.hankintailmoitukset.fi) sekä Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kotisivulla (www.verkkopalvelut.com)
Hankinnan kohde
Tarjouspyyntö koskee Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n runkoverkon ja siihen liitettyjen kuntien taajamaverkkojen aktiivilaitteiden ylläpitoa ja valvontaa.
Ylläpidettävät laitteet ovat PKSV Oy:n ja sen omistajakuntien omistamia. Runkoverkon laitteita on tällä hetkellä 9 kpl ja taajamaverkon laitteita 266 kpl. Runkoverkko on tällä hetkellä L3 MPLS-verkko. Taajamaverkko koostuu L2 ja L3 kytkimistä. Verkkojen laitteet ovat pääosin Ciscon tekniikkaa.
Runkoverkon laitteet uusitaan vuoden 2015 aikana. Verkon uusinta tehdään projektina, joka määritellään myöhemmin. Valittavalla toimittajalla on oltava valmiudet osallistua PKSV Oy:n runkoverkon uusintaprojektiin laiteasennuksen ja verkon konfiguroinnin osalta.
Ylläpitopalvelu
Toimittajan vastuuseen kuuluu valvoa verkon laitteita ja tehdä korjaustoimenpiteitä palvelutasomääritysten mukaisesti. Verkonvalvonnan havaitessa vian tms. verkossa, toimittaja aloittaa viankorjaustyöt välittömästi tai viimeistään kullekin laitteelle määritellyn palvelutason mukaisesti.
Ylläpitopalveluun kuuluu lisäksi tehdä verkon muutostöitä asiakkaan pyynnöstä normaalin palveluajan puitteissa. Ylläpitotyöt ovat yleensä verkon konfiguraatiomuutokset ja vianrajaus sekä korjaus asiakkaan kanssa. Toimittajan toimenkuvaan kuuluu myös konfiguroida uusia taajamaverkon laitteita ja asiakkaan erikseen tilattaessa myös pystyttävä tekemään fyysisen asennustoiminnan kohteessa erillistä korvausta vastaan; ks.hinnoittelu.
Valvontapalvelu
Ylläpitoon kuuluu verkon laitteiden aktiivivalvonta 24/7/365 valvontalaitteistoa käyttäen.
Toimittajan vastuuseen kuuluu valvoa verkon laitteita ja tehdä korjaustoimia palvelutasomääritysten mukaisesti.
Toimittajan tulee tarjota verkon valvontapalvelu omalla valvontajärjestelmällään tai asiakkaalle asennettavasta järjestelmästä.
o Valvontajärjestelmän tulee valvoa laitteita ICMP-ping valvontana.
o Runkoverkon laitteiden osalta lisäksi SNMP-valvontana mm. verkon ja laitteiston kuormituksen valvonta. SNMP-valvontaa on myöhemmin mahdollista laajentaa myös muille kohteille.
o Optioina asiakkaan palvelinvalvonta.
o Valvontajärjestelmän tulee voida lähettää hälytysviestejä ennalta määriteltyihin kohteisiin email ja/tai SMS viesteinä.
o Asiakkaalle tulee voida tarjota valvontanäkymä verkon tilasta esimerkiksi valvontaportaalin kautta.
Lisätietoja liitteenä olevassa tarjouspyynnössä.
          Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV)
Hankinta ylittää hankintalain 15 §:n kynnysarvon.
          Hankinnan pääasiallinen toteutuspaikka
Saarijärven-Viitasaaren seutu

Hankintamenettely

Hankintamenettely
Avoin menettely
Osatarjoukset hyväksytään
Ei
Vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään
Ei
Hankinta varataan työkeskuksille tai toteutettavaksi työohjelmien yhteydessä
Ei

Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot

          Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset
Vaatimuksia toimittajille
Toimittajalta vaaditaan kokemusta vastaavien kuntaverkkojen ylläpitotoimista.
Tarjousten liitteiksi tulee toimittaa seuraavat tiedot:
o Referenssit vastaavien kuntaverkkojen ylläpidosta ja luettelo ylläpidon vastuuhenkilöistä. Mukaan pyydetään liittämään asiakkaan yhteystiedot asian todentamista varten.
o Tarjottavan kokonaisuuden avainhenkilöt tulee nimetä. Heidän sijoituspaikkansa ilmoittaa sekä heidän teknisestä osaamisestaan ja kokemuksestaan tarjottavaan teknologiaan ja palveluihin on annettava selvitys.
o Palveluprosessin kuvaus normaalina työaikana sekä normaalin työajan ulkopuolella.
o Yhteydenottomenetelmät ja SLA-raportointi
          Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan
Toimittajalle asetetut vaatimukset
Ehdokkaan tulee olla merkitty kaupparekisteriin ja ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Ehdokkaalla tulee olla hankinnan kokoon ja laatuun nähden tekniset ja taloudelliset edellytykset toimittaa tarjouspyynnön mukainen kokonaisuus. Ehdokas, jolla ei voida katsoa olevan näitä tai muita edellytyksiä hankinnantoteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai muiden lakisääteisten maksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa), voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta.
Tarjouksen mukana toimitettavat asiakirjat:
1. Tarjoukseen on liitettävä todistus siitä, että yhtiönne lakisääteiset verot ja maksut ovat suoritettu.
2. Tarjouksesta tulee ilmetä toimittajan y-tunnus.
3. Voimassa oleva suomenkielinen ennakkoperintärekisteriotteen jäljennös on oltava tarjouksen liitteenä.
          Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot
Tarjouksen, liitteiden ja yhteydenpitojen kieli
Tarjous ja siinä mukana olevien liitteiden on oltava suomenkielisiä. Kaikessa yhteydenpidossa on voitava käyttää suomen kieltä.
Tarjous
Puutteelliset tarjoukset hylätään. Tarjous katsotaan puutteelliseksi, jos tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella tarjoukset ovat päätöksenteon jälkeen pääsääntöisesti julkisia. Siksi tarjous tulee laatia siten, ettei se sisällä liikesalaisuuksia. Mahdolliset liikesalaisuudet tulee sijoittaa erilliseen liitteeseen, joka on merkittävä selkeästi. Vertailussa käytettäviä hintatietoja ei voida pitää liike- tai ammattisalaisuutena.
Tarjoajalla ei ole oikeutta saada tilaajalta korvausta tarjouksen tekemisestä tai siihen liittyneistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista.
Tarjousten avaamistilaisuus ei ole julkinen.
          Tarjouksen valintaperuste
Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet
          Tarjoukset tai osallistumishakemukset on toimitettava hankintayksikölle viimeistään
1.12.2014 15.00

Kauhuskenaariot ovat todellakin toteutumassa.

Savon puolella noin kymmenen kuntaa joutuu antamaan laajakaistahankkeilleen satojatuhansia euroja lisärahoitusta aikaisimpien miljoonasijoituksiensa lisäksi. Myös samanlaisia rahoitusvaikeuksissa olevia laajakaistahankkeita löytyy jatkuvasti lisää pitkin Suomea. Valtiotakin huudetaan nyt uusintakierrokselle mukaan lisärahoitukseen? Laajakaistalakiakin ollaan muuttamassa jo kolmatta kertaa! Tiettävästi on myös esitetty, että lakaistaan piiloon kaikki miljoonien eurojen laajakaistamöhlit isoon uuteen yhtiöön ns." roskapankkiin". Minusta malli muistuttaa samaa, kuin aikoinaan Suomeen muodostettiin "roskapankki Arsenaali!"  Suurella todennäköisyydellä hankkeesta on hyvää vauhtia tulossa myös uusi valtion "lypsyautomaatti " Talvivaaran rinnalle?

Ensin valtio laati nopeaan tahtiin Laajakaistalain. Kilpailutus annettiin Maakuntaliitoille. Tällöin laajakaistahankkeisiin aikovat kunnat joutuivat käytännössä Maakuntaliittojen ohjailuun? Maakuntaliitto kilpailutti operaattorit kuntiin? Tässä onkin esimakua tulevaan maakuntahallintomalliin. Mielestäni tämä on kyseisestä mallista oiva ja oikein räikeä esimerkki, kuinka voi käydä, kun kuntien asioita ohjataan ylhäältäpäin
Keski-Suomen laajakaistahankkeesta tämä Kuuskaistajuttu on pyydykseen jääneille kunnille pahin mahdollinen taloudellinen takaisku ja ikuinen muistomerkki. Hanke tulee olemaan tulevaisuudessa vielä pitkään iso rahanreikä jo muutenkin pahasti velkaisille kunnille. Tämä hanke meni munille lähes joka asiassa.

Mielenkiintoista on kuinka menee Keski-Suomen Valokuituverkoilla? Tämä viritys rakennettiin Kuuskaistan raunioille, ja pitkälti samoilla eväillä lisättynä valtavilla kuntien lainatakauksilla. Kuuskaistan vastuut ja velat siirrettiin yhdellä eurolla uuteen yhtiöön. Alkujaan kunnat saatiin mukaan lupaamalla mahdollisuus saada hankkeeseen muhkeat valtion- tai EU-tuet. Viitasaartakin yritettiin höynäyttää yli kahden miljoonan euron tukiaislupauksilla. Onneksi tähän lupaukseen ei sorruttu! Tietojeni mukaan hankkeeseen lähteneille kunnille luvattuja tukirahoja on odoteltu Valokuituverkoillakin vesikielellä jo pitkään, mutta eipä taida kummoisia summia loppupelissä tulla. Voi käydä myös niinkin, ettei tukirahoja tule senttiäkään.

Mielestäni hankkeiden vaikeuksien yksi suurin syy on ollut maksettujen liittymien vähäinen määrä suhteessa valtaviin kustannuksiin. Suunnitelmat perustuivat pahasti utopiaan unelmasta, että ihmiset lähtevät mukaan, kun valjastetaan mahdollisimman tehokas "myyntikoneisto". Mediakin suitsutti hanketta joka tuutista, ja hanketta kritisoivat leimattiin kylähulluiksi ja toisenluokan kansalaisiksi sekä ainaisiksi valittajiksi!

Ja ihmisiä todellakin onnistuttiin höynäyttämään perusteellisesti! Todennäköisesti Viitasaarella ja Saarijärvellä  liittymän maksajat saavat pitää maksamansa rahat omina kipeinään!
Näkivätkö hyväuskoiset kuntajohtajat vain tukiaiset silmissään, ja mahdollisista hankkeen uhkia ei tutkittu tarkasti!
Lähdettiinkö hankkeisiin aivan liian pienillä tiedoilla, vai tiedettiinkö virheet ja  riskit, mutta ne peitettiin ja salattiin taitavasti? Valitettavaa on se, että kunnat ja kunnan veronmaksajat tämänkin lystin loppupelissä maksavat. Tavalliset ihmiset leimataan syyllisiksi ja todelliset koijarit selviävät tästäkin pään silityksellä?
Ilpo


Alla Hannu Luotolalta taas tosi hyvä kirjoitus laajakaistan sotkuista:

Cui bono, kuka hyötyy?


Keski-Suomen käräjäoikeus vahvisti 14.11. välituomion, jossa Verkko-osuuskunta Kuuskaista määrättiin maksamaan miljoonien eurojen sopimussakkoja ja oikeudenkäyntikuluja Jyväskylälle, Saarijärvelle ja Viitasaarelle.
Tämä ei ollut yllätys. Kuuskaistalla ei ollut missään vaiheessa taloudellista pohjaa laajakaistahankkeelle. Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen kirjoitti jo 16.11.2010:
”Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee mönkään. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.”
Kaupunginjohtajan virheellisellä riskienhallinnan arvioinnilla sekä Saarijärven että Viitasaaren kohdalla (sama henkilö) on merkittävä osuus käräjille päätymiseen.
Yllätys olisi, jos kehnosti valmistellun hankkeen puuhahenkilöt eivät joutuisi tekemisistään vastuuseen. Useilla viranomaisilla on tässä peiliin katsomisen paikka.
Toinen yllätys olisi, jos liittymänsä etukäteen maksaneet ja ilman sitä jääneet eivät reagoisi tilanteeseen. Se osoittaisi luottamuksen puutetta valvoviin viranomaisiin. Saattavat tosin ajatella Elias Lönnrotin tapaan: ”Ei paska punniten parane.”
Lieneekö tässä hankkeessa ollut tavoitteena hyötyä EU:n, valtion ja kuntien tukieurojen kalastelusta? Cui bono? Ainakin tukirahoja saaneita laajakaistaverkkoja ”pimitettiin”, ja pyritään nyt hyödyntämään.
Kaivukustannukset ovat olleet 3–4-kertaisia keskimääräisiin (Viestintävirasto) verrattuna. Kuntien keskeiset vastuuhenkilöt ”sitoutettiin” hankkeeseen, mitä pyrittiin vahvistamaan ”yliopistotasoisella tutkimuksella”. Valvovat viranomaiset näyttävät ummistaneen silmänsä joiltakin tosiasioilta. Lakeja säätävät tahot näyttävät tulleen apuun hankkeen uhattua ajautua karille.
Diogenes (kreikkalainen filosofi 412–323 eaa) edusti kyynikkojen koulukuntaa. Kun häneltä kysyttiin, miten elää totuuden kanssa, hän vastasi: ”Ihan niin kuin tulenkin kanssa – ei pidä mennä niin lähelle, että se polttaa, eikä pysyä niin kaukana, että pakkanen alkaa jäädyttää.”
Jo puolen vuosikymmenen aikana hankkeesta on Keski-Suomessa ennen näkemättömän laajalti varoiteltu kuntien päättäjiä ja haettu viranomaisia apuun, osin vaatimattomin tuloksin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on ainoana reagoinut ongelmiin, ja nyt siis Keski-Suomen käräjäoikeus.
Kuntapäättäjien olisi syytä noudattaa lakeja ja osata lukea tilinpäätöksiä. Hyödyksi olisi tiedostaa, kuuluuko kunnan ydintehtäviin laajakaistarakentaminen ja kuntien velkataakan lisääminen kymmeniksi vuosiksi.  Hannu Luotola, Saarijärvi






























 

 

 

 

 

 

 


               

Ei kommentteja: