Kuuskaista käräjillä!

Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ovat voittaneet käräjäoikeudessa verkko-osuuskunta Kuuskaistan käymänsä sopimusriidan.

Keski-Suomen käräjäoikeus on antanut välipäätöksen Jyväskylän, Saarijäven ja Viitasaaren ja verkko-osuuskunta Kuuskaistan sopimusriidasta. Päätöksen mukaan kaupungeilla on ollut Kuuskaistan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella oikeus purkaa operaattorisopimus.

Kaupungien vaatumuksia Kuuskaistalle suoritettujen ennakkomaksujen palauttamisesta käräjäoikeus pitää perusteltuina. Kaupungilla on ollut oikeus purkaa operaattorisopimuksiin sidoksissa olevat liittymäsopimukset.

Käräjäoikeus määräsi Kuuskaistan huomattaviin sopimussakkoihin tai ennakkomaksujen palautuksiin. Saarijärvellä on erilaisia sopimussakkoja saatavana yli miljoonan euron edestä, Jyväskylän kaupungilla yli puoli miljoonaa ja Viitasaarella yli 800 000 euroa.

Kuuskaistan vastakanteet käräjäoikeus kumosi.

Yle/ 14.11.2016 Antti Seppälä



Virpi Piippo
Viitasaaren Seutu 9.7.2015
Ilpo Manninen haluaa, että laajakaista-asian kaikki puolet tuodaan esille tasapuolisesti.

Perussuomalaisista osa valtuustoryhmästä on tehnyt valituksen Hallinto-oikeuteen Viitasaaren kaupunginvaltuuston valokuitupäätöksestä. Myrskyn silmään ovat joutuneet Ilpo Manninen, Seppo Ijäs sekä Lars Byman, jotka ovat valituksen takana. Viitasaaren Seutuun on tullut useita toiveita, että miehet perustelisivat päätöstään. Puhemiehenä toimii Manninen.

–  Emme todellakaan lähde puimaan näitä asioita yleisönosastolla.

Kolmikko on saanut kritiikkiä demokratian väärinkäytöstä.  Manninen haluaa selventää käsitystään demokraattisesta päätöksenteosta.

– Puhutaan valtuustoenemmistön päätöksestä. Demokraattinen valtuustoenemmistön päätös on lainvoimainen, mutta se ei tarkoita sitä, että päätös olisi laillinen. Eikö juuri valitusoikeus ja valittaminen kuulu demokratiaan ja kuntalaisten perusoikeksiin, jos katsoo päätökseksessä olevan lainvastaisuuksia? Olemme valtuutettuina virkavastuussa päätöksistä  samalla lailla kuin virkamiehetkin, sanoo valituksesta paljon kiritiikkiä kuullut Manninen.

Hän kertoo suoraan, että on kyllästynyt laajakaista-asian yksipuoliseen uutisointiin. Hän kertoo, että useasta kunnasta kansalaiset ovat lähettäneet usealle eri medialle kilotolkulla paperia, joissa hankkeesta on monipuolista tietoa. Hän toivoisi, että uutisointi asiasta olisi ollut neutraalia, sillä vain näin ihmiset pystyvät luomaan oman mielipiteensä asiasta.

Päätösasiakirjojen julistaminen lähes kokonaan salaisiksi, lisää oikean, avoimen sekä  perusteellisen tiedottamisen tärkeyttä vielä entisestään.

 – Uutisointi asiasta on, että olemme kiusantekijöitä. Eihän se niin ole. Fyysisiä uhkailuja on tullut niin sähköpostein kuin tekstiviesteinkin, lisäksi facebookissa. Uhkailijat ovat viestittäneet mitä tapahtuu, jos Manninen uskaltautuu yksin pimeälle kadulle ja Jumalan rankaisemisestakin on muistutettu. Erästä kolmikon jäsenistä on jopa kiristetty.

Mannisen mukaan valokuitukaapeliasia lähti jo ihan alkuaikoina väärille urille.

– Asiassa on ollut, ja on edelleenkin, paljon epäselvyyksiä. Hanke alkoi jo edellisen kaupunginjohtajan aikana. Koko toteutushanke on ollut myös hyvin kummallinen. Valtion rahoituslaitos Finnvera vetäytyi hankkeesta jo alkuvaiheessa  Kuuskaistan omarahoitusongelmien vuoksi. Siksi jouduimme päättäjinä täysin uuteen tilanteeseen, koska Finnveran rahoitusosuus oli laskettu Kuuskaistan lupaamaan omarahoitusosuuteen mukaan. Alkuperäisessä sopimuksessa Kuuskaistan lupaama omarahoitusosuus oli 34 prosenttia, tämä prosenttiosuus myös vaadittiin hanke-ehdotuksessa, joten tässä tapahtui jo sopimusrikkomus. Tässä vaiheessa hanke olisi jo pitänyt haudata, mutta sitä on kuitenkin viety väkisin maaliin ja kummallista on, että Kuuskaista on roikkunut tavalla jos toisella koko ajan mukana.

 – Finnveran mukana oleminen oli Kuuskaistan kannalta koko homman ydin, koska omarahoitusosuus ei ollut lähelläkään kunnossa. Uudessa kuituvirityksessä velat ja vastuut olisivat jatkossa kokonaisuudessaan sataprosenttisesti siirtyneet kunnille, ja se on hurja juttu. Hanke on myös monilta osin hyvin riskialtis.  En voi kuntalaisena ja päättäjänä lähteä näin riskialttiiseen ja epämääräiseen hankkeeseen mukaan, Manninen puistelee päätään.

Manninen kertoo, että myös muita vaihtoehtoja on olemassa.

– Missään tapauksessa emme ole olleet nykyaikaisia yhteyksiä vastaan, toteutus on vain liian kallis ja riskialtis. Mobiilia ja valokuitua voi yhdistää, eli puhutaan hybridiverkosta. Saarijärvellä kyseistä mallia kokeillaan parhaillaan. Kustannukset ovat ainakin huomattavasti pienemmät.

– Se, että kaivetaan kilometritolkulla kaapelia, tulee hirvittävän kalliiksi. Yksi liittymä tulee maksamaan jopa 30 000 euroa nykyisellä liittymävaraajilla, joten kannattamatontahan näillä laskelmilla tämä on. Ihmiset päivittelevät menetettyä tukea, joka on kaksi miljoonaa euroa. Tuki on täysin epävarma, koska Viestintävirasto on pyytänyt täydennystä tukihakemuksiin. Kannattaa kysyä Valokuituverkot Oy:ltä, onko tilille tullut senttiäkään vielä. Entäpä tämä loppu reilu kymmenen miljoonaa euron takaus, joka voi siirtyä kaupungin maksettavaksi mahdollisten riskien toteutuessa, Manninen kysäisee.

Hän on vihainen ja pahoillaan siitä, että kuntalaiset on laitettu maksamaan etukäteen satoja, jopa tuhansia euroja ennakkomaksuja. Myös kesäasukkaille on markkinoitu hanketta varmana toteutuksena, vaikka tuki ei koske kesämökkejä. Mannisen mielestä asiasta on annettu ihmisille myös liittymäkaupoissa vääristynyttä tietoa.

Viitasaarelta on lähetetty myös poliisille tutkintapyyntö epäselvyyksistä. Mannisen mukaan poliisille on jätetty rikosilmoitus ja neljä tutkintapyyntöä eri kuntien kuntalaisilta.

– Olemme myös tehneet esityksen että kuntalaiset ja kaupunkilaiset saisivat rahansa takaisin.

Manninen sanoo, että hänen blogistaan aiheesta voi lukea lisää.

–  Koko sotku on poliittisesti rakennettu häkkyrä, Manninen sanoo.

– Olemme Ijäksen ja Bymanin kanssa käyneet tarkasti näitä asioita läpi ja olemme perehtyneet asiaan varsin perusteellisesti, ei tämä mitään satua ole!

Meitä sanotaan turhiksi valittajiksi, mutta edellinenkin laajakaistavalitus hyväksyttiin Hallinto-oikeudessa, syystä koska kaupunginhallitus ei voi käyttää sellaista valtaa, joka kuuluu kaupunginvaltuuston päätettäväsi. Tästä edellisestä syystä koko valtuustopäätös todettiin lainvastaisesi. Ei se ollut siis turha valitus.

Sekä Jyväskylä, että Saarijärvi ovat tehneet päätöksen siitä, että purkavat Kuuskaistan sopimuksen. Me teimme myös samanlaisen kirjallisen esityksen kaupunginhallitukselle keväällä.

Manninen muistuttaa, että kaikki Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n ja Holding-yhtiön tilitiedot olIsi pitänyt olla myös tarkasti selvitettynä ja selvästi näkyvissä asiapapereissa valtuustopäätöstä tehdessä.

–  Jos minä sijoitan rahaa niin haluan nähdä myös kaikki faktat. Me ajamme kuntalaistenten asioita, se on iso vastuu ja otamme työmme tosissamme. Kun johonkin asiaan lähdetään, niin hoidetaan se sitten kunnolla. Myöskään tilinpäätöstä ei ollut saatavilla, ja se on iso riski näin suurten takauspäätösten käsittelyssä.  Perusteltiin vain, että yritys on nuori, joten tilinpäätöstä ei ole tehty, Manninen puhahtaa.

Hän myöntää, että hihaantarttujia kadulla on riittänyt.

– Olemme normaaleja ihmisiä ja päättäjiä. Olemme vain sitä mieltä, että päätöksenteossa emme saa jujuttaa kuntalaisia.

Ilpo Manninen vakuuttaa, ettei heidän toiminnassaan ole ollut kyse oman imagon tai tarkoitusperien pönkittämisestä. Helpommalla he olisivat päässeet, jos olisivat taipuneet enemmistön tahtoon.   

 

Valtuutettu vaatii laajakaistasopimuksen purkua Saarijärvellä

Saarijärvellä kiistellään kaupungin ja osuuskunta Kuuskaistan välisestä laajakaistasopimuksesta.

Saarijärveläinen kaupunginvaltuutettu Asko Hackzell (sit.) esitti maanantaina valtuustossa, että kokouksen asialistalle otettaisiin kiireellisenä asiana Saarijärven kaupungin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan välisen operaattorisopimuksen purkaminen. Hänen mielestään kaupunki voi menettää Kuuskaistalle maksamatta jättämänsä 700 000 euroa, jos sopimuksen purkamista lykätään.

Asia olisi voitu ottaa kokouksessa käsittelyyn, jos valtuusto olisi tähän yksimielisesti suostunut. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori (kesk.) kuitenkin esitti, ettei valtuusto ota asiaa heti käsittelyyn, koska operaattorisopimusasia on esillä kaupunginhallituksessa jälleen ensi maanantaina. Vuoren mukaan kaupungille voi koitua Hackzellin mainitsemaa summaa suurempi vahinko, jos asiaa ei hoideta laillisesti oikein.

Kokouksen päätteeksi Hackzell teki operaattorisopimuksen purkamisesta aloitteen. Siinä vaaditaan, että kaupunki riitauttaa Kuuskaistan kanssa tekemänsä sopimuksen kanteella käräjäoikeudessa ja vaatii Kuuskaistalta takaisin kaupungin sille jo maksamat etumaksut 432 000 euroa sekä liittymien ennakkomaksut korkoineen.

Kuuskaistan oli määrä rakentaa Saarijärvelle valokuituverkko, mutta Kuuskaistan rahoitusvaikeuksien vuoksi työ jäi pahasti kesken. Hackzellin mukaan Kuuskaista on rikkonut operaattorisopimusta monella tavalla, joten sopimuksen purkuun on perusteet.

Aloitteessa vaaditaan myös, että kaupunginvaltuusto edellyttää tarkastuslautakunnan selvittävän virheellisen menettelyn laajakaista-asian valmistelussa ja esittelyssä. Selvitykseen Hackzell haluaa tarkat laskelmat kaupungille aiheutuneista menetyksistä sekä siitä, mitkä ovat nykyisten ja entisten viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden vastuut vahingoista.

Hackzell ilmoitti viime kesäkuussa Saarijärven kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa jättävänsä kunnallispolitiikan kokonaan. Hän ei kuitenkaan jättänyt valtuustolle kirjallista eronpyyntöä, mutta oli poissa valtuuston kokouksista maanantaihin asti.

v. 2015 Maarit Vaaherkumpu

 

Verkko-osuuskunta Kuuskaista hakee yrityssaneeraukseen – maksukyvyttömyys uhkaa

30.11.2016 Yle

Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin otettuaan rakentaakseen haja-asutusalueiden laajakaistan useissa Keski-Suomen kunnissa.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt Pohjanmaan käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerauksen aloittamisesta.

Saneerauksen taustalla on se, että Kuuskaista tuomittiin käräjäoikeuden välipäätöksessä suuriin korvauksiin Jyväskylän, Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille. Korvausten perusteena on sopimusrikkomus, sillä Kuuskaista ei saanut rahoitusvaikeuksien vuoksi rakennettua laajakaistaa näiden kaupunkien haja-asutusalueille.

Kuuskaista katsoo, että se on päätöksen vuoksi tilanteessa, jossa sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Osuuskunta on jättämässä kaikista tuomioista valitukset Vaasan hovioikeuteen, mutta kaupungit voivat hakea käräjäoikeuden korvauspäätösten toimeenpanoa, vaikka niillä ei ole lainvoimaa.

Kuuskaistan mukaan sen perusliiketoiminta on kannattavaa, ja ennusteiden perusteella se pystyy tekemään positiivista tulosta. "Yrityssaneeraus onnistuessaan turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi", osuuskunnan tiedotteessa todetaan.

Saneeraushakemus koskee Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa, eli konsernin emoyhtiötä. Se ei osuuskunnan mukaan vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä tytär- tai osakkuusyhtiöiden toimintaan.

 

Sinisilmäiset päättäjät: Netti joka kotiin ja navettaan – miljoonien velat, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset

Monet rautavaaralaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa, sanoo kunnanjohtaja.

Mikko Niemelä
Kotimaa 13.12.2016, Suomen Kuvalehti

Rautavaaralla, Pohjois-Savossa, aloitettiin vuonna 2010 iso urakka. Se ei mennyt kuin Strömsössä.

Rautavaaralle päätettiin rakentaa kuntalaisten iloksi kiinteä valokuituverkko, jonka kautta ihmiset pääsisivät nopeasti nettiin asioimaan. Kunnassa palvelut ovat etäällä ja virastot isommissa kaupungeissa, joten nettipalveluihin päätettiin panostaa.
Pieni, noin 1 700 asukkaan kunta lähti rohkeasti lainoittamaan hanketta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan kautta. Kunta myönsi takauksia osuuskunnalle lähes kaksi miljoonaa euroa ja lainoja saman verran.
”Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan”, kunnanjohtaja Unto Murto kertoo hankkeen alkuperäisestä ideasta.
Kunta jaettiin viiteen hankealueeseen, kun verkkohankkeesta päätettiin. Rakentaminen saatiin päätökseen koko kunnan alueella vuonna 2014.
Tietoverkon rakentaminen joka kotiin ja navettaan tuli kuntalaisille todella kalliiksi. Osuuskunta on velkaa Rautavaaran kunnalle lähes neljä miljoonaa ja Valtimon kunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.

Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskunnan jäsenmaksun ja liittymismaksua 504 euroa. Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 1 400.
Mitä mieltä kuntalaiset ovat hankkeesta?
”Monet kuntalaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa. Jotkut puoltavat ja jotkut vaativat Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan jäseniä vastuuseen”, kunnanjohtaja Murto sanoo.
Hankkeen poliittisen päätöksen teki 17-henkinen kunnanvaltuusto kesäkuussa vuonna 2010. Tietoverkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk), joka toimi tehtävässä syyskuusta 2011 tammikuuhun 2016.
Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan kuuluu myös Valtimon kunta, ja kuntapäättäjät Valtimolla ovat mukana myös osuuskuntatoiminnassa. Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk), kunnanjohtaja Leena Mustonen ja kunnanhallituksen jäsen Arto Hämäläinen (kesk).
Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan viime vuoden tilikauden tappio oli noin 790 000 euroa, ja tänäkin vuonna tappioita kirjataan satojatuhansia euroja.
Tietoverkko-osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja on Rautavaaran kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd). Mikä meni pieleen?
”Kunnan ei olisi kannattanut uskoa Laajakaista kaikille -hanketta liian sinisilmäisesti. Silloisen maan hallituksen [Vanhasen II hallitus] aloitteesta lähtenyt hanke jäi torsoksi. Selvien kriteerien puuttuessa lähinnä Viestintäviraston tukirahoituksen ja kunnan rahoituksen osalta. Olimme aivan liian hyväuskoisia.”
Millaista palautetta olette saanut kuntalaisilta?
”Negatiivinen palaute on jäänyt yllättävänkin vähäiseksi, johtuu varmaan siitä, että verkko toimii ja sen kattavuus on korkea. Ainoastaan kunnan talouteen tuleva vaikutus askarruttaa.”

”Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Osuuskuntasaatavien lisäksi ”Suomen köyhimmäksi kunnaksi” tituleeratulla kunnalla on velkaa lähes 14 miljoonaa euroa. Se tekee yli 8 000 euroa per kuntalainen.
Kunnanjohtaja Murto myöntää, että taloustilanne on erittäin vakava. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen mukaan seuraukset Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan tilanteesta aiheuttavat Rautavaaran kunnalle merkittäviä riskejä kaikissa mahdollisissa ”skenaarioissa”, joita ovat konkurssi, yrityssaneeraus ja osuuskunnan liiketoiminnan myyminen.
Yrityssaneeraus näyttäytyy vaihtoehdoista edullisimpana, mutta sekin sisältää riskejä. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pääsi yrityssaneeraukseen helmikuussa 2016.
”Tänä vuonna Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan vaikutus kunnan talouteen on 1,8 miljoonaa euroa. Kunnassa käynnistettiin yt-neuvottelut koko henkilöstön osalta. Neuvottelut lopetettiin 28. marraskuuta 2016”, kunnanjohtaja Murto sanoo.
Tavoitteena oli saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin 1,2 miljoonan euron säästöt. Säästöjä ja tuottoja onnistuttiin saamaan tavoitteesta kuitenkin vain reilu puolet.
”Talouden vakauttaminen on kestävyyslaji ja sitä jatketaan vuosina 2017–2020”, kaupunginjohtaja vakuuttaa.
Rautavaaralaisten näkökulmasta tilanne ei kuitenkaan parane tulevaisuudessa, sillä väestö vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Rautavaaralla 65 vuotta täyttäneiden osuus oli jo yli 33 prosenttia, kun se koko maassa oli vajaat 20 prosenttia vuonna 2013.

Lue lisää aiheesta

• laajakaistaverkot
• Rautavaara
• Unto Murto
• Valtimo
•