Luin positiivisella mielellä Seutu-lehdessä Sonja Andersinin hienon ylistysjutun torinrannan nykyisestä tilasta. Olen täsmälleen samaa mieltä. Laitan jutun vuodelta 2017 muistutuksena kuinka tämän rannan vaiheet menivät.
Kirjoitus 2017
Viitasaarella on nyt hieno torin ranta. Rannan kunnostus toteutui pitkälti talkootyöllä? Isot kiitokset talkoolaisille. Suurin osa kuntalaisista halusivat nimenomaan rannan kävelypuistoksi ja maiseman avoimeksi järvelle.Vanha ruma homeinen kauppakiinteistö haluttiin suurella kuntalaisten enemmistöllä purkaa kyseiseltä paikalta.
Minussa herättää suuresti ihmetystä,
että keilahallinröttelön säilyttämisen puolesta puhujat ovat keräämässä
hedelmiä asian tiimoilta? Sama porukka eli Kepulaiset keräsivät
nimilistoja ruman kauppakiinteistön säilyttämisen puolesta Wilma- markkinoilla sekä tiettävästi listoja oli ollut muuallakin. Mielestäni on jo suuri vitsi, kun Keskustalainen Mauri Pekkarinen oli pyydetty puhujaksi rantapuiston avajaisiin. Siksi en mennyt avajaisiin, vaikka olisin halunnut olla kovasti tapahtumassa paikalla Ihan muistin virkistämiseksi laitan juttua siitä kuinka asiat vuosia sitten menivät?
Oli tuntien kysymys, etteikö röttelö olisi vieläkin pystyssä. Muutama vuosi purkusopimuksen tekemisestä röttelön säilyttäminen oli tulossa päätettäväksi kaupunginhallituksessa. Esitys oli, että kiinteistö säilytetään. Soitin samana päivänä työsuojelupiiriin selvittääkseni onko kyseisen kiinteistön sisäilmakorjaukset tarkistettu. Asiaa luvattiin kysyä kaupungilta. Asia vedettiin hallituslistalta
pois, ja muistaakseni sitä ei tuotu sen jälkeen enää siinä muodossa
päätettäväksi. Todennäkisesti tuo soitto työsuojelupiiriin oli kohtalonhetki tälle purkuasialle.
Itse jouduin tämän purkuasian tiimoilta mustalle listalle edellisissä kuntavaaleissa niin Demareissa kuin keilaajien silmissä, puhumattakaan Kepun kannattajista. Olihan se röttelö Kepun silloinen keskuspaikka vaalikahviloineen. Asia käännettiin paikallismediassa niin että olin keilaajia vastaan.
Demaripäättäjiä, joihin siihen aikaan kuuluin, oli purkamista kannattavia tasan tarkkaan yksi minun lisäkseni. Hän olikin sitten silloisen valtuuston ainoa purkamisen kannattaja lisäkseni. Paikallismediakin suitsutti röttelön säilyttämisen puolesta vuosien varrella useaan otteeseen, nyt kuitenkin lehti ylistää rantaa.
Purkuasiaan, ja useaan muuhunkin kaupungin päätöksien epäkohtiin puuttumisten johdosta tuli myös sitten lopullinen ero Demarileiristäkin. Minun olisi ilmeisesti pitänyt tyytyä vanhoihin käytäntöihin ja haudata epäkohdat äkkiä piiloon. Paikallismediassakin leimattiin kiitokseksi vain valittajaksi. Nyt myöhemmin jokainen voi itse päätellä,
että oliko kyseiseen asiaan puuttuminen turhaa? Muistutan vielä että
kiinteistö myytiin yrittäjälle 10 eurolla ja tontti vuokrattiin 10
eurolla/ vuosi.
Yhtä asiaa olen paljon ajatellut, että mikä oli todellinen syy kun purkua aikaistettiinkin sitten yllätyksenä pikaisella päätöksellä. Oliko todellinen syy se, että saatiin eduskuntavaaliehdokkaalle Ilkka Kemppaiselle vaalikassaan kaivattuja käyttövaroja? Osuihan vaalit juuri sille keväälle. Pääasia oli kuitenkin se, että nykyinen valtuusto teki järkevän päätöksen purkaa koko ruman hökötyksen.
Oma tarinansa olisi vielä suunnitelmat ja esitykset röttelön raunioiden jättämiseksi
parkkihalliksi. Tähänkin älyttömyyteen otimme Persuina jämäkän ei
kannan. Olisi se varmasti hieno näky tuossa puistossa. Onneksi siinäkin
järki voitti, ja koko roska purettiin kokonaan, tosin purun hinta ylitti ainakin
tuplasti muut vastaavat kohteet. Muunmuassa Viitasaarella purettiin kaksi isoa koulua yhteensä paljon halvemmalla.Yrittäjälle vieläpä maksettiin heti kättelyssä purkamisesta ennakkona 45 000€. Tiettävästi purkuhintaa ei kilpailutettu missään vaiheessa. Purkuhinnan oli arvioinnut entinen kehittämisjohtaja.
Wiitaunionin ympäristölautakunta.
Selvityspyyntö:
Asia koskee entisen Ale-Makasiinin tontilla olevan
rakennuksen ulkonäköä, rakenteiden kuntoa, sisäilmatutkimuksia sekä -raporttia ja
rakennuslupa-asiaa. Onko ympäristölautakunta käsitellyt kyseistä kiinteistöasiaa
kokouksissaan? Onko kuntotutkimusraportti käynyt lautakunnassa?
Esitän, että lautakunta tutustuu paperiversiona kyseiseen
kiinteistöön tehtyyn sisäilman ja rakenteiden mikrobivauriotutkimukseen
yksityiskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kiinteistön kuntoa on tarkasteltava
koko kiinteistön osalta. Raportti on mielestäni erittäin vakavasti osoittanut
kiinteistön kunnon todella huonoksi. Myöskään raportissa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia
ei ole kaikilta osin noudatettu. Tulisiko lautakunnan antaa oma arvio
kiinteistön kunnosta? Miksi kuntoraportti oli laitettu salaiseksi, vaikka
raportin sisältö on tärkeää tietoa valtuutetuille ja muille asiaa
käsitteleville?
Raportissa mainitaan, että kiinteistö pyritään
pitämään osittaisessa käytössä arviolta kolme vuotta, jonka jälkeen se tullaan
purkamaan. Yrittäjä on kuitenkin tehnyt viiden vuoden sopimuksen, ja saman on
ilmoittanut Ely-keskukselle.
Ja lisäksi yrittäjä on lähestynyt viime syksynä kaupunkia
anomalla jatkolupaa kiinteistölle.
Raportissa on kohta jossa sanotaan, että
kiinteistöstä otetaan sisäilmanäyte korjausten jälkeen ennen käyttöönottoa
tilan turvallisuuden toteamiseksi. Yrittäjä on toiminut puolitoista vuotta,
eikä näitä tutkimuksia ole vieläkään tehty. Tämä on mielestäni vakava virhe,
johon haluan selityksen. Ilmoitin keväällä tästä työsuojelupiiriin. Asialle ilmeisesti on aiottu jotain tehdä. Esitän, että
lautakunta käsittelyssään huomioi myös kiinteistössä edellisen yrittäjän aikana
sairastuneet työntekijät, ja työsuojelupiirin uhkaukset kiinteistön
sulkemisesta.
Pyydän myös, että lautakunta tutustuu rakennuslupapapereihin.
Onko rakennuslupa-asiassa otettu huomioon sisäilmatarkastukset ym. asiat ennen
käyttöönottoa? Niistä ei ole ainakaan mainintaa. Onko rakennustarkastaja käynyt
kiinteistössä paikanpäällä, ja onko valvottu kaikki luvatut korjaukset?
Onko edellä mainittujen asioiden lisäksi vielä jotain, mikä
kuuluisi ympäristölautakunnan päätäntä- valtaan kyseisessä asiassa? Tämä tulisi nyt ottaa huomioon, koska
jatkolupa-asiaa tullaan todennäköisesti vielä tämän kevään aikana käsittelemään
kaupungin elimissä. Tulisiko lautakunnan vaatia perusteellinen tutkimus koko
kiinteistön osalta ennen mahdollisia jatkolupia?
Ilpo Manninen, kaupunginvaltuutettu
Ote päätös esityksestä:
Makasiini-kiinteistön
maanvuokrasopimuksen ja kiinteistöllä sijaitsevan liikerakennuksen kauppa- ja
purkusopimuksen muuttaminen
110/522/2010
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.2010 § 40
keskusta- alueen korttelissa KL 120 sijaitsevan rakennuksen (nykyinen
Viitasaaren Viihdekeskus) käytön 29.6.2010 allekirjoitetun erillisen kauppa- ja
purkusopimuksen mukaisesti vuoden 2015 loppuun saakka.
Viitasaaren
kaupungin ja Infraneliö Oy:n allekirjoittaman
sopimuksen mukaan rakennus myytiin yritykselle edellytyksin, että ostaja käyttää
rakennusta suunnittelemansa perustettavan yhtiön lukuun tapahtuvaan
liiketoimintaan (keilahalli/ravintola). Tätä tarkoitusta varten ostajalle
vuokrattiin erillisellä sopimuksella edellä mainittu tila määräaikaisella,
vuoden 2015 loppuun ulottuvalla maanvuokrasopimuksella. Ostaja sitoutui purkamaan samalla nyt ostamansa rakennuksen vuoden
2015 loppuun mennessä. Purkuvelvoite sisälsi rakennuksen purkamisen
perustuksineen sekä purkujätteen lajittelun, kuljetuksen ja toimittamisen
jatkokäyttöön. Tilan maisemointi ei kuulunut purkuvelvoitteeseen vaan siitä
vastaa kaupunki. Sopimuksella kaupunki sitoutui maksamaan Infraneliö Oy:lle kolmessa erässä korvauksena rakennuksen
purkamisesta 177.800 euroa sekä arvonlisäveron. Sopimuksen mukaan Infraneliö Oy vastaa rakennukseen ja tilaan tehtävistä
parannuksista ja sillä ei ole oikeutta esittää niiden osalta kaupunkia kohtaan
mitään vaatimuksia niiden purkamisen johdosta. Sopimuksen mukaan ostajalla ei
ole myöskään oikeutta siirtää ko sopimusta ja
erillistä maanvuokrasopimusta toiselle, minkä johdosta ostajalla ei ole
mahdollisuutta kiinnittää vuokraoikeuttaan.
V
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti